Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus

Katsaus tieteessä Tuija Tammelin FT, tutkimusjohtaja tuija.tammelin@likes.fi Annaleena Aira FT, tiedottaja Janne Kulmala LitM, mittauskoordinaattori Jouni Kallio LitT, tutkija Marko Kantomaa FT, tutkija ja Imperial College London Maarit Valtonen LT, erikoistuva lääkäri ja Oregon Health & Science University Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa Suomalaisten koululaisten liikkumattomuuden voidaan katsoa uhkaavan koululaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Fyysisen aktiivisuuden objektiivisten mittausten mukaan vain osa kouluikäisistä lapsista liikkuu minimisuositusten mukaisesti eli 1 2 tuntia päivittäin. Liikkuva koulu -tutkimuksessa vuosina 2010 2012 tehtyjen kiihtyvyysanturimittausten perusteella tunnin päivässä liikkuu reippaasti 50 % alakoululaisista mutta vain 17 % yläkoululaisista. Puolentoista tunnin päivittäinen liikunta-annos toteutuu vain 9 %:lla alakoululaisista ja 1 %:lla yläkoululaisista. Liikunta vähenee ja liikkumaton aika lisääntyy lapsilla alakoulun alimmilta luokilta lähtien yläkouluun asti. Tämä ilmiö havaitaan sekä koko päivän aikana että koulupäivän aikana. Liikkuva koulu -tutkimuksen kyselyiden perusteella ruudun ääressä istutaan liikaa, suosituksiin nähden jopa moninkertaisia aikoja. Lasten istumisen vähentämiseksi ja liikunnan lisäämiseksi tarvitaan rohkeita ja innovatiivisia toimenpiteitä. Lasten terveydestä keskusteltaessa ja terveystottumuksia tiedusteltaessa on tärkeää kysyä myös arkisen liikkumisen määrää ja viihdemedian ääressä vietettyä aikaa. Erityisesti vähän liikkuvien lasten liikunnan edistäminen on keskeinen tekijä lasten nykyisen ja tulevan terveydentilan kannalta. Vertaisarvioitu VV Liikunnan myönteiset vaikutukset lasten terveyteen ja hyvinvointiin ovat kiistattomat. Säännöllinen liikunta edistää lasten terveyttä ehkäisemällä valtimosairauksien riskitekijöiden kehittymistä, vahvistamalla tuki- ja liikuntaelimistöä sekä vähentämällä ahdistusta ja masennusoireita (1,2). Monipuolisen liikunnan myötä motoriset taidot ja fyysinen toimintakyky kehittyvät. Uusimman tutkimustiedon mukaan liikunta edistää myös lasten tiedollista toimintaa, oppimista ja koulumenestystä (3,4,5). Runsas istuminen puolestaan heikentää terveyttä monin tavoin (6,7), mutta liiallisen istumisen haittoja voidaan vähentää lyhentämällä istumisaikaa ja tauottamalla pitkäaikaista istumista sekä koulussa että kotona. Suomalaisen liikuntasuosituksen mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla (8). Tämä tarkoittaa alakoululaisille (luokat 1 6, 7 12 v) 1½ 2 tuntia ja yläkoululaisille (luokat 7 9, 13 15 v) 1 1½ tuntia reipasta liikuntaa päivän aikana. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa kertyä korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Suositusta noudattamalla voidaan estää useita liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja. Toisaalta optimaalisten hyötyjen saavuttamiseksi olisi hyvä liikkua liikunnan minimisuositusta enemmän. Valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan korostavat istumisen vähentämistä liikunnan lisäämisen ohella (9). Linjausten visio vuodelle 2020 on, että liikumme enemmän ja istumme vähemmän koko elämänkulun aikana. Uutta tietoa lasten fyysisestä aktiivisuudesta Objektiiviset mittaukset tuottavat uutta tietoa lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä. Subjektiiviset mittarit, kuten kyselyt ja liikuntapäiväkirjat, sisältävät useita virhelähteitä ja tulosten vertailu eri-ikäisten lasten ja eri tutkimusten välillä on vaikeaa (10). Erilaisten liikuntamittareiden, kuten kiihtyvyysantureiden, käyttö fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa onkin yleistynyt maailmalla viimeisten viidentoista vuoden aikana. Suomessa vastaavia mittauksia on alettu 1871

Katsaus Kirjallisuutta 1 U.S. Department of Health and Human Service. Physical activity guidelines advisory committee report, 2008 (siteerattu 4.1.2014). www.health.gov/paguidelines/ report/ 2 Mountjoy M, Andersen LB, Armstrong N ym. International Olympic Committee consensus statement on the health and fitness of young people through physical activity and sport. Br J Sports Med 2011; 11:839-48. DOI: 10.1136/ bjsports-2011-090228. 3 U.S. Department of Health and Human Services, Centers for Disease Control and Prevention. The association between school based physical activity, including physical education, and academic performance. 2010 (siteerattu 4.1.2014). www.cdc.gov/healthyyouth/health_and_academics/pdf/ pa-pe_paper.pdf 4 Syväoja H, Kantomaa M, Laine K, Jaakkola T, Pyhältö K, Tammelin T. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus Lokakuu 2012. Opetushallitus, Muistiot 2012: 5. 5 Kantomaa M, Syväoja H, Tammelin T. Liikunta hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa? Liikunta & Tiede 2013;50:12 7. 6 Owen N, Healy GN, Matthews CE, Dunstan DW. Too much sitting: The population health science of sedentary behaviour. ESSR 2010;38:105 13. 7 Helajärvi H, Pahkala K, Raitakari O, Tammelin T, Viikari J, Heinonen O. Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Duodecim 2013;129(1):51-6. 8 Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille, 2008 (siteerattu 4.1.2014). nuorisuomi.fi/files/ns2/koulu_ PDF/080129Liikuntasuosituskirja%28kevyt%29_08.pdf 9 Sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. (siteerattu 4.1.2014) urn.fi/ URN:ISBN:978-952-00-3412-2 10 Aittasalo M, Tammelin T, Fogelholm M. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi menetelmät puntarissa. Liikunta & Tiede 2010;47(1):11 21. 11 Tammelin T, Laine K, Turpeinen S, toim. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272/2013. (siteerattu 4.1.2014). www.liikkuvakoulu.fi/ filebank/473-oppilaiden-fyysinenaktiivisuus_web.pdf 12 Evenson KR, Catellier DJ, Gill K, Ondrak KS, McMurray RG. Calibration of two objective measures of physical activity for children. J Sports Sci 2008;26(14):1557 65. DOI:10.1080/02640410802334196 tehdä vasta viime vuosina. Kiihtyvyysmittareita voidaan käyttää laajoissakin tutkimuksissa mittaamaan tavallisen elämän fyysistä aktiivisuutta esimerkiksi viikon ajalta. Mittausten perusteella voidaan määrittää fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä, useus, kuormittavuus ja kesto sekä selvittää eri tehoisen liikunnan määrä, liikkumaton aika ja askeleiden määrä. Kouluikäisten lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta on mitattu objektiivisesti Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvässä tutkimuksessa vuosina 2010 2012 (11), ja mittauksiin osallistui yhteensä 698 lasta: 568 alakoululaista ja 130 yläkoululaista. Aineisto sisältää tuloksia kymmenestä alakoulusta ja kolmesta yläkoulusta, joista neljä mittauskoulua sijaitsi eri puolilta Suomea ja yhdeksän koulua Keski-Suomessa. Kouluista neljä oli mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin valveillaoloaikana seitsemän vuorokauden ajan lan tiolla kuminauhavyössä pidettävillä GT1M- ja GT3Xkiihtyvyysantureilla (ActiGraph, Pensacola, Yhdysvallat), jotka mittaavat ylös-alassuuntaista liikettä. Reippaan liikunnan raja-arvoksi mittarissa asetettiin 2 296 cpm (sykäystä minuutissa) (12), mikä vastaa reipasta kävelyä, ja liikkumattomuuden raja-arvoksi 100 cpm. Mittari ei ole vesitiivis, joten sitä ei ole mahdollista käyttää vesiliikunnan aikana. Lantiolla pidettävä mittari ei myöskään pysty mittaamaan pyöräilyn aikaista aktiivisuutta. Mittari soveltuu hyvin mittaamaan kävelyn ja juoksun kaltaisen perusliikunnan aktiivisuuden määrää ja sen intensiteettiä sekä liikkumatonta aikaa, mutta ei anna tarkempaa kuvaa liikunnan tai liikkumattomuuden eri muodoista. Objektiivisten mittausten mukaan reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla (luokat 1 6) keskimäärin 62 minuuttia ja yläkoululaisilla (luokat 7 8) 44 minuuttia päivässä (kuvio 1). Alakoulun alimpien luokkien oppilaat liikkuivat eniten ja yläkoulun oppilaat vähiten. Alakoulussa pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt: luokilla 1 2 ero oli 15 minuuttia päivässä ja luokilla 3 4 noin 13 minuuttia päivässä. Ylemmillä luokilla (5 8) sukupuolten välillä ei ollut eroa aktiivisuudessa. Arkipäivät olivat selvästi aktiivisempia kuin viikonlopun päivät: lapset ja nuoret liikkuivat arkipäivinä 10 22 minuuttia enemmän päivässä kuin viikonlopun päivinä. Liikkumatonta aikaa kertyi koko päivän aikana vähiten pienimmillä koululaisilla (kuvio 1): Kuvio 1. Reipas liikunta ja liikkumaton aika koko päivän aikana luokkien 1 8 oppilailla (n = 698). Tulokset ovat keskiarvoja Liikkuva koulu -tutkimuksesta vuosilta 2010 2012 (11). Reipas liikunta (min/päivä) 70 60 50 40 30 20 10 0 69 5,3 61 59 6,0 Liikkumaton aika (tuntia/päivä) 1 2 3 4 5 6 7 8 Luokat Reipas liikunta (min/päivä) Liikkumaton aika (tuntia/päivä) 5,3 tuntia päivässä 1. 2.-luokkalaisilla. Eniten liikkumatonta aikaa, 8,5 tuntia päivässä valveillaoloaikana, oli yläkoululaisilla (kuvio 1). Kun tuloksia verrattiin tutkimuksiin amerikkalaisista ja eurooppalaisista lapsista (13), suomalaiset 1. 4. luokkien oppilaat pärjäsivät mukavasti: liikkumatonta aikaa oli hieman vähemmän kuin 6 11-vuotiaiden aineistossa keskimäärin (11,13). Suomalaisilla yläkoululaisilla sen sijaan liikkumatonta aikaa kertyi noin tunti päivässä enemmän kuin muiden maiden 12 15-vuotiaiden aineistossa (11,13). Liikkuva koulu -tutkimuksen mittausten perusteella (11) kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositukset täyttyvät vain osalla lapsista. Erittäin vähän liikkuvia, joilla teholtaan reipasta kävelyä vastaava liikunta jäi alle puoleen tuntiin päivittäin, oli 5 % alakoululaisista ja jopa viidennes yläkoululaisista (kuvio 2). Reippaan liikunnan osalta tunnin minimisuositus toteutui noin 50 %:lla alakoululaisista mutta vain 17 %:lla yläkoululaisista. Huolestuttavaa on, että 90 minuutin reippaan liikunnan määrä toteutui vain 9 %:lla alakoululaisista ja 1 %:lla yläkoululaisista. 7,2 44 8,5 9 8 7 6 5 4 1872

tieteessä Kuvio 2. Niiden alakouluikäisten ja yläkouluikäisten lasten osuudet (%), jotka liikkuvat reippaasti < 30, 30 59, 60 89, 90 119 tai vähintään 120 minuuttia päivässä. Tulokset ovat Liikkuva koulu -tutkimuksesta vuosilta 2010 2012 (11). Alakoulu luokat 1 6 Yläkoulu luokat 7 8 Reipas liikunta, min/päivä 0 20 40 60 80 100 % 13 Pate RR, Mitchell JA, Byun W, Dowda M. Sedentary behaviour in youth. Br J Sports Med 2011;45:906 13. DOI:10.1136/ bjsports-2011-090192 14 Ortega FB, Konstabel K, Pasquali E ym. Objectively measured physical activity and sedentary time during childhood, adolescence and young adulthood: A cohort study. PLoS ONE 2013;8:e60871. DOI:10.1371/ journal.pone.0060871 15 Aira T, Kannas L, Tynjälä J, Villberg J, Kokko S. Hiipuva liikunta nuoruusiässä. Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986 2010. Jyväskylän yliopisto, terveyden edistämisen tutkimuskeskus, julkaisuja 5/2013. 16 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita numero 17, 2005. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Nuori Suomi (siteerattu 4.1.2014). www.stm. fi/c/document_library/get_file?fo lderid=28707&name=dlfe-3739. pdf&title=varhaiskasvatuksen_ liikunnan_suositukset_fi.pdf. 17 Soini A, Tammelin T, Sääkslahti A ym. Seasonal and daily variation in physical activity among threeyear-old Finnish preschool children. Early Child Dev Care 2013;DOI:10.10 80/03004430.2013.804070 18 Turpeinen S, Lakanen L, Hakonen H, Havas E, Tammelin T. Matkalla kouluun. Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Liikunnan ja kansan terveyden julkaisuja 271/2013 (siteerattu 4.1.2014). www.liikkuvakoulu.fi/ filebank/520-matkalla_kouluun.pdf 19 Andersen LB, Lawlor DA, Cooper AR, Froberg, Anderssen SA. Physical fitness in relation to transport to school in adolescent. The Danish youth and sports study. Scand J Med Sci Sports 2009;19:406 11. < 30 30 59 60 89 90 119 120 Liikunta vähenee lapsuudesta nuoruusikään Liikunta vähenee ja liikkumaton aika lisääntyy selvästi ja lineaarisesti siirryttäessä alakoulun alimmilta luokilta yläkouluun. Tämä ilmiö on havaittu sekä suomalaisissa poikkileikkaustutkimuksissa että kansainvälisissä pitkittäistutkimuksissa. Ortegan ym. tutkimuksessa 1 800 ruotsalaisen ja virolaisen lapsen ja nuoren fyysistä aktiivisuutta seurattiin 6 10 vuoden ajan (14). Fyysinen aktiivisuus mitattiin samalla menetelmällä kuin Liikkuva koulu -tutkimuksessa. Reippaan liikunnan määrä vähentyi lapsuudesta nuoruusikään 9 ja 16 ikävuoden välillä keskimäärin 30 minuuttia päivässä ja liikkumaton aika lisääntyi 2 tuntia 45 minuuttia päivässä. Muutos liikkumattomassa ajassa oli 3 6 kertaa voimakkaampi kuin muutos reippaan liikunnan määrässä. Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä on havaittu myös tutkimuksissa, joissa 11 15-vuotiaiden liikuntaa on selvitetty kyselymenetelmin ja vertailtu eri-ikäisten tuloksia keskenään (15). Onkin vaikea löytää itseraportointiin pohjautuvaa menetelmää, jolla eri-ikäisten lasten fyysinen aktiivisuus voitaisiin mitata vertailukelpoisella tavalla. Pienimpien lasten osalta kyselyt ovat usein kuvallisia kyselyitä tai lasten vanhemmat, opettajat tai päiväkodin henkilökunta vastaavat kysymyksiin lasten fyysisestä aktiivisuudesta. Objektiiviset mittausmenetelmät mahdollistavat fyysisen aktiivisuuden mittaamisen vertailukelpoisesti eri-ikäisiltä, riippumatta tutkittavien kognitiivisen kehityksen vaiheesta. Objektiivisten mittausten mukaan (kuvio 1) fyysisen kokonaisaktiivisuuden väheneminen alkaa jo koulun alimmilta luokilta. Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksen mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia liikuntaa (16). Soini tutkimusryhmineen (17) mittasi suomalaisten kolmevuotiaiden lasten fyysistä aktiivisuutta kiihtyvyysanturilla viiden päivän ajan. Mittauksiin osallistui 48 lasta 14 eri päiväkodista. Lapsille kertyi reipasta liikuntaa keskimäärin 61 minuuttia koko päivän aikana. Kaikille osallistuneille lapsille kertyi reipasta liikuntaa yli 30 minuuttia päivässä, 48 %:lle vähintään tunti päivässä, mutta kenellekään ei yli kahta tuntia päivässä. Kun liikuntamäärään laskettiin mukaan myös kevyt liikunta, niin lähes kaikki tutkimuksen lapset liikkuivat yli tunnin päivässä, kaksi kolmesta vähintään 1½ tuntia päivässä ja viidesosa vähintään kaksi tuntia päivässä. (17) Objektiivisten mittausten perusteella varhaiskasvatuksen liikunnan suositus ei täyttynyt tutkimukseen osallistuneilla lapsilla. Aiemmat liikuntasuositukset ovat perustuneet pääasiassa kyselytutkimusten tuloksiin. Objektiivisten mittausten yleistyessä tutkimuksissa saadaan uutta ja tarkentunutta tietoa suositeltavan liikkumisen määrästä ja intensiteetistä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana Reipas liikunta koulupäivän aikana vähentyy siirryttäessä alakoulun alimmilta luokilta yläkouluun (kuvio 3). Liikkuva koulu -tutkimuksessa (11) koulupäivä määriteltiin oppilaiden luku järjestyksen perusteella koulupäivän alkamis- ja päättymisajankohdan mukaan, eli se ei sisältänyt koulumatkaa. Reipasta liikuntaa kertyi koulupäivän aikana alakoululaisilla keskimäärin 5,4 minuuttia ja yläkoululaisilla 2,8 minuuttia tunnissa (kuvio 3). Käytetty yksikkö (min/tunti) mahdollisti eripituisten koulupäivien vertailun eri-ikäisillä oppilailla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuuden tunnin koulupäivän aikana reipasta liikuntaa kertyi alakoululaisilla keskimäärin 32 minuuttia ja yläkoululaisilla 17 minuuttia. Liikkumaton aika koulupäivän aikana lisääntyi luokkatason kasvaessa: pienimmillä koululaisilla liikkumatonta aikaa oli 35 minuuttia ja yläkoululaisilla jo 45 minuuttia koulupäivän tuntia kohden. Koulun käytännöillä on suuri merkitys lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Lähes kaikki lapset suorittavat oppivelvollisuutensa kou- 1873

Katsaus 20 Andersen LB, Wedderkopp N, Kristensen P, Møller NC, Froberg K, Cooper AR. Cycling to school and cardiovascular risk factors. A longitudinal study. J Phys Act Health 2011;8:1025 33. 21 Østergaard L, Børrestad LA, Tarp J, Andersen LB. Bicycling to school improves the cardiometabolic risk factor profile. A randomised controlled trial. BMJ Open 2012. DOI:10.1136/bmjopen-2012-001307 22 Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Tammelin T, Viikari JS, Raitakari OT. Active commuting from youth to adulthood and as a predictor of physical activity in early midlife: The Young Finns Study. Prev Med 2013;59:5 11. 23 Pietilä M, Koivula P. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Kirjassa: Jaakkola T, Liukkonen J, Sääkslahti A, toim. Liikuntapedagogiikka. Juva: Bookwell Oy 2013;274 87. 24 Tammelin T, Laine K, Turpeinen S, toim. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261/2012 (siteerattu 4.1.2014). www.liikkuvakoulu.fi/filebank/15- Liikkuvakoulu_loppuraportti_web. pdf 25 Jaakkola T, Sääkslahti A, Liukkonen J, Iivonen S. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Projektin loppu raportti, 2012 (siteerattu 4.1.2014). www.jyu.fi/sport/move/ 26 Mäkinen T, Borodulin K, Tammelin T, Alapappila A. Terveystottumusten arviointi. Fyysinen aktiivisuus. Kirjassa: Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T, toim. Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011;153 56. 27 Strath SJ, Kaminsky LA, Ainsworth BE ym. Guide to the Assessment of Physical Activity: Clinical and Research Applications: A Scientific Statement From the American Heart Association. Circulation 2013;128:2259 79. Kuvio 3. Reipas liikunta ja liikkumaton aika koulupäivän aikana luokkien 1 8 oppilailla (n = 698). Tulokset ovat keskiarvoja Liikkuva koulu -tutkimuksesta vuosilta 2010 2012 (11). Reipas liikunta (min/tunti) 7 6 5 4 3 2 1 0 5,7 35 4,8 38 Liikkumaton aika (min/tunti) 1 2 3 4 5 6 7 8 Luokat Reipas liikunta (min/tunti) Liikkumaton aika (min/tunti) lussa ja viettävät siellä suuren osan arkipäiviään. Ei ole samantekevää, miten koulupäivä vietetään. Liikkumattoman ajan vähentäminen ja pitkäaikaisen istumisen tauottaminen myös koulupäivän aikana on tärkeä osa fyysisen aktiivisuuden suositusta. Työskentely välillä seisten, seisomaan nouseminen ja liikkuminen luokkahuoneessa oppitunnin aikana ovat keinoja vähentää pitkäaikaista istumista kaikilla oppitunneilla. Oppilaiden paikallaanolo vähenee luonnostaan kun käytetään oppilaita aktivoivia toiminnallisia työtapoja ja opetusmenetelmiä kuten esimerkiksi ryhmätöitä, väittelyitä, leikkejä, projektitöitä, draamaa, roolileikkejä, tutkimustehtäviä tai yhteistoiminnallista oppimista. 4,1 40 2,8 45 50 45 40 35 30 Lyhyet koulumatkat mahdollisuus liikunnan lisäämiseksi Koulumatkaliikunnan edistäminen on Suomessa suuri mahdollisuus lasten fyysisen kokonaisaktiivisuuden lisäämiseksi. Liikkuva koulu -tutkimuksessa lähes 1 700 oppilasta vastasi kyselyyn, jossa tiedusteltiin koulumatkan kulkutapaa ja pituutta (18). Lähes kaikki kyselyyn vastanneet koululaiset kulkivat alle kilometrin mittaisen koulumatkan fyysisesti aktiivisesti. Kuitenkin 1 3 km:n pituisen koulumatkan kulki moottoriajoneuvon kyydissä jo lähes kolmasosa alakoululaisista ja viidesosa yläkoululaisista, ja 3 5 kilometrin koulumatkan kulki moottoriajoneuvon kyydissä 73 prosenttia 4. 6.-luokkalaisista ja puolet yläkoululaisista. Koulumatkan kulkeminen pyörällä tai kävellen lisäisi lasten fyysistä aktiivisuutta alle 3 km:n koulumatkoilla noin 30 minuuttia päivässä ja 3 5 kilometrin koulumatkoilla noin 60 80 minuuttia verrattuna siihen, että koululaiset kulkisivat matkan auton kyydissä. Myös niiden oppilaiden, jotka kuuluvat koulukuljetusten piirin, kannattaisi kulkea edes osa koulumatkasta jalan. Aktiivisella päivittäin toistuvalla koulumatkaliikkumisella on huomattava merkitys lasten ja nuorten fyysiselle kunnolle ja terveydelle (19,20,21). Lisäksi suomalaisen pitkittäistutkimuksen perusteella koulumatkojen kävely ja pyöräily lapsuudessa ja nuoruudessa ennustavat fyysisesti aktiivista elämäntapaa myöhemmin elämässä (22). Ruutuaikaa kertyy liikaa vapaa-ajalla Kouluikäiset ylittävät selvästi ruutuaikasuosituksen, jonka mukaan viihdemedian ääressä tulisi viettää aikaa enintään kaksi tuntia päivässä. Liikkuva koulu -tutkimuksessa noin puolet oppilaista katsoi televisiota arkena vähintään kaksi tuntia päivässä. Tämän lisäksi viidesosa tytöistä ja 40 % pojista pelasi tietokoneella vähintään kaksi tuntia päivässä ja neljäsosa oppilaista käytti tietokonetta muuhun kuin pelaamisen vähintään kaksi tuntia päivässä. Viikonloppuisin ruutuaikaa kertyy enemmän kuin koulupäivinä (11). Ruutuaika on useimmiten täysin fyysisesti passiivista aikaa. Ruutuaikaan liittyy usein myös napostelua ja syömistä, mikä altistaa lihomiselle ja saattaa vaikeuttaa liikkumista. Runsas pelaaminen ja television katselu vie monilla nuorilla valtaosan vapaa-ajasta eikä aikaa jää fyysisesti aktiiviselle toiminnalle. Kavereita tavataan tietokoneen ääressä verkossa sen sijaan, että mentäisiin käymään kavereiden luona kävellen tai pyörällä. Erilaisten ruutujen yleistyessä (kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tabletit) ja niiden käytön lisääntyessä kasvattajat ovat uuden haasteen ääressä. Vanhempien rooli lasten ja nuorten ruutuajan järkeistäjänä on merkittävä, sillä harvoin koululainen itse pystyy arvioimaan ruudun ääressä viettämänsä ajan 1874

tieteessä Istumisen tauottaminen on tärkeää myös koulupäivän aikana. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tuija Tammelin: palkkiot toteutukseen (Liikkuva koulu - ohjelma: opetus- ja kulttuuriministeriö, Tutkimussäätiö). Annaleena Aira: palkkiot toteutukseen (opetus- ja kulttuuriministeriö). Janne Kulmala: palkkiot toteutukseen (Liikkuva koulu - ohjelma: opetus- ja kulttuuriministeriö, Tutkimussäätiö). Jouni Kallio: palkkiot osallistumisesta tutkimuksen toteutukseen (Liikkuva koulu -ohjelma: opetus- ja kulttuuriministeriö, Tutkimussäätiö). Marko Kantomaa: palkkiot toteutukseen (Physical Activity, Academic Performance and Education -hanke: opetus- ja kulttuuriministeriö). Maarit Valtonen: ei sidonnaisuuksia. Taulukko 1. sopivuutta. Kasvattajat tarvitsevat lisää tutkittua tietoa ruutujen ääressä vietetyn ajan merkityksestä lasten ja nuorten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä keinoista sopivan ruutuajan rajaamiseksi. Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden edistäminen on liikkumisen lisäämistä ja istumisen vähentämistä koulupäivän aikana ja vapaaaikana. Koulupäivän aikana Vapaa-aikana Liikkumisen lisääminen Koulumatkat Välitunnit, aktiivista toimintaa ulos ja sisätiloihin Liikuntatunnit Yhteinen liikkuminen oppituntien aikana, kävely, siirtyminen Kerhot Mahdollisuus liikkua omaehtoisesti koulun alueella ja tiloissa ennen koulun alkua ja sen jälkeen Aktiiviset koulumatkat Aktiiviset siirtymiset harrastuksiin ja kavereiden luo Ulkoilu ja arjen aktiivisuus Liikunnalliset pelit ja leikit Liikunta- ja urheiluharrastukset Istumisen ja paikallaanolon vähentäminen Ylös ja ulos välitunneilla Yhtäjaksoisen istumisen katkaiseminen oppitunneilla Seisten työskentely oppitunneilla Toiminnallinen opetus Aktiivisempi istuminen Ruutuaika vähemmäksi Muu istuminen vähemmäksi Kuljettaminen kouluun ja harrastuksiin vähemmäksi ja osa matkasta aktiivisemmin Lapset sisältä ulos Ajankohtaista koulumaailmasta ja koulun liikunnasta Koululiikunnan eli koulun liikunnanopetuksen tarkoituksena on tarjota oppilaalle taitoja, tietoja ja kokemuksia, jotka mahdollistavat liikunnallisen elämäntavan omaksumisen (23). Perusopetuksen 2 3 tuntia koululiikuntaa viikossa ei kuitenkaan yksin riitä lasten liikunnaksi. Myös liikuntatuntien ulkopuolisella koulun liikunnalla on tärkeä merkitys erityisesti vapaaaikanaan vähiten liikkuvien lasten aktiivisuudelle. Valtakunnallinen Liikkuva koulu -ohjelma (www.liikkuvakoulu.fi) on hyvä esimerkki koulun liikunnan edistämisestä. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkumista koulupäivään ja luoda sen myötä aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Ohjelman pilottivaiheen aikana vuosina 2010 2012 saatiin hyviä kokemuksia ja löydettiin toimivia käytäntöjä, joilla koulut pyrkivät lisäämään liikkumista koulupäivään (24). Esimerkit on koottu ohjelman verkkosivuille. Lisäämällä liikkumista välitunneilla ja muuttamalla koulupäivän rakennetta siten, että pitkillä välitunneilla liikkuminen oli mahdollista, saatiin koulupäivään lisättyä noin 10 minuuttia reipasta liikuntaa. Ratkaisevaa on, miten koulut ja kunnat onnistuvat toimintansa juurruttamisessa rahoituskauden päätyttyä. Liikkuva koulu -ohjelma jatkuu Suomessa 2012 2015. Lukuvuonna 2013 2014 ohjelmassa on mukana jo noin 100 kuntaa ja 500 koulua ympäri Suomea, mikä vastaa noin viidesosaa kaikista Suomen peruskouluista. Tanskassa on turvauduttu jä reämpiin keinoihin liikunnan lisäämiseksi koulupäivään: vuonna 2014 voimaan tulevan peruskoulu-uudistuksen myötä jokaiseen koulupäivään tulee sisältymään tunti liikuntaa. Liikkuva koulu -ohjelman aikana alkoi myös Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehitystyö (25). Move! on peruskoulun 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaisiin kohdentuva fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen seurantajärjestelmä, josta saatua tietoa on mahdollista hyödyntää myös näiden vuosiluokkien laajoissa terveystarkastuksissa. Keskeisenä tavoitteena on kannustaa oppilaita huolehtimaan fyysisestä toimintakyvystään omatoimisesti. Move! sisältää kuusi osiota, jotka mittaavat 1) kestävyyttä ja liikkumistaitoja (20 metrin viivajuoksu), 2) alaraajojen voimaa, nopeutta ja liikkumistaitoja (vauhditon 5-loikka), 3) keskivartalon voimaa (ylävartalon kohotus), 4) yläraajojen voimaa (etunojapunnerrus) 5) kehon liikkuvuutta (kyykistys, alaselän ojennus täysistunnassa ja olkapäiden liikkuvuusmittaukset) ja 6) käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja sekä yläraajojen voimaa (pallon heitto ja kiinniotto). Move!- mittaukset on kuvattu verkkosivuilla (www.edu. fi/move) ja järjestelmä on tarkoitus käynnistää valtakunnallisesti vuonna 2016 (9). Lasten liikuttamiseksi tarvitaan kaikkia Suomalaisten lasten ja nuorten elämäntapa on vähitellen kehittynyt hälyttävän liikkumattomaksi. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä suuremman osan koulupäivästään hän istuu paikallaan ja sitä enemmän hän viettää vapaaaikaansa istuen viihdemedian ääressä. Kehityskulun pysäyttämiseksi ja liikkumattomuudesta aiheutuvien terveysongelmien vähentämiseksi tarvitaan yhteiskunnassa monia yhtäaikaisia toimenpiteitä, joilla sekä lisätään liikkumista että vähennetään paikallaanoloa niin koulupäivän 1875

katsaus Koulumatkaliikkumisella on huomattava merkitys. aikana kuin vapaa-ajallakin (taulukko 1). Lasten ja nuorten liikkumattomuus ei ratkea pelkästään vanhempien toiminnalla. Arjen aktiivisuuteen pystyvät vaikuttamaan omalta osaltaan kaikki ne kasvattajat, jotka kohtaavat lapsen arjessa: vanhemmat, isovanhemmat, koulun henkilökunta, terveydenhuollon asiantuntijat, harrastuskerhojen vetäjät, urheiluvalmentajat jne. On tärkeää tukea lasten fyysisesti aktiivisten harrastusten aloittamista ja jatkumista, olivat harrastukset sitten varsinaisia liikunta- ja urheilu harrastuksia tai muuta arjen fyysistä aktiivisuutta lisäävää toimintaa. Lasten ja nuorten riittävän fyysisen aktiivisuuden turvaaminen on tavoite, jonka toteuttamiseen tarvitaan myös kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia. Fyysisen aktiivisuuden arviointi on tärkeä osa terveyden seurantaa myös lapsilla (26,27). Liikunnan ja urheilun harrastamisen lisäksi on hyvä kysyä ja keskustella lasten arjen aktiivisuudesta, liikkumisesta koulumatkoilla, ulkoilusta sekä ruutujen ääressä vietetystä ajasta. Terveydenhuollon antama liikuntaan kannustava viestintä tukee perheiden ja koulujen työtä lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi. n English summary www.laakarilehti.fi > in english Physical activity among Finnish children less sedentary time and more physical activity needed 1876

tieteessä english summary Tuija Tammelin PhD, Research Director LIKES Research Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland E-mail: tuija.tammelin@likes.fi Annaleena Aira Janne Kulmala Jouni Kallio Marko Kantomaa Maarit Valtonen Physical activity among Finnish children less sedentary time and more physical activity needed The detrimental effects of inadequate physical activity on the health and well-being of young people are well established and the evidence on the negative effects of excessive sedentary behaviour is growing. It is alarming that the levels of young people s physical activity are in decline while the time spent engaging in sedentary activities has increased substantially as they move through childhood into adolescence. These physically inactive patterns may also track into adulthood. Public health policies to promote physical activity among children, especially among the most sedentary children, may be key elements to preventing the onset of cardiovascular and metabolic diseases later in the children s lives. Novel information that objectively measures physical activity levels among Finnish children has been identified recently. Children s physical activity and sedentary time was measured objectively using accelerometers in the research related to the national Finnish Schools on the Move programme between 2010 and 2012. A total of 698 students from primary and secondary schools participated in the measurements. According to the objective measurements, primary school students average 62 minutes of moderate to vigorous physical activity (MVPA) a day, while secondary school students average 44 minutes. During the six-hour school day, primary school students have 32 minutes of MVPA, while secondary school students have 17 minutes. According to Finnish recommendations, school-aged children should be physically active for at least one to two hours a day, and screen time with entertainment media should be limited to two hours a day. According to objective measurements, 50 % of primary school students and only 17% of secondary school students get at least one hour of MVPA a day, and only 9% of primary school students and only 1% of secondary school students get at least one and half hours of MVPA a day. In addition, children exceed the recommended screen time by a considerable amount based. The promotion of physical activity among children should consist of both increasing physical activity and decreasing sedentary time. This requires measures to be undertaken during school time and free time, both at school and at home. By emphasizing the meaning of regular physical activity for children s health and well-being, health care professionals could support the work of parents, schools and other educators to promote more physically active and less sedentary lifestyles among young people. 1876a