Perifyton/piilevät. Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus Tvärminne. Karjalainen
|
|
- Johanna Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Karjalainen Perifyton/piilevät Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus Tvärminne Karjalainen Niemelä Niemelä Niemelä
2 Karjalainen S.M.Karjalainen Sisältö Nimistö Miksi piilevät seurannassa? Näytteenotto ympäristöhallinnossa ja velvoitetarkkailussa Näytepreparaatin teko - menetelmät, vinkit Näytteiden määrittäminen Tulosten laskeminen ja tulkinta 2
3 Fytobentos Nimistö Fytobentos eli pohjalevästö eli benttiset levät eli päällyslevät Perifyton eli perifyyttiset levät kiinnittyvät pinnoille Kivillä epiliton eli epiliittiset levät Kasveilla epifyton eli epifyyttiset levät Muilla vedessä olevilla alustoilla (puut, veneen pohjat, laiturirakenteet ym.) Irrallaan alustan päällä Sedimentin päällä epipelon eli epipeeliset levät Sedimentin sisällä endopelon eli endopeeliset levät Hiekan päällä epipsammon eli epipsammiset levät Metafyyttiset levät kasvavat kasvien läheisyydessä 3
4 Fytobentos Kasvutavat 4
5 Fytobentos Elomuodot eponttiset ovat pinnoille kiinnittyneitä eivätkä liiku (esim. Cymbella-suku) benttiset ovat liikkuvia ja elävät pinnan päällä (esim. sedimentin) (esim. Nitzschia- ja Naviculasuvut) euplanktiset elomuodot elävät vesipatsaassa eivätkä liiku (esim. Cyclotella- ja Aulacoseira-suvut) Niemelä Niemelä Niemelä 5
6 Piilevät seurannassa miksi? Piileviä on vesissä runsaasti ja ne ovat hyvin säilyviä Piilevälajien ekologiset vaatimukset tunnetaan suhteellisen hyvin Piileväyhteisöt kuvastavat hyvin veden laatua ja sen muutoksia Piileviä käytetty pitkään veden laadun indikaattorina Näytteenotto helppoa Seurantatulos suhteellisen edullisesti Perifyton-keinoalustat VPD:n myötä ympäristöhallinnon seurannoissa, ensin jokivesissä, sitten järvissä Velvoitetarkkailuissa, erityisesti jätevesien seurannoissa 6
7 Karjalainen S.M.Karjalainen Piilevät seurannassa vallitseviin olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet lajit dominoivat olosuhteiden muuttuessa levälajien määräsuhteet muuttuvat piileväyhteisö reagoi vedenlaadun muutoksiin muutamasta päivästä muutaman viikon viiveellä erilaiset habitaatit lisäävät alueen levälajiston monimuotoisuutta indeksit (mm. IPS, ACID), ekologiset jakaumat, laskennalliset ph:t Omnidia-tietokannassa yli 9000 taksonia (sis. synonyymit) 7
8 PIILEVÄYHTEISÖANALYYSI Ohjeistus Eloranta ym
9 Näytteenotto Ohjeistukset SFS-EN Veden laatu. Jokivesien piilevien näytteenotto ja esikäsittely. (päivityksessä, järvet mukaan) Ohjeistus ympäristöhallinnon seurantoihin Meissner ym Jokien ja järvien biologinen seuranta Näytteenotosta tiedon tallentamiseen Eloranta ym Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas. Tulevaisuudessa (2015) ohjeistus pohjan piilevien käytöstä turvemaiden käytön tarkkailuihin (BioTar-projektin tulos) Näytteenoton maastolomake Tärkeä täyttää huolellisesti: auttaa tuloksen tulkinnassa ja paikan uudelleen paikantamisessa 9
10 Kasvualustat kasvit muuttuvat kesän aikana ja vanhetessaan vapauttavat ravinteita sedimentti vapauttaa ravinteita, kuluttaa happea kivet muuttumattomia > sopivat parhaiten vedenlaadun arviointiin Hannu Marttila Aroviita 10 Karjalainen
11 Kasvualustat kasvit muuttuvat kesän aikana ja vanhetessaan vapauttavat ravinteita sedimentti vapauttaa ravinteita, kuluttaa happea kivet muuttumattomia > sopivat parhaiten vedenlaadun arviointiin SYKE Hannu Marttila Aroviita 11 Karjalainen
12 Vesisammalkivikori noussut kesätulvan vaikutuksesta ja jäänyt rannalle veden laskettua SYKE 12
13 Kivikorin kivet peittyivät vaahtoon ja hienoon hiekkaan majavan padon alapuolella SYKE 13
14 Kivet peittyivät tippuneiden lehtien alle elokuussa SYKE 14
15 15 Antti Haapala
16 Piilevänäytteet: havaintoalue ja näytteenottopaikat Kivinäyte, näytteenottopaikka kivikkopohjaa, mieluiten halkaisijaltaan cm:n kiviä, kohtalainen/vuolas virtaus, pysyvästi veden alla oleva kivikko Havaintoalue (viitteellisesti m:n koski-/virtajakso) kuvataan maastolomakkeeseen VIRTAUSSUUNTA Näytteenotto etenee alavirrasta ylävirtaan (1., 2., 3. jne.) 16
17 Näytteenotto järvilitoraalista Näytteenottopaikka (avoin kivikkoranta), josta otetaan 17 satunnaisesti 5-10 nyrkinkokoisia kiveä
18 Karjalainen 18
19 Näytteenotossa muistettava Virtapaikka joessa: ei liian nopea eikä liian hidas virtaus Järvissä avoin ranta, jossa aallot huuhtelee kiviä Kivien pinnoilla ei sedimentoitunutta ainesta Kivien huljuttelu veden alla Vältettävä kiviä, joissa vesisammalia tai rihmaleviä Kivien on pitänyt olla vähintään 4-6 viikkoa veden alla (ei näytteenottoa rannasta, vaan keskemmältä uomaa) Maastolomakkeen täyttö (joet, järvet) Koordinaatit Vedenpinnan korkeuteen vaikuttaneet tekijät Peittävyydet näytteenottokivien pinnoilla Toivottu vesimuodostumatunnuksen merkintää 19
20 SYKE 20
21 Säilöntä Kestopreparaatti Etanoli, pakastus, lugol Elävä näyte Määritettävä mahdollisimman pian Kenttämikroskooppi Suositeltavaa ottaa, jos epäillään myrkkyvaikutusta Esim. sulfaatti heikentää levien kasvua Pienikin määrä riittää (esim. 20 ml) 21
22 Näytepreparaatin teko Näytteiden oltava peitettyjä keitettäessä > kontaminaatiovaara! Humusvedet yleensä ongelmalliset Väkevä typpihappo-rikkihappoliuos Runsaasti epäorgaanista ainesta sisältävät näytteet Hiekan laskeuttaminen Hienot partikkelit, katinkulta ongelmallisia Harvat näytteet, useampi näytepreparaatti laskemista varten > hidastavat näytteen laskemista Epätasaisesti jakautuva näyte Liikaa vettä suhteessa alkoholiin > antaa veden haihtua Peitelasin pintajännitteen vähentäminen syljellä (toimii oikeasti!) 22
23 Karjalainen S.M.Karjalainen Näytteiden määrittäminen Niemelä Striat Raafe Kuvan piirtänyt Helena Heikkinen Niemelä Niemelä 23
24 Näytteiden laskeminen, määrittäminen ja tulkinta Ohjeistukset SFS-EN Water quality. Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. Suomen standardisoimisliitto SFS ry, Helsinki. 12 s. Eloranta ym Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas. Kahlert, M., Albert, R-L., Anttila, E-L., Bengtsson, R., Bigler, C., Eskola, T., Gälman, V., Gottschalk, S., Herlitz, E., Jarlman, A., Kasperoviciene, J., Kokociński, M., Luup, H., Miettinen, J., Paunksnyte, I., Piirsoo, K., Quintana, I., Raunio, J., Sandell, B., Simola, H., Sundberg, I., Vilbaste, S., Weckström, J. 2007: First Nordic-Baltic Diatom Intercalibration excercise 2007 (Stream monitoring). Results of workshop at the Erken Laboratory, Uppsala University, Sweden s. 24
25 Määrittäminen Käytettävä kirjallisuus ja taksonikoodit tulisivat olla yhtenäiset Vanhassa kirjallisuudessa taksonit monesti laajemmassa mielessä > uudessa kirjallisuudessa suppeammassa mielessä tai uudella nimellä Esim. humusjoissa yleinen Eunotia meisteri > Eunotia meisterioides, mutta olemassa myös E. meisteri Achnanthidium minitissimum lajikompleksi jakautunut eri lajeiksi Entistä tärkeämpää uusien yhteisöanalyysiin perustuvien luokittelumuuttujien myötä Vertailuyhteisöjen tyyppitaksonit Määrittäjien lajimäärityksen interkalibrointi vähentää määrittäjästä aiheutuvaa eroa tuloksessa Vastuu myös työntilaajalla 25
26 Piileväanalyysin tilaus Tietojen toimittaminen näytteistä Maastolomakkeet, koordinaatit Piileväluokittelussa käytettävä tyyppi > konsultti voi laskea luokittelumuuttujat Ei aina sama kuin vesimuodostumatyyppi: Jokiluokittelussa näytepisteen yläpuolisen valuma-alueen koko ratkaiseva: jos näytepiste jokivesimuodostuman yläosassa, voi se olla tyypiltään eri alempaan näytepisteeseen verrattuna, koska vertailuyhteisöt erilaiset Järviluokittelussa järvillä ryhmitellyt tyypit järven pinta-alan ja luontaisen humuspitoisuuden perusteella 26
27 Piileväanalyysin tilaus Toimittajalta pyydetään kestopreparaattien (vähintään 3 hyvänlaatuista kpl) valmistamista noudattaen Elorannan ym. (2007) menetelmäohjeita (maastolomake!) lajitason määritystä noudattaen 1) Elorannan ym. (2007) menetelmäohjeita 2) NorBAF-interkalibroinnin lajimäärityssuosituksia (Kahlert ym. 2007) 3) Piilevien määrityskirjallisuus -listausta 4) Piilevien taksonilistaa tietojen tallentamista OMNIDIA-tietokantaan Piileväpreparaattien toimittamista tilaajalle tai SYKEn arkistoon Jatkuu 27
28 Piileväanalyysin tilaus Toimittajalta pyydetään (jatkuu) raportointia käytetty määrityskirjallisuus menetelmät mukaan lukien OMNIDIA-tietokannan versio ja mahdolliset muutokset indikaattoriarvoissa tulosten tulkinta ml. luokitteluindeksit, muut mahdolliset indeksit, ekologiset jakaumatarkastelut, laskennalliset ph-arvot Näistä kannattaa pyytää myös itselleen tulosteet tai tiedostot Tulokset voisi myös pyytää excelissä, jossa näkyy piilevätaksonin vieressä OMNIDIA-taksonikoodi > helpottaa tarvittaessa laskentapohjan käyttöä OMNIDIAsta saatavan prn-siirtotiedoston toimittaminen vähintään sähköisenä ja mielellään myös paperisena, jolloin siinä tulee näkyä lajiluettelo ja indeksiarvot sekä ekologiset jakaumat ja laskennalliset ph-arvot 28
29 Piileväanalyysin tilaus Toimittajalta pyydetään (jatkuu) raportointia käytetty määrityskirjallisuus menetelmät mukaan lukien OMNIDIA-tietokannan versio ja mahdolliset muutokset indikaattoriarvoissa tulosten tulkinta ml. luokitteluindeksit, muut mahdolliset indeksit, ekologiset jakaumatarkastelut, laskennalliset ph-arvot Näistä kannattaa pyytää myös itselleen tulosteet tai tiedostot Tulokset voisi myös pyytää excelissä, jossa näkyy piilevätaksonin vieressä OMNIDIA-taksonikoodi > helpottaa tarvittaessa laskentapohjan käyttöä OMNIDIAsta saatavan prn-siirtotiedoston toimittaminen vähintään sähköisenä ja mielellään myös paperisena, jolloin siinä tulee näkyä lajiluettelo ja indeksiarvot sekä ekologiset jakaumat ja laskennalliset ph-arvot 29
30 Piileväanalyysin tilaus Toimittajalta pyydetään (jatkuu) Osoitus määrittäjän pätevyydestä ja kokemuksesta osoituksena riittää määrittäjän todistus hyväksytysti suoritetusta (esim. viimeisen 5 vuoden sisällä tai viimeisimmästä) kohdelajiston määrityksen vertailukokeesta (esim. NorBAF). Lisäksi voi pyytää arviota siitä, montako näytettä henkilö on määrittänyt viimeisen kolmen vuoden aikana vuosittain, jotta voi tarkistaa, että määrittäjä ylläpitää kokemustaan piilevien määrittämisestä. Alihankkijalta edellytetään vastaavasti määrittäjän pätevyys ja kokemus Kaikki vaiheet näytteenotosta, preparaatin valmistukseen ja määrittämiseen tärkeitä tulosten luotettavuuden varmistamiseksi! 30
31 Tietoa verkosta Biologinen seuranta, menetelmät > Tutkimus > Ympäristön seuranta > Vesien tilan seuranta > Biologinen seuranta, menetelmät Sivulta löytyvät Menetelmäohjeet Luokittelumuuttujien laskentapohjat Tarjouspyyntömalli Uusi ymparisto.fi-sivusto käyttöön elo-syyskuun vaihteessa (linkki vanhoilta sivuilta) 31
32 32
33 33
34 34
35 Tulosten laskeminen ja tulkinta OMNIDIA-tietokanta on henkilökohtainen Näytepaikan tiedot helposti siirrettävissä toisen OMNIDIA-tietokantaan prn-siirtotiedostolla Käytetään toistaiseksi, rahoitusta haettu piilevärekisterin kehittämiseen Indeksit, ekologiset jakaumat ja laskennalliset ph:t OMNIDIA-tietokannassa Luokitteluindeksit (TT, PMA) lasketaan excellaskentapohjilla 35
36 Omnidia-tietokanta lajitieto 36
37 Omnidia paikkatieto ja indeksit 37
38 Piilevien indikaattoriarvo ID n j 1 n j 1 AjIjVj AjVj Aj = lajin j runsaus Ij = lajin j likaantumisen herkkyysluokka (IPS S) Vj = lajin j indikaattoriarvo (IPS V) (Zelinkan ja Marvan 1961) 38
39 Omnidia ekologiset jakaumat 39
40 Karjalainen S.M.Karjalainen Ekologiset jakaumat 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% M1 M4 M5 M7 M8 P2 P3 H1 H2 M1 M4 M5 M7 M8 P2 P3 H1 H2 indifferentti alkalibiontti alkalifiilinen neutraali asidofiiline n asidobiontti polysaprobi nen alfameso/polys aprobinen alfamesosapro binen betamesosapro binen oligosaprob inen 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% M1 M4 M5 M7 M8 P2 P3 H1 H2 M1 M4 M5 M7 M8 P2 P3 H1 H2 oligo to eutraphentic hypereutrap hentic eutraphentic mesotraphen tic mesoeutraphentic oligomesotraphen tic oligotraphent ic N- heterotrofinen, välttämätön N- heterotrofinen, valinnainen N-autotrofinen, tolerantti 40
41 Luokittelumuuttujat 1/2 IPS (Indice de Polluo-Sensibilité Spécifique) (Coste: Cemagref 1982) IPS-indeksiä käytetty jokivesien 1. luokittelukierroksella Suomessa Perustuu ravinnepitoisuuksille ja orgaaniselle aineelle herkkien/epäherkkien taksonien pisteytykseen ja suhteelliseen runsauteen piilevänäytteessä Herkät, rehevöitymisestä kärsivät taksonit saavat korkeita pistearvoja Kehitetty Länsi-Euroopassa, jossa karu vesistöt luontaisesti happamia > Suomessa happamat vesistöt saavat aina korkeat arvot riippumatta ravinnepitoisuuksista 41
42 Luokittelumuuttujat 2/2 Toisella luokittelukierroksella jokivesissä ja järvissä Tyyppiominaiset Taksonit (TT 40 ) Taksonit, jotka esiintyvät 40%:lla tyypin vertailuyhteisöjen paikoista Suhteellinen mallinkaltaisuus (PMA) Verrataan paikan piileväyhteisöä ko. joki- tai järvityypin vertailuyhteisöihin 1=täysin samanlaiset yhteisöt, <1 yhteisöissä eroja 42
43 Piileväindeksien arvot IPS ihmistoiminnan vaikutusasteen suhteen eriasteisissa jokivesissä NS-HQ NS-MQ HU-IM 1 HU-IM 2 POLL GDI (Eloranta & Soininen 2002) NS-HQ = luonnontila, erinomainen NS-MQ = luonnontila, kohtalainen HU-IM 1 = lieviä ihmistoiminnan vaikutuksia HU-IM 2 = voimakkaita ihmistoiminnan vaikutuksia POLL = pilaantunut NS-HQ NS-MQ HU-IM 1 HU-IM 2 POLL /20 TDI 43 NS-HQ NS-MQ HU-IM 1 HU-IM 2 POLL
44 Piileväindeksiarvot tyypeittäin (Ref, Imp, Savi) 22 IPS 22 GDI Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Välttävä < 9 = Huono 44
45 Karjalainen S.M.Karjalainen Piilevien luokittelu Paikkanimi TOTP ph TT PMA IPS 5.3 Konnusjoki Hy Hy E Nuottipuro T T E Pajuluoma, alaosa T T E Saunajoki,Uurainen Hy Hy E Vieresjoki, Repuli T V T Kuohattijoki Hy Hy E Haapajoki, Niskakoski Hy Hy E Laihianjoki, Yrjäälä T T E Luohuanjoki, Mikkola Hy E E Luostanjoki, Särkkäläkoski Hy T E Sikkilänjoki, Vähä-Jakama luusua T Hy E 45
46 Luokittelumenetelmä jokivesissä Perustuu koskipaikan kivipintojen piileväyhteisöstä laskettuihin tyypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT 40 ) lajiston suhteelliseen mallinkaltaisuuteen (PMA) Paikat ryhmitelty näytteenottopaikan yläpuolisen valumaalueen pinta-alan perusteella kokotyyppeihin. Lisäksi jako Etelä-, Pohjois-Suomeen ja PoLa:an Erittäin suurille ja suurille jokivesille yhteiset vertailuolot ja luokkarajat Hyvin pienille jokivesille (luokitellaan vain, jos kyseisellä joella on erityistä merkitystä vesienhoitoalueella (esim. luonnonsuojeluperuste) 46
47 Luokkarajat jokivesissä TT Tyyppi N-REF VA E/Hy Hy/T T/V V/Hu HPk-P HPt-P Pk-P Pk-E Pt-P Pt-E Psa Kk-P Kk-E Kt-P Kt-E Ksa SEsk-P SEsk-E SEst-P SEst-E Ssa HPk-PoLa Pk-PoLa Kk-PoLa SEsk-PoLa
48 Karjalainen S.M.Karjalainen Luokittelumenetelmä järvissä Perustuu litoraalin kivikkorantojen kivipintojen piileväyhteisöstä laskettuihin tyypille ominaisten taksonien esiintymiseen (TT 40 ) lajiston suhteellinen mallinkaltaisuuteen (PMA) Järvet ryhmitelty järven pinta-alan ja veden humuksisuuden mukaan Pienet, keskikokoiset, suuret Vähähumuksiset, humusjärvet 48
49 Luokittelumenetelmien rajoitteet Refenssipaikkoja liian vähän TT:ssä (<5) tyyppilajit alustavia PMA:ta ei käytetä esim. Kk- PoLa jokiluokittelussa Järviluokittelussa suuria humusjärviä ja keskikokoisia vähähumuksisia järviä 49
50 Vesikasvit ja päällyslevät -laatutekijän yhteisarviointi VPD:n mukaan vesikasvit ja päällyslevät on yksi laatutekijä Jos seuranta-aineistoa on vain toisesta osalaatutekijästä > käytetään tätä osalaatutekijän tila-arviota Jos seurantatietoa on molemmista osalaatutekijöistä > arvioidaan vesimuodostuman tila molemmilla Tällöin vesikasvit ja päällyslevät -laatutekijän tila määräytyy huonommassa tilassa olevan osalaatutekijän perusteella Mikäli huonompaa tilaa osoittavan osalaatutekijän luokitus on aiheutunut epäluotettavasta tai suppeasta aineistosta -> muuttujia ei käytetä 50
51 Käytännön harjoitusta OMNIDIA-tulostusten läpikäynti Indeksit Ekologiset jakaumat Laskennalliset ph:t Uusien luokitteluindeksien laskentapohjat Joet Järvet Eroavaisuudet Vapaaehtoiset harjoitukset illalla 51
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
LisätiedotCemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.
N ä y t t e e n o t o n a j a n k o h t a : R a n n a n s i j a i n t i : K u n t a : Ve s i s t ö : Ve s i s t ö a l u e : Ve s i e n h o i t o a l u e : Rantavesitodistus on annettu, x E c o m o n i
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO
sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2011 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon
LisätiedotRAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ
sivu 1/5 Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ Tutkittiin kolme kappaletta JÄREÄ-hankkeessa vuonna 2013 kerättyä järvilitoraalien piilevänäytettä
LisätiedotPiilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa
Karjalainen Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa Satu Maaria Karjalainen, SYKE Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar-projektin loppuseminaari Oulu Helsinki
LisätiedotRAPORTTI. Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012
sivu 1 /9 Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012 Tutkittiin 20 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2012 keräämää virtavesien (Taulukko
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotTutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen tila Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoittamista 13 virtavesikohteesta (Taulukko 1).
sivu 1/7 Antti Kanninen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue RAPORTTI NURMIJOEN REITIN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen
LisätiedotKuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikat.
PIILEVÄT LIITE 7.3 Piilevät ovat vesistöissä eläviä mikroskooppisia leviä. Ne ottavat tarvitsemansa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä ja tästä syystä ne ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille.
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016
Raportti 3.3.2017 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016 sivu 1 / 14 Raportti 3.3.2017 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2016 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO
sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2010 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015
Raportti 8.12.2016 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015 sivu 1 / 18 Raportti 8.12.2016 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2015 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU
LisätiedotNo 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-
No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotLaadunvarmennus, pätevyyden ylläpito
KasPer-koulutus Tvärminnen eläintiet. asema 15.5.2013 Marko Järvinen Luento 7 (15.5.2013) Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito Marko Järvinen SYKE, Vesikeskus, Sisävesiyksikkö Kuva: M. Niemelä/SYKE 1 Laatutyö
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotKitkajärvien tila ja sen kehitys
Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017
Raportti 23.10.2018 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2017 sivu 1 / 17 Raportti 23.10.2018 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2017 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110
LisätiedotKEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU
PIILEVÄTUTKIMUS 2013 Liite 14 KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU Piilevätutkimus v. 2013 1 Kemijoen pääuoman vesistötarkkailu Piilevätutkimus v. 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEENKÄSITTELY...
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS
KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 136/5 Janne Raunio ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tähän
LisätiedotTAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ
TAUSTATIETOA 14.3.2011 TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET Jokien ja järvien seuranta 2009-2012 VHAsovittu osa VHA-seuranta
LisätiedotSuomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
LisätiedotOhje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin
Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Jukka Aroviita, SYKE/VK/VSI, 25.1.2013, Ver1.2 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjilla voidaan laskea vesienhoidon
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013
Raportti 25.04.2014 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013 sivu 1 / 15 Raportti 25.04.2014 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2013 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU
PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotOhje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin
Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Jukka Aroviita ja Satu Maaria Karjalainen, SYKE/VK/VPT, 12.5.2017 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjalla voidaan laskea
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotOhje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin
Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Jukka Aroviita ja Satu Maaria Karjalainen, SYKE/VK/VSI, 6.2.2013 1 Sisällys 2 Johdanto... 1 3 JOET... 1 3.1 Laskentaa varten vaadittavat tiedot...
LisätiedotRENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY
RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY HÄMEEN RENKA- JÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTTIEN PIILEVÄANALYYSIEN VALOSSA Pertti Eloranta 7.5.2013 Kirjenro 403/13 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 2.1 Sedimentin
LisätiedotPiileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet
YMPÄRISTÖOPAS Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet Pertti Eloranta, Satu Maaria Karjalainen ja Kari-Matti Vuori Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotTuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka
Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
LisätiedotHEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005
HEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 141/2006 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Konniveden (14.131) rehevöitymistutkimuksen
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotJärven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus
Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotYmpäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake
Ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake Paikan nimi*: Paikan tyyppi*: Järvi/uoma*: Koordinaatit*: MK/PK/YK Pohj*: Itä*: Tarkkuus*: GPS: Kunta*:
LisätiedotVesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa
Vesikasvien elomuodot ja vesikasvit järvien tilan seurannassa Pyhäjärvi-instituutti 23.8.2011 Jarkko Leka, VALONIA Mikä on vesikasvi? Aidot vesikasvit (hydrofyytit) kasvavat vain vedessä. Vesikasvien ja
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotPintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella
Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotOhjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO
Ohjeita vesinäytteen ottamiseen TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO Tässä ohjeistuksessa kerrotaan 1) kuinka otetaan vesinäyte laboratorioanalysointia varten 2) mitä muita vedenlaatuhavaintoja voi tehdä näytteenoton
LisätiedotSisävesien biologinen seuranta murrosiässä mihin suuntaan menee vesikasviseuranta?
Sisävesien biologinen seuranta murrosiässä mihin suuntaan menee vesikasviseuranta? Seppo Hellsten, Janne Alahuhta ja Antti Kanninen Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Maantieteen laitos, Pohjois-Savon
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotPuulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu
Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotHämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija
Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen
LisätiedotJOKIEN JA JÄRVIEN BIOLOGINEN SEURANTA NÄYTTEENOTOSTA TIEDON TALLENTAMISEEN
1 JOKIEN JA JÄRVIEN BIOLOGINEN SEURAA NÄYTTEENOTOSTA TIEDON TALLEAMISEEN Kristian Meissner, Jukka Aroviita, Seppo Hellsten, Marko Järvinen, Satu Maaria Karjalainen, Minna Kuoppala, Heikki Mykrä ja Kari-Matti
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotBiologisen tarkkailuaineiston käyttökelpoisuus vesienhoidon tarpeisiin
Biologisen tarkkailuaineiston käyttökelpoisuus vesienhoidon tarpeisiin Satu Maaria Karjalainen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.-23.11.2018 Sisältö
LisätiedotUusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun
Uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun Satu Maaria Karjalainen Suomen ympäristökeskus Huomioita humusvesiin -seminaari 14.4.2012 Esityksen sisältö BioTar-projekti Tausta, tarve
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotBioTar-hankkeen yleisesittely
BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
LisätiedotLLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)
5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotMetsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia
Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia, SYKE, Vesikeskus OY: Timo Muotka, Pauliina Louhi, Björn Klöve, Hannu Marttila, Simo Tammela SYKE:,
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotPintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Vesienhoidon Yhteistyöryhmän kokous 21.11.2013 2.12.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella
LisätiedotPieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava)
Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pintavesien rajaus ja tyypittely 2013, 517 järvi- ja 53 jokimuodostumaa Vesien
LisätiedotPintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008
20.8.2013 Etusivu > Vesi ja meri > Pinta- ja pohjavesien tila > Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuonna 2008 Suomen luokitelluista vesimuodostumista
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotMetsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet
Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet Jaana Rääpysjärvi, Jukka Aroviita, Satu Maaria Karjalainen, Minna Kuoppala, Jarno Turunen Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotPhytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans
Phytoplankton quality element in the classification of Finnish lakes present status and future plans Marko Järvinen Finnish Environment Institute SYKE Jyväskylä Office Photo: M. Järvinen Nordic WFD workshop
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 18.4.2018 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Pyhtään
LisätiedotKANKAISTENJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS VUONNA 2014
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 2 2.1 Näytteenotto ja analysointi... 2 2.2 Piilevämääritys... 3 3. TULOKSET... 3 3.1 Sedimentin laatu ja fosforipitoisuus... 3 3.2 Piileväanalyysien tulokset...
LisätiedotKasvisten kasteluvesien turvallisuus
Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 25.4.2019 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotKehittämispäällikkö Seppo Hellsten ja tutkija Minna Kuoppala, Suomen ympäristökeskus: Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu
Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston/Suomen ympäristökeskuksen yhteisen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017 PIILEVÄT. Vastaanottaja Terrafame Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 11.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.4.2018 Viite 1510032108 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2017
Lisätiedotnäytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen kirjaus, kpl-rekisteri
KasPer-koulutus Tvärminnen eläintiet. asema 15.5.2013 Marko Järvinen Luento 2 (15.5.2013) Kasviplanktonin näytteenotto näytteenottosyvyydet / CEN-standardityö soveltuvat näytteenottimet haavinäytteet näytetietojen
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014
Raportti 27.08.2015 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2014 sivu 1 / 30 Raportti 27.08.2015 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2014 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110
LisätiedotVESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton
LisätiedotILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)
YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien ekologinen tila ja sen seuranta
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 12 2014 Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien ekologinen tila ja sen seuranta Jukka Aroviita, Kari-Matti Vuori, Seppo Hellsten, Jussi Jyväsjärvi, Marko Järvinen,
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
Lisätiedot