Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa
|
|
- Jutta Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Karjalainen Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa Satu Maaria Karjalainen, SYKE Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar-projektin loppuseminaari Oulu Helsinki
2 Osatehtävä 1:n valinta testattavista menetelmistä CPET Piilevät Vesisammalet, bioakkumulaatio Menetelmä NH4 P ph Org. kiintoaine Fe piilevät x x 1 x x CPET (surviaissääsken kotelonahkamenetelmä) x 2 x? vesisammalet, bioakkumulaatio x 1 Leville käyttökelpoinen fosfori 2 Orgaaninen typpi
3 Tausta Taustaa Piilevät reagoivat muuttuviin ympäristöolosuhteisiin suhteellisen nopeasti Tuloksia tulkitaan eri menetelmin Indeksit: Ekologisen tilan luokittelumuuttujat TT ja PMA Kaikkiin lajeihin perustuva IPS Sukuihin perustuvat GDI Ravinteikkuutta indikoivat mm. TDI ja TID Orgaanista kuormitusta indikoivat mm. SID, PT%, NNS Ekologiset jakaumat Van Dam ym (ph, suolaisuus, N-heterotrofia, happi, saprobia, ravinteisuus, kosteus) Piileväsolujen morfologiset erot Achanthidium minitissimum -lajiryhmä: mitä leveämmät solut sen rehevämpi vesistö Epämuodostuneet piileväsolut (myrkyt, haitalliset aineet) 3
4 Piilevämenetelmä Näytteenotto voidaan tehdä kiviltä, kasveilta tai muilta kovilta pinnoilta (keinoalustat esim. nailonköysi), sedimentiltä, hiekalta Näyte harjataan hammasharjalla kovilta pinnoilta tai pipetoidaan sedimentiltä/ hiekalta ja säilötään näytepreparaatin tekemistä varten Piileväyksilöitä määritetään vähintään 400 Menetelmän edut: Kustannustehokas: käsittelyaika samaa luokkaa kuin CPETmenetelmässä Luotettavampi kuin perinteinen keinoalustamenetelmä Soveltuu kaikenlaisiin vesistöihin Lajisto reagoi nopeasti vedenlaadun muutoksiin
5 Piilevämenetelmään liittyvät ongelmat/kehityskohteet Pienissä peratuissa joissa ei usein ole soveltuvaa kivikkoa käytettävä joko kivikoria tai keinoalustaa, jonka vertailtavuus referenssiolojen yhteisöihin selvitettävä Rehevyyttä ja saprobiaa kuvaavat piileväindeksit eivät ole herkkiä hitaasti hajoavalle orgaaniselle aineelle (turvesuot) Piilevämäärittäjien interkalibrointi tärkeää
6 Piilevämenetelmä BioTar-projektissa piilevät kerättiin Uoman pohjan kiviltä Kelluvan korin kiviltä Sedimentiltä Kivialustojen piileväyhteisöt sopivat ekologisen tilan luokitteluun Standardi SFS-EN Veden laatu. Jokivesien piilevien näytteenotto ja esikäsittely. (päivitettävänä: järvet mukaan) Hannu Marttila
7 Ympäristöhallinnon seurannoissa käytetty kivien harjaus hammasharjalla Kivillä (5 kpl) elävien piilevien keräämiseksi 7
8 Kelluva kori, johon asetetaan kivet piilevänäytteen saamiseksi. Kivien oltava korissa vähintään 6 viikkoa. Koriin voidaan samanaikaisesti kiinnittää myös vesisammalet. SYKE
9 Hankkeessa kehitetty koussikka sedimentillä elävien piilevien keräämiseksi SYKE
10 Piilevänäytteet Taustaa Näytteet uomista v luonnon kiviltä 27 (n=38) kivikorin kiviltä 26 (n=26) sedimentiltä 55 (n=83) Intensiivialueilla seurattiin ajallista muutosta touko-marraskuu 2012
11 Projektiarvioinnin tavoitteena on ,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 M_PAS_K1 M_PAS_K2 M_PAS_KK M_PAS_K3 M_PAS_K4 M_PI2_K1 M_PI2_K2 M_PI2_KK MT_PAS_K1 MT_PAS_K2 MT_PAS_KK T_VAS_K1 T_VAS_K2 T_VAS_KK T_VAS_K3 T_VAS_K4 TK_JA_K1 TK_JA_K2 TK_JA_KK TK_JA_K3 TK_JA_K4 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 0,90 1,00 M_PAS_K1 M_PAS_K2 M_PAS_KK M_PAS_K3 M_PAS_K4 M_PI2_K1 M_PI2_K2 M_PI2_KK MT_PAS_K1 MT_PAS_K2 MT_PAS_KK T_VAS_K1 T_VAS_K2 T_VAS_KK T_VAS_K3 T_VAS_K4 TK_JA_K1 TK_JA_K2 TK_JA_KK TK_JA_K3 TK_JA_K4 Lajilukumäärä Intensiivikohteiden vuodenaikaisvaihtelu kesäkuu-lokakuu 2012 PMA-indeksi ELS TT-indeksi ELS
12 Kivikorin kivet Kivikorin kivet Kivikorin kivet Tuloksia LAJILKM y = 0,5953x + 6,6269 R² = 0,3832 Kivikorin kivien ja uoman kivien tulosten vertailu Uoman kivet 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 TT_ELS y = 0,8151x + 0,0373 R² = 0,4548 0,00 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 Uoman kivet 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 PMA_ELS y = 1,1067x - 0,0425 R² = 0, ,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Uoman kivet
13 Uoman kivet TT ELS PMA ELS LAJILKM IPS TID DIVERSITEETTI veden ph veden sj µs cm -1 PO 4 -P µg l -1 NH 4 -N µg l -1 Turvetuot. % Turvemetsätalous % Suot % yp va km 2 Luonnontilaiset keskiarvo n=4 minimi maksimi Turvemetsätalous keskiarvo n=14 minimi maksimi Turvetuotanto keskiarvo n=7 minimi maksimi Turvemetsätalous Paskajoki ja turvetuotanto Kivikorin kivet TT ELS PMA ELS LAJILKM IPS TID DIVERSITEETTI veden ph veden sj µs cm -1 PO 4 -P µg l -1 NH 4 -N µg l -1 Turvetuot. % Turvemetsätalous % Suot % yp va km 2 Luonnontilaiset keskiarvo n=6 minimi maksimi Turvemetsätalous keskiarvo n=8 minimi maksimi Turvetuotanto keskiarvo n=10 minimi maksimi Turvemetsätalous keskiarvo ja turvetuotanto minimi n=2 maksimi
14 MRPP: uoman kivet A= 0,029, p<0,05; kivikorin kivet A=0,059, p<0,01) Piileväyhteisöjen jakautuminen eri maankäyttömuotojen mukaan PCA-analyysillä Uoman kivet Luonnontilainen Turvemetsätalous Turvetuotanto Kivikorin kivet
15 Piileväyhteisöjen jakautuminen eri maankäyttömuotojen mukaan PCA-analyysillä Sedimentti Luonnontilainen Turvemetsätalous Turvetuotanto Vuonna 2012 kesätulvat ja virtaamat suuria -> sedimentille ei kertynyt omanlaista piileväyhteisöä?
16 Piileväyhteisöihin vaikuttavat muuttujat Uoman kivet Kivikorin kivet
17 TID 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 y = -0,0513x + 16,277 R² = 0,2039 Uoman kivet 6,00 4,00 2,00 0, PO4-P Piilevien antama tila-arvio TID-indeksillä Kivikorin kivet
18 TID ja happamuus
19 Achnanthidium minitissimum -lajiryhmä
20 Achnanthidium minitissimum -lajiryhmä
21 Piilevälajistosta Luonnontilaisten ap Omat lajit Eunotia bilunaris Eunotia incisa Eunotia mucophila Turvemetsätalouden ap Eunotia minor Karayevia oblongella Turvetuotannon ap Brachysira neoexilis Karayevia suchtlandtii ADM3 Eunotia exigua Puuttui/vähän Eolimna minima Achnanthidium minitissimum 3 (ADM3) Eunotia rhomboidea
22 Piilevämenetelmän käyttökelpoisuus velvoitetarkkailussa Turvetuotannon vaikutukset piileväyhteisöön erottuvat turvemetsätalouden ja luonnontilaisten alueiden alapuolisista paikoista Turvemetsätalouden paikoista osa päällekkäisiä luonnontilaisten paikkojen kanssa > metsätalousalueella vanhoja ojituksia > palautuneet luonnontilaisten kaltaisiksi? Soveltuvin menetelmä kivikorin käyttäminen piileväyhteisön alustana + Yhtenäinen altistusaika ja sijainti uomassa + TID-indeksi kuvastaa veden rehevyyttä + Kiintoaineen merkitys heijastuu ojien kautta - Vaatii kaksi käyntiä paikalla (vienti ja haku) - Mahdollinen ilkivalta (replikat) - Haitta muille vesistön käyttäjille? - Testattu Pohjois- ja Keski-Suomessa (TASO) - Soveltaminen happamiin vesiin edellyttää jatkotutkimusta 2 SYKE
23 Kivikori noussut kesätulvan vaikutuksesta ja jäänyt rannalle veden laskettua -> Kori pitää sitoa molemmin puolin uomaa kiinni
24 Kivikorin kivet peittyivät vaahtoon ja hienoon hiekkaan majavan padon alapuolella -> Kivikori kannattaa laittaa keskelle uomaa SYKE
25 Kivet peittyivät tippuneiden lehtien alle elokuussa > Kivikori kannattaa asettaa uomassa kohtaan, jossa ei ole lehtipuita (ei myöskään varjostusta) SYKE
26 Tulevaisuus Velvoitetarkkailujen käytäntöjen yhtenäistäminen ympäristöhallinnon kanssa mahdollistaa Ekologisen tilan luokitteluindeksien käytön Tulosten hyödyntämisen vesistöjen ekologisen tilan luokittelussa 26
27 Kiitos!
BioTar-hankkeen yleisesittely
BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
LisätiedotKeliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotUusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun
Uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun Satu Maaria Karjalainen Suomen ympäristökeskus Huomioita humusvesiin -seminaari 14.4.2012 Esityksen sisältö BioTar-projekti Tausta, tarve
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotOsatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit
Osatehtävä 3 - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit Sedimentti ja kiintoaine selvitykset (1/2) Tavoite: Selvittää kiintoaineen ja sedimentin fysikaaliset ja kemialliset
LisätiedotBioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun
BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun Kommenttipuheenvuoro 13.5.2014 Teija Hakalahti-Sirén Vapo Oy / clean waters Eri maankäytön vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa,
LisätiedotMetsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet
Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet Jaana Rääpysjärvi, Jukka Aroviita, Satu Maaria Karjalainen, Minna Kuoppala, Jarno Turunen Suomen ympäristökeskus
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus TI 9.1.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila KaliVesi hankkeen tavoitteet ja aikataulu Hannu Marttila Kalimenjoen nykytila ja vedenlaadun ongelmat
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotKEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU
PIILEVÄTUTKIMUS 2013 Liite 14 KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU Piilevätutkimus v. 2013 1 Kemijoen pääuoman vesistötarkkailu Piilevätutkimus v. 2013 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEENKÄSITTELY...
LisätiedotVesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä
Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä BioTar-projektin loppuseminaari 14.5.2014 Minna Kuoppala, Elina Heikkala, Satu Maaria Karjalainen Tavoite ELYt: tarvittaisiin uusia biologisia
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotRAPORTTI. Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012
sivu 1 /9 Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012 Tutkittiin 20 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2012 keräämää virtavesien (Taulukko
LisätiedotHämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija
Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen
LisätiedotPerifyton/piilevät. Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Tvärminne. Karjalainen
Karjalainen Perifyton/piilevät Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus 14.-15.5.2013 Tvärminne Karjalainen Niemelä Niemelä Niemelä Karjalainen S.M.Karjalainen Sisältö Nimistö
LisätiedotKuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikat.
PIILEVÄT LIITE 7.3 Piilevät ovat vesistöissä eläviä mikroskooppisia leviä. Ne ottavat tarvitsemansa ravinteet suoraan ympäröivästä vedestä ja tästä syystä ne ovat herkkiä vedenlaadussa tapahtuville muutoksille.
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO
sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2011 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotTuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka
Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotLiuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila
Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotKitkajärvien tila ja sen kehitys
Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotNo 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-
No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016
Raportti 3.3.2017 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016 sivu 1 / 14 Raportti 3.3.2017 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2016 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU
LisätiedotKankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys. Tulokset
Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys Piilevänäytteet oli kerätty Kankaistenjärveltä 18.11.2013 viideltä eri paikalta kivien pinnalta. Kaksi näytteistä oli järveen laskevien ojien suilta järven
LisätiedotLuontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015
Raportti 8.12.2016 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015 sivu 1 / 18 Raportti 8.12.2016 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2015 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110 JOENSUU
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotUusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11 2015 Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä BioTar-projektin loppuraportti Satu Maaria Karjalainen, Hannu Marttila ja
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotTiivistelmä maksatushakemukseen
Liite 1 Tiivistelmä maksatushakemukseen Projekti: Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta (Kitka-MuHa) Projektin toteuttaja: Suomen ympäristökeskus/seppo Hellsten Raportointikausi:
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotVESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA
VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotTutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen tila Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoittamista 13 virtavesikohteesta (Taulukko 1).
sivu 1/7 Antti Kanninen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue RAPORTTI NURMIJOEN REITIN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotKORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset
KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. Vesiensuojelu turvemailla seminaari, 8.4.2011, Seinäjoki FT Kristian Meissner, SYKE FM Mika Nieminen, Jyväskylän
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotRAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ
sivu 1/5 Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ Tutkittiin kolme kappaletta JÄREÄ-hankkeessa vuonna 2013 kerättyä järvilitoraalien piilevänäytettä
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotRENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY
RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY HÄMEEN RENKA- JÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTTIEN PIILEVÄANALYYSIEN VALOSSA Pertti Eloranta 7.5.2013 Kirjenro 403/13 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 2.1 Sedimentin
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotPiileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet
YMPÄRISTÖOPAS Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet Pertti Eloranta, Satu Maaria Karjalainen ja Kari-Matti Vuori Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotKokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari
Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotRavinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto
Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotOhje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin
Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin Jukka Aroviita ja Satu Maaria Karjalainen, SYKE/VK/VSI, 6.2.2013 1 Sisällys 2 Johdanto... 1 3 JOET... 1 3.1 Laskentaa varten vaadittavat tiedot...
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotCemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.
N ä y t t e e n o t o n a j a n k o h t a : R a n n a n s i j a i n t i : K u n t a : Ve s i s t ö : Ve s i s t ö a l u e : Ve s i e n h o i t o a l u e : Rantavesitodistus on annettu, x E c o m o n i
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotIisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.
Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.2014 JOHDANTO Väitöskirjatutkimukseni MITÄ? Fosforin luonnonhuuhtouman
LisätiedotPohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013
Raportti 25.04.2014 Juha Miettinen Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013 sivu 1 / 15 Raportti 25.04.2014 Juha Miettinen Piilevämääritykset 2013 Ecomonitor Oy Länsikatu 15 80110
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotUusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä BioTar-projektin loppuraportti
Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä BioTar-projektin loppuraportti Satu Maaria Karjalainen, Hannu Marttila, Seppo Hellsten (toim.) 1 Alkusanat Turvemaita
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU
PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla
Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla TASO-hankkeen kunnostusojituspäivä Jyväskylä 16.4.2013 Timo Hiltunen Vesienhoito metsätaloudessa 2010-2015, 2/2 Lisätoimenpiteet (täydentävät)
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKeski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuusto, Saarijärvi 6.6.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Seurannan kehittämishankkeista
Lisätiedot