Liikettä luille. Raija Korpelainen Tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto 18.4.2012



Samankaltaiset tiedostot
Turvallista liikettä kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Raija Korpelainen tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori ODL Liikuntaklinikka

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.


Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti:

Iloisia harjoitteluhetkiä!

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

suhteessa suosituksiin?

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

NK6QA Luuntiheysmittaus

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

KUKKARO KIINNI. Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

OSTEOPOROOSIN KÄYPÄ HOITO SUOSITUS

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

LUUKUDOS ELÄÄ! vanhaa luuta. luu hajoaa. kuoppa. luu rakentuu. uusiutunut luukudos

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

HARJOITUSOHJELMA SENIOR SPORT LAITTEISTOLLE IKÄÄNTYNEIDEN KAATUMISTEN EHKÄISEMISEKSI

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Elintavat. TE4 abikurssi

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Terveelliset elämäntavat

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Osteoporoosin puheeksi ottaminen

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

LANKAKERÄ NEULOMINEN

Ideoita liikuntaneuvontaan

Energiaraportti Yritys X

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi OPAS KAINUULAISELLE OSTEOPOROOSIPOTILAALLE

Toimintakykytestien tulosten tulkinta

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT Sisältöä

Keskitason ohjelma. Kotivoimisteluohjelma luustokuntoutujalle. 1. Alkulämmittely hiihtoliike. 2. Viivakävely eteenpäin

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

oman hyvinvoinnin parantamiseksi

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

Lasten fyysinen aktiivisuus

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville

KESKIVARTALO/KEHONHALLINTAL IIKKEITÄ UINTIIN 3/2017. Prepared by: Mika Martikainen Date: :26

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit , versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Iäkkäiden kaatumisten ja murtumien ehkäisy. Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö IKINÄ -ohjelma

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä.

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Transkriptio:

Liikettä luille Raija Korpelainen Tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan professori ODL Liikuntaklinikka Oulun yliopisto 18.4.2012

Lonkkamurtumat Suomessa 1970: 1 857; 1997: 7 122; 2008 >7000 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia jopa 75% murtumista tulee terveluisille Kustannukset suuret Suuri kuolleisuus, sairastavuus, toimintakyvyn menetys Lonkkamurtumien määrän ennuste yli 50 vuotiailla suomalaisilla (regressiomalli) Kannus et al. Lancet 1999 Number and crude incidence (per 100 000 persons) of hip fractures in Finland in people aged 50 years or older between 1970 and 2004. Kannus et al. JBMR 2006

Lonkkamurtumat Oulussa, Yliluukko Susanna ym. 2009

Useampi kuin 9/10 lonkkamurtumasta syntyy kaatuessa Raija Korpelainen 18.4.2013

Murtuman keskeiset riskitekijät: Alentunut luun lujuus Lisääntynyt kaatumisalttius Luun lujuusominaisuudet periytyvät 50-85% Murtumat eivät periydy, ei ole löydetty murtumalle altistavaa geeniä Naisen elinikäinen lonkkamurtuman riski suurempi kuin esim. rintasyövän riski Raija Korpelainen 18.4.2013

Liikunta, luu ja murtumat Liikunta Ravitsemus Huippuluumassa Pieni luumassa Perimä Iänmukainen luukato Vaihdevuosien jälkeinen lukato Elintavat, sairaudet Luun geometria Luun lujuus Antropometria Luun materiaali Kaatuminen Lonkkamurtuma Lihasvoima Tasapaino Raija Korpelainen 18.4.2013

Riskirouva Huonosti ja vähän liikkuva, monisairas yli 80-v Kaatunut/kaatuillut aiemminkin Heikot jalkavoimat, ei tahdo päästä tuolista ylös Heikentynyt tasapaino, hidastunut kävelynopeus Käyttää useita eri lääkkeitä Käyttää psyykenlääkkeitä Heikko näkö Kokee olevansa yksinäinen

Liikunta ehkäisee lonkkamurtumia Mikä on sen merkitys eri elämänvaiheissa?

Lapsuus ja nuoruus Luun maksimimäärä saavutetaan hyvin pian kasvun päätyttyä Luun määrä ja luuntiheys lisääntyvät erityisesti ennen murrosikää ja murrosiässä Kuormitus keskeinen maksimimäärää ja luun lujuutta määräävä tekijä Erot näkyvät jo jo päiväkoti-iässä Luustoa kuormittava liikunta on välttämätöntä luuston normaalille kasvulle

Luun mineraalitiheys Luun huippumassa, luukato ja murtumariski Normaali luun huippumassa Vaihdevuodet Miehet Matala luun huippumassa Murtumariski Naiset Ikä 0 10 20 30 40 50 60 70

Liikunta eri ikävaiheissa Lapsuus ja nuoruus vaikutukset elinikäiset Aikuisena voidaan ylläpitää luumassaa ja hidastaa luukatoa Iskuja, suunnanmuutoksia sisältävää liikuntaa Vaikutus pitkäaikainen Vaihdevuosien jälkeen tärkeää lihasvoiman ja tasapainon ylläpitäminen Vanhuudessa todennäköisesti voidaan jarruttaa luukatoa, mutta lihasvoiman ja tasapainon säilyttäminen tärkeintä Raija Korpelainen 18.4.2013

Elinikäisen arkiliikunnan ja säännöllisen harjoittelun vaikutus murtumariskiin Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä alentuneeseen lonkkamurtumariskiin, myös miehillä Mitä enemmän liikkumista, sitä pienempi riski saada lonkkamurtuma Kohtuullinen tai runsas aktiivisuus sekä runsas kotitöiden tekeminen riskin alenema 28-36% Kävely vähintään 4h/viikko 41% alempi riski

Liikunta näyttää suojaavan lonkkamurtumilta mutta saattaa lisätä jonkin verran rannemurtuman riskiä Heikko tasapaino ja hidastunut kävelynopeus ovat selkeitä lonkkamurtuman riskitekijöitä Harjoittelun merkitys? 2v selkälihasharjoituksia vähensi nikamamurtumia yli 60% (Sinaki ym. 2002) Vahvin näyttö tähän mennessä oululaistutkimuksesta: 30 kk ohjattuja, pääosin kotona toteutettuja tasapaino-, lihasvoima- ja hyppelyharjoituksia vähensi yli 70 vuotiaiden naisten murtumariskiä yli 60% (Korpelainen ym. 2006) Kun naisia seurattiin 7v, havaittiin harjoittelun teho myös lonkkamurtumien ehkäisyssä (Korpelainen ym. 2010)

Miten liikunta vaikuttaa? Luustovaikutukset Ikääntyneet luusolut eivät reagoi kuormitukseen yhtä hyvin kuin nuoremmat luusolut Harjoittelu on tehokkainta nuorena Vähäisiä vaikutuksia ikääntyneen luuntiheyteen Harjoittelulla vaikutus myös luun kokoon lapsuudessa ja nuoruudessa, mahdollisesti myös ikääntyneillä (reisiluun poikkipintaalaan, halkaisijaan) Raija Korpelainen 18.4.2013

Luustovaikutukset Muutokset luun koossa ja muodossa vaikuttavat luun lujuuteen riippumatta luuntiheydestä, korvaavat luukadon aiheuttamaa heikentymistä Myös elinikäinen aktiivisuus yhteydessä luun geometriaan Elinikäinen liikkeessä oleminen vaikuttaa enemmän luun poikkipinta-alaan, paksuuteen, laatuun ja kokonaismäärään kuin luuntiheyteen Vaikuttaa siis luun lujuuteen vaikka luuntiheysmittauksessa ei olisi muutosta Raija Korpelainen 18.4.2013

Lapsuudessa luustoon kohdistunut kuormitus vaikuttaa suoraan murtumariskiin vanhuudessa. Ei siksi, että luuntiheys olisi parempi, vaan siksi, että lapsuudessa liikunnan avulla saavutetut ISOMMAT luut ovat rakenteeltaan vahvemmat myös vanhempana, ja että suotuisat muutokset lihasvoimassa tasapainossa ja liikuntataidoissa ovat osittain pysyviä Raija Korpelainen 18.4.2013

Lihasvoima Lihasvoima on yhteydessä luuntiheyteen Jalkojen heikko lihasvoima ja heikko tasapaino lisäävät myös kaatumis- ja murtumariskiä Lihasvoimaharjoittelu on tehokasta (28%-226%) jopa kaikkein iäkkäimmillä Tasapaino ja kävely Runsaasti aiemmin liikkuneilla on parempi tasapaino Tehokasta liikuntaa: tai chi, pystyasennossa tehtävät harjoitukset, kotiharjoittelu, ohjattu tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelu ryhmässä Tehokasta myös naisilla, joilla on alentunut luuntiheys Yksinkertaiset testit: Timed Up & Go -testi, kävelynopeus (naiset <1.35 m/s) yhteydessä jopa kuolemanriskiin

Harjoittelu ehkäisee kaatumisia Yleinen johtopäätös suurista tutkimuksista: liikunta vaikuttaa tehokkaasti kaatumisen riskitekijöihin ja ehkäisee kaatumisia Vaihtelevia harjoitteita sisältävä ryhmäharjoittelu, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu sekä yksilöllisesti suunnitellut koti- ja ryhmäharjoitteet tehokkaimpia Vaihdevuosien jälkeen erityisesti naisilla korostuvat lihasvoima- ja tasapainoharjoit telun merkitys Raija Korpelainen 18.4.2013

Tasapaino-, lihasvoima- ja hyppelyharjoittelun vaikutukset 1998-2006 Korpelainen ym. Arch Int Med 2010 liikuntainterventio 1998-2001 84 liikuntaryhmään 1690 naista s.1924-1927 1997 160 satunnaist. 1998 15 keskeytti 9 withdrew consent 6 excluded due to medical reasons 1530 poissuljettiin 96 medical reasons 696 radius BMD 2SD 270 hip BMD 2SD 463 refused to participate 4 could not be contacted 1 died 76 kontrolliryhmään 9 keskeytti 3 withdrew consent 6 excluded due to medical reasons 69 (82%) loppumittauksissa 2001 67 (88%) loppumittauksissa 2001 seuranta 2001-2006 55 (65%) seurantamittauksissa 2004 1 kuoli - syöpä 45 (59%) seurantamittauksissa 2004 8 kuoli - 5 CVD - 2 syöpä - 1 pyöräkolari murtumat(n=1689) Kuolemat 2005

Maximal isometric grip strength (kg) Maximal isometric leg strength (kg) 120 Exercise group Control group c Tulokset 110 100 90 p<0.001 80 70 60 0 0 6 12 18 24 30 Time (Months) c Jalkavoima 23 22 Exercise group Control group 21 20 a 19 18 p=0.02 17 16 0 0 6 12 18 24 30 Time (Months) c Puristusvoima Korpelainen et al. JBMR 2006

Walking speed (m/s) Walking endurance (m/2min) Body sway/path length (cm) 18 17 16 15 14 Exercise group Control group p<0.001 c Tasapaino ja kävely 13 12 11 a 10 0 0 6 12 18 24 30 Time (Months) 2,0 1,9 Exercise group Control group c 190 Exercise group Control group c 1,8 180 1,7 p<0.001 170 p<0.001 1,6 160 1,5 1,4 b 150 140 0 0 6 12 18 24 30 Time (Months) 0 0 6 12 18 24 30 Time (Months) Korpelainen et al. JBMR 2006

Tasapaino ja kävelynopeus- 7 vuoden seuranta Ero ryhmien välillä säilyi Tasapainossa (huojuntamittauksessa) Kävelynopeudessa Toimintakyvyssä Ei eroa luuntiheydessä tai luun mineraalimäärässä Korpelainen ym. Arch Int Med, 2010

Murtumat 7 v seuranta Liikunta- ryhmä Kontrolli- ryhmä Kaikki murtumat 17 23 Lonkkamurtumat 0 5 Kuoli 1 8 Korpelainen ym. Arch Int Med, 2010

Kävelynopeus ja elinikäinen arkiliikunta olivat yhteydessä murtumariskiin Korpelainen ym. Arch Int Med, 2010 Raija Korpelainen 18.4.2013

Terveys, toiminta- ja suorituskyky Liikunnan terveyshyödyt ja -haitat Aktiivinen elämäntapa Terveysliikunta Kuntoliikunta Urheiluharjoittelu Terveysvaarat ja haitat Kevyt, kohtalainen, päivittäin, kymmeniä minuutteja jopa tunteja Kohtalainen, lähes päivittäin, vähintään 30 min Kohtalainen, ripeä, 3 kertaa viikossa vähintään 20 min Rasittava, useita kertoja viikossa, vaihtelevasti Liikunnan määrä ja kuormittavuus

Käypä hoito -suositus 10.6.2011 Keskeinen sanoma: Lonkkamurtuman riskiä voidaan vähentää vaikuttamalla kaatumisriskiä lisääviin ja luun lujuutta heikentäviin tekijöihin Erityisesti tulee kiinnittää huomiota riskipotilaiden fyysiseen kuntoon luuston kuntoon näkökykyyn monilääkitykseen sekä uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöön apuvälineiden tarpeeseen ja ympäristön riskitekijöihin. http://www.kaypahoito.fi/ Raija Korpelainen 18.4.2013

Liikuntaresepti Monipuolista liikuntaa ja hyppelykuormaa luulle erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu erityisen tärkeitä kaatumisen ehkäisyssä Valmennusopin perusteet mielessä Elinikäinen liikunta, mitä tahansa kunhan pysyy liikkeessä! Raija Korpelainen 18.4.2013

Pieni perinteinen kotijumppa luille 1. Marssiaskeleita paikalla jalkoja tömistellen. Kädet mukaan!! 2. Marssiaskeleita jalat reilusti auki. Tömistele kantapäätä alustaan! 3. Jalat auki, kädet lanteilla pieniä kyykistyksiä eri nopeudella. 4. Astu toisella jalalla eteen, ja kyykistä polvea. Tuo jalka takaisin toisen viereen. 5. Astu toisella jalalla eteen ristiin toisen yli ja kurkota kädellä ylähyllylle. Tuo jalka takaisin viereen. 6. Seiso yhdellä jalalla ja piirrä toisella jalalla numerot 1-10 ilmaan. 7. Seiso yhdellä jalalla ja vie toista jalkaa nopeasti sivulle-viereen jne. 8. Nouse tuolista ylös, ja laskeudu alas. Toista 10x. 9. Tuolilla istuen vie toinen jalka ristiin toisen päälle, tai ainakin kosketa kantapäällä säärtä. Toista 10x molemmilla jaloilla. 10. Seiso pitäen tuolin selkänojasta kiinni. Vie jalkaa nopeasti taakse kantapää edellä.

Strategia 2: Koko väestöön vaikuttaminen kuntatasolla Kohde: kaikki kuntalaiset Poikkihallinnollinen yhteistyö kunnassa välttämätöntä Yhdyskuntasuunnittelu, viherympäristöt 8-12-v. lapsilla 1% lisäys lähiviheralueissa tarkoittaa n. 1,2% - 1,4% lisäystä liikunnassa Jos asuinalueella paljon viheralueita, asukkaan tn liikkua on kolminkertainen verrattuna vähäiseen viheralueen määrään Arkiliikunnan mahdollisuuksia kehitettävä Kuka teki pullajalat? Istumisen vähentäminen!

Luun lujuus suhteessa ruumiimme kokoon on vähentynyt evoluution aikana (Harri Sievänen, Plos Medicine) Pääasiallinen syypää tähän on istuva elämäntapamme Raija Korpelainen 18.4.2013

Kiitos!