Työhyvinvoinnin keinot murroksessa. Prof. Matti Ylikoski 17.11. 2009



Samankaltaiset tiedostot
Työhyvinvointyöllä on paikkansa taantumassakin. Prof. Matti Ylikoski

Kuinka selvitä arjen haasteista?

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työhyvinvointi ja johtaminen

Miten jaksamme työelämässä?

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Työnilon julistus Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Elämänkulun siirtymät sujuviksi johtamiskäytäntöjä kehittämällä

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK P

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Sosiaali- ja terveysministeriö

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

TTK kouluttaa. / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Hyvinvointia työstä Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista.

Terveys ja työ kättä lyö. Terveellinen työ yhteinen etu Kuusankosken aluetapahtuma Harri Vainio

Aloitustilaisuus

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Fysioterapia työterveyshuollossa

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Keskity oleelliseen tuottavuuden kehityksessä. Leadership-tapahtuma

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Työhyvinvointi on monesta kiinni

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen Helsingin kotihoidossa

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä

Selviytymisen voimavarojen edistäminen työuran siirtymissä

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Työhyvinvointia työpaikoille

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Transkriptio:

Työhyvinvoinnin keinot murroksessa Prof. Matti Ylikoski 17.11. 2009

Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? (TTL 2009, Anttonen 2009; Ylikoski 2008, Hakanen 2008; WHO 1986, ILO 1999) "Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä" Työhyvinvointia kuten työttömänkin hyvinvointia - tukevat tekijät (ns. "voimavarat"), jotka vahvistavat hänen ja hänen työyhteisönsä mahdollisuuksia tehdä terveyden, turvallisuuden ja talouden kannalta suotuisia valintoja. Voimavarat ovat yksilöllisiä, yhteisöllisiä (kulturelleja ja vuorovaikutuksellisia) ja rakenteellisia (organisatorisia) tekijöitä, jotka ovat tilanneriippuvaisia (paikallinen konteksti) ja niitä voidaan muuttaa. Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 2

Työhyvinvoinnin näkökulma: Rekkakuski esimerkki: Ajopiirturi "määrittää" tauot ja tahdin. Miten on syömisen kanssa? Yöt tiellä, milloin kotona? Tämäkään ei vielä ole "työhyvinvointitoimintaa! Sitä on esim.: Ehtiikö nukkua? 1. Yritysstrategiassa huomioidaan, miten Mites ja ketkä se "taukojumppa" yhdessä ja suunnittelevat työ- ja työaikajärjestelyt, kuntoilu? kuormitusten mitoituksen ja hallinnan välineet jne. Kiire koko "prosessin" on ja kallis kuorma 2. Miten "hyvinvointiosaaminen" kytketään vastuulla henkilöstökoulutukseen? 3. Miten vaikutetaan muihin (huoltamoravintoloihin, Vaara vaanii taukotiloihin, ja tärinä jyskyttää asiakkaiden lastauslaitureihin ja apuvälineisiin)? Kestääköhän selkä ja riittävätkö 4. Mihin toivotaan erityisesti työterveyshuollossa ja työsuojelussa voimat?.. panostettavan (vireyden ja tules - tilan seuranta ja ohjaus, tapaturmaton työkulttuuri jne.)? 5. Miten tehtävät vastuutetaan? Työhyvinvointiin vaikutetaan mm. ergonomialla, työaika- ja vuororatkaisuilla, liikunta- ja ravitsemusmahdollisuuksilla ja -tiedoilla, työ- ja yleisen turvallisuuden keinoin, työn sujuvoittamisella jne : yksilö ja yritys yhdessä! Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 3

Miten työhyvinvointia sitten rakennetaan? (TTL 2009; Ylikoski ym. 2007; Hakanen 2005) Kyse on yksinkertaisesti siitä, miten työelämän (= työpaikan) kehikossa: 1. Vähennetään voimavaroja kuluttavia tekijöitä 2. Vahvistetaan voimavaroja lisääviä tekijöitä Molemmat toimintatavat parantavat niin yksilön terveyttä kuin organisaation tuottavuuttakin. Toiminta on siten yhteistyötä sopivan tasapainon löytämiseksi yksilön edellytysten ja odotusten sekä organisaation tavoitteiden ja toimintaedellytysten kesken. Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 4

Mitä työhyvinvointi voi sitten tarjota murrosten työelämässä? (Kieselbach ym. 2009, Hakanen 2005,, Antonovsky 1989, Ylikoski & Ylikoski 2009) Työelämän muutokset koettelevat työhyvinvointia, johtajuutta jokaista. Stressin terveyshaittoja on odotettavissa: Irtisanotuilla, lomautetuilla, selviytyjillä, erityistukea tarvitsevilla Vastuussa olevilla (johtajilla, esimiehillä ja henkilöstön edustajilla), HR-, työterveys- ja työsuojelutoimijoilla Perheillä ja koko yhteiskunnalla Työhyvinvointitoiminnan keinoin voidaan vaikuttaa terveyteen, työkykyyn ja työurien eheyteen: 1. Vähentää haittoja vähennetään stressitekijöitä, yli-/alikuormitusta, työkyvyn menetyksiä ammattimainen ja hyvä hoito ja kriisiapu 2. Lisätä yksilön ja työyhteisön voimavaroja stressin hallintaa, epävarmuuden kohtaamisvalmiuksia, osaamista, sosiaalista tukea, oikeudenmukaisuutta, työnjakoa 3...ja siten edistää työelämän laatua ja tuottavuutta. työn sujuvuutta, tuloksellisuutta ja mielekkyyttä..motivoitumista Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 5

Suomalainen työkulttuuri verrattuna muihin maihin (Ylöstalo 2009/ Työolobarometri; TEM) Eriarvoisuus vähäistä: pomo-alainen suhteet eivät autoritaarisia Individuaalisia piirteitä: mutta kollektiivisuutta mukana varsin paljon Erittäin feminiininen joskin sukupuolten palkkaerot suuret Epävarmuuden sietokyky huono tai korkeintaan keskinkertainen poikkeaa mm. muista Pohjoismaista Syrjinnän ja kiusaamisen kokemuksia paljon Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 6

TYÖN MIELEKKYYDEN BALANSSIARVOJA ERILAISILLA TYÖPAIKOILLA VUONNA 2006 Työt hyvin organisoituja Tietoja välitetään avoimesti Kohtelu tasapuolista Ei piilossa olevia asioita paljon Tarpeeksi työntekijöitä Varma työpaikka Mahdollisuus osallistua työp. toiminnan keh. Ehdotuksiin suhtaudutaan rakentavasti Kannustetaan kokeilemaan uusia asioita Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet Keskustellaan yhdessä työtehtävistä ym. Mahdollisuus kehittää itseään Mahdollisuus osallistua tuotteiden keh. Työ ei ole henkisesti raskasta Oppii koko ajan uusia asioita -50% -42% -40% -40% Balanssiarvo Kuvaa omaa työpaikkaa erittäin hyvin Kuvaa omaa työpaikkaa erittäin huonosti -36% -36% -33% -32% -32% -28% -28% -29% -28% -30% -25% -25% -25% -23% -20% -10% -10% -9% -9% -7% -7% -10% -6% -5% -5% -5% -5% -4% -2% 0% 2% 0% 10% Työolobarometri lokakuu 2006 Työministeriö, analyysiyksikkö (Ylöstalo 2009) Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 7

"Nokka voi tarttua - " - mutta pyrstö myös" Terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen avainasemaan: Työttömyys johtaa terveyden, työkyvyn ja työllistymiskyvyn alenemiseen, syrjäytymiseen, lannistumiseen ja jopa itsemurhien lisääntymiseen (Kieselbach ym. 2009; Eliason & Storrie 2009; Vuori 2002). Organisaation tavoitteellinen toiminta häiriintyy, valtataistelut, klikit ja kiusaaminen lisääntyvät (Kieselbach ym. 2009; Ranki 2002; Ylikoski 1993). Edellä olevat voivat muodostaa toisiaan vahvistavan kielteisen kierteen (Heponiemi ym. 2008; Ranki 2002). "Irtisanomisten hyödyt voidaan menettää yhdessä yössä, vaikka väki on työssä." Jäljellejäävien ja organisaatiomuutosten kohteena olevien: Epävarmuus, työn tehostaminen ja stressitasot lisääntyvät ja sairastuttavat (Ferrie 2001) jopa sydänkuolemat ja työkyvyttömyyseläkkeet myös lisääntyvät (Vahtera ym. 2004) Sitoutuminen ja motivaatio alenevat; vaihtuvuus kasvaa Tuottavuus alenee useiden vuosien ajalta: "Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan" Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 8

"Näe metsä.mutta myös puut" (Leppänen ym. 2007, HIRES 2009, Ruuskanen ym., ref. Elo 2009, Ylikoski 1993) 1. "Haitat hallintaan" "Sosiaalisesti sensitiivinen ja vastuullinen" murrosten johtaminen ja henkilöstöyhteistyö työpaikoilla ja yhteiskunnassa proaktiivisuus yritysten toimintasuunnitelmiin ja HR strategioihin kohtaa reaktiot "normaaleina": vähentää selviytyjien syyllisyyttä Työterveyshuolto muutoksen kohtaavien kriisitueksi varhaisten stressisignaalien tunnistaminen "huoltojoukot etulinjaan" työterveyshuollon tuki vähentää selviytyjien huolia ja edistää reaktioiden käsittelyä ("noin minuakin kohdeltaisiin" malli) Apua tarjottava heti ja sisällytettävä muutossuunnitelmaan: uudelleensijoittamispalvelut ja työvoimahallintoyhteistyö koulutus ja muu valmennus työllistymisen ja tehtävämuutosten tueksi irtisanomisten oikeudenmukaisiksi koetut menettelyt ja kohtelu kriteerit yhteistyönä "työterveysneuvonta" ja kriisiapu (PTDS!) "Pelastusrengasta ei pidä siirtää tuulen suojaan kovan myrskyn sattuessa". "Älä lyö lyötyä ja porkkana on keppiä tehokkaampi". Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 9

"Kuinka minun käy?.huonosti, jollei se näy, kuinka minun käy" - tieto antaa voimaa (Kieselbach ym. 2009; Ylikoski 1993). 2. "Vahvuudet käyttöön" Aktiivisesti huolehtiva (Norjassa: "inklusiivinen") työpolitiikka. Osaamisten ja uusien "sisäisten mallien" päivittäminen Tilanteen (ja tulevan) yhteinen ja tietoinen käsittely johto, työntekijät, työsuojelu- ja työterveystoimijat yhdessä läpinäkyvä ja reilu päätöksentekoprosessi ja kohtelu aito vaihtoehtojen kartoitus Epävarmuuden ja epäluulojen hallinta tiedolla ymmärryksen lisääntyminen "voimaannuttaa" tiedotussuunnitelma osaksi yt menettelyjä esimiesten oikeus tulla "briiffatuiksi" etukäteen "Terveyslähtöinen muutoksen toteutusohjelma" osaksi "työsuojelun toimintaohjelmaa" ja sen mukaista asiantuntijayhteistyötä "Yhteiskunnan ei kannata ampua itseään jalkaan" Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 10

"Auta miestä mäessä ja mäen alla" - muutokset ovat aina stressitilanteita - EU puitedirektiivi (89/391/EEC): edellyttää ehkäiseviä toimia: "kaikkien terveysriskien osalta" ("in every aspect at work related to health"): taantuma on yksi näistä (Kieselbach ym. 2009) yksilölliset selviytymisvalmiudet ovat koetteilla muutosmurroksissa "Kaveria ei jätetä eikä päästetä jättäytymään" Riskien arviointi ja niiden hallinta riskin arviointimenettely käyttöön ja myös työsuojelutarkastajien rooliksi (HIRES SUOSITUS 2009). epäasiallinen käyttäytyminen, kiusaaminen, syrjintä lisääntyvät työpaikka "terveyshaittojen puskuriksi" Stressin ehkäisy koko yrityksen fokukseksi johtamiseen periaate: "säästävä saneeraus parantaa amputoidun, mutta myös tyngän" Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 11

"Orava pärjää paukkupakkasillakin....jos muistaa kätkönsä" - muutoksiin voidaan valmentautua ja "oppiakin" -..vielä lisää "voimavaroja": Henkilöstöä voi tukea valmentamalla heidät kohtaamaan muutoksia. siirtymävalmiuksia, joustavia tehtäväkuvia ja kiertoa reaktioiden hallintaa yrityksen paineisia tilanteita jakaen yritystodellisuuteen perehdyttäen ( = muutospaineiden jatkuvuus) ja niiden käsittelyyn "kutsuen" (Ylikoski 1993) Tietoa vaihtoehdoista ajoissa ja etukäteen myös henkilöstön edustajille ja yt menettelyyn Osallistumalla lisätään tilannehallintaa ja vaihtoehtojen tunnistamista Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 12

"Olemme kaikki samassa veneessä....tai vedessä, jos pohjatappi pettää! (HIRES suositus 2009; Sarrelma-Thiel 2009)- Johtaja ja esimies vastaavat muutosprosessista ja samalla "puun ja kuoren välissä" ja stressissä tulkitsee tilannetta omilta lähtökohdiltaan on "roolimalli" tahtoi tai ei.., heille usein uudessa tilanteessa tietää terveysvaikutuksista tai sitten ei riskinä "etäisyyden otto": "punaiset ovelle" Esimiesten oikeus tietoon, taitoihin ja tukeen valmiuksia erityistilanteiden hallintaan oman terveyden tuki ja "vertaistuki" (HIRES SUOSITUS 2009) Vastaavasti tukea: työsuojelu- ja työterveyshuollon toimijoille henkilöstön edustajille työsuojelu- ja luottamushenkilöt, yhteistyömenettelyyn osallistujat henkilöstöhallinto ja -kehittäjät Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 13

Tämän hetken työelämän ydinhaasteet TTL:n toimenpiteiden kohteina (Vainio 2009) Ihmisen mittainen työ kestävä työura vetovoimainen tulevaisuuden työpaikka Win win - puhe Olemme erilaisia puhe "Potentiaali" Nuoret ja työelämän ulkopuolella olevat työelämään kiinnittymisen tuki, työelämävalmiudet, perehdyttäminen "Kohti työelämää" Kuormitusten hallinta työssä jatkavat riskiryhmät "Työaikapalvelu" "Tikka" Terveellinen, turvallinen, mielekäs työ osana hyvää elämää Muutosten kohtaaminen: lomautetut, irtisanotut, työttömien työhön paluu, osaamisen ja työkyvyn ylläpitäminen, jäljelle jäävien terveys ja tuki "Eteenpäin kriisistä" "Terveenä työttömyydestä" Ikääntyvät ja maahanmuuttajat myönteiset asenteet, syrjinnän vähentäminen, houkutteleva työ ja hyvät työolot yksilöllisin ratkaisuin "Ikäjohtaminen" Työkyvyttömät, vajaakuntoiset varhaisen tunnistamisen ja työhönpaluun mallit ja tuki, vajaakuntoisten tuki tule-sairauksien ja masennuksen ennakointi, ehkäisy ja hoito "MIVA" "Työn imu" Depressiosuositus Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 14

Työuran hallinnan tukeminen (Vuori 2008) Peruskoulutus "Kohti työelämää" - aktiivisen opintouran edistäminen Julkaistu 2006, toiminta leviää Ammatillinen koulutus "Koulutuksesta työhön" - siirtyminen koulutuksesta hyvälaatuisiin töihin Masennusoireet vähenevät Julkaistu 2002 toiminta maanlaajuista Irtisanotut ja työttömät työelämässä "Työhön" - uudelleentyöllistyminen Toiminta maanlaajuista vuodesta 1997 40+ vuotiaat työntekijät "Menestyväksi senioriksi" -työuran hallintavalmiuden edistäminen Kenttäkoe 15 organisaatiossa, julkaistiin 2009 Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 15

Terveyden ja työkyvyn "pelikenttä" - näkemykset määrittyvät näkijän mukaan - (Horppu 2007, Kuronen 1999) En selviydy tästä Olen kipeä Pelkään tulevaa PSYYKKINEN FYYSINEN Se on hullu Se on sairas -menis hoitoon Se on laiska SOSIAALINEN ELÄMÄ Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 16

Työhyvinvointi ja mm. "kestävä työura" perustuvat yhteensovittamiseen tasapainon löytämiseksi. (Ylikoski 2008, 1993; Maslach 2006) Organisaation tarpeet tuottavuus suoriutuminen tehokkuus kuormitus jaksaminen vaatimukset vapausaste, vaikutus panostaminen uupumus palkitsevuus, arvostus sitoutuminen itsenäinen osallisuus lojaalisuus alistuneisuus innostavuus avoimuus reiluus, luottamus, luotettavuus epäluuloisuus kuulluksi tuleminen tiimiteho, joustavuus yhteisötuki, apu muilta, yhteistyökyky syntipukki-ilmiö joustaminen Yksilön edellytykset/ tarpeet tulostavoitteet, laatu resurssit, realismi, sopivat aikarajat stressi välineet, sujuvat prosessit Asiantuntijat tarvittaessa "välittäjinä" Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 17

Toimijoiden vastuut - yhteistyö tuo tulosta! (Saarelma-Thiel 2009) TYÖNTEKIJÄ JA YHTEISÖ Aloitteellisuus Oma selviytyminen Ratkaisuideointi TTH Työkykyisyys Tuki johdolle, yhteisölle ja työntekijöille Neuvonta, ohjaus ja seuranta terveysvaikutuksista JOHTO Riskianalyysit Strategiapäätökset Kriisiviestintä Toimijoiden vastuut organisaatiokriisissä ESIMIES Henkilöstömitoitus Päätökset täytäntöön Tulkki johdon ja henkilöstön välillä HR Avainosaaminen Sijoittumiset Muutosvalmennus Esimiestuki LUOTTAMUSHLÖT Oikeudenmukaiset ratkaisut Edunvalvonta Tiedon kuljetus TYÖSUOJELU Henkinen tuki Yhteistyö Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 18

Haasteita työhyvinvointitoiminnalle yhteenvetoa kaikille tasoille - 1. Ehkäistä kielteiset kehityskulut Tunnistaa riskit niihin ja hallita ne Lujittamalla eheyden, tuen ja hallinnan kokemuksia Esimiesten tukeminen ja valmennus Vahvistaa "puhetta", että riskien hallinta on mahdollista, vaikka vaikeudet ovat suuria "Menettävien ja haavoittuvien" päättäväiset tukiohjelmat ei vain yritys-, vaan myös yhteiskuntatasolla 2. Panostaa ennakoivan edistämisen keinoihin "Ei jäädä tuleen makaamaan" Panostuksia näkyvästi: Osaamisten uusintamiseen etenkin meta- ja geneeriset osaamiset "Uusi psykologinen sopimus" (Alasoini 2007) Voimaannuttaviin (= empowerment) työkulttuureihin Yksilön mahdollisuuksiin saada ymmärrystä itsestään huolehtimisesta ja roolistaan yhteisönsä osavaikuttajana Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 19

Kiitoksia! Prof. M. Ylikoski / 16.11.2009 20