SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Transkriptio

1 SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km

2 SATAKUNNAN VESISTÖT Vesipinta-ala alle 6% Suurimmat järvet kuroutuneet Itämerestä Litorina-vaiheen alussa Vesipinta-ala supistunut maankohoamisen ja vesistöjärjestelyjen seurauksena Vesistöt voimakkaasti ihmisen muokkaamia VESISTÖALUEET

3 SATAKUNNAN VESISTÖT Karvianjoki: matalia järviä runsaasti, poikkeaa hydrologialtaan muista Koillis-Satakunnassa Ikaalisten reitin latvavesistöön kuuluva Jämijärven vesistöalue Kokemäenjoki: yläjuoksun järvireitit ja Selkämereen laskeva jokiosuus Etelä- ja Kaakkois-Satakunnan tasankoalueiden jokivesistöt, Lapinjoki ja Eurajoki maankohoamisrannikolle tyypillisiä, pienempiä jokia ja puroja Selkämeren rannikko Satakunnan vesistöalueiden ominaisuudet Vesistö Pinta-ala Peltoa Metsää Suota Järviä km Karvianjoki 8 Kokemäenjoki 6 8 Eurajoki 6 6 Lapinjoki 6 6

4 VESIEN LAATU -luvulla käyttökelpoisuusluokitus - Satakunnan pintavesien käyttökelpoisuusluokitus kartalla internetissä Nykyisin käytössä EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyvä ekologinen luokitus, joka valmistui vuonna 8 Tavoitteena hyvä ekologinen tila vuoteen mennessä 7 Kartat: 8

5 KARVIANJOEN VESISTÖALUE 8 km, peltoa n. %, järviä % Hydrologialtaan monimutkainen Turvetuotanto Kuntien jätevedenpuhdistamot Hajakuormitus Sameus, humuspitoisuus, ruskeus, ravinteisuus Merkittäviä järviä Karvianjärvi, Karhijärvi, Inhottujärvi, Isojärvi, Siikaisjärvi, Valkjärvi Vesien tila välttävä-tyydyttävä Toisaalta hyvälaatuisia puroja purotaimen, jokihelmisimpukka 9 Merikarvianjoki 6 Karvianjärvi ( m) Eteläjoki Pohjajoki Jämijärvi ( m) Karhijärvi ( m) 98 99

6 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE 6 8 km, peltoa noin %, järviä % Jokiosuus porrastettu voimalaitoskäyttöön Vesistöjärjestelyjä vedenhankinnan turvaamiseksi Merkittäviä sivu-uomia Loimijoki, Sammunjoki, Kauvatsanjoki, Harjunpäänjoki Merkittäviä järviä Satakunnan puolella Puurijärvi, Sääksjärvi, Joutsijärvi Jätevesikuormitus suurimmillaan 96- ja 97-lukujen vaihteessa Veden laatu 97-luvulla huono tai välttävä, nykyään tyydyttävä tai hyvä Sameus, runsasravinteisuus, hygieeniset haitat, happiongelmat LOIMIJOKI 97-luvulla tila huono, nykyään välttävä voimakas hajakuormitus Joutsijärvi ( m) Sääksjärvi ( m) Kokemäenjoki

7 EURAJOEN VESISTÖ 7 km, järviä %, peltoa % Joki saa alkunsa Pyhäjärvestä koskea, kolmessa vesivoimalaitos Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesiä Hajakuormitusta Yläneenjoki, Pyhäjoki, Köyliönjoki, Juvanjoki Järviä lukumääräisesti vähän, suurimmat Pyhäjärvi, Köyliönjärvi, Turajärvi Pienet järvet matalia ja ruskeavetisiä Joen alajuoksulla happamia sulfaattimaita Joki käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävä 7

8 Eurajoen tila pähkinänkuoressa Veden laadussa ei selkeitä kehityssuuntia, mutta vuotuinen ja vuodenaikainen vaihtelu on suurta. Pyhäjärvestä virtaava vesi määrää yläjuoksun veden laadun. Jätevedet vaikuttavat joen tilaan lähinnä vähävirtaamaisina aikoina (hapenkulutus, typpi, bakteerit). Hajakuormitus on pääosan vuotta tärkein keski- ja alajuoksun vedenlaatuun vaikuttava tekijä (typpi, fosfori, kiintoaine). Alajuoksulla vesi ajoittain hyvin hapanta maaperästä huuhtoutuvien sulfidien takia. Kalasto on paikoin monipuolinen. Köyliönjärvi ( m) Eurajoki, Pappilankoski Pyhäjärvi ( m)

9 Pyhäjärvi Valuma-alue 6 km, pinta-ala km, keskisyvyys, m, suurin syvyys 6 m, rantaviivaa 8 km Rehevöityminen (hajakuormitusta, sisäistä kuormitusta) Ulkoisen kuormituksen vähentäminen paljon vesiensuojelutoimenpiteitä valuma-alueella Sisäisen kuormituksen vähentäminen - hoitokalastusta ammattikalastusta: muikku, ahven ja siika tärkeimmät saalislajit (talvinuottaus) Natura -alueita: Harolanlahti, Pyhäjärvi 7 Turajärvi Pinta-ala, km, valuma-alue 9 km, kesäasuntoa Veden pintaa laskettu kahdesti, nostettiin Metsäojitukset 9-l. -> happamat valumavedet -> kalakuolemat, särkikalat palasivat vasta 99-luvulla Matala, erittäin humuspitoinen Sinileväkukintoja, kasvillisuus runsasta, ilmaversoiset ja kelluslehtiset kasvit levinneet voimakkaasti v. aikana Nykyään särkikalavaltainen Sisäistä kuormitusta Erittäin rehevä 8 9

10 Köyliönjärvi Pinta-ala, km, valuma-alue 9 km, yli kesäasuntoa Peltoa % (runsaasti erikoiskasviviljelyä), metsiä %, soita % Veden pintaa laskettu,9-, m Matala, humuspitoinen, savisamea Jätevesi- ja hajakuormitusta Sinileviä ja sisäistä kuormitusta Eläinplankton pienikokoista, tiheä särkikalavaltainen kalasto Erittäin rehevä Köyliönjärven kansallismaisema Osittain Natura -alueita 9 LAPINJOEN VESISTÖ 6 km, järviä %, peltoa % Saa alkunsa metsä- ja suoalueilta Kuivina aikoina lisävettä Eurajoesta Yksi vesivoimalaitos Hajakuormitusta Humuspitoisuus, ruskeavetisyys, runsaasti rautaa ja org. aineita Ajoittain happamuutta Merkittävimpiä järviä Koskeljärvi ja Narvijärvi, paljon pieniä järviä Useissa järvissä limaleväongelmia Käyttökelpoisuus enimmäkseen luokkaa tyydyttävä

11 Lapijoki Narvijärvi KOSKELJÄRVI + Suomenperänjärvi Kuvat: Asko Sydänoja

12 KOSKELJÄRVI + Suomenperänjärvi Pinta-ala 7,8 km, valuma-alue 7 km, ei mökkejä Soita %, metsiä 8 %, peltoa % Vedenpintaa laskettu noin m, keskivedenpintaa nostettiin 99-luvun alussa cm Matala, sokkeloinen, monipuolinen Humuspitoinen, runsaasti vesikasvillisuutta, mesotrofinen Merkittävä lintujärvi, Natura

13 Kuva: Asko Sydänoja Järvien veden laadun kehitys: fosforipitoisuus Narvijärvi Pyhäjärvi ( m) Köyliönjärvi ( m) Joutsijärvi ( m) Sääksjärvi ( m) K o k P u g/l Karvianjärvi ( m) Karhijärvi ( m) Jämijärvi ( m)

14 Järvien veden laatu: näkösyvyys Narvijärvi Pyhäjärvi Näkösyvyys m Näkösyvyys (m) Joutsijärvi Karhijärvi Karvianjärvi Jämijärvi Näkösyvyys (m) Näkösyvyys (m) Näkösyvyys (m) Näkösyvyys (m) Sääksjärvi Näkösyvyys (m) Köyliönjärvi Näkösyvyys (m) 7 SELKÄMEREN ETELÄOSA matalat lahdet, pienialaiset saaristoalueet rannikon taajamat, teollisuus, kalankasvatus ja jokien mukana tuleva kuormitus eteläisiltä merialueilta kulkeutuva kuormitus? ei laajoja, voimakkaita sinileväkukintoja rehevöityminen havaittavissa ainakin paikallisesti ravinnepitoisuudet kasvussa 8

15 Porin merialue, Hylkiriutta Rauman merialue, Kylmäpihlaja