Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013
Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti, työhyvinvointipäällikön tutkinto sisältää myös terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn Käsite positiivinen ja ymmärrettävä hyvinvointi on myös kansantalouden käsite Ilmentää uutta lähestymistapaa jonka merkeissä helppo löytää yhteistyötä ja kumppanuutta Samat asiat, jotka edistävät työhyvinvointia edistävät myös tuottavuutta Työhyvinvointi on helppo yhdistää taloudelliseen ajatteluun ja kannattavuuteen 2 8.1.2013
Työhyvinvointia on, kun: Työ on sisällöllisesti mielekästä ja haastavaa Työssä on mahdollisuus oppia uutta Työvälineet ja työympäristö ovat kunnossa Johtaminen on oikeudenmukaista Työyhteisössä tuetaan toinen toista Työilmapiiri on myönteinen Myönteinen asenne ja sosiaalinen aktiivisuus lisää terveenä pysymisen ja työhyvinvoinnin todennäköisyyttä. 3 8.1.2013
Työhyvinvointi luodaan yhdessä Se pohjautuu Johtamiseen Osaamiseen Osallisuuteen Yhdessä tekemiseen 4 8.1.2013
Työhyvinvoinnin tekijät Perhe Yhteiskunta Lähiyhteisö Työkyky Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Asenteet Arvot Motivaatio Ammatillinen osaaminen Terveys Toimintakyky 5 8.1.2013
Työhyvinvoinnin tila on hyvä, kun: Töihin on kiva tulla Kokee osaavansa ja onnistuvansa töissään Tuntee kehittyvänsä työssään Ihmissuhteet työpaikalla ovat kunnossa Työ- ja yksityiselämä ovat tasapainossa Tuntee työnsä arvokkaaksi Tuntee saavansa arvostusta työssään Ihmiset pysyvät työelämässä entistä kauemmin Työpaikan sairauspoissaolot pysyvät kurissa Työpaikan johtaminen on kunnossa 6 8.1.2013
Työhyvinvoinnin haasteet ja ongelmat Työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä yrityksille ja yhteiskunnalle Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä psyykkiset sairaudet aiheuttavat valtaosan työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissoloista Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan fyysinen kuormitus on 2000-luvulla lisääntynyt mutta henkinen kuormitus vähentynyt, kiire on lisääntynyt Nuorten työntekijöiden psyykkiset sairaudet ja häirintä työpaikoilla erityisiä ongelmia 7 8.1.2013
Työhyvinvoinnin merkitys Yksilölle itselleen Asiakkaalle/potilaalle Työyhteisölle Yhteiskunnalle jne. 8 8.1.2013
Tavoitteena mm. työurien pidentyminen 9 8.1.2013
Miksi työurien pidentäminen kannattaa? Ihmisen itsensä kannalta: työ vahvistaa itsetuntoa ja elämänhallintaa työ on parasta sosiaaliturvaa pidempi työura tarkoittaa korkeampaa eläketurvaa. Yhteiskunnan kannalta: VM:n mukaan keskimääräisen työuran pidentyminen vuodella pienentää kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä eli runsaalla 2 miljardilla eurolla. veropohja laajenee työllisyys paranee. 10 8.1.2013
Yhteinen tavoitteemme Valtiovallan ja työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken on yhdessä sovittu, että 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odote nostetaan nykyisestä noin 60,4 ikävuodesta vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on haastava, muttei mahdoton saavuttaa. Työuramme kestävät nykyisin keskimäärin 32 vuotta Tämä on hyvä saavutus sinänsä. Valitettavasti se ei kuitenkaan riitä, sillä esimerkiksi kun työeläkejärjestelmä rakennettiin, työuran pituudeksi ajateltiin 40 vuotta. Työuran loppupää on korostunut työurakeskustelussa. Paljon mahdollisuuksia on myös työuran alussa ja keskellä. 11 8.1.2013
Keinoja pidentää työuria keskivaiheessa sekä keinojen vaikutus työurien pidentymiseen Työtapaturmat nollaan noin 1,5 kk (STM:n arvio) Mielenterveyden häiriöihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puoleen nykyisestä noin 0,5 v (Eläketurvakeskuksen arvio) Tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puoleen nykyisestä noin 0,3 v (Eläketurvakeskuksen arvio) Sairauspoissaolojen vähentämisessä on suuri potentiaali 12 8.1.2013
Tavoitteena on, että vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä Työpaikkatapaturmien taajuus* alenee 25 % Ammattitautien määrä vähenee 10 % Koettu fyysinen kuormitus vähenee 20 % Koettu psyykkinen kuormitus vähenee 20 % Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 * Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden 13 8.1.2013
Valtiovallan toimet työhyvinvoinnin edistämisessä Kattava ja nykyaikainen työterveyttä ja työturvallisuutta ja samalla työhyvinvointia edistävä lainsäädäntö Tehokas lainsäädännön toimeenpano Toteutettu valtakunnallisia ohjelmia Kansallinen ikäohjelma 1998-2002 Työssä jaksamisen ohjelma 2000-2003 Työtapaturmaohjelma 2002-2005 Veto-ohjelma 2003-2007 Masto-hanke 2008-2011 Työhyvinvointifoorumi 2008-2011 - jatkaa 14 8.1.2013
Hyvä johtaminen lisää työhyvinvointia ja tuottavuutta Johtaminen vaikuttaa sekä ihmisen kykyyn että haluun tehdä työtä. Johtamisella on tärkeä rooli kehitettäessä työhyvinvointia, työelämän laatua ja tuottavuutta samanaikaisesti. STM:n strategian mukaan johtaminen on nostettava työhyvinvointipolitiikan ytimeen. Hallitusohjelman mukaisesti on perustettu Johtamisen kehittämisverkosto, jota Työterveyslaitos koordinoi. 15 8.1.2013
Johtamisen kehittämisverkosto On tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tai voivat vaikuttaa johtamiseen julkisella tai yksityisellä sektorilla Selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä Laatii hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille Kehittää ikäjohtamista ja johtamiskoulutusta Verkoston symboli on: www.johtamisverkosto.fi 16 8.1.2013
Työhyvinvointifoorumi Levittää hyviä käytäntöjä ja tietoa työhyvinvointipalvelujen saatavuudesta Tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä verkostojen verkostona Antaa tunnustusta onnistuneista toimintatavoista Muodostuu alueellisesta ja valtakunnallisesta verkostojen yhteistyöstä Lisätietoja: www.tyohyvinvointifoorumi.fi (uudet sivut tulossa!) 17 8.1.2013
EU-yhteistyökin tuottaa tuloksia Terveellinen työ -kampanjan teemana 2012-2013 Yhteistyöllä riskit hallintaan. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston koordinoima kampanja edistää yhteistyötä niin eurooppalaisella, kansallisella kuin työpaikkatasollakin. Kampanjoita on järjestetty vaihtuvilla teemoilla vuodesta 2000. Suomessa kampanjoiden toimijoina STM/työsuojeluosaston lisäksi mm. työmarkkinajärjestöt ja ammattiliitot, Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos, oppilaitokset, järjestöt ja työpaikat. Vuosina 2014-2015 kampanjan teemana psykososiaaliset työolot. 18 8.1.2013
Verkostoista voimaa 19 8.1.2013
Mitä työpaikoilla voidaan tehdä? 20 8.1.2013
Hyvinvoivassa työyhteisössä on inhimillistä pääomaa sosiaalinen pääoma psykologinen pääoma ja rakennepääomaa (Manka, Työnilo 2012) 21 8.1.2013
Työterveyshuolto tukena 1 (3) On työterveyshuoltolakiin (1383/2001) perustuvaa ehkäisevää terveydenhoitoa. Työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työyhteisön toimintaa. Työnantaja voi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja 22 8.1.2013
Työterveyshuolto tukena 2 (3) Työpaikan kumppani, sparraaja ja asiantuntija-apu. Työkyvyttömyyden sijaan huomio jäljellä olevaan työkykyyn. Tärkeintä ennalta ehkäisevä toiminta. Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välinen yhteistyö välttämätöntä. 23 8.1.2013
30, 60 ja 90 päivän säännöt tukevat työhönpaluuta 3 (3) Sairaus Kelan 60 sairauspäivärahapäivää Kelan 90 sairauspäivärahapäivää sairausloma sairauspäiväraha B-lausunto kuntoutus neuvottelu kuntoutuspäätös 30 päivää - työnantajan ilmoitettava työterveyshuollolle sairauspoissaolot 60 päivää - päivärahaetuuksien hakeminen 90 päivää - lausunto työhön paluun mahdollisuuksista, jossa on lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä työnantajan yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa tekemä selvitys työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä 24 8.1.2013
Työsuojelun tekijöitä Suomessa Jokainen työpaikka tekee joka päivä itse oman hyvinvointinsa ja turvallisuutensa. Muutamia eturivin toimijoita 250 000 työpaikkaa linjaorganisaatioineen ja esimiehineen 60 000 nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä 5 000 työterveyshuollon ammattilaista (1/400 työntekijää) 3 000 työturvallisuuskortti-kouluttajaa, tulossa työhyvinvointikorttikouluttajat 800 Työterveyslaitoksen asiantuntijaa (1/2500 työntekijää) 350 työpaikkatarkastuksia tekevää työsuojelutarkastajaa Työsuojelurahasto (TSR), Työturvallisuuskeskus (TTK), Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL), vakuutuslaitokset, konsultit jne. Valvonta 25 8.1.2013
Työniloa! 26 8.1.2013