Synnytyksen suunnittelu ja käynnistäminen
|
|
- Risto Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Synnytyksen suunnittelu ja käynnistäminen 1. Synnytyksen suunnittelu Äitiyspoliklinikalle tulee runsaasti lähetteitä, joiden kysymyksenasetteluna on tuleva synnytystapa. Lisäksi saatetaan toivoa kannanottoa synnytyksen ajankohtaan, seurantaan, kivunlievitykseen tai muihin hoitoperiaatteisiin. Pääsääntöisesti ratkaisut synnytystavasta tapahtuvat viikolla 36 37, jolloin alkaa olla realistista näyttöä sikiön koosta, asettumisesta lantioon, kohdunsuun kypsymisestä sekä äidin ja sikiön voimavaroista. Toisaalta joskus ensimmäinen käynti on syytä sovittaa jo huomattavasti aikaisempaan vaiheeseen esimerkiksi äidin voimakkaan henkisen ahdistuksen vuoksi. Synnytystaparatkaisu saattaa myös muuttua seurannan kuluessa. Varsinkin loppuraskaudessa on jokaisen käynnin yhteydessä arvioitava alatiesynnytyksen edellytykset. 1.1.Sikiön koon ja lantion tilavuuden arviointi Tulevaa synnytystä ajatellen arvioidaan ensisijaisesti mahdollisen epäsuhdan olemassa oloa, ei niinkään sikiön kokoa tai lantion tilavuutta itsessään ratkaisevana asiana. Synnytystaparatkaisua muokkaavat myös osaltaan kohdunsuun kypsyys, mahdolliset taustasairaudet sekä synnyttäjän motivaatio ja asenteet. Kliiniseen tutkimukseen kuuluvat: 1. Synnyttäjän pituus ja ruumiinrakenne 2. Ulkotutkimus: sikiön pään laskeutuminen lantioon 3. Sisätutkimus: o Onko sikiön pää lantioon asettuneena? o Yltääkö sormi promontoriumiin? o Onko sacrum säännöllinen? o Kallistuuko häntäluu jäykästi ventraalisesti? o Millainen lantio on sivusuunnassa? Spinaväli ja spinojen prominoivuus Tuberväli o Sikiön kliininen painoarvio 4. Ultraäänitutkimus: o Sikiön ryhti (viitteet defleksioryhdistä?) o BP-mitta, AC, painoarvio o Pään ja vartalon suhde Jos BP-AD (AC/π) > 26 mm, on hartiadystokian riski huomattava 2. Pelvimetria Yleensä kliininen tutkimus on riittävä. Pelvimetriaa (magneettipelvimetria) voi kuitenkin harkita kliinisesti ongelmallisissa rajatapauksissa.
2 Pelvimetrian pyyntö kirjoitetaan Miranda-järjestelmään ja tulos poimitaan ja luetaan PACSjärjestelmästä. Lantion mittojen kliininen tulkinta riippuu synnyttäjän tilanteesta (anamneesi, sikiön koko). Lantio on selvästi tilava (esimerkiksi perätilasynnytykseen tai ison lapsen synnytykseen sopiva), jos CV > 11,5 cm Ala-aukeaman suora mitta > 10 cm Spinaväli > 10 cm Tuberväli > 10 cm Ala-aukeaman kolmen mitan summa > 32 cm Lantio on selvästi ahdas, jos CV < 10 cm Spinaväli < 9 cm Tuberväli < 9 cm Synnytystaparatkaisussa kokonaistilanteen huomioon ottaminen on tärkeää. Jos potilaan edellinen synnytys on ollut ongelmallinen ja esiintyy huomattavaa synnytyspelkoa, ei relatiivisesti ahtaan lantion tilanteessa ole syytä ryhtyä esimerkiksi synnytyksen käynnistämiseen. Samoilla mitoilla kuitenkin toinen potilas saattaa synnyttää ongelmitta. 3. Aiemmat synnytysongelmat Yleisiä syitä synnytystapa-arvioon on edellisen synnytyksen päättyminen operatiivisesti (sektio tai imukuppisynnytys). Muita syitä arvion tarpeeseen voivat olla mm huomattavat repeämät, runsas verenvuoto tai muuten traumaattiseksi koettu synnytys. Pääsääntöisesti synnytystapa-arvio tapahtuu viikolla. Kliininen tilanne muokkaa ajankohtaa. Jos anamneesissa on hyvin sujuneita synnytyksiä tai esimerkiksi äiti ei ole kokenut edellistä imukuppisynnytystä mitenkään ongelmallisena, erillistä synnytystapa-arviota ei välttämättä tarvita ollenkaan. Hankalan ja traumaattisen synnytyksen anamneesin perusteella taas saattaa aikaisempi poliklinikkakäynti olla paikallaan Aikaisempi sektio Kohdun arpi nostaa kohdun repeämän riskiä. Yhden sektion jälkeen keskimääräinen riski on alle 1 %, kun taas kahden sektion jälkeen riski on jo 4-6 %. Pitkittäisen korporaalisen arven (klassinen CS) tapauksessa riski on jopa 10 %, samoin T-mallista kohtuarpea pidetään selvästi merkittävämpänä repeämisen riskin kannalta kuin tavallista istmistä poikkiarpea. Hyvin merkittävä tekijä kohdun repeämän riskin arvioinnissa on edellisen sektion indikaatio. Riskiä vähentää indikaation ainutkertaisuus, kuten perätila tai asfyksia, kun taas riskiä lisää indikaation toistumistaipumus, kuten synnytyksen huono edistyminen, cervixin rigiditeetti tai kohdun anomalia. Aiempi normaalisti sujunut synnytys vähentää riskiä. Pääsääntöisesti yhden sektion jälkeen voidaan suunnitella alatiesynnytystä. Kuitenkin ym riskitekijät on otettava huomioon. Kohdunsuun kypsyttelyn suhteen tulee käyttää kriittistä harkintaa, sillä sen käyttöön liittyy suurentunut kohdun repeämän riski. Kahden sektion jälkeen vain poikkeustapauksissa voidaan suunnitella alatiesynnytystä (aiempia
3 alatiesynnytyksiä, aiempien sektioiden syyt ainutkertaisia, poikkeuksellisen edullinen kliininen tilanne, motivoitunut, riskit ymmärtävä synnyttäjä). Kohtuarven ultraääniarvio voidaan tehdä, mutta se ei ole tarkka eikä luotettava vaginaalinen ultraäänitutkimus Yli 2 mm paksuus viittaa vähäiseen riskiin alle 2 mm paksuus viittaa huomattavaan riskiin Synnytystaparatkaisussa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon edellisen synnytyksen ja sektion kulku (ks myös partogrammi) nykyisen raskauden kulku ja riskitekijät sikiön, lantion ja cervixin status äidin motivaatio ja voimavarat Synnyttäjän kokemus ja motivaatio vaikuttavat ja saavat vaikuttaa synnytystaparatkaisuun. Jos edellisen synnytyksen kokemus on ollut traumaattinen ja potilas toivoo elektiivistä sektiota, tätä toivetta on syytä kunnioittaa, vaikka edellytykset alatiesynnytykselle vaikuttaisivatkin hyviltä. Ambivalenssitilanteessa toisinaan käyttökelpoinen menettelytapa on yhteisymmärryksessä potilaan kanssa varata sektioaika lasketun ajan tuntumaan tai vähän tämän jälkeen, mutta antaa tätä ennen spontaanisti käynnistyvän synnytyksen edetä alateitse tarkassa seurannassa. Tilanteesta riippuen voi olla syytä varata kontrollikäynti äitiyspoliklinikalle erityisesti jos potilas on pelokas, epävarma ja ambivalentti. Kontrollikäynnillä aiempi suunnitelma alatiesynnytyksen käynnistymisen odottamisesta voi vahvistua, tai raskauden kuluessa ilmenevät epäedulliset tekijät alatiesynnytyksen suhteen voivat aiheuttaa suunnitelman muuttumisen Muut aikaisemmat synnytysongelmat Vastaanottotilanteessa pyritään edellisen synnytyksen kulku selvittämään niin, että sekä lääkäri että potilas saavat mahdollisimman realistisen käsityksen siitä, mitä synnytyksessä tapahtui ja minkä vuoksi synnytyksen kulku oli poikkeava. Tässä voi osaltaan auttaa edeltävä keskustelu äitiyspoliklinikan kätilön kanssa. Synnytystaparatkaisussa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon edellisen synnytyksen taustatekijät ja kulku (ks myös partogrammi) nykyisen raskauden kulku ja riskitekijät sikiön, lantion ja cervixin status äidin motivaatio ja voimavarat 4. Yliaikaisen raskauden seuranta Raskauden ylitettyä lasketun ajan neuvola tekee lähetteen äitiyspoliklinikalle. Pääsääntöisesti ensimmäinen yliaikaisuuskäynti tapahtuu viikolla, ellei lähetteen perusteella aikaisempi arviokäynnin ajankohta ole perusteltavissa. Yliaikaisuuden diagnoosi tulee raskauden ylittäessä 42 viikkoa (O48). Vastaanotolla arvioidaan äidin ja sikiön vointi sekä tehdään hoitosuunnitelma. Arvioitavina asioina ovat äidin fyysinen ja psyykkinen vointi ja voimavarat kohdunsuun kypsyminen ja sikiön asettuminen lantioon
4 sikiön koko, alatiesynnytyksen edellytykset lapsiveden määrä ja sikiön bioprofiili CTG-käyrä Napavaltimon doppler voidaan harkinnan mukaan tutkia, mutta sen hyödystä ei ole näyttöä yliaikaisessa raskaudessa. Vastaanottokäynnin perusteella ohjelmoidaan Synnytyksen spontaanin käynnistymisen odottaminen o edellytyksenä äidin ja sikiön hyvä vointi o uusi kontrolli 3-4 päivän kuluttua o liikeseuranta Synnytyksen käynnistäminen o potilaan seuranta osastolla 4A tai SVO:lla Elektiivinen keisarileikkaus o alatiesynnytyksen edellytykset erityisen huonot hyvin epäkypsä cervix yliaikaisuuden ohella muita relatiivisia sektioindikaatioita äidin voimavarat vähäiset 8. Perätilan ulkokäännös, perätilasynnytyksen suunnittelu Neuvola lähettää todetun tai epäillyn perätilan äitiyspoliklinikalle raskausviikolla Lääkärin vastaanotolla tehdään perätiladiagnoosi sekä arvioidaan edellytykset ulkokäännökselle ja alatiesynnytykselle. Perätarjonnan luokittelu: perätarjonta (pakaratarjonta) täydellinen tai epätäydellinen peräjalkatarjonta täydellinen tai epätäydellinen jalkatarjonta 8.1.Ulkokäännös Ulkokäännöksen edellytykset: Mahdollisuus ja motivaatio synnyttää alateitse Toimenpiteen kohtuullinen onnistumismahdollisuus Yhteisymmärrys äidin kanssa Sikiön hyvä vointi Ulkokäännöksen onnistumisen suhteen edullisia tekijöitä: riittävästi / runsaasti lapsivettä sikiön perä liikkuvana uudelleensynnyttäjyys äiti rentona, kohtu supistelematon Ulkokäännöksen onnistumisen suhteen epäedullisia tekijöitä: niukasti lapsivettä sikiön perä lantioon kiinnittyneenä ensisynnyttäjyys
5 jännittäväinen ja varautunut äiti supistusherkkä kohtu obesiteetti etuseinäistukka Yksikään yllä mainituista epäedullisista tekijöistä ei ole käännösyrityksen kontraindikaatio, mutta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kannattaa pohtia onnistumismahdollisuus. Ulkokäännöstoimenpiteessä: äiti selällään tai loivassa kylkiasennossa, lonkat ja polvet koukussa geeliä runsaasti vatsalle rentouttava keskustelu, toimenpiteen selittäminen potilaalle kohotetaan perä jommallekummalle sivulle sormin auttaen, ei nyrkeillä! tarvittaessa uusi alku, seurataan sikiön vasteita pään ja perän samanaikainen kiertäminen sikiön vasteita seuraten jos pään ohella jalka jää tarjoutuvaksi, suoritetaan asennon ylikorjaus, jotta sikiö vetää jalkansa pois tarjoutumasta sikiön syke tarkistetaan ultraäänellä Rutiiniluonteisesti ei yleensä tokolyyttistä lääkitystä anneta, mutta sen antamista voi harkita lähtökohtaisesti hankalaksi arvioiduissa tilanteissa tai uudessa yrityksessä, jolloin edellinen käännös ei onnistunut mutta arvioidaan kuitenkin olevan hyvät mahdollisuudet toimenpiteen onnistumiseen. Ulkokäännöstä edeltävä tokolyysi: Terbutaliini (Bricanyl 0.5mg/ml) 5 ml ampulli sekoitetaan 500 ml NaCl tai glukoosiliuokseen. Potilaalle iv-kanyyli, jota kautta infusoidaan nopeudella 100 ml/h = 30 gtt/min muutaman minuutin ajan. Siirrytään yrittämään (uudelleen) ulkokäännöstä infuusiota jatkaen. Kun toimenpide on päättynyt, infuusio lopetetaan ja iv-kanyyli poistetaan. Toimenpiteen jälkeen Rh-negatiiviselle äidille anti-d-immunoglobuliini CTG-käyrä 30 minuuttia Jos toimenpide onnistui, jatkoseuranta pääsääntöisesti neuvolassa. Jos toimenpide ei onnistunut, synnytystapa ja jatkoseuranta suunnitellaan yksilöllisesti. Erikoistuva lääkäri voi tehdä ulkokäännöksiä, mutta hänen on syytä herkästi konsultoida erikoislääkäriä jo ennen toimenpiteen yrittämistä ja myös toimenpiteen aikana Synnytystavan suunnittelu sikiön ollessa perätilassa Synnytystavan valinta riippuu alatiesynnytyksen yleisistä onnistumismahdollisuuksista, perätilasynnytyksen kriteereiden täyttymisestä ja potilaan motivaatiosta. Jos alatiesynnytyksen edellytykset ovat hyvät, alatiesynnytykseen voi rohkaista. Kuitenkin äidin toivoessa elektiivistä sektiota, tämä järjestetään. Synnytyksen suunnittelun tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Alatiesynnytyksen edellytykset: lantio tilava kliininen ja röntgenologinen arvio
6 o pelvimetriassa CV >11.4 cm spinaväli ja tuberväli yli 10 cm kolmen ala-aukeaman mitan summa > 32 cm sikiön painoarvio alle 4 kg sikiön BP-mitta alle 100 mm sikiön pää ei ole defleksiossa kyseessä ei ole jalkatarjonta Yllä olevat kriteerit ovat relatiivisia harkinnan mukaan voidaan joskus alatiesynnytys sallia, vaikka kaikki yo edellytykset eivät täyttyisi. Tällöin pitää edellytysten muuten olla poikkeuksellisen hyvät (esimerkiksi isokokoinen nainen, joka on aiemmin synnyttänyt isokokoisia lapsia). Potilasta informoidaan perätilasynnytyksen periaatteista: tavanomaista herkemmin sektio, mikäli o synnytys pitkittyy o sykekäyrä on poikkeava normaali synnytyksen etenemisen hoito ja normaali kivunlievitys ponnistusvaiheessa lapsen ollessa syntymässä lääkäri paikalla tarvittaessa sektio myös ponnistusvaiheen häiriötilanteissa Kontrollit sovitaan äitiyspoliklinikalle: tarvittaessa kontrolli viikon kuluttua, mikäli vielä yritetään ulkokäännöstä tai synnytystavan valinta on epävarma kontrolli lasketun ajan tuntumassa, jolloin uudelleen arvioidaan alatiesynnytyksen edellytykset kontrollit lasketun ajan jälkeen yksilöllisesti Pääsääntöisesti pyritään spontaanisti käynnistyvään synnytykseen. Jos käynnistämisen indikaatio ilmenee, valinta käynnistämiseen (kohdunsuun kypsyttelyyn) ryhtymisen tai keisarileikkauksen välillä ratkaistaan yksilöllisesti. Ainoa asiasta julkaistu tutkimus ei todennut eroa käynnistetyn tai spontaanisti käynnistyvän perätilasynnytyksen ennusteessa. 9. Synnytyksen käynnistäminen Käynnistystä harkittaessa pitää punnita siihen liittyviä etuja ja riskejä raskauden jatkumiseen liittyviin etuihin ja riskeihin. o Käynnistetty synnytys on usein pitkäkestoisempi ja väsyttävämpi kuin spontaanisti käynnistynyt. Samoin riski synnytyksen operatiiviseen päättymiseen on suurempi. Huolimatta pyrkimyksestä annostella käynnistyslääkkeitä varovaisesti yhä edelleen tavataan syöksysynnytyksiä, jotka voivat johtaa sikiön vaikeaan asfyksiaan. o Käynnistämiseen liittyviä etuja ovat mm synnytyksen tarkoituksenmukainen aikaistaminen tilanteissa, joissa raskauden jatkuminen altistaisi sikiön merkittävään kuoleman tai sairastamisen riskiin (istukan relatiivinen vajaatoiminta, infektio, makrosomia). Näissä tilanteissa käynnistäminen myös säästää potilasta ja henkilökuntaa tiheiltä kontrollikäynneiltä ja mahdollistaa sikiön tehosteisen tarkkailun jo synnytyksen alkuvaiheissa. Samoin äidin sairauden edetessä tai vaikeutuessa synnytyksen käynnistäminen voi säästää äitiä sairauden komplisoitumiselta. o Jaksamiseen, synnytyspelkoon ja kivunlievityksen turvaamisen tarpeeseen liittyvät käynnistystoiveet ovat yleisiä ja ne pitää käsitellä yksilöllisesti toisinaan käynnistäminen saattaa tällaisissa tilanteissa olla hyvä ratkaisu.
7 o Suomalaisten tutkimusten mukaan käynnistetty synnytys ei kokemuksena ole ollut sen huonompi kuin spontaanisti käynnistynyt. Käynnistämisen erityisindikaatioita o Lapsivedenmenon yhteydessä pyritään ns yön yli käynnistykseen. Ellei synnytys spontaanisti käynnisty h 34 lapsivedenmenon jälkeen, ryhdytään käynnistämiseen tunnin kuluttua, mielellään aamulla. o Yliaikaisuus (h42) on indikaatio käynnistämiselle, jos sikiön vointi ei ole optimaalinen (lapsivesi, CTG, bioprofiili, napavaltimon virtausprofiili) tai äiti ei jaksa enää odottaa synnytyksen spontaania käynnistymistä. o Äidin ekshaustio on suhteellinen diagnoosi. Tulisi olla kriittinen käynnistysmahdollisuuden tarjoamisessa kevein indikaatioin. Pääsääntöisesti pyritään tukemaan raskauden ja synnytyksen käynnistymisen luonnollista kulkua. o Kookas sikiö ei itsessään ole käynnistysindikaatio. Kookkaan sikiön tilanteessa synnytystapa ratkaistaan yksilöllisesti. Jos käynnistykseen ryhdytään, tapahtuu se muilla indikaatioilla, esimerkiksi yliaikaisuuden tai ekshaustion perusteella. Jos synnytys käynnistetään synnytyskomplikaatioiden ehkäisemiseksi, tulee käynnistyksen tapahtua riittävän varhaisilla raskausviikoilla (alle 38 39). Tällöin alatiesynnytyksen edellytysten pitää olla olemassa, mutta etenevän raskauden myötä sikiön odotetaan kasvavan liian isoksi. o Äidin tai sikiön sairaudet tai istukan suhteellinen vajaatoiminta ovat yleensä käynnistysindikaation suhteen relatiivisia. Käynnistäminen ja sen ajankohta harkitaan aina erikseen kliinisen tilanteen mukaan. Käynnistämiseen liittyviä käytännön periaatteita o Synnytyksen ehdoton edellytys on cervixin riittävä kypsyminen (Bishop 6 tai enemmän). Cervixin ollessa epäkypsä hyvätkään supistukset eivät edistä synnytystä, jolloin käynnistysyritys epäonnistuu. o Suunniteltaessa kohdunsuun kypsyttelyä otetaan aina yhteys osasto 4A:n erikoislääkäriin, joka tuntee osaston kokonaistilanteen o Suunniteltaessa käynnistystä oksitosiinilla tai kalvojen puhkaisulla otetaan yhteys synnytyssalin erikoislääkäriin, joka tuntee synnytyssalin kokonaistilanteen o Synnytyksen perinteinen käynnistys oksitosiinilla ja/tai kalvojen puhkaisulla toteutetaan aamulla, jolloin synnyttäjän ja myös sairaalan voimavarat ovat parhaimmillaan. o Osaston potilastilanne voi osaltaan vaikuttaa kohdunsuun kypsyttelyn toteutumiseen. Koska kypsyttelypotilas vaatii runsaasti hoitoa ja huomiota, osaston ollessa kuormittunut voidaan relatiivisemman indikaation potilaiden kypsyttelyä siirtää eteenpäin tai jopa perua. Tällöin pitää tehdä uusi perusteltu hoitosuunnitelma. Pääsääntöisesti samanaikaisesti osastolla ei tulisi olla enempää kuin kuusi kypsyttelypotilasta. Kalvojen puhkaisu
8 o Kohdunsuu riittävän kypsä. Kaulakanavan hävinnyt tai lähes hävinnyt, kohdunsuun vähintään 2-3 senttiä auki ja tarjoutuva osa lantioon asettuneena. o Jos käynnistysindikaatiot ovat painavat, voidaan harkitusti ja perustellen suorittaa kalvojen puhkaisu epäkypsemmässäkin tilanteessa. o Kalvojen puhkaisun jälkeen asetetaan sikiön sisäinen sykeseuranta sekä mahdollisesti myös intrauteriininen paineenseuranta. Kalvojen puhkaisun jälkeen synnyttäjän on syytä olla ainakin puoli tuntia kyljellään. Oksitosiini-infuusio (5IU/500 ml NaCl) o Ennen kalvojen puhkaisua alkuannostus on 30 ml/h ja annosta lisätään vasteen mukaan 30 minuutin välein 15 ml/h kerrallaan. o Jos kalvot puhkaistaan myöhemmin, vähennetään oksitosiiniannos aloitusannoksen tasolle ja tarvittaessa nostetaan jälleen. o Jos kalvot puhkaistaan ensin, odotetaan yleensä minuuttia supistusten alkamista, minkä jälkeen supistustoiminnasta riippuen voidaan aloittaa oksitosiini-infuusio supistuksia vahvistamaan alkuannos 15 ml/h ja annosta lisätään vasteen mukaan 30 minuutin välein 15 ml/h kerrallaan. o IU-painemittarin kanssa voidaan tarvittaessa poiketa yllä olevasta kaavasta Kohdunsuun kypsyttely Kohdunsuun kypsyttely aloitetaan mielellään aamupäivällä, jolloin synnyttäjän voimavarat ovat parhaimmillaan. Ennen kypsyttelyn alkamista on vielä syytä varmistua hoitosuunnitelmasta ja kypsyttelyn indikaatioista. Samoin on syytä varmistaa, että sikiön vointi on hyvä (CTG normaali - enintään 12 tuntia aikaisemmin rekisteröity eikä olennaisia fysiologisia muutoksia tämän jälkeen ole tullut potilaan tilaan). Pääsääntöisesti noudatetaan seuraavaa kaavaa (yksilöllinen poikkeaminen on mahdollista, mutta edellyttää dokumentoidun perustelun): I päivä: Misoprostoli 50 ug per os x 3 (4 tunnin välein) II päivä: Misoprostoli 100 ug per os x 3 III päivä: Misoprostoli 50 ug per vaginam x 3 Lukuisissa tutkimuksissa vaginaalinen reitti on osoitettu jossain määrin nopeammaksi kypsyttelytavaksi, mutta komplikaatioiden riski on suurempi kuin annostelussa suun kautta. Kypsyttelyn myötä tapahtuu joko aktiivisen synnytyksen käynnistyminen, tai kohdunsuun kypsyy siinä määrin, että päästään perinteiseen käynnistykseen (kp + oksitosiini). Riippuen lähtötilanteesta ja potilaan tuntemuksista, potilaan kohdunsuun tilanne tutkitaan 1-2 päivän välein. Kliinisen arvion apuna voidaan käyttää ns Bishopin pisteitä (0-10), joihin vaikuttavat kohdunsuun Dilataatio Pituus konsistenssi ja suuntautuminen, sekä tarjoutuvan osan korkeus
9 Riittävän kypsässä tilanteessa (Bishopin pisteet 6 tai enemmän) synnytyksen käynnistyminen on todennäköistä, jolloin synnyttäjä voidaan siirtää synnytyssaliin perinteiseen käynnistykseen eikä Cytotec-lääkitystä tarvitse enää jatkaa. CTG-käyrä rekisteröidään aina supistusten alkaessa tai muuttuessa ja vedenmenon yhteydessä. Lisäksi ilman merkittäviä supistustuntemuksiakin CTG on syytä rekisteröidä 1-2 tunnin kuluessa ensimmäisen Cytotec-tabletin antamisesta. Kohdunsuun mekaaninen kypsyttäminen katetriballongin avulla o Erityisesti aikaisemmin keisarileikatun potilaan kohdalla o Indikaatio ja alatiesynnytyksen edellytykset pitää olla olemassa o Ennen katetrin asettamista varmistutaan sikiön hyvinvoinnista (CTG) ja tehdään abdominaalinen ultraäänitutkimus, jolla suljetaan pois matalalle tuleva istukka o Ruschin huuhtelukatetri N:o 24 viedään spekula- tai sisätutkimuksen yhteydessä cervixistä sisään varoen kalvojen puhkeamista. Ballong täytetään 50 millilitralla keittosuoliuosta. Katetrin oikea sijainti varmistetaan vaginaalisella uä-tutkimuksella. o Katetri teipataan kiinni reiteen. Välttämättä tensiota ei tarvitse olla lainkaan tai sitä voidaan jonkin verran säätää. Kipua ei pidä tuntua. o Potilas voi liikkua vapaasti. CTG kontrolloidaan supistusten alkaessa tai viimeistään kahden tunnin kuluttua mekaanisen kypsytyshoidon aloituksesta. o Seuraavana päivänä arvioidaan, onko cervix riittävän kypsä kalvojen puhkaisuun Kohdunsuun kypsyttely misoprostolin (Cytotec) avulla o Aloitetaan mielellään aamupäivällä, jolloin synnyttäjän voimavarat ovat parhaimmillaan. o Indikaatio ja alatiesynnytyksen edellytykset pitää olla olemassa. o Varmistetaan sikiön hyvinvointi - CTG normaali (enintään 12 tuntia aikaisemmin rekisteröity eikä olennaisia fysiologisia muutoksia tämän jälkeen ole tullut potilaan tilaan). o Pääsääntöisesti noudatetaan seuraavaa kaavaa I päivä: Misoprostoli 50 ug per os x 3 (4 tunnin välein) II päivä: Misoprostoli 100 ug per os x 3 III päivä: Misoprostoli 50 ug per vaginam x 3 o Kypsyttelyn myötä joko synnytys käynnistyy tai kohdunsuun kypsyy siinä määrin, että päästään perinteiseen käynnistykseen (kp + oksitosiini). o Riippuen lähtötilanteesta ja potilaan tuntemuksista, potilaan kohdunsuun tilanne tutkitaan 1-2 päivän välein. o CTG-käyrä rekisteröidään aina supistusten alkaessa tai muuttuessa ja vedenmenon yhteydessä. Lisäksi ilman merkittäviä supistustuntemuksiakin CTG on syytä rekisteröidä 1-2 tunnin kuluessa ensimmäisen Cytotec-tabletin antamisesta.
Synnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotLL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt
LisätiedotKohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003
Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotKymsote Perhevalmennus 2019
Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotMASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus
MASUSTA MAAILMAAN synnytysvalmennus Yleisiä asioita Synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäri päivystävät aina sairaalassa Synnytyssaleja kuusi, tarkkailuhuoneita kaksi Synnytyksiä noin 1400 Opetussairaala;
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotTervetuloa synnyttämään!
1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä
LisätiedotVuotava obstetrinen potilas
Vuotava obstetrinen potilas Mari Saarikoski 4.10.2012 Anestesiasairaanhoitaja, kätilö Maailmassa KUOLEE vuosittain 287.000 naista raskauden ja synnytyksen aikana WHO UNICEF UNFPA Verenvuodon toteaminen
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyvät yksiköt Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A, raskaana olevien vuodeosasto Synnytysosasto
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyviä yksiköitä Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A Raskaana olevien ja naistentautipotilaiden
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Äitiyshuollon alueellinen koulutus LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Kruit 13.3.2018 Sidonnaisuudet Global Leadership in Obstetrics Excellence koulutusohjelma
LisätiedotSUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää
LisätiedotOPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA
OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotAkuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012
Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 2 potilastapausta 2 -76 Reuma, Prednisolon 8/07 säännöllinen synnytys H42+2 22.3.2009 herää klo 7.45 kovaan alavatsakipuun,
LisätiedotAvoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti
Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko
LisätiedotLastesi syntymä lähestyy
Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa
LisätiedotUSKALLANKO SYNNYTTÄÄ
Kainuun sosiaali- ja 28.11.2016 terveydenhuollon kuntayhtymä Naistentaudit ja synnytys USKALLANKO SYNNYTTÄÄ Kainuun keskussairaalan synnytysosasto Pelkopoliklinikka Raskaus ja synnytys on yksi elämää perinpohjaisesti
LisätiedotYLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008
YLLÄTYSPERÄTILAT TAYS:SSA VUOSINA 2004 2008 LK Johanna Peussa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 2/2010 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos PEUSSA
LisätiedotKÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ
KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen ja synnytys 42. raskausviikolla
Synnytyksen käynnistäminen ja synnytys 42. raskausviikolla Hanna Koppatz lääk. yo 013448086 Helsingissä 8.2.2010 Tutkielma hanna.koppatz@helsinki.fi Ohjaaja: Mervi Väisänen-Tommiska LKT HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotTERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN
Asiakasohje 1 (5) TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN Nyt täyttyy koti nutuista ja somista pikku jutuista. Sormet pienet, varpaatkin, peittyy hellin suukkosin. Asiakasohje 2 (5) Onko aika lähteä sairaalaan? Tuntemukset
LisätiedotAlkuraskauden keskenmeno ja sen hoito
Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden
LisätiedotKEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN
Naistentaudit ja synnytykset Tarkastettu 20.12.2017 äiti poliklinikka KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2 SISÄLTÖ KEISARILEIKKAUS ON YKSI TAPA SYNNYTTÄÄ 4 TULOHAASTATTELU PUHELIMITSE 4 LEIKKAUSVALMISTELUT
LisätiedotOnko kohtu menettänyt kyvyn synnyttää?
Onko kohtu menettänyt kyvyn synnyttää? Synnytyksen hoidon uusia linjauksia Paula Stenfors, TtT, yliopettaja,tamk v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t
LisätiedotYLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE
YLIAIKAINEN RASKAUS TAUSTATEKIJÄT, HOITOKÄYTÄNTÖ JA ENNUSTE Antti Romppainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Joulukuu 2017 Tampereen yliopisto
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Potilasohje synnytyksen käynnistykseen tulevalle äidille Marella Hirvonen Jenni Tolonen Janita Tuomaala Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotMitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija
Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/
LisätiedotLukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.
HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotKOHDUNREPEÄMÄN ESIINTYVYYS, RISKITEKIJÄT, KLIININEN KUVA JA ENNUSTE
KOHDUNREPEÄMÄN ESIINTYVYYS, RISKITEKIJÄT, KLIININEN KUVA JA ENNUSTE Johanna Minkkinen Ohjaaja dosentti Jukka Uotila Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Naistentaudit
LisätiedotPotilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon
Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta Kehittämisprojektin toteutus Projekti
LisätiedotPlease note! This is a self-archived version of the original article.
Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne. To cite this Article / Käytä viittauksessa alkuperäistä lähdettä: Kukko, S-K. (2017). Matalan riskin
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotSynnytyksen suunnittelu Isä mukana synnytyksessä Normaali synnytys Synnytyksen käynnistyminen... 3
FISC K5 SYNNYTYS Sisällysluettelo Synnytyksen suunnittelu... 3 Isä mukana synnytyksessä... 3 Normaali synnytys... 3 Synnytyksen käynnistyminen... 3 Sairaalassa tarvittavat varusteet... 4 Milloin sairaalaan?...
LisätiedotHyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS
Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotEsite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan
HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa
LisätiedotPostpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?
Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto
LisätiedotESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN
MUISTIO ESSHP:N JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: Perjantaina 11.10.2013 klo 9.00 13.30 Paikka: MKS, 6.krs hallintokäytävä Läsnä: yh Pirjo Löytty ESSHP, pj yl Timo
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotVAUVA TULEE PERHEESEEN
VAUVA TULEE PERHEESEEN 1 LUKIJALLE Tämä opas kertoo raskaudesta ja synnytyksestä. Teksti on helposti ymmärrettävää suomen kieltä. Oppaan lopussa on hyödyllisiä yhteystietoja. Sieltä saat halutessasi lisätietoa.
Lisätiedot5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE
5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:
LisätiedotSikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen
Alkuperäistutkimus Sikiön perätarjonta elektiivinen keisarileikkaus vai alatiesynnytys? Jukka Uotila, Risto Tuimala, Heini Huhtala ja Pertti Kirkinen Analysoimme TAYS:n täysiaikaiset yksisikiöiset perätarjontasynnytykset
LisätiedotLaskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08
Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotPonnistusvaiheen hoito Naistenklinikalla
Ponnistusvaiheen hoito Naistenklinikalla Emilia Hovinmaa, LK Naistentautien ja synnytysten osasto Kliininen laitos Helsinki 23.5.2019 Tutkielma emilia.hovinmaa@gmail.com Ohjaaja: Dos, erikoislääkäri Leena
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotGynekologinen tutkimus
Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotSynnytysosasto G1. www.eksote.fi
Synnytysosasto G1 www.eksote.fi Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina synnytysosastolle sairaalan pääovesta. Ovi on lukittuna klo
LisätiedotETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS
ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA Valto Käkelän katu 1 53130 Lappeenranta SYNNYTYSOSASTO G1 OSASTO-OPAS Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa uudessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina
LisätiedotMEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ
Oulun yliopistollinen sairaala SYNNYTYKSET, NAISTENTAUDIT JA GENETIIKKA Tämä opas antaa tietoa suunnitellusta keisarileikkauksesta, siihen valmistautumisesta ja sen jälkeisestä ajasta. Suomessa keisarileikkauksia
LisätiedotÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYKSEN KÄYNNISTÄMISESTÄ
ÄITIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYKSEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Elina Nikula Zephyra Rahimi Opinnäytetyö Lokakuu 2016 Hoitotyö Kätilötyö TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyö Kätilötyö ELINA NIKULA & ZEPHYRA
LisätiedotLASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP
LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotJoskus synnytetään keisarileikkauksella
Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotMITÄ KÄTILÖ NÄKEE, KUULEE JA TUNTEE
MITÄ KÄTILÖ NÄKEE, KUULEE JA TUNTEE Kätilön työmenetelmät sikiön hyvinvoinnin ja synnytyksen edistymisen seurannassa Heidi Martikkala Anna-Riitta Tuomenoja Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotSähköinen synnytyspalaute
Sähköinen synnytyspalaute Päivi Heiskanen, kätilk tilö Kuopion yliopistollinen sairaala Miten tieto ennen neuvoloihin? Äitien mukana äitiyskortti täydennettynä v. 2002 alk. Haikarasta kooste, synnytyskertomus
LisätiedotLÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT
LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotKohtukuolema äidin kokemana Annu Nevala
Kohtukuolema äidin kokemana 23.10.2013 Annu Nevala Kohtukuolema pähkinänkuoressa Yli 22-viikkoisen tai yli 500g painavan lapsen menehtyminen kohtuun tai synnytyksen aikana Noin parisataa vuosittain Syy
LisätiedotPlease note! This is a self-archived version of the original article.
Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne. To cite this Article / Käytä viittauksessa alkuperäistä lähdettä: Kukko, S-K. & Stenfors, P. (2017).
LisätiedotTERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE
TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN HYVINKÄÄLLE SYNNYTYSSAIRAALAN VALINTA HUS:ssa synnytyksiä hoidetaan Hyvinkään sairaalan lisäksi Jorvissa, Kätilöopistolla, Naistenklinikalla, Lohjalla ja Porvoossa. HUS:n synnyttäjä
LisätiedotAbdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el
Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma
LisätiedotSynnytysosasto G1.
Synnytysosasto G1 www.eksote.fi Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina Etelä- Karjalan keskussairaalan pääsisäänkäynnin tai G-siiven
LisätiedotSäännöllisen synnytyksen hoitaminen
Säännöllisen synnytyksen hoitaminen Synnyttäjän vastaanottaminen Synnytyspäivystyksen kätilö tuo synnyttäjän synnytyssaliin synnytystä varten valmisteltuna tai synnytysvalmistelut tehdään synnytyssalissa.
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotSIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE
1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus
LisätiedotPerheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman
Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen
LisätiedotMassiivi verenvuoto synnytyksessä - vuodon kirurginen hallinta Aarre Kivelä, LT OYS, Naistenklinikka Taustaa PPH = verenvuoto > 500ml / 24t synnytyksestä Massiivinen: >1000ml? >1500 ml? RR? Hb? insidenssi
LisätiedotTHERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT
POTILAAN VALINTAKRITEERIT KÄYTTÖAIHEET Thermablate EAS -järjestelmä on lämpöpallohoitoon, eli termoablaatioon käytettävä laite, jolla suoritetaan kohdun limakalvon ablaatio naisille, jotka kärsivät hyvänlaatuisista
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotHätäsektio. Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala
Hätäsektio Petri Volmanen LL anestesiaerikoislääkäri Lapin keskussairaala Esimerkkitapaus Kaivola, Lehtonen SLL2002; 57:76- Mikä on hätäsektio? lukuisia termejä käytetty kuvaamaan sektiota, joka ei ole
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1
VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Angusta 25 mikrog tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 25 mikrogrammaa misoprostolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta
LisätiedotPerätarjonnassa olevan sikiön synnytystavasta
Katsaus Mitä kerron synnyttäjälle, jonka sikiö on perätilassa? Kirsi Kuismanen, Jukka Uotila, ja Pertti Kirkinen Monissa maissa suositellaan laajan monikeskustutkimuksen perusteella perätarjontaisen sikiön
LisätiedotTARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA
TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA MAITOMÄÄRÄT HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Maitomäärä vaihtelee suuresti eri äideille Terve, täysiaikainen lapsi pärjää hienosti, kunhan saa imeä tiheästi, ja äidin
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotLiitetaulukko 5. Kirjallisuuskatsauksen taustalla olevat ponnistamiseen liittyvät tutkimukset (n=16)
Fitzpatrick M, Harkin R, McQuillan K, O`rien C, O`Connell PR. & O`Herlihy C. 2002 (25) Prospektiivinen RCT-tutkimus, kysely suolen toiminnasta, ulosteinkontinenssin pisteytys, anaalinen paineenmittaus,
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotPorsaiden kuolleisuus
Porsaiden kuolleisuus Stefan Björkman, DVM, PhD, ECAR Diplomate Department of Production Animal Medicine, Helsinki University Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotO PA S L E H T I N E N
O PA S L E H T I N E N SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUVILLE SISÄLTÖ LUKIJALLE...3 SYNNYTYKSEN KÄYNNISTYMINEN...4 SYNNYTYKSEN VAIHEET...5 SYNNYTYSKIPU JA KIVUN LIEVITTÄMINEN... 10 Hoidolliset kivunlievitysmenetelmät...
LisätiedotSYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET
SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN
LisätiedotÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA
Liite nro 8: ÄITIYSNEUVOLATYÖN KÄYTÄNTÖ KAJAANISSA AJANVARAUS ÄITIYSNEUVOLAAN Terveydenhoitaja antaa neuvola-ajan Suunniteltu raskaus: raskaustestiä ei tarvita ( halutessaan asiakas voi itse tehdä apteekista
Lisätiedot