MATKARAPORTTI. Siru Vartiainen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Ilembulan sairaala
|
|
- Ada Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Siru Vartiainen Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Ilembulan sairaala MATKARAPORTTI Työskentelin anestesiologina Ilembulan luterilaisen sairaalan leikkausosastolla syys-lokakuussa Karkeasti arvioiden noin puolet työajastani kului hallinnollisten tehtävien ja leikkausosaston kehitystyön suunnitteluun sekä erilaisiin koulutuksiin ja puolet kliiniseen työskentelyyn anestesiaja leikkausosastolla. Sairaalassa ei ole paikallisia anestesialääkäreitä lainkaan, ainoastaan 3-4 paikallista anestesiahoitajaa, jotka normaalioloissa työskentelevät itsenäisesti ilman lääkärin ohjausta, mikä on kehitysmaissa varsin yleinen käytäntö lääkäripulasta johtuen. Sairaalassa ei myöskään työskentele vakituista kirurgia. Kerran kuukaudessa läheisestä Iringan kaupungista saapuu vieraileva kirurgi viikon ajaksi pitämään ns. kirurgista klinikkaa, minä aikana leikkaustoiminta on hyvin aktiivista. Muina aikoina suurin osa toimenpiteistä on sektioita ja muuta akuuttia obstetriikkaa. Leikkaus- ja anestesiatoiminnan järjestämisessä Ilembulan sairaalassa on vakavia puutteita. Erityisesti tähän vaikuttaa se, että leikkausosastolle ei ole nimettyä vastuulääkäriä tai -hoitajaa, joka vastaisi toiminnan suunnittelusta (esim. hankinnat, leikkauslistat) ja kehittämisestä. Leikkauslistat olivat sattumanvaraisia ja pääasiassa sairaalassa tehtiinkin ainoastaan äkillistä päivystyskirurgiaa vaikka leikkaustoimenpiteet olisivat olleet sairaalan tuottoisinta toimintaa ja merkittävässä osassa talousvaikeuksissa painivan sairaalan toiminnan rahoittamisessa. Osana käynnistämääni leikkausosaston toiminnan kehittämishanketta perehdyin erityisesti sairaalan hankinta- ja logistiikkakäytäntöihin. Osana tätä hanketta kävin läpi vuoden 2010 leikkaustilastot (ks. liite 1), mikä oli haasteellista etenkin anestesiatoimenpiteiden osalta, koska merkinnät osaston toimenpidekirjassa olivat usein puutteellisia ja anestesiatoimenpiteistä ei pääsääntöisesti ollut mitään merkintöjä, mikä ymmärrettävästi vaikeuttaa oleellisesti esimerkiksi leikkausosaston hankintojen järkiperäistä suunnittelua. Vuoden 2010 tilastojen mukaan Ilembulan sairaalassa tehdään keskimäärin yhteensä leikkausta kuukaudessa kahdessa leikkaussalissa. Keisarinleikkaus on ylivoimaisesti yleisin toimenpide (70% kaikista tehdyistä toimenpiteistä). Sairaalan leikkaustoiminnan profiili osoittaakin selkeästi, että leikkaussalit ovat jatkuvasti alikäytettyjä. Pääsääntöisesti n. 65% kaikista toimenpiteistä tehdään spinaalianestesiassa, mihin vaikuttaa ennen kaikkea spinaalipuudutteen saatavuus. Jos spinaalipuudutetta olisi jatkuvasti saatavilla, jopa yli 80% kaikista toimenpiteistä voitaisiin tehdä spinaalipuudutuksessa. Spinaalipuudutus on Ilembulan sairaalan toimintaolosuhteet huomioiden ehdottomasti turvallisin anestesiamuoto potilaille ja näin ollen myös merkittävä potilasturvallisuustekijä. Ilembulan sairaala on viimeisten parin vuoden aikana kärsinyt huomattavista taloudellisista vaikeuksista, mikä vaikuttaa merkittävästi päivittäiseen työskentelyyn. Erilaisista lääkintämateriaaleista ja lääkkeistä oli jatkuvasti pulaa ja monet lääkeaineet olivat usein kokonaan lopussa. Ensimmäisten kolmen työskentelyviikkoni aikana esimerkiksi spinaalipuudutusaineita ei ollut lainkaan käytettävissä, minkä vuoksi kaikki toimenpiteet jouduttiin tekemään ketamiinianestesiassa, vaikka spinaalipuudutus olisi ollut potilaille ehdottomasti turvallisin anestesiamuoto paikalliset olosuhteet ja anestesiahenkilökunnan puutteelliset tiedot ja taidot huomioiden. Lisäksi turvallisen anestesian annon kannalta tärkeistä lääkeaineista oli jatkuvasti pulaa ja joitakin lääkeaineita ei suurimmaksi osaksi kuusiviikkoisen työskentelyjaksoni aikana ollut lainkaan saatavilla. Vaikka ketamiini onkin monessa suhteessa optimaalinen anestesia-aine kehitysmaa- ja kenttäanestesiatoimintaa ajatellen, se aiheuttaa usein voimakkaan hypertension ja takykardian,
2 minkä hoitamiseen tarvitaan jokin suonensisäisesti annosteltava verenpainetta alentava lääke (Tansaniassa yleisimmin käytössä hydralatsiini, vaikkakin i.v.-beetasalpaajat olisivat suositeltavampia myös pulssitasoa laskevan vaikutuksensa vuoksi), joita ei pääsääntöisesti ollut sairaalassa saatavilla lainkaan, vaikka esim. i.v.-hydralatsiini kuuluu sairaalan peruslääkevalikoimaan. Spinaalianestesia toisaalta aiheuttaa usein voimakkaan hypotension etenkin raskaana olevilla potilailla ja turvallisen spinaalianestesian edellytys on, että saatavilla on jokin nopeavaikutteinen suonensisäisesti annosteltava verenpainetta nostava lääke. Ilembulan sairaalassa oli tätä varten käytössä efedriini, mutta myös tästä oli ajoittain pulaa. Leikkausosastolla ei pidetty kirjaa tai suoritettu säännöllisesti minkäänlaista inventaariota tarvittavista ja käytössä tai saatavilla olevista lääkkeistä tai välineistä. Leikkausosaston henkilökunta ei tuntunut ymmärtävän valmistautumisen ja suunnittelun merkitystä leikkausosaston toiminnan sujuvuudelle ja potilasturvallisuudelle. Todennäköisin syy ilmiöön on yksinkertaisesti riittävän koulutuksen puute. Paikallinen anestesiahoitajahenkilökunta ei myöskään osallistunut anestesian annon kannalta tarvittavien välttämättömien lääkeaineiden ja välineiden hankintojen suunnitteluun, mikä ilmeni toistuvasti lääkintämateriaali- ja lääkepulana. Yleisesti ottaen kaikki tarvittavat perustyövälineet ja lääkeaineet voidaan hankkia Tansaniasta paikallisilta toimittajilta. Sairaalan apteekki vastasi hankinnoista, joita suoritettiin keskitetysti (MSD eli Medical Store Department ja MEMS eli Mission for Essential Medical Supplies) noin kolmen kuukauden välein, mutta hankintamäärät olivat sattumanvaraisia ja perustuivat ennen kaikkea sairaalan taloudelliseen tilanteeseen eivätkä todelliseen kulutukseen ja tarpeeseen. Tämä johti jatkuvasti siihen, että lääkeaineet ja välineet pääsivät loppumaan kokonaan ennen uutta hankintakierrosta. Sairaalan ja leikkausosaston hankintoja ei kuitenkaan oltu koordinoitu millään järkevällä tavalla. Apteekissa ei ollut käytössä toimivaa lääke- ja välinevarastojen seurantamenetelmää, minkä avulla uusia hankintoja olisi tarvittaessa voitu käynnistää, kun jonkin lääkeaineen tai välineen määrä varastossa alittaisi asetetun kriittisen minimimäärän. Kommunikaatio eri toimintayksiköiden (esim. leikkausosasto, varastopäällikkö, apteekki) välillä oli satunnaista tai puuttui täysin. Hankintojen suunnittelu ei ollut millään tavalla järjestelmällistä eikä ainakaan leikkausosaston osalta perustunut mihinkään tosiasiallisiin lukuarvoihin, kuten leikkauspotilasmääriin, annettujen anestesioiden määriin tai näistä ekstrapoloituihin käytettyihin väline- ja lääkemääriin. Järkevällä ja systemaattisella suunnittelulla olisi mahdollista saada aikaan huomattavia säästöjä materiaalihankintoihin liittyen. Sairaalassa oli esimerkiksi vaihtelevasti saatavilla useita eri yleisanestesia-aineita (halotaani, eetteri, ketamiini ja tiopentaali). Käytännössä ketamiini on täysin riittävä yleisanestesia-aine Ilembulan sairaalaan oloihin. Ketamiini on paitsi halpa myös varsin turvallinen anestesia-aine. Halotaani puolestaan on Tansaniassa erittäin kallista ja lisäksi sairaalassa käytössä olevat inhalaatioanesteettien haihduttajat ovat avoimia järjestelmiä ja näin ollen kuluttavat erittäin suuria määriä höyrystyvää anesteettia, mikä edelleen lisää kustannuksia. Käytännössä Ilembulan sairaalan oloissa ei halotaanilla voida katsoa olevan mitään etua ketamiiniin verrattuna. Haittana sen sijaan ovat esimerkiksi kallis hinta, vanhanaikaisista haihduttimista johtuva suuri kulutus sekä työhygieniset ongelmat. Ilembulan sairaalan leikkaussaleissa ei ole toimivaa kaasunpoistojärjestelmää, joten inhalaatioanesteetti poistuu potilaasta suoraan leikkaussalin huoneilmaan, jolloin leikkaussalin työntekijät altistuvat toistuvasti anestesiakaasun hengittämiselle. Hankintojen järkiperäistämisellä ja yksinkertaistamisella voitaisiin taloudellisten säästöjen lisäksi helpottaa hankintojen toteuttamista ja varmistaa välttämättömien lääkeaineiden parempi saatavuus. Toisaalta myös tukkuliikkeillä oli ajoittain vaikeuksia toimittaa kaikkia tilattuja materiaaleja, minkä vuoksi sairaala joutui toisinaan turvautumaan myös epävirallisiin hankintaväyliin. Osana käynnistämääni Ilembulan sairaalan leikkausosaston logistiikan ja hankintojen kehittämishanketta lokakuussa 2010 järjestettiin kaksi erillistä yhteistyökokousta otsikolla Improving patient safety and quality control at Ilembula Lutheran Hospital, mihin osallistui sairaalan johtava lääkäri, ylihoitaja, talouspäällikkö, apteekkari, varastopäällikkö sekä leikkausosaston henkilökuntaa (ks. liite 2). Jatkossa leikkausosaston henkilökunnan on tarkoitus seurata leikkaus- ja
3 anestesiatoimenpiteiden määriä kolmen kuukauden jaksoissa ja raportoida tulokset apteekkiin ja varastopäällikölle hankintojen suunnittelua varten. Tarkoituksena on vähentää ja tulevaisuudessa mahdollisesti kokonaan välttää tilanteita, joissa turvallisen anestesiatoiminnan kannalta välttämättömät lääkeaineet tai välineet pääsevät kokonaan loppumaan. Laadin leikkausosastoa varten alustavan ehdotuksen seurantajärjestelmän käytännön toteuttamisesta seurantakaavakkeineen. Lisäksi laadin alustavan suunnitelman leikkausosaston välinehuoltoa koskien anestesia-aineiden ja välineiden järjestelmällistä seurantaa ja varastojen täydennystä varten (ks. liitteet 1 ja 2). Myös välttämättömistä työvälineistä oli puutetta. Aloittaessani työjaksoni ei sairaalasta löytynyt yhtään ehjää aikuisten hengityspaljetta, lasten hengityspalkeita oli leikkausosastolla yksi kappale. Samoin hengityspalkeeseen liitettävistä erikokoisista naamareista oli pulaa. Työjaksoni aikana onnistuin löytämään sairaalan varastoista yhden täysin käyttämättömän AMBU:n hengityspalkeen ja tähän kaksi kappaletta erikokoisia naamareita. Lisäksi löysin valvontaosastolta kokonaisen laatikollisen rikkinäisiä hengityspalkeita, joista kokosin kaksi ainakin toistaiseksi toimivaa viritelmää, mutta näiden käyttöikä ei todennäköisesti tule olemaan kovin pitkä. Kertakäyttöisiä endotrakeaaliputkia, imukatetreja ja spinaalineuloja käytettiin uudestaan useita kertoja pesun ja jonkinasteisen steriloinnin jälkeen, vaikka näitä välineitä on Tansaniassa helposti saatavilla ja ne ovat pääsääntöisesti varsin edullisia (ks. liite 2). Käytäntö on huomattava riski potilasturvallisuudelle etenkin infektioiden suhteen, koska HIV-infektion prevalenssi on Tansaniassa hyvin korkea (Ilembulan alueella arviolta 20% aikuisväestöstä on HI-viruksen kantajia) ja tähän liittyen esimerkiksi tuberkuloosi on hyvin yleinen. Kertakäyttöisiä lääkintämateriaaleja ei ole suunniteltu uusiokäyttöön eikä niitä pystytä puhdistamaan millään menetelmällä niin, että uusiokäytön voitaisiin katsoa olevan turvallista potilaille. Lisäksi pesu- ja sterilointiaineet vaikuttavat haitallisesti välineiden materiaalien laatuun esimerkiksi haurastuttamalla, mikä entisestään lisää uusiokäytön riskejä. Tiedustelin useaan otteeseen sairaalan henkilökunnalta monien leikkaussalista puuttuvien välttämättömien työvälineiden saatavuutta ja sijaintia. Yleensä sain vastaukseksi, että sairaalassa ei tällä hetkellä ole tai ei ole koskaan ollutkaan mainittuja välineitä (esim. hengityspalkeet, EKG-elektrodit). Monta kertaa löysin kuitenkin kaipaamani välineet tai näiden osia joko sairaalaan varastoista, valvontaosastolta tai jopa leikkausosaston kaapeista. Yleisesti ottaen sairaalan varastoissa ja muissa säilytystiloissa vallitsi täydellinen epäjärjestys ja esimerkiksi sairaalaan varastopäällikkö ei ollut lainkaan tietoinen monista työvälineistä, joita varastoista löytyi. Varastoista ei myöskään ollut tehty minkäänlaista kattavaa tai ajan tasalla olevaa inventaariota. Minulle jäikin vaikutelma, että sairaalan henkilökunta ei yksinkertaisesti ole viitsinyt nähdä vaivaa pitääkseen työpisteensä asianmukaisessa järjestyksessä tai selvittääkseen, mitä työvälineitä esimerkiksi varastoissa olisi saatavilla. Potilasvalvontamonitoreista oli myös pulaa. Suomen Rotaryn lääkäripankki toteutti vuosina 2007 ja 2008 kehityshankkeen, minkä aikana Ilmebulan sairaalaan rahoitettiin ja varustettiin postoperatiivisen hoidon yksikkö. Aloittaessani työjaksoni suurin osa aiemmin hankituista potilasmonitoreista oli kuitenkin jo rikki. Ainakin osa näistä oli toimitettu ilmeisesti Moshiin korjattaviksi, mutta sairaalalla ei ollut mitään tietoa milloin laitteet mahdollisesti palautetaan tai saadaanko niitä ylipäätään korjatuksi. Varaosien saatavuus on Tansaniassa erittäin suuri ongelma, erityisesti toimivista monitoreiden kaapeleista ja antureista (esim. NIBP, SpO2) on pulaa, samoin osaavista sairaalateknikoista, joten mahdollisuutta laitteiston säännölliseen huoltoon ja ylläpitoon ei ole. Valvontayksikössä ei ollut kuin kaksi toimivaa valvontamonitoria ja leikkausosastolla yksi. Sairaalassa ei ollut myöskään yhtään toimivaa hengityskonetta, defibrillaattoria eikä EKG-laitetta. Myös sairaalan ainoa röntgenlaite oli ollut rikki jo yli viiden kuukauden ajan, mikä näkyi mm. potilasmäärien vähenemisenä ihmisten kuultua, että sairaalassa ei voitu tehdä kuvantamistutkimuksia.
4 Paikalliset anestesiahoitajat vastaavat usein (esim. päivystysaikana) täysin itsenäisesti anestesioiden toteutuksesta ilman avustajaa, mikä on erittäin riskialtista, vaarantaa potilasturvallisuuden ja on myös kansainvälisten, myös kehitysmaita koskevien hoitokäytäntöjen ja ohjeiden vastaista. Paikalliset anestesiahoitajat olivat teknisiltä taidoiltaan (esim. spinaalipuudutus, intubointi) varsin taitavia, mutta heidän perustietonsa potilaiden hoidosta, anestesian ylläpidosta, komplikaatioista ja näiden hoidosta olivat erittäin heikolla tasolla. Potilaille ei tehty leikkausta edeltävää anestesiaarviota leikkaus- ja anestesiariskin arvioimiseksi tai sopivimman anestesiamuodon valitsemiseksi, mikä edelleen heikentää potilasturvallisuutta. Aiemmin anestesiahoitajat ovat ilmeisesti suorittaneet anestesia-arvion ainakin valikoiduille potilaille, mutta sittemmin luopuneet käytännöstä ilmeisesti ainakin osin paikallisen lääkärikunnan asenteellisuuden vuoksi (hoitajan mielipide vs. lääkärin mielipide). Potilaiden valvonta anestesian aikana oli myös puutteellista. Anestesiahoitajat eivät sairaalaan saapuessani esimerkiksi täyttäneet potilaista anestesiavalvontakaavakkeita, vaikka näitä oli vapaasti saatavilla. Käymissäni keskusteluissa perusteluina käytettiin mm. kiirettä, kaavakkeiden puuttumista (!) tai sitä ei muuten vain pidetty tarpeellisena. Lisäksi anestesiahoitajilla oli tapana lähteä leikkaussalista kesken toimenpiteen ja anestesian hoitamaan aivan muita asioita ja jättää potilas ilman minkäänlaista valvontaa pitkiksikin ajoiksi. Sairaalassa on sattunut useita kuolemaan johtaneita potilasvahinkoja pelkästään puutteellisen anestesiamonitoroinnin vuoksi. Työskentelyjaksoni aikana laadin anestesiahoitajille yksinkertaisen ohjeistuksen potilasvalvonnasta (ks. liite 3). Toisaalta myös asianmukaisista valvontalaitteista oli pulaa. Toimenpiteitä tehtiin kahdessa varsinaisessa leikkaussalissa ja lisäksi yhdessä leikkausosaston yhteydessä olevassa tutkimushuoneessa. Toimiva valvontamonitori löytyi vain yhdestä leikkaussalista. Toisessa leikkaussalissa sekä toimenpidehuoneessa ei ollut minkäänlaisia valvontalaitteita, vaikka molemmissa annettiin potilaille myös yleisanestesiaa, mikä on huomattava riski potilasturvallisuudelle. Paikallisilla anestesiahoitajilla oli myös monia varsin erikoisia hoitokäytäntöjä ja käsityksiä anestesian annosta ja monet näistä käytännöistä tuntuivat perustuvan mitä kummallisimpiin uskomuksiin, joilla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä perustaa ja joista osa oli jopa potilaille haitallisia. Ilembulan sairaalan ylivoimaisesti yleisin leikkaustoimenpide on sektio n. 70% osuudella koko leikkaustoiminnasta. Yllättävän suuri osa sektiolla syntyneistä lapsista oli huonokuntoisia. Lisäksi paikallisen hoitohenkilökunnan toiminta vastasyntyneen virvoittelussa oli puutteellista, jopa haitallista. Yksi keskeisimmistä ongelmista oli se, että paikallinen hoitohenkilöstö ei osannut luotettavasti arvioida ja tunnistaa välitöntä hoitoa vaativaa vastasyntyneen asfyksiaa. Paikallisissa hoitokäytännöissä havaitsemiemme puutteiden vuoksi aloimme yhdessä lastenlääkäri Jenny Karjalaisen kanssa järjestää suunnitelmallista koulutusta vastasyntyneiden virvoittelusta ja elvytyksestä. Alustuksena aiheesta pidimme yhteisen luennon sairaalan lääkäreiden aamumeetingissä, minkä jälkeen järjestimme lähes päivittäisiä pienryhmäkoulutuksia kätilöille synnytysosastolla ja myöhemmin hands-on koulutusta leikkaussalissa sektioiden yhteydessä. Lisäki tri Karjalainen laati sekä leikkaus- että synnytysosastoa varten yksinkertaiset kuvalliset kaaviot vastasyntyneen virvoittelusta. Sairaalan johto ja etenkin paikallinen gynekologi tukivat koulutusten järjestämistä ja pitivät sitä tarpeellisena. Paikallisen hoitohenkilöstön osalta vastaanotto oli pääosin kiinnostunutta, mutta ongelmana oli usein riittävän suuren ryhmän (> 2 hlöä) saaminen kokoon koulutusta varten. Koulutusten pitäminen ja paikallisen hoitohenkilökunnan tarkkailu niiden aikana vahvisti valitettavasti entisestään havaintoani paikallisen hoitohenkilöstön erittäin heikoista perustiedoista ja -taidoista, mikä oli erityisen huolestuttavaa senkin takia, että monilla hoitajilla oli jo vuosien työkokemus. Myös obstetristen hätätilanteiden hoidossa oli vakavia puutteita. Raskaana olevilla naisilla esiintyi varsin yleisesti pre-eklampsiaa ja eklampsiaa, mitkä ovat potentiaalisesti hengenvaarallisia sekä äidille että sikiölle, mutta toisaalta myös Ilembulan sairaalan oloissa varsin helposti hoidettavissa olevia raskauskomplikaatioita. Pidin sairaalan aamumeetingissä lyhyen esityksen aiheesta, minkä jälkeen laadin leikkausosastoa varten myös kirjallisen ohjeistuksen (ks. liite 4).
5 Monet Ilembulan sairaalassa työjaksoni aikana havaitsemani ongelmat olivat logistisia ja johtuivat asianmukaisen suunnittelun ja valmistautumisen puutteesta. Sairaalan hankintojen ja etenkin leikkausosaston logistiikan ja anestesiatoiminnan kehittäminen vaatisi pitkäjänteistä ja järjestelmällistä suunnittelua. On erittäin epätodennäköistä, että tämä tulee onnistumaan ilman jatkuvaa ja pitkäaikaista ulkopuolista tukea ja valvontaa. Mielestäni sairaalan johto suhtautui kehityshankkeisiin erittäin positiivisesti ja minulle jäikin vaikutelma, että johto on sitoutunut sairaalan kehittämiseen, mutta toisaalta esimerkiksi sairaalan johtava lääkäri toi avoimesti esille tiedostavansa ongelmat henkilökunnan toimintaan liittyen ja toisaalta turhautumisensa henkilökunnan taholta ilmenevään huomattavaan muutosvastarintaan kehityshankkeisiin liittyen.
Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö
Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?
LisätiedotRaportti RDBF: n lääkärinä Tansaniassa 24.2.-12.4.2014. Ilembula Lutheran Hospital. Maria Auron, LL, yleislääkäri (kirurgiaan erikoistuva) Yleistä
Raportti RDBF: n lääkärinä Tansaniassa 24.2.-12.4.2014 Ilembula Lutheran Hospital Maria Auron, LL, yleislääkäri (kirurgiaan erikoistuva) Yleistä Kyseessä oli ensimmäinen Rotaryn lääkäripankin työjaksoni.
LisätiedotOmasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen
Omasairaala Uuden yksikön käynnistäminen Erick Inciarte Villaverde LL. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Omasairaalan vastaava anestesialääkäri 1 26.11.2015 Omasairaala on OP-Pohjolan omistama
LisätiedotTyö- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö
Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.
LisätiedotTansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009
Pasilan Rotaryklubi - Fredriksbergs Rotaryklubb 17.5.2011 Teksti ja kuvat perustuvat klubin verkkosivulla aiemmin julkaistuun aineistoon Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotSuomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön
ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:
LisätiedotSuomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH)
Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013 Andrus Sonnenberg, reumatologi sonnenb9(at)gmail.com Haydomin sairaala (HLH) 06.01.2013 18.03.2013 Tämä oli toinen vierailuni vapaaehtoislääkärinä
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotNykyisin Päijät-Hämeen keskussairaala kuuluu
Finnanest sairaalakierroksella o s a 5 Päijät-Hämeessä laadukasta hoitoa edulliseen hintaan Risto Kuosa Päijät-Hämeen keskussairaala on perustettu 1970-luvun alussa ja sairaala avattiin käyttöön keväällä
LisätiedotKätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotKESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS
A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö
LisätiedotTervetuloa seuraamaan toimenpidettä leikkausosastolle!
HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito OPISKELIJAN TUTUSTUMISKÄYNTI LEIKKAUSOSASTOLLE HAVAINNOINTIOPAS Tervetuloa seuraamaan toimenpidettä leikkausosastolle! Tämän havainnointioppaan tarkoituksena on
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita
LisätiedotTiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla
Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotHoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja
Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön
LisätiedotTerveyspalveluiden laadun tarkkailuun ja parantamiseen
Anestesialaatupoikkeamat KYS:ssa vuonna 2003 Sami Sabour, Minna Niskanen, Timo Tuovinen, Sinikka Purhonen ja Olli Takkunen Laatujärjestelmien kehitystyössä olennainen osa on yhtäläisen laatukriteeristön
LisätiedotCRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10
CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon Seppo Sallankivi FH 10 23.05.2016 Crm Otettiin käyttöön NASA:n työpajassa 1979 NASA 1981: Inhimilliseen virheeseen myoẗa vaikuttivat
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotMiksi käyttää leikkaustiimin tarkistuslistaa
Miksi käyttää leikkaustiimin tarkistuslistaa GKS 10-vuotiskoulutuspäivät Biomedicum 23.9.2010 Karin Blomgren LT, knk-el HYKS, korvaklinikka Sidonnaisuudet Kansainvälinen koulutusmatka Synthes GSK Luennoitsija
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK
PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai
LisätiedotMatkaraportti. Marangun sairaala, Kilimanjaro 4.1 15.3.2011
Matkaraportti Marangun sairaala, Kilimanjaro 4.1 15.3.2011 Saapuminen: Sairaalalla on oma auto, jolla meitä haettiin lentokentältä. Kyyti maksaa 70 USD lentokenttään ja takaisin eli kuljetus lentokentältä
LisätiedotPotilasturvallisuus 26.3.2014
Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotOulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti
Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3
LisätiedotANESTESIAHOITAJAN TOIMENKUVA LEIKKAUSSALISSA
ANESTESIAHOITAJAN TOIMENKUVA LEIKKAUSSALISSA Opetus-dvd anestesiahoitajan tehtävistä yleisanestesian aikana LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo
Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus
LisätiedotOHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS
OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti
LisätiedotLIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
Lisätiedot27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja
27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus
LisätiedotMatkaraportti, Tansania 16.1. - 13.4.2013 Martti Laukkanen, LL, kirurgi
Rotary Doctor Bank Finland (RDBF) Taustani Matkaraportti, Tansania 16.1. - 13.4.2013 Martti Laukkanen, LL, kirurgi Olen yleiskirurgiaan erikoistunut lääkäri, käynyt trooppisten tautien kurssin (DTM&H)
Lisätiedot- Muutokset leikkausosastolla. Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala
- Muutokset leikkausosastolla Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala Nopea hoitomalli Fast- track hoito- ohjelma: Pre- op: potilaan huolellinen esivalmistelu leikkaukseen
LisätiedotTulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat
Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin
LisätiedotTöissä. TEKSTI KUVAT
26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.
LisätiedotMatkaraportti. Rotary Lääkäkäripankin matka 1.9.2012-30.11.2012. Kilimanjaro Christian Medical Centre, Moshi,Tansania.
Matkaraportti Rotary Lääkäkäripankin matka 1.9.2012-30.11.2012 Kilimanjaro Christian Medical Centre, Moshi,Tansania Riitta Karikoski Rotary Lääkäripankin kautta lähdin vapaaehtoistyöhön Tansaniaan, jossa
LisätiedotVälinehuoltajan työ yksityisellä sektorilla
Välinehuoltajan työ yksityisellä sektorilla Mehiläinen Oy Tampere Kattava palveluverkosto Terveydenhuollon toimintayksiköt ja asiakkaat Omat terveydenhuollon toimintayksiköt yksityistä sairaalaa täyden
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA
ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki
LisätiedotLääkelogistiikka projektin vaikutukset lääkehoidon kirjaamiseen ja toteuttamiseen Pirkanmaalla Marjo Uusitalo Projektipäällikkö
Lääkelogistiikka projektin vaikutukset lääkehoidon kirjaamiseen ja toteuttamiseen Pirkanmaalla Marjo Uusitalo Projektipäällikkö Taysin hoitoyksiköiden lääkehuollon automatisointi Taysin Uudistamisohjelma
LisätiedotMITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
LisätiedotVAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA
VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA Potilasvakuutuskeskukselle Bulevardi 28, 00120 Helsinki www.potilasvahinkoapu.fi Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n laatima lomake Potilas Sukunimi Henkilötunnus
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotW vastaan Euroopan yhteisöjen komissio
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -
LisätiedotMoniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä
Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen
ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotRotary Doctor Matkaraportti
Rotary Doctor Matkaraportti Ilembula Lutheran Hospital Rotary lääkärinä Tansaniassa 14.12.2012 27.1.2013 lastenkirurgian erikoislääkäri 30.1.2013 Sisällys TYÖJAKSO KIRURGIN SILMIN ILEMBULAN SAIRAALASSA...
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotMitä leikkausosastolla tapahtuu
Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää
LisätiedotENDOSKOPIAN TARKISTUSLISTA LUENTOTIIVISTELMÄ OPINTOPÄIVÄ 7.2.2013 Jukka Kornilow
LUENTOTIIVISTELMÄ OPINTOPÄIVÄ 7.2.2013 Jukka Kornilow POTILASTURVALLISUUS ENDOSKOPIASSA 1. Potilaan valmistautumien Perusohjeet aina ajanvarauskirjeen mukana Paasto / tyhjennys Ohjeet selkeitä, yksiselitteisiä.
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
Lisätiedot8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja
8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena
Lisätiedot2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen. jouko.jalonen@utu.fi
1990 2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen SAY:n suositukset Suositus anestesiatoiminnan järjestelystä (1997) Suositus valvonnasta anestesian ja leikkauksen jälkeen (1998) Suositus
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti
LisätiedotROTARYLÄÄKÄRI HANNU PÖSÖn MATKARAPORTTI TYÖSKENTELYSTÄ HAYDOM HOSPITALISSA V. 2003:
1 ROTARYLÄÄKÄRI HANNU PÖSÖn MATKARAPORTTI TYÖSKENTELYSTÄ HAYDOM HOSPITALISSA V. 2003: Työskentelyjaksot: 12.09.2003 25.09.2003 ja 27.09.2003 04.09.2003. Pääasiallinen työskentelypaikka: Tuberkuloosi(TB)-osasto
LisätiedotPäivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.
Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla
LisätiedotHoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin
Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotLääkäripankki tulevaisuuteen
Lääkäripankki tulevaisuuteen Jouko Tuomisto, PDG Lääkäripankin johtoryhmän pj 2012-2015 Näin Lääkäripankki on toiminut Vapaaehtoiset lääkärit, pääasiassa erikoislääkäreitä toimintajaksot Vähintään kuuden
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen
LisätiedotEKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS
EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää
LisätiedotSeinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014
Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä
LisätiedotLapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta
Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi
Lisätiedotalfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.
Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti
LisätiedotMarko Vatanen
Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon
LisätiedotPotilasturvallisuuskatsaus
Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä
LisätiedotInfektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa
Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Potilasturvallisuuskoordinaattori TtM, tohtorikoulutettava
LisätiedotPALAUTEKYSELYN TULOKSET
Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin
LisätiedotÄlypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n
Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu 25.5.2016 n.n Älypuhelin ja mobiilisovellus tehokkaan toiminnan mahdollistajana SBM-teknologiaan perustuva Potku-sovellus otettu
LisätiedotTEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat
TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotTietosuojakysely 2017
Tietosuojakysely 2017 Apteekki Tekijät Kela Tietosuojavaltuutetun toimisto Raportti Sisällys 1 Tietosuojakyselyn tulokset Apteekki... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Tietosuojavastaavat... 4 1.3 Apteekkarin tai
LisätiedotRaportti työskentelyjaksosta Ilembulan sairaalassa 2008
Raportti työskentelyjaksosta Ilembulan sairaalassa 2008 Olen anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäri, erikoistumispalvelusta on viimeinen vuosi menossa. Olin Tansaniassa 3,5 kk ajan 1.1.-18.4.
LisätiedotNegatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen
Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen
LisätiedotKeskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.
Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan
LisätiedotTulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio
Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus
LisätiedotHENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko. Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm:
HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN ARVIOINTILOMAKE LIITE 2 Hoitologistikko Osasto/Esimies: Työntekijä: Tarkistus pvm: Arviointikriteerit/ohjeet ei yhtään kokemusta tehtävästä 0 noviisi, uusi tehtävässä 1 kohtuullinen
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat
LisätiedotKehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli
Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Tuottajatilaisuus 17.8.2018 Juho Suortti, palvelupäällikkö 17.8.2018 Lähtökohdat Vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen 2017 Ostetussa kehitysvammaisten
LisätiedotAnestesiasyvyyden kliininen arviointi
Anestesiasyvyyden kliininen arviointi (19.2.2014) Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays arvi.yli-hankala@uta.fi Anestesian "syvyyden" arviointi on muuttunut ratkaisevasti viimeksi kuluneiden 25
LisätiedotSAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA
SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA Lotta Tyynismaa asiantuntijaproviisori Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 lotta.tyynismaa@hus.fi SISÄLTÖ Yleistä Lääkehuollon rooli terveydenhuollossa
LisätiedotHoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014
0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA. OYL Antti Haavisto 15.4.2005. Päijät-Hämeen keskussairaala
PÄIVÄKIRURGIA OYL Antti Haavisto 15.4.2005 TILAT 8 leikkaussalia, 1 suu-ja hammastp-huone - gynekologinen sali - korva-, nenä-, kurkkutautien, lasten polulla - thorax-verisuonisali - gastroenterologinen
LisätiedotJanne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008
Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla
Lisätiedot