Hätäsektio. Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala



Samankaltaiset tiedostot
Hätäsektio kuinka kiire? Petri Volmanen LT THL

Hätäsektio kuinka kiire? Petri Volmanen LKS

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

Maaret Laakso Syventävien opintojen tutkielma PEDEGO/ synnytykset ja naistentaudit Oulun yliopisto Maaliskuu 2017 LT Liisa Laatio

Hätäsektioanestesian erityispiirteitä

Vuotava obstetrinen potilas

MASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen SYNNYTYKSEN HOITAMINEN KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALASSA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

Oikea sektiotekniikka?

Haastava synnyttäjä: Mitä ovat HELLP, ja HUS/TTP? Christoffer Wiklund Anest eval SASH

Kymsote Perhevalmennus 2019

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Pään ja kaulan alueen leikkauspotilaiden ilmatieongelmien hallinta

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Lasten MRI - haasteita ja ratkaisuja

KIIREELLISTEN JA HÄTÄKEISARILEIKKAUSTEN AIHEET JA AIHEIDEN VASTAAVUUS LOPULLISEEN DIAGNOOSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Synnytystoiminnan järjestämisen edellytykset ja siihen liittyen tehdyt selvitykset ja suunnitelmat

Sydänsairaus ja raskaus

Alkuraskauden häiriöt. EGO päivät Kuopio LT, erl Paula Kuivasaari-Pirinen

KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

USKALLANKO SYNNYTTÄÄ

Synnytyksen suunnittelu Isä mukana synnytyksessä Normaali synnytys Synnytyksen käynnistyminen... 3

Perheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN

Suksametoni on edelleen ensisijainen lihasrelaksantti yleisanestesiasektiossa

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS Sari Silventoinen

MORBIDI OBEESI SYNNYTTÄJÄ. Marja-Leena Jaakola LT, Anestesiologian erikoislääkäri TYKS/ATEK-klinikka

Lasten anestesioiden ja heräämöhoidon erityispiirteet. LL Kati Martikainen Lastenanest ja tehoh erit pätevyys PPSHP ja Oulun yliopisto


Äidin happilisä Sinikka Purhonen KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

SYNNYTYSKIVUN LÄÄKKEELLINEN LIEVITYS

Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen

Synnytyksen käynnistäminen

SYNNYTYSTAPA TOISESSA RASKAUDESSA ENSISYNNYTYKSEN OLTUA KEISARILEIKKAUS

Morbidin obeesi synnyttäjä

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä el

Sähköinen synnytyspalaute

Perätarjonnassa olevan sikiön synnytystavasta

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Liitetaulukko 1. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat peräaukon sulkijalihaksen repeämien riskitekijöihin liittyvät tutkimukset (n=24)

Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Ponnistusvaiheen hoito Naistenklinikalla

Synnytyksen käynnistäminen

Terveyspalveluiden laadun tarkkailuun ja parantamiseen

Akuutti maha raskaana olevalla potilaalla Tapausselostus. GEK Jutta Sikkinen TAYS

Synnytysvalmennus. Th.op SR

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

Onko kohtu menettänyt kyvyn synnyttää?

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

MATKARAPORTTI. Siru Vartiainen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Ilembulan sairaala

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Leikkaussalin ulkopuoliset anestesiat. Jarkko Harju Sulat 2014

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

SEKTIOPOTILAAN KIVUNHOITO SUOMA- LAISISSA SYNNYTYSSAIRAALOISSA

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

SEKTIOSYNNYTYS ÄITIEN KOKEMANA

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Veriryhmäimmunisaatiot ja raskaus

KOHDUNREPEÄMÄN ESIINTYVYYS, RISKITEKIJÄT, KLIININEN KUVA JA ENNUSTE

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

Vastasyntyneen ilmatieongelmat

MEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ

Suonensisäinen fentanyyli synnytysanalgesiassa

Inhalaatioanesteetit obstetriikassa. Seppo Alahuhta Kirurgian, anestesian ja tehohoidon tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Tässä kirjoituksessa kuvataan synnytyskivunhoidon

Syöpäkivun lääkehoito

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

HÄTÄSEKTIO JA KIIREELLINEN SEKTIO SYNNYTYSKOKEMUKSENA. Äitien kokemuksia

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

Hereillä olon yleisyys hätäkeisarileikkauksessa. haastattelututkimus. Arvi Yli-Hankala ja Marisa Tuomi

Synnytyksen suunnittelu ja käynnistäminen

Transkriptio:

Hätäsektio Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala

Esimerkkitapaus Kaivola, Lehtonen SLL2002; 57:76-

Mikä on hätäsektio? lukuisia termejä käytetty kuvaamaan sektiota, joka ei ole elektiivinen: välitön, heti, kiireellinen hätä, katastrofi, päivystys Neljän kategorian luokitusta suositellaan: 1 - Välitön äidin tai sikiön henkeä uhkaava 2 - Synnyttäjän tai sikiön tila huonontunut, ei välitöntä hengenvaaraa 3 - Synnyttäjä ja sikiö hyvässä kunnossa, pikainen synnytys tarvitaan 4 - Synnytys voidaan ajoittaa sopimaan synnyttäjälle ja henkilökunnalle

Hätäsektioiden määrä Hätäsektioon päätyy Suomessa: http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2007 /ennakkotilastot/synnyttajat_vastasyntyneet2006 ennakko.pdf

Hätäsektioiden määrä Yleensä maailmalla esim. sikiön asfyksian takia hätäsektioon päätyy 0,2 15% synnyttäjistä 1,3 miljoonan synnyttäjän aineistossa vastaava luku oli 3% non-reassuring fetal heart rate Chauhan & al. Obstet Gynecol Surv 2003; 58:337 -

Kuka on riskissä joutua hätäsektioon sikiön asfyksia takia Synnyttäjällä vaikea hypotyreoosi, astma, ikä >35v Sikiön kasvu hidastunut + epänormaali doppler Synnyttäjän lihavuus Jälkimmäinen kaksonen Aiempi keisarinleikkaus Runsas lapsivesi Hypertensio /pre-eklampsia / HELLP Chauhan & al. Obstet Gynecol Surv 2003; 58:337 -

Hätäsektion indikaatioita Sikiöstä johtuvat otaksuttu sikiön hengenvaara napanuoraprolapsi o synnytys ei edisty o tarjontavirhe o korionamniitti o IUGR o epänormaali KTG o perätila Äidin indikaatiot etinen istukka verenvuoto istukan irtoaminen pre-eklampsia, eklampsia, HELLP kohdun repeäminen o aiempi traumaattinen synnytys o äidin vaatimus o aiempi sektio o aiempi infertiliteetti Thomas & al BMJ 2004; 328:665

Mitä saavutetaan nopeudella? Leikkauspäätös syntymä -aika Ei eroa matalien Apgar-pisteiden suhteen, jos syntyy < 75 min Thomas & al. BMJ 2004: 328:665-5 muuta tutkimusta: ei eroa tai pidempi aika parempi tulos

Kuitenkin, nopeus saattaa olla eduksi Täysi anoksia (äidin sydänpysähdys, täysi istukan irtoaminen, napanuora-okluusio: luultavasti vain <5 min aikaa ennen vammautumista Henkeäuhkaavaksi luokitelluissa riski suurempi kuin muissa kiireettömässä (painotettu OR 2,9 lapsella, 2,2 äidillä) Thomas & al. BMJ 2004: 328:665- Sikiön ph korreloi käänteisesti aikaan spinaalipuudutuksesta syntymään Mercier & al. Anesthesiology 2001; 95: 668

Potilasvakuutuskeskuksen 1.5.1987-31.12.2002 vaikeat sikiön asfyksiatapaukset. N= 104 Viive sikiön uhkaavan vaikean asfyksian havaitsemisen ja siihen reagoinnin välillä oli keskimäärin 4 tuntia 42 minuuttia Sikiön sykekäyrän tulkinta oli virheellinen ja/tai poikkeavaan KTG-käyrään reagoitiin puutteellisesti 92 %:ssa korvatuista vahingoista. Kaikista synnytyksistä yksi kymmenestätuhannesta korvattiin sikiön vaikeaan asfyksiaan liittyvänä potilasvahinkona Kusisto & al SLL 2007; 62:1859 -

Suositukset Royal College of Obstetricians and Gynaecologists Clinical Negligence Scheme for Trusts Israel Society of Obstetricians and Gynaecologists Canadian National Consensus Conference American College of Obstetricians and Gynecologists (ACOG) American Academy of Pediatrics: have the capability of initiating a caesarean delivery within 30 minutes German Society of Obstetricians and Gynecologists: 20 minutes ACOG: 15 min korkean riskin synnyttäjiä hoitavilla laitoksilla

Mikä anestesia? 3-12% äitikuolemista johtuu anestesiasta: ilmatien avaaminen ei onnistu aspiraatio äitikuoleman riski 16,7 kertainen yleisanestesiassa verrattuna puudutukseen Hawkins & al. Anesthesiology1997; 86:277 -

Puudutus on parempi myös lapsen kannalta Tsen LC

Yleisanestesia Intubaatiovaikeus 8x muuhun potilasmateriaaliin verrattuna Vaikeaa intubaatiota ennustaa mm: ruunsas ylipaino suuret rinnat ulkonevat ylähampaat pieni alaleuka tyromentaali-etäisyys <3 sl huonosti aukeava suu huono ekstensio niskassa Mallampati 3-4 pre-eklampsia ponnistusvaihe

Vaikean ilmatien hoito sektio-anestesiassa (M Harmer. Difficult and failed intubation in obstetrics. Int J Obstet Anesth 1997;6:25-31)

Yleisanestesia, muista myös aiempien anestesioiden selvitys happo-aspiraatio profylaksia Na-sitr 30 ml po, ranitidin 50 mg iv pöydän kallistus + kiilatyyny crush-induktio sellickin-ote + tiopentaali (etomidaatti tai ketamiini)+ suksametoni 50% ilokaasu vähentää hereillä olemisen riskiä opioidi, jos hypertensio tai pre-eklampsia remifentaniili 1 mcg/kg bolus 90 sek ennen intubaatiota

Toimiva epiduraalianalgesia sektioanestesiaksi 2% lidokaiini + adrenaliini + fentanyyli ilman alkalisointia: 9,7 (6-12) min alkalisointi: 5,2 (2-8) min Lam & al. Anaesthesia 2001; 56:790- huonon puudutuksen riskitekijät: obesiteetti rvkko >40 epiduraalia bolustettu kivulias 2 h aikana ennen sektiota Orbach-Zinger & al. Acta Anaesthesiol Scand. 2006;50:1014-

Spinaalipuudutus L ¾ Bupivakaiini 0,5% 1,5 2 ml fentanyl 10-20 mcg tai sufentaniili 5 mcg annosta vähennetään, jos potilas huomattavan ylipainoinen monisikiöinen raskaus

Thomas & al. BJA 2007; 98:116- Oksitosiini sektiopotilaalla 5 IU bolus joko kerralla tai 5 min. infuusiona bolus 5 min infuusio Ei eroa verenvuodossa syke lisääntyi MAP laski, mm Hg 17 10 27 8

Hätäsektiovalmius v:n 2003 lopussa osastojen edustajat päättivät eräistä toimista, joilla hätäsektion nopeus pyritään varmistamaan Yksi näistä toimista oli hätäsektiovalmius -käsitteen käyttöönotto ja ohjeistus tutkimuksen tarkoituksena oli seurata käyttöönoton onnistumista

Hätäsektiovalmius Äidin tila: SaO2 alle 95% yli 3 min happilisästä huolimatta, tai ei rekisteröitävissä. pulssi yli 150 systolinen verenpaine alle 100 mmhg (jos epiduraali tai spinaali, efedriinin annosta huolimatta). hengenahdistus, ylävatsakipu, kouristus runsas verinen vuoto

Hätäsektiovalmius Sikiön tila: kaksoissynnytys, B perätila/poikkitila poikkitila, synnytys käynnissä napanuoraprolapsi KTG: perustaso > 170 / min tai pysyvä bradykardia vaihtelevuus < 5/min yli 60 min tai sinusoidaalinen hidastumiset: komplis., vaihtelevat, toistuvat myöhäiset STAN-hälytys

Tulokset Seuranta-aikana 29.12.03-29.12.04 13 hätäsektiota, joista 8 tehtiin päivystysaikana Hätäsektiovalmiuteen leikkaustiimi hälytettiin 12 kertaa, joista 8 tapahtui päivystysaikana. 4 kertaa hätäsektiovalmius edelsi leikkauspäätöstä 2, 12, 13 ja 24 minuuttia 9 kertaa valmius peruttiin ja lapsi syntyi alateitse valmiuteen hälytyksestä sen purkuun 22 min (3-40 min.)

Hätäsektioiden syyt fetal distress 9 placenta previa 2 joista molemmissa tiimi hälytettiin valmiuteen ennen sektiopäätöstä ablaatio placentae 1 tiimi hälytettiin valmiuteen ennen leikkauspäätöstä epäonnistunut imukuppi 1 tiimi hälytetty valmiuteen 2 min. ennen leikkauspäätöstä

Syyt, joiden vuoksi tiimi hälytettiin hätäsektiovalmiuteen Poikkeava sikiön sykekäyrä Hankala imukuppisynnytys, ns. avosuinen tarjonta/ tarjoutuva osa ei lantion pohjalla PCB:n jälkeen tullut sikiön sykkeen hidastuminen

Gynekolog in kutsuun Tiimin hälytyksee n Sektiopäät ökseen Keskimääräiset viipeet, minuuttia 3 1 7 2 Aavistuksesta Sektiotarp.hav aitsemis esta Tiimin hälytyks estä 39 5 6 15 gynek:n kutsumises ta sektiopäätöksestä Vauvan syntymise en Valmiuden purkuun 51 17 19 29 12 23

Jos tiimi hälytettiin ennen leikkauspäätöstä Viive sektiopäätöksestä syntymään oli lyhyempi (10,3 min vs. 12,4 min)

Ylinopeus 12 vastaajaa 13:sta ilmoitti, että taksi ajoi ylinopeutta hätäsektioon tullessa. Keskimäärin ylinopeutta arvioitiin olleen 42 km/h (vaihteluväli 10-90 km) Kolmessa tapauksessa sairaalaa kohti oli kiidetty 140 km tuntivauhdilla!!! Leikkaussalihoitajat ja lastenlääkärit tulivat leikkaussaliin keskimäärin 8,5 minuutissa hälytyksestä

Johtopäätökset Hätäsektiovalmiuteen hälyttäminen saatiin v. 2004 rutiinitoiminnaksi Valmiushälytysten määrä oli sopiva määrältään ja hyvä osuvuudeltaan Valmiuteen hälyttäminen lyhentää hätäsektiopäätöksestä lapsen syntymään kuluvaa aikaa Henkilökunta altistuu liikennetapaturmariskille matkalla hätäsektioon

Lopuksi Jos synnyttäjällä on lisääntynyt riski joutua hätäsektioon: epiduraali-katetri ajoissa hätäsektiovalmius leikkaussaliin Anestesiakonsultaatio, jos epäillään ilmatieongelmaa tai puudutuksen vastaaihetta Anestesiamuoto ei ole automaatio antibiootti- ja tromboosiprofylaksia