Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba
Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito - 10. Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. - Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi.
Järjestämisvastuista lainsäädännössä - 24. Kunnan on järjestettävä j ttä ä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: 1) sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen lli taudinmääritys, i hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen älli kuntoutus; t 2) sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen; 3) ohjaus, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa; 4) erityistä tukea, tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan potilaan terveysongelmien varhainen tunnistaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaaminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö - 32 - Kunnan perusterveydenhuollon tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on oltava terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä tämän lain mukaisia terveydenhuoltopalveluja järjestäessään, sen lisäksi mitä tässä laissa muualla säädetään, sellaisessa yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa, jota tehtävien asianmukainen hoitaminen i sekä potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve edellyttävät
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö - 33 - Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon aa o palvelujen yhteensovittamisesta ses a väestön ja perusterveydenhuollon tarpeiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen yhteistyössä perusterveydenhuollosta vastaavan kunnan kanssa suunnittelemaan ja kehittämään erikoissairaanhoitoa siten, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Kokonaisuudessa on huomioitava erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoaminen tarkoituksenmukaisesti k k i ti perusterveydenhuollon yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö - Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on annettava alueensa terveyskeskuksille eys es s e niiden tarvitsemia a sellaisia s a erikoissairaanhoidon palveluja, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa sekä vastattava kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta.
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma - Samaan sairaanhoitopiirin i ii i kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. - Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, t t terveydenhuollon palvelujen l järjestämisestä, j päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma - Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä ä ä sairaanhoitopiirin aa op kuntayhtymässä. y Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset.
Järjestämissuunnitelma Kymenlaaksossa - Valmistelutyötä paraikaa tehdään - Valmistelutyöryhmä virkamiehistä Asta Saario, Hamina, pj Kati Myllymäki, Kouvola Anne Hiiri, Kotka Ermo Haavisto, Carea, varalla Arja Narinen Heli Sahala, Kotka Kari Häkämies, Pyhtää Maija Palmu, Hamina Marjo Seuri, Miehikkälä ja Virolahti Niina Korpelainen, Kouvola Päivi Mattila Hamina
Järjestämissuunnitelma Kymenlaaksossa - Ohjausryhmä poliittisista päättäjistä Aila Eerola, Kotka Eeva Rautamaa, Hamina Heikki S. von Hertzen, Carea Jukka Lappi, Kaakon kaksikko Markku Korpela, Kaakon kaksikko Minna, Tuukkanen, Kouvola Raimo Hokkanen, Pyhtää Riitta Hytönen, Hamina
Mitä asioita suunnitelmassa? - terveyden- ja hyvinvoinnin i i edistäminen i - Ympäristöterveydenhuolto - Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmat - Mielenterveys- ja päihdetyö - Lääkehuolto - Seulonnat - Suun terveydenhuolto - Kuntoutus- t ja apuvälinepalvelu l l - Perusterveydenhuollon yksikkö - Ensihoito ja sairaankuljetus - Tietohallinto
Ennakkoselvitys keskussairaalan saneerausta varten - Vaihe 1: Selvitys eri toimijoiden rooleista - Carea: oma erikoissairaanhoito ja ostopalvelut - Kouvola: Ratamo-keskuksen suunnitelmat, Pohjois-Kymen sairaalan toiminta ja muut terveydenhuollon palvelut - Kotka: hyvinvointipuiston suunnitelmat, nykyiset palvelut - Muut Kymenlaakson kunnat: perusterveydenhuollon vuodeosastot ja muut relevantit nykyiset palvelut, tulevaisuuden suunnitelmat t - Haminasta huomioidaan erityisesti Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskuksen rooli sekä mahdollisuudet siirtää keskuksen toiminta kaupunkien tai sairaanhoitopiirin vastuulle - Vanhustepalveluiden rooli palveluverkossa - Selvitetään rajapinnat erityisesti Carean ja kuntien omien palveluiden välillä - Luodaan käsitys kokonaisuuden kannalta optimaalisesta työnjaosta ja toimintamalleista. Tavoitteena on välttää päällekkäisyyksiä investoinneissa ja palvelutuotannossa.
- Vaihe 2: Kuvaus keskussairaalan k peruskorjaus- ja laajennusinvestoinnista - Suunnitellun u peruskorjauksen se laajuus ja kustannusarvio usa - Uudisrakentamisen tarve ja kustannusarvio sekä nykyisten kiinteistöjen tuleva käyttö - Keskussairaalan uusien toimintamallien i t hyötyjen arviointi: tuottavuuden kasvu ja siitä seuraavat kustannussäästöt
- Vaihe 3: Kiinteistöjen i omistusvaihtoehdot ih hd - Ylätason kuvaus kiinteistöistä - Kuvaus omistusvaihtoehdoista ja vaihtoehtojen arviointi: - Carea/tytäryhtiö omistaa ja investoi - Kunnat omistavat alueellaan olevat kiinteistöt, jotka Carea vuokraa pitkäaikaisilla sopimuksissa - Ulkopuolinen omistaja / elinkaarimalli - Mahdolliset muut vaihtoehdot
- Arvioidaan id väestön palvelutarvetta l ja sen kehittymistä i vertailemalla palveluiden käyttöä muualla Suomessa - Määritetään ne toiminta- ja työnjakomallit, a jotka ovat sairaanhoitopiirin ja kuntien kannalta edullisimmat: - Ei päällekkäisiä investointeja tai palvelutuotantoa P l l t t t id jä j tää t h kk ti - Palvelutuotanto voidaan järjestää tehokkaasti, laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti
- Malleissa otetaan kantaa mm. seuraaviin asioihin: - Keskittäminen vs. hajauttaminen: - Mitkä palvelut kannattaa keskittää fyysisesti? - Mitkä palvelut kannattaa organisoida yhden organisaation kautta, mutta voidaan toteuttaa hajautetusti? - Mitkä palvelut voidaan sekä organisoida että tuottaa hajautetusti? - ESH:n ja PTH:n työnjako: - Kuka hoitaa mitkä potilasryhmät ja missä vaiheessa vastuu siirtyy? - Miten työnjako ESH:ssa toteutetaan Carean ja jäsenkuntien välillä? - Mitä rajapintoja potilasprosesseihin muodostuu ja miten estetään pullonkauloja? l - Mitä toimintamalleja (palvelutuotanto tai palveluohjaus) kannattaa yhdenmukaistaa koko alueella - Miten sisäistä työnjakoa ja osaamisen jakamista voidaan parantaa mm. telelääketieteen menetelmin tai etäkonsultaatioilla