Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014

Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 201 Helsinki 2015 Toimintakertomus_201.indd 1 7..2015 1:3:39

2 Toimintakertomus_201.indd 2 7..2015 1:3:0

Sisällys Vuosi 201 Työterveyslaitoksessa 1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella 2011 201 6 Johdon katsaus 6 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella 2011 201 9 3 Strategiset fokusalueet 15 3.1 Työurien pidentäminen 15 3.1.1 Työhön osallisuuden lisääminen 15 3.1.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen 16 3.2 Työelämän laadun kehittäminen 18 3.2.1 Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa 18 3.2.2 Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa 19 3.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella 2011 2013 2 Toiminta-alueet 27.1 Ratkaisujen kehittäminen 27.2 Asiakasratkaisut 38.3 Tiedolla vaikuttaminen 1 5. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 6 6. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 8 7. Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi 68 8. Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma 69 9. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä 69 10. Allekirjoitukset ja määräajat 70 3 Toimintakertomus_201.indd 3 7..2015 1:3:0

Vuosi 201 Työterveyslaitoksessa Vuonna 201 Työterveyslaitoksessa hyväksyttiin uusi strategia, toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana laaja kansainvälinen arviointi laitoksen toiminnasta ja uudistettiin organisaatiota. Kansainvälinen arviointi totesi laitoksen toiminnan olevan yhteiskuntaa ja työelämää hyödyttävää ja tehokkaasti organisoitua. Laitoksen vaikuttavuuden osoittamista kannustettiin tehostamaan. 850 mediaesiintymistä 7 tieteellistä julkaisua 316 ei-tieteellistä artikkelia 1,8 miljoonaa käyntiä ttl.fi-sivuilla Työterveyslaitoksella on keskeinen rooli tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä. Kansainvälinen arviointi, kesäkuu 201 Työterveyslaitoksen uusi strategia linjaa laitoksen painopisteet 2015 2020: 1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä 2. Työkyvyttömyyden vähentäminen 3. Työterveysyhteistyö ja erityiskysymykset:. Uusien teknologioiden turvallisuus ja 5. Arktisen työn työhyvinvointi Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alue muokkasi vuoden aikana palvelutarjontaansa. Ratkaisujen kehittämisen t&k-toiminta jatkaa työtään seitsemässä teemassa. Tiedolla vaikuttamisen alueella vahvistetaan edelleen päätöksenteon tukea. Laitoksen henkilötyövuodet laskivat edelleen, kun laitoksessa toteutettiin kahdet yt-neuvottelut. Vaikuttamista verkossa Työterveyslaitoksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa kasvoi edelleen vuonna 201. Facebookin rinnalle on noussut tiedonvälityskanavana Twitter. Mediassa laajimmin näkyneet työelämäaiheet liittyivät mm. stressin hallintaan ja palautumiseen, unettomuuden hoitoon, työpaikkakiusaamiseen ja hyvään ergonomiaan. Uutena aiheena nousi esiin ytneuvotteluista selviäminen. Vuonna 201 Työterveyslaitos julkaisi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Lanseerausta tuki tuhansia tavoittanut avoin webinaari. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit työterveyshuoltojen toimintaan. henkilötyövuotta 850 799 800 750 700 650 600 550 500 751 736 736 70 2008 2009 2010 2011 2012 709 2013 68 201 Toimintakertomus_201.indd 7..2015 1:3:3

Koulutusta ammattilaisille Työterveyslaitos toteutti vuoden aikana 2 000 koulutuspäivää. Suosituimpia koulutussisältöjä oli mm. työsuojelun ja työterveyshuollon aihepiireissä. Koulutuksiin osallistuu laajasti henkilöstöosaajia, työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja työsuojelupäälliköitä. Yhteiskunnallista vaikuttamista Työterveyslaitos julkaisi seitsemän Viesti päättäjille -tiedotetta (VP). 6000 5000 000 3000 2000 1000 0 521 527 313 2213 1990 100 870 250 110 50 2010 2011 2012 2013 201 Facebook-tykkääjät Twitter-seuraajat VP:tä toimitetaan 195 päättäjälle ja vaikuttajalle Suomessa. Aiheita vuonna 201 olivat mm. työhyvinvointi ja tuloksellisuus, työuran hallinta, palveluiden uudistaminen ja nuorten työmarkkina-aseman parantaminen. Laitos on mukana vaikuttamassa mm. ILOn työturvallisuutta ja terveyttä käsittelevissä elimissä ja Kansainvälinen työterveyskomissio ICOHissa sekä EU:ssa. Pohjoismaisten työterveyslaitosten yhteistyötä tiivistettiin vuoden 201 aikana. Tutkimus ja kehittäminen Työterveyslaitoksen t&k-toiminnan keskeisimmät rahoittajat ovat EU, Tekes ja Työsuojelurahasto. Ulkopuolisen rahoituksen volyymi oli 9,07 miljoonaa euroa, valtionapua käytettiin 12,3 miljoonaa euroa. T&k-toimintaa määritteli myös vuonna 201 monitieteisyys ja läheinen yhteistyö työpaikkojen kanssa. Toiminta tieteenaloittain 2013 Laitos osallistui SuomiAreenan työhyvinvoinnin tilaa koskeviin keskusteluihin yhdessä Työelämä2020 -hankkeen ja Suomalaisen Työn Liiton kanssa. Hyvän johtamisen kriteerit syntyivät yhteistyössä Johtamisverkoston kanssa. Julkiselle sektorille suunnattujen kriteerien näkökulmia ovat osaaminen, yhteistyö ja verkostot, luottamus, uudistuminen ja monimuotoisuus. Työn imu keräsi ennätysyleisön Työterveyslaitoksen Tutkimuspäivässä. Työpaikoilla kannattaa siirtää ajatus siihen, mikä toimii hyvin, kannusti professori Wilmar Schaufeli, joka on luonut työn imun käsitteen. Hyvä työn imu tuo parempaa laatua, poissaolojen vähentymistä ja tuottavuuden kasvua. 5 Toimintakertomus_201.indd 5 7..2015 1:3:

1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella 2011 201 Johdon katsaus Uudistuva Työterveyslaitos tukemassa työelämää Menneellä strategiakaudella Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite oli vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään. Työterveyslaitos on kehittänyt lukuisia ratkaisuja, jotka edistävät sekä työhyvinvointia että työn tuloksellisuutta. Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä huolimatta viime vuosien hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta ja tehtyjen lakimuutosten vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia ja oli ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle 20 000 henkeä. 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna työuran keskimääräinen pituus oli 61,2 vuotta vuonna 201, missä oli parannusta 0,3 vuotta edellisestä vuodesta. Työurien pidentämiseksi on edelleen paljon tehtävää; eliniän pidentyessä huoltosuhteen kehitys vaikuttaa olennaisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Siksi työurien pidentäminen säilyy Työterveyslaitoksen uuden strategian keskeisenä tavoitteena. Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisen keskiössä on ollut erityisesti yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen työpaikan toimijoiden, muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kanssa. Työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen puuttumisen mallien kehittäminen ja arviointi on ollut keskeistä, tärkeimpinä 30 60 90-toimintamalliin liittyvät käytännöt. Uusittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö kiteytti työterveyshuollon laadun kehittämisen tavoitteet. Verkostoista tuli menneellä strategiakaudella tärkeä tapa kehittää työelämää. Työterveyslaitos toimi avaintahona Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa sekä osallistui aktiivisesti Työelämä 2020 -hankkeen ja KASTEohjelman toimintaan. Keskeisiä verkostoja työelämätiedon ja työelämän kehittämisen ratkaisujen levittämiselle: Työelämä2020 -hanke Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Nolla tapaturmaa -foorumi Menneen strategiakauden visio Hyvinvointia työstä säilyy 1.1.2015 alkaneen strategiakauden iskulauseena. Ajattelutapa siitä, että työssä mukana oleminen tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle, nousi menneen strategiakauden aikana yhteiskunnalliseen keskusteluun aikaisemman työelämää lähinnä riskilähtöisesti tarkastelleen näkökulman rinnalle. Työpaikoilla on havahduttu aiempaa kattavammin tunnistamaan, arvioimaan ja edistämään työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä tekijöitä ja toimintatapoja. Vuoden 201 kolmen fokusalueen ohjaamana (työurien pidentäminen, työelämän laadun kehittäminen ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen) Työterveyslaitos tuotti ja levitti työelämää tukevia ratkaisuja työelämän hyödyttämiseksi. Digitalisaation haasteeseen vastaavat päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua tukevat viestinnän muodot (esim. Viesti päättäjälle -konsepti) ja asiantuntijatoiminnan muodot (mm. laaja asiantuntijoittemme hyödyntäminen mediassa ja työelämän kehittämisen työryhmissä), työelämää koskevan tilannetiedon tuottaminen (mm. Työterveyshuolto Suomessa -katsaus, COCHRANE-katsaukset) ja suoraan työelämää hyödyttävä palveluliiketoimintamme ovat onnistuneesti palvelleet strategisten tavoitteiden toteuttamista. Tutkimuslaitosuudistus ja niukkeneva valtionapu Tutkimuslaitosten valtionavun vähennys johtuu valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistusta, vuoden 2013 kehysriihessä sosiaali- ja terveysministeriön tutkimustoimintaan erikseen kohdennetusta 30 miljoonan euron valtionavun vähennyksestä sekä erilaisista tuottavuusvähennyksistä. Kokonaisuudessaan näiden päätösten toteuttaminen merkitsee Työterveyslaitoksen valtionavun vähentymistä vähintään 26 % vuosina 201 2017. Strategiakaudella Työterveyslaitoksen valtionavun vähennysten seurauksena jouduttiin YT-neuvottelujen kautta laitoksesta lopettamaan yhteensä 58 työsuhdetta. Lisäksi valtionavun leikkausten seurauksena Lappeenrannan aluetoimipisteen toiminta lakkautettiin ja TTT-lehden julkaisemisesta luovuttiin vuoden 201 lopussa. 6 Toimintakertomus_201.indd 6 7..2015 1:3:5

henkilötyövuotta 850 799 800 750 700 650 600 550 500 751 736 736 Kuva 1. Työaika henkilötyövuosina -kehitys 2008 201. Leikkauksilla on vaikutuksensa laitoksen suoriutumiskykyyn ja mm. sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen toteutumiseen. Uusi strategia rajaa laitoksen fokusoitumista aiempaa tiukemmin. Tämä ja niukkenevat resurssit on huomioitava tulossopimusta laadittaessa. Työterveyslaitoksesta tehty kansainvälinen arviointi korosti työelämää koskevan tutkimustiedon tärkeyttä suomalaiselle yhteiskunnalle Työterveyslaitoksen toimintaa vuosina 2009 2013 koskenut kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 201 sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana. Yhtä aikaa STM:n hallinnonalalla toteutettiin arviointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Arviointi nosti Työterveyslaitoksen vahvuudeksi keskeisen kotimaisen ja kansainvälisen roolin tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä. Arviointiryhmän suositukset kannustivat laitosta mm. tunnistamaan työurien pidentämisen kannalta keskeiset sisällöt uutta strategiaa muodostettaessa, panostamaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden uskottavaan osoittamiseen sekä lisäämään tehokkaiksi ja vaikuttaviksi osoitettuja työelämäinterventioita. Arviointiryhmän mukaan Työterveyslaitos pystyy dynaamisimmalla ja suorimmalla tavalla palvelemaan sidosryhmiään sekä suomalaista ja eurooppalaista työelämää itsenäisenä laitoksena. 70 2008 2009 2010 2011 2012 709 2013 68 201 Työterveyslaitoksen uusi strategia laadittiin kaudelle 2015 2020 niukkenevassa voimavaratilanteessa Osin yhtä aikaa kansainvälisen arvioinnin kanssa Työterveyslaitoksessa valmisteltiin uusi strategia, joka nosti laitoksen kohteiksi kaudella 2015 2020 kolme strategista painopistettä ja kaksi erityiskysymystä. Strategiset painopisteet: 1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä 2. Työkyvyttömyyden vähentäminen 3. Työterveysyhteistyö Erityiskysymykset:. Uusien teknologioiden turvallisuus 5. Arktisen työn työhyvinvointi. Työterveyslaitoksen vaikuttamista verkostoissa Tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti SOTER- KO-yhteistyöverkostoa laajennettiin: THL:n, STUKin ja Työterveyslaitoksen lisäksi mukaan tulivat Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, Kela, SYKE, VATT ja VTT. Laajennetussa yhteistyössä valmisteltiin kaksi uutta tutkimusohjelmaa: Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset sekä Nanohiukkaset ja terveys. Lisäksi riskienhallintaan liittyvää ohjelmaa laajennettiin kaivosturvallisuuskokonaisuudella. Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen jatkui. Tanskan, Norjan ja Suomen työterveyslaitokset lisäävät keskinäistä yhteistyötään ja pyrkivät yhteisellä Pohjoismaisen ministerineuvoston tukemalla projektilla vakiinnuttamaan pohjoismaista työterveystoimintaa ja tiedonkeruuta. Työterveyslaitos on keskeinen toimija kansainvälisillä työterveyden ja työturvallisuuden foorumeilla globaalisti, Euroopan-laajuisesti ja alueellisesti. Maailmanlaajuinen yhteistyö perustuu Suomen sitoumuksiin osallistua YK-järjestöjen työhön, ja se toteutui Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) verkostoissa. Toteutimme osaltamme WHO:n Global Plan of Action on Workers Health -ohjelman (WHA60.26) tavoitteita, erityisesti työterveyshuollon kehittämisen ja kansallisten työterveysprofiilien osalta. Työterveyslaitos on aktiivinen toimija myös ILOn uudessa kansainvälisessä työturvallisuus- ja työterveysverkostossa. 7 Toimintakertomus_201.indd 7 7..2015 1:3:5

Euroopan unionissa Työterveyslaitos on arvostettu asiantuntija ja yhteistyökumppani. Laitoksessa oli käynnissä 15 EU-rahoitteista T&K-hanketta ja useita hankehakemuksia valmisteltiin. Käytimme EU:n tarjoamia rahoituskanavia monipuolisesti ja valmistauduimme hakemaan rahoitusta myös Horisontti 2020 -ohjelmasta. Laajamittaista tutkimusyhteistyötä tehdään erityisesti nanoturvallisuuden alueella, jossa on merkittäviä uusia hankkeita käynnissä. Näitä ovat mm. laitoksen koordinoima laaja Nanosolutions-hanke (2013 2017) ja 59 eurooppalaista partneria käsittävä NANoREG, jossa Työterveyslaitos toimii yhtenä partnerina. Laitos jatkoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Topic Center -toimintaa nykyisen rahoitussopimuksen puitteissa vuoden 201 syksyyn. Topic Center -toiminnan loppuessa laitos neuvotteli uusista yhteistyömahdollisuuksista Bilbao-viraston kanssa. Työterveyslaitos vaikuttaa aktiivisesti myös 12 eurooppalaisen työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen PEROSH-verkostossa ja EU:n jäsenmaiden yhteisessä tutkimusohjelmasuunnittelussa (Joint Programming Initiative, JPI). Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat asiantuntijaroolissa useissa kansainvälisissä ammatillisissa järjestöissä, joista International Commission on Occupational Health (ICOH) on keskeisin. Muita keskeisiä työterveysalan kansainvälisiä järjestöjä ovat International Ergonomics Association (IEA) ja International Occupational Hygiene Association (IOHA), jotka molemmat ovat kansallisten yhdistysten kattojärjestöjä. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti International Social Security Associationissa (ISSA), erityisesti Prevention Culture -komiteassa. Cochrane Collaboration in Occupational Health on Työterveyslaitoksen johdolla toimiva kansainvälinen systemaattisten katsausten laatija. Cochrane-toiminnassa tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä näyttöön perustuvaa yhteenvetotietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta. Kohti uutta kautta Huolimatta haastavasta vuodesta ja talouden kehityksestä Työterveyslaitos suuntaa seuraavalle strategiakaudelle vakaassa tilanteessa. Ulkoisen rahoituksen määrässä mitattuna laitos on suoriutunut kovassakin kilpailutilanteessa hyvin, ja tutkimuksen laatu ja laitoksen näkyvyys työelämän tukijana ovat pysyneet korkeina. M 20 18 16 1 12 10 8 6 2 0 18,7 18,5 18,5 17,2 17,2 17, 17,5 16, 10,1 9,2 9,3 7,9 8, 8,9 9,3 9,1 1,3 1,1 1,1 1,1 2,1 1,9 1,6 1,5 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 201 Tiedolla vaikuttaminen Asiakasratkaisut Ratkaisujen kehittäminen Kuva 2. Omat tuotot toiminta-alueittain milj. euroa 2007 201. 8 Toimintakertomus_201.indd 8 7..2015 1:3:6

2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella 2011 201 Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Työurien hallinta, erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat Työurien pidentämisen keinot liittyvät systeemiin kohdistuvien muutosten ohella laadullisiin tekijöihin. Työuria voidaan pidentää vaikuttamalla työkykyyn, työhyvinvointiin, terveyteen, työsuojeluun, eriarvoisuuden vähentämiseen ja julkisen palvelujärjestelmän toimivuuteen. Työterveyslaitoksessa tuotettiin tietoa työurien hallintaan liittyvistä tekijöistä sekä kehitettiin ja levitettiin yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. seuraavia työkaluja työpaikkojen käyttöön: Kohti työelämää-, Koulutuksesta työhön- ja Vaikuta työturvallisuuteen -ryhmämenetelmät, jotka perustuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen nuorten uraohjaukseen. Menetelmien avulla vahvistetaan nuorten urataitoja ja ehkäistään syrjäytymistä 1. Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä kehitettiin organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteiseksi työkaluksi erityisesti ikääntyvän henkilöstön työuran hallinnan lisäämiseen. Tutkimus osoitti, että menetelmällä parannettiin osallistujien psyykkisiä voimavaroja, vähennettiin masennusoireita ja ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ajatuksia 2. Perhevapaalta työelämään -menetelmä sopii sekä työn hakua että aiempaan työpaikkaan palaamista suunnitteleville 3. Käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseksi on kerätty Työ ja perhe-elämä -ohjelmassa. Työn ja perheelämän tasapainoa voidaan parantaa muun muassa työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä esimiehiä valmentamalla. kehittymistä ja erilaisia ilmenemismuotoja Euroopassa. Raportin käytännöllinen ote auttaa kehittämään työpaikan ikäjohtamisen käytäntöjä 6. Onnistu osaamisen uudistajana -arviointimallin avulla voidaan arvioida yrityksessä käytössä olevien osaamisen ja työuran kehittämistapoja käytännönläheisesti 7. Tukemalla maahanmuuttajia sekä työelämää ja työorganisaatioita maahanmuuttokysymyksissä sekä mahdollistamalla erilaisia kouluttautumispolkuja voidaan maahanmuuttajia auttaa kiinnittymään suomalaiseen työelämään. Näin edistetään suomalaisten työpaikkojen hallittua moninaistumista. Työterveyslaitos tuotti tietoa, toimintamalleja ja käytännön ideoita monikulttuurisille työpaikoille sekä maahanmuuttajien työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi 8. Terveyden edistäminen työpaikalla Ns. TEDI-menetelmän avulla henkilöstö yhdessä esimiesten ja työterveyshuollon edustajien kanssa tunnistaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, luo kriteerit, joilla työyhteisö voi edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä laatii toimintasuunnitelman tarvittaville toimenpiteille 9. Interventiotutkimusten kohteina olivat mm. ammattiautoilijat, joilla on korkea riski joutua liikenneonnettomuuteen tai menettää työkykynsä mm. epäterveiden elintapojen seurauksena. Tutkimuksissa kehitettiin työpaikoille, työntekijöille ja työterveyshuolloille työkaluja, joilla voidaan edistää terveiden elintapojen noudattamista työpäivän aikana 10. Työkaluja alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla levitettiin mm. interventioiden ja koulutuksen avulla (Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen ohjeita esimiehelle sekä AHA-kysely) 11. Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta 5. Ikäjohtaminen Euroopassa -raportti analysoi ikäjohtamisen 1 http://www.ttl.fi/fi/tyoura/nuoret/sivut/default.aspx 2 http://www.ttl.fi/fi/asiantuntijapalvelut/tyoura/tyouran_uurtaja/sivut/default.aspx 3 http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/perhevapaa/sivut/default.aspx http://www.ttl.fi/partner/tyojaperhe/sivut/default.aspx 5 http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/johtaminen_ja_esimiestyo/ikajohtaminen/sivut/default.aspx 6 http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/ikajohtaminen/sivut/default.aspx 7 http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/documents/onnistu_osaamisen_uudistajana.pdf 8 http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/sivut/default.aspx 9 http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/terveyden_edistaminen_tyopaikalla/sivut/default.aspx 10 http://www.ttl.fi/partner/virkeana_ratissa/sivut/default.aspx 11 http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/alkoholi/sivut/default.aspx 9 Toimintakertomus_201.indd 9 7..2015 1:3:6

Työ- ja toimintakyvyn tukeminen Laajoissa seurantatutkimuksissa selvitettiin työn psykososiaalisten tekijöiden (stressi, sosiaalinen pääoma), terveyden, työkyvyn ja työssä jaksamisen välistä yhteyttä. Sairaalahenkilöstöä koskevan tutkimuksen mukaan viime vuosien aikana toteutetut rakennemuutokset ovat yhteydessä sairaalaorganisaatioiden työntekijöiden kokemaan työkyvyn alenemaan 12. Opettajia koskevan tutkimuksen mukaan oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kuten koulun omaisuuteen kohdistuva ilkivalta, koulukiusaaminen ja koulutyytymättömyys, olivat yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin. Pitkittäistutkimukset osoittivat, että kokemukset työn imusta ennakoivat työntekijöiden parempaa terveydentilaa, henkistä hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, onnellisuutta ja positiivisia työuran kokemuksia sekä vaikuttavat myönteisesti myös perhe-elämän laatuun. 1,15,16 Työterveyslaitoksen epidemiologisissa tutkimuksissa selvitettiin työhön osallistumiseen tähtäävien lakimuutosten vaikutuksia sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja työhön osallistumiseen. Lisäksi selvitettiin työkyvyttömyyteen johtavia tekijöitä sekä tuki- ja liikuntaelinten ja yleisten kansansairauksien välisiä yhteisiä riskitekijöitä ja niiden ehkäisykeinoja. Lisäksi tunnistettiin työkyvyn kehittymistä ja sitä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä keski-iässä. Tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämiseen ja sairauksien hallintaan kehitettiin TULE TYÖHÖN -toimintamalli, joka soveltuu kaikille toimialoille työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuoltojen käyttöön 17. Ammattipohjaiset työaltistematriisit työn fyysisille ja psykososiaalisille kuormitustekijöille valmistuivat. Kuormitustieto löytyy matriiseista 350 ammatille tai ammattiryhmälle. Nämä kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä perustuu useiden tuhansien terveystutkimuksiin osallistuneiden suomalaisten työntekijöiden haastatteluihin. Matriiseja hyödynnetään tutkimuksessa, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Työaltistematriiseja hyödynnetään myös ammatillisessa kuntoutuksessa. 18,19 Työpaikan esteettömyys mahdollistaa osatyökykyisten ihmisten osallistumisen työelämään ammattitaitonsa ja edellytystensä mukaisesti. Työterveyslaitos julkaisi ja levitti työkaluja esteettömyyden arviointiin ja edistämiseen työpaikoilla 20. Lähes kaikki työ sisältää vuorovaikutusta tietoteknisten välineiden kanssa. On tärkeää suunnitella laitteet ja toiminta siten, että lopputulos on sopusoinnussa ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa. Kognitiivisen ergonomian tutkimus keskittyi ihmisen ja tietotekniikan väliseen vuorovaikutukseen, visuaaliseen käytettävyyteen ja kognitiiviseen kuormittumiseen. Ikääntymiseen liittyy monenlaisia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia. Myös elämäntilanne, uni, stressi ja terveys vaikuttavat kaiken ikäisillä kognitiiviseen suorituskykyyn. Mahdollisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla. Työterveyslaitoksessa kehitetyt testit auttavat terveydenhuollon ammattilaisia selvittämään muistin ja keskittymisen heikentymisestä huolestuneen työntekijän tilannetta 21. Hyvin toimivat työtilat edistävät työhyvinvointia ja työkykyä, parantavat työprosessien toimivuutta ja lisäävät työn tuottavuutta. Työtilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilojen käytettävyys ja käyttäjien tarpeet. Työterveyslaitos ohjasi kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita ottamaan huomioon käyttäjälähtöisen lähestymistavat uudis- ja korjausrakentamisessa. Työterveyslaitos kehitti ja levitti työkaluja sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan 22. Työelämän laadun kehittäminen Kunta10- sekä sosiaali- ja terveysalan seurantatutkimukset tuottivat tietoa 2000-luvun työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehityksestä julkisella sektorilla, kuntasekä sosiaali- ja terveysalan työoloista sekä työnimun avaintekijöistä eri ammatissa, toimialoilla ja organisaatioissa. Tutkimusten perusteella luotiin periaatteita ja ohjeita julkisten palveluiden uudistamiseen ja uudistumisen johtamiseen 23. Strategiakaudella laaditut Hyvän 12 Kokkinen L and Konu A. Work ability of employees in changing social services and health care organizations in Finland. IJO MEH. 2012;25(2) 13 Ervasti J. Oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kouluympäristö ja opettajien sairauspoissaolot. Työelämän tutkimus. 2013;11(1):1-98. 1 Hakanen J et al. (2011). A 35-year Follow-up Study on Burnout among Finnish Employees, Journal of Occupational Health Psychology, 16, 35-360. 15 Hakanen J et al. Enrichment processes and gain spirals at work and at home: A three-year cross-lagged panel study. JOOP. 2011;8(1):8-30. Epub 201 16 Hakanen J and Schaufeli Wilmar B. Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction? A three-wave seven-year prospective study. JAD. 2012;11(2-3):15-2. Epub 2012. 17 http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/tuletyohon/sivut/default.aspx 18 Solovieva S et al. Development of Physical and Psychosocial Job Exposure Matrices. Juvenes Print. Finnish Institute of Occupational Health; 201. (60 p.) 19 Solovieva S et al. Evaluation of the validity of job exposure matrix for psychosocial factors at work. PLoS One. 201;9(9) 20 http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_tyoelama/sivut/default.aspx 21 http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/kognitiivinen_ergonomia/sivut/default.aspx 22 http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/sivut/default.aspx 23 http://www.inno-vointi.fi/fi/ 10 Toimintakertomus_201.indd 10 7..2015 1:3:6

johtamisen kriteerit tukevat julkisen sektorin johtamisen kehittymistä 2. Työhyvinvointi edistää tutkitusti tuottavuutta, työntekijöiden jaksamista ja asiakastyytyväisyyttä sekä parantaa organisaation imagoa. Työterveyslaitos kokosi tietoa siitä, millaisten käytäntöjen on työpaikoilla koettu luovan hyvinvointia 25 sekä esimerkkejä työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä. Lisäksi se laati ohjeita siihen, miten ehkäistään työpaikkakiusaamista. 26,27,28 Työterveyslaitos tutki laajasti nanoteknologioiden vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen. Tutkimustiedon pohjalta laadittiin ja levitettiin malliratkaisuja nanomateriaalien käsittelyyn, tavoitetasoja teollisille nanomateriaaleille sekä ohjeita altistumisen arvioitiin. Politiikkatoimenpiteet Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen 30, jossa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys asuin- ja työpaikkarakennuksissa sekä niiden taloudellinen merkitys. Lisäksi selvitettiin kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tarkastusvaliokunta antoi vuonna 2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 1-kohtaisen listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää maan hallitukselta. Asiasta valmistui eduskunnan mietintö, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat. Tarkastusvaliokunnan kuulemiset ministeriöittäin on toteutettu vuonna 201. Työterveyslaitos laati yhteistyössä THL:n kanssa arvioinnin siitä, miten vaikuttavia ja oikeaan osuvia lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen politiikkatoimet ovat. Tarkoituksena oli parantaa toimien kohdentamista 31. Raporttia hyödynnettiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa. Työterveyslaitos koordinoi EU:n rahoittamaa nanomateriaalien turvallisuutta edistävien hankkeiden yhteenliittymää eli NanoSafety Clusteria. Klusteriin kuuluvissa tutkimusprojektissa EU:n rahoitusosuus on yhteensä 112 miljoonaa euroa. Klusterin yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa nanomateriaalien vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön, jotta teollisuus ja julkinen sektori saa tukea päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun EU-tasolla. Arvio tarvittavista lisätoimista Työelämän muuttuessa nopeasti on hahmotettava eri tekijöiden väliset yhteydet. Uutta tutkimustietoa tarvitaan työuraan vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä yhteyksistä sekä työuran hallinnan keinojen leviämisestä ja vakiintumisesta työpaikkojen rakenteisiin ja käytäntöihin. Työuratutkimuksessa on yhdistettävä talouden, työvoimapolitiikan, terveyden, osaamisen ja työosallisuuden näkökulmat. Automatisaatio, digitalisaatio, robotisaatio, uudet teknologiat sekä laajojen ja monimutkaisten tietomassojen käsittely tulevat edelleen lisääntymään työelämässä. Tämä muuttaa työprosesseja ja työtehtäviä sekä luo uusia vaatimuksia työntekijän työ- ja suorituskyvylle. Kognitiivisen ergonomian ja neuroergonomian kehittäminen ja edistäminen yksilötasolla, työpaikoilla ja terveydenhuollossa korostuvat. Uutta tietoa tarvitaan näiden muutosten vaikutuksista työterveyteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen sisäiseen toimivuuteen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimukseen perustuvia ratkaisuja tulee edelleen levittää ja juurruttaa muutosten hallinnan tueksi työpaikoille. Synteettisiä nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa ja prosesseissa. Lisää tietoa tarvitaan nanomateriaalien vaikutuksista ihmisen terveyteen sekä suojautumiskeinoista ja turvallisista nanomateriaalista. Työterveys- ja työturvallisuustoiminta kaipaa uudistumista ja laajentamista, koska työn muuttuessa henkinen kuormitus ja psykososiaaliset tekijät korostuvat. Myös työn tuottavuuden, taloudellisten hyötyjen ja asiakasnäkökulman huomioon ottaminen työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämisessä on tärkeää. Työhyvinvoinnin kehittämisen tulee yhdistyä yhä tiiviimmin työpaikan prosesseihin sekä toimitilojen ja tietojärjestelmien suunnittelun ja käyttävyyden parantamiseen. Työelämän kehitys Työterveyslaitoksen strategisten mittareiden valossa Työterveyslaitoksen toiminnan seurannassa hyödynnetään strategisia mittareita. Mittaristolla arvioidaan hyvinvointia työstä -vision toteutumista. 2 http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/sivut/default.aspx 25 www.tepsi.fi 26 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/tuottavuus_ja_tyoelaman_laatu_b5_nettiin.pdf 27 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/organizaatiomuutos_esimiehen_henkilöstohallinnon_ja_tyontekijan_nakokulmasta.aspx 28 www.ttl.fi/sopuisa 29 http://www.ttl.fi/partner/nanoturvallisuuskeskus/sivut/default.aspx 30 Reijula ym., Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, 18.10.2012 31 Ristolainen H ym. Valtioneuvoston raporttisarja 2/2013, Helsinki 11 Toimintakertomus_201.indd 11 7..2015 1:3:6

Työterveyslaitoksen vaikuttavuus Strateginen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työurat pitenevät Työhyvinvointiin investoidaan työpaikalla Työelämäasenteet muuttuvat Työterveyshuollon vaikuttavuus paranee Nuoret kiinnittyvät työelämään 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote pitenee Työllisen työajan odote pitenee Työllisyysaste paranee (15 6 v.) Kuva 3. Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit. Työelämän kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan työllisyyteen sekä riittäviin työvoimavaroihin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työikäisten työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina 2005 2008, mutta laman myötä se laski alle 70 prosentin ja on vuodesta 2012 lähtien ollut lievästi laskevassa suunnassa (kuva ). Vuosina 201 ja 2013 työllisyysaste on pysytellyt lähes samana (201: 68,3 %; 2013: 68,5 %). Työllisiä oli vuonna 201 keskimäärin 2, miljoonaa, noin 9 000 vähemmän kuin vuonna 2013. % 7 72 70 68 66 6 62 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 68 68,9 69,9 Miehet Yhteensä Naiset 2000 2001 2002 2003 200 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 201 70,6 68,3 67,8 68,6 69 68,5 68,3 Kuva. Strateginen mittari: 15 6 -vuotiaiden työllisyysaste, %. Tavoite 2015: 68 % (2010) + %. Lähde: Tilastokeskus. 69, 6,3 70 65, 69,2 66,2 6 6 vuotta 36 35 3 33 31,5 32 32,1 32 32,1 32,7 33,3 3 3,6 33,6 33,5 3 3,3 33,9 33,9 Kuva 5. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla, vuotta. Tavoite 2015: n. 33,5 v (2010) pitenee. Lähde: ETK. 32 31 30 29 28 Miehet Yhteensä Naiset 2000 2001 2002 2003 200 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 201 12 Toimintakertomus_201.indd 12 7..2015 1:3:8

% 30 25 Kuva 6. Strateginen mittarit: 15 2 -vuotiaiden työttömyysaste, %. Tavoite 2015: (2010 21, %) pienenee. Lähde: Tilastokeskus. 20 15 10 21 21,8 20,7 20,1 18,7 16,5 16,5 21,5 21, 20,1 Miehet Yhteensä Naiset 2002 2003 200 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 201 19 19,9 20,5 15-vuotiaan työllisen ajan odote on noussut 2000-luvulla 2, vuotta, miehillä nousu on 1,5 vuotta ja naisilla 3,2 vuotta (kuva 5). Työllisen ajan odote vuonna 2013 ja 201 oli 33,9 vuotta eikä sukupuolten välillä todettu enää eroa odotteessa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli vuonna 201 keskimäärin 8,7 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi. Työttömiä oli vuonna 201 keskimäärin 232 000 henkeä, 13 000 enemmän kuin vuonna 2013. Myös työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömyys syveni vuonna 201. Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa etenkin nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina 2009 2010 15 2-vuotiaiden työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun. Vuoden 2012 jälkeen se alkoi kasvaa, ja vuonna 201 20 prosentin raja jälleen rikkoutui (kuva 6). Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 50 000 alle 25-vuotiasta joulukuussa 201. Heidän määränsä oli 6 000 suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista oli nuorten yhteiskuntatakuun jatkohanke, ns. nuorisotakuu, joka tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuu nopeutti hieman nuorten aktivointia ja siitä hyötyivät eniten ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret, mutta takuun työllisyysvaikutukset jäivät panostuksiin nähden vähäisiksi 32. Tutkijat arvioivat, että myös nuorisotakuuseen kohdistetut työllisyysodotukset voivat olla ylimitoitettuja. Työvoimatutkimuksen mukaan työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 201 joulukuussa lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Heistä piilotyöttömiä oli 138 000, mikä oli 1 000 vähemmän vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna. Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Opiskelijoista on tullut työelämässä puskuri, joka lievittää taantumien aiheuttamaa iskua työmarkkinoilla. Kun työvoiman kysyntä vähenee taantumassa, opiskelijat keskittyvät opiskeluun. Tuoreimman tiedon mukaan opiskelijoista oli työllisiä 3,5 prosenttia vuonna 2013. 33 Nuoren sujuvat siirtymäkohdat koulutuspolulla ovat tärkeitä myöhemmälle urakehitykselle. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 2-vuotiaiden osuus pysyi lähes ennallaan vuoteen 2010 asti, mutta on viime vuosien aikana kääntynyt lievään laskuun (kuva 7). Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut nuori- % 16 1 12 10 8 6 13,5 13,3 13,3 11, 11, 11, 13,6 9,1 9, 9,5 9,7 13,6 11,7 11,8 13,1 12,9 11, 11, 12,5 9,9 9,7 9,8 9,7 10,6 10,8 10,5 Miehet Yhteensä Naiset 200 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 201 Kuva 7. Strateginen mittari: 17 2-vuotiaat koulutuksen ulkopuolella, %. Tavoite 2015: (2010 11, %) pienenee. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus /Mika Witting. 9,5 9, 8,3 32 Hämäläinen K et al. The labour market impacts a youth guarantee: lessons for Europe? VATT Working Papers 60, Helsinki 201 33 Lehto A-M, Tilastokeskus, HS 18.1.201 13 Toimintakertomus_201.indd 13 7..2015 1:3:8

sotakuuseen liittyvä koulutustakuu, joka lupaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Vuonna 201 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,2-vuotiaana ja työeläkkeelle siirtyi n. 70 300 henkilöä, n. 3 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa työuran pituutta ja niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa olevan työssä jäljellä olevana elinaikanaan. Vuonna 201 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote työeläkejärjestelmässä oli 61,2 vuotta, kun se kahtena edellisenä vuonna oli 60,9 vuotta. Odote on noussut 2,1 vuotta vuodesta 2005 (kuva 8). Vuonna 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoite vuonna 2025 on 62, vuotta. Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (18 800 henkilöä) alitti vuonna 201 ensimmäisen kerran 2000-luvulla 20 000 henkilön tason ja laski 8 % vuoteen 2013 verrattuna. Useimmiten työkyvyttömyyden aiheuttavat mielenterveyden häiriöt tai tuki-ja liikuntaelinten sairaudet. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on suhteellisesti suurempaa työntekijäasemassa kuin asiantuntijatehtävissä olevien keskuudessa. Työntekijämiesten työurat jäävät kolme vuotta lyhemmiksi kuin ylempien toimihenkilömiesten työurat. Vaikka uusien työkyvyttömyyseläkkeiden vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla, erot eri ammattiryhmien välillä eivät ole laskeneet Nuoremmissa työikäisten ryhmissä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on ollut laskusuunnassa 2010-luvulla. Selvintä lasku on ollut 0 -vuotiaiden ikäkohortissa. Sen sijaan 25 3-vuotiaiden ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yhä lähes yhtä usein kuin viisi vuotta aikaisemmin. vuotta 61,5 61 60,5 60, 60,5 60,9 60,9 61,2 Kuva 8. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuotta. Tavoite 2015: 60, v (2010) + 1,6. Lähde: ETK. 60 59,5 59 59,1 59,1 59,5 59,5 59, 59,8 58,8 58,9 58,5 58 2002 2003 57,5 200 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 201 0,5 0,5 0, 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 0, 0,31 0,2 0,31 0, 0,29 0,22 0,2 0,2 0,18 0,18 0,19 0,39 0,37 0,26 0,27 0,21 0,21 0,18 0,18 0,33 0,2 0,17 0,19 2009 2010 2011 2012 2013 201 25 29-vuotiaat 30 3-vuotiaat 35 39-vuotiaat 0 -vuotiaat Kuva 9. Strateginen mittarit: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 25 -vuotiailla ikäryhmittäin, %. Tavoite 2015: 2010-tilanne pienenee. Lähde ETK. 1 Toimintakertomus_201.indd 1 7..2015 1:3:9

3 Strategiset fokusalueet 3.1 Työurien pidentäminen 3.1.1 Työhön osallisuuden lisääminen Yhteistyössä Kelan ja Eläketurvakeskuksen kanssa vertasimme vuonna 2008 osasairauspäivärahaa saaneiden työhön osallistumista samana aikana täyttä sairauslomaa saaneisiin, jotka olisivat olleet osasairauspäivärahaan oikeutettuja. Molemmissa ryhmissä työhön osallistuminen väheni seuranta-aikana, mutta osasairausvapaaryhmässä väheneminen oli keskimäärin 5 % pienempää kuin vertailuryhmässä. Osasairauspäivärahan käyttö vaikutti myönteisesti työhön osallistumiseen erityisesti miehillä, yli 5-vuotiailla sekä mielenterveydenhäiriöiden yhteydessä. 37 Rekisteriaineistopyyntö on vireillä 30:n ja 90 päivän säännön vaikutusten selvittämiseksi. Tuotimme verkkomateriaalia vaikeasti työllistyvien nuorten työuran tueksi työsuojelun näkökulmasta. Materiaalia voivat käyttää sekä työllisyyspalvelujen ohjaajat että työpaikkojen työpaikkaohjaajat. Materiaali on hyödynnettävissä myös muiden kohderyhmien kanssa työelämävalmiuksien vahvistamisessa. Materiaalista on tiedotettu Työterveyslaitoksen, STM:n ja TE-toimiston tiedotuskanavia käyttäen. 38 Kehitimme toimintamallin ja ryhmämenetelmän sekä suosituksia perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi. Menetelmä on saatavilla myös englanniksi. Vaikuttavuusarvioitu menetelmä lisää perhevapaalla olevien vanhempien voimavaroja työuran hallinnassa. Julkaisimme henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyökaluksi tarkoitetun Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän suomenkielisen version lisäksi englanniksi. 39 Menetelmä tukee ammatillista kehittymistä, motivaatiota ja työhyvinvointia. Osallistuimme useisiin kansainvälisiin kirjaprojekteihin työurien kestävyyden alueella. Työ Sairausvakuuslain muutoksien tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä lisätä osatyökykyisten työhön osallistumista. Tietoa näiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vähitellen saatavissa. Levitimme työpaikkojen käyttöön menetelmiä ja toimintamalleja erityisesti nuorten työurasiirtymien hallintaan sekä työstä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitettuja ratkaisuja ja arvioimme niiden vaikuttavuutta. ja perhe-elämä -ohjelmassa kerättiin tietoa kansainvälistä katsausta varten työn ja perheen yhteensovittamista parantavista interventioista työpaikoilla. Katsaukseen koottiin suomalaisten työpaikkojen perheystävällisiä käytäntöjä (n=2 07) sekä vinkkejä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen (n=927). Näiden tuloksia sekä ohjelman toimintaan osallistuvien työpaikkojen kuvauksia on julkaistu internetissä. 0 Valmisteilla on työn imua uran seniorivaiheeseen -ryhmämenetelmä vanhempien työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemiseen. Menetelmän vaikuttavuutta mm. työuran hallintaan, työllistymiskykyyn, hyvinvointiin, työkykyyn ja henkilökohtaisiin voimavaroihin testataan 55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä yksityisellä sektorilla, kuntaorganisaatioissa sekä valtion organisaatiossa. Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa selvitimme uudenlaisen toimintakonseptin toteutumista ja sitä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä hyviä käytäntöjä 12 pilottiorganisaatiossa. Myös ilmiön taloudellisia vaikutuksia tutkittiin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa käytännöistä, joilla tuetaan osatyökykyisten työelämään pääsyä ja työssä jatkamista. Toimintamalli soveltuu TE-toimistoihin, yritysten henkilöstöhallintoon ja työterveyshuoltoon. Kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen tarkoittaa tukitoimia työssä eli mm. ammatillista neuvontaa ja ohjausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvistamista, työaikajärjestelyitä ja työn organisointia. Työolosuhteiden mukauttaminen tukee etenkin liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia. Eri vammaryhmiin kuuluvien henkilöiden työssä olemis- 37 Kausto J et al. Effectiveness of new legislation on partial sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open. 201;(e006685) 38 http://www.ttl.fi/fi/tyoura/alkutaival/sivut/default.aspx 39 Participant s workbooks: Towards succesful seniority, From family leave to work. Työterveyslaitos 201. 0 www.tyojaperhe.fi 1 Nevala N et al. Workplace Accommodation Among Persons with Disabilities: A Systematic Review of Its Effectiveness and Barriers or Facilita tors. Journal of Occupational Rehabilitation 201. DOI 10.1007/s10926-01-958-z 2 Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 6, 201. http://hdl.handle.net/10138/135671 3 Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Työterveyslääkäri 201; : 63 66. 15 Toimintakertomus_201.indd 15 7..2015 1:3:9

ta edisti henkilön hyvä pystyvyyden tunne, tukea antava työnantaja ja työyhteisö, riittävä ohjaus, joustavat työaikajärjestelyt sekä työn organisointi. Työssä olemista estivät tai edistivät työkavereiden ja työnantajien asenteet sekä vähäiset tai kattavat tiedot vammasta tai sairaudesta. 1,2,3 3.1.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työterveyslaitos levitti työpaikoille keinoja työkyvyn ja terveyden edistämiseksi. Tuotimme oppaita maahanmuuttajille ja työnantajille maahanmuuttajanuoren työhön perehdytykseen ja työkyvyn tukemiseen sekä loimme mallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseen. Näin osallistuimme Nuorisotakuun toteuttamiseen. Luodut työkalut ja menetelmät muodostavat nuoren monikulttuurisen työntekijän työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen mallin. Kehitimme kuljetusalan pk-yritysten henkilöstön, erityisesti nuorten työntekijöiden, työkyvyn hallintamalleja tavoitteena edistää työsuojelutoimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyky- ja terveysasioissa. Laadimme TOP 5 työhyvinvoinnin keihäänkärjet -tarkastuslistan. Valmisteilla ovat myös perehdyttämisohjeet työhön tulevalle kuljettajalle. Kehitimme tyky-prosessityökalun kuljetusalalle. Menetelmälle luodaan tueksi käyttöohjeet sekä Ammattikuljettajan perehdyttäminen työkykynäkökulmasta -tietokortti. Sosiaalinen tuki ja verkostot ovat tärkeitä työkyvyn tukipilareita. Logistiikka- ja kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta. Osallistava menetelmä tarjoaa työkaluja työkyvyn edistämiseen maantieteellisestä asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Materiaalin ja yhteiskehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään. Työkalut ja menetelmät kiinnittävät huomiota nuoren maahan muuttaneen henkilön omien taitojen ja valmiuksien edistämiseen, mutta tukevat myös toimijoita: Avaimet kestävään opiskelu- ja työkykyyn -vinkkilista monikulttuuriseen ohjaukseen Työkykytaitoja nuorille Monikulttuurisen nuoren työkyvyn edistäminen 5 Video-oppaat nuorille maahanmuuttajille omasta työkyvystä huolehtimiseen 6 Video material and tips for colleges and workplaces -video-oppaat englanniksi 7 Vinkkejä työpaikoille monikulttuurisen nuoren työkyvyn tukemiseen 8 Perehdyttämisen TOP 10 -tarkastuslista työpaikoille suomeksi ja englanniksi 9 Asiakkaana monikulttuurinen nuori -tarkistuslista työterveyshuolloille. 50 Töissä Suomessa -opas ilmestyi 13 kielellä. Oppaassa kerrotaan perusasioita mm. työnhausta, suomalaisesta työkulttuurista, työhön perehdyttämisestä, esimiehen roolista sekä työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Opas laadittiin yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten ja kotimaisten yrittäjien ja työmarkkina- ja tukitoimijoiden kanssa, ja se sai runsaasti positiivista palautetta jo kehitysvaiheessa. 51 Yrittäjien hyvinvointibarometrin perusteella yrittäjän hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa unohtua. Tällöin yrittäjäjärjestöt, yrittäjän yhteistyökumppanit ja työterveyshuollot voivat auttaa yrittäjää. Yrittäjille viestitään siitä, että apua kannattaa hakea ajoissa ja kerrotaan www. yrittajantukiverkko.fi-sivuston tarjoamista palveluista. Järjestimme yrittäjien yhteistyötahoille valmennuksia aiheina yrittäjän hyvinvointi ja sen puheeksiotto, asiakasvuorovaikutus ja työkyky. Laajasti jaettu Hyvinvoiva yrittäjä hyvinvoiva yritys -puheeksiottoesite tukee hyvinvoinnista keskustelemista. 52 Teimme ja levitimme alkoholihaittojen ehkäisemistä varten erilaisia materiaaleja AHA- työkaluista tiedottamiseen ja koulutukseen, johtamisen ja esimiestyön tueksi, työntekijöiden tietoisuuden herättämiseen, työterveysyhteistyöhön sekä kansalaisille 53 : juomapäiväkirja päihdeohjelmaopas mini-interventio työterveyshuollossa alkoholi ja työpaikka päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen A-Step AHA-lyhytkysely. Työterveyshuollolle järjestettiin Aktivoivat ohjausmenetelmät työkyvyn tukemisessa -koulutus, jossa perehdyttiin eri ohjausmenetelmiin terveyden edistämisessä. http://tiny.cc/opiskelutyokykyopas 5 www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/ohjeita_ja_ideoita/videot_vinkkeja_oppilaitoksiin_tyopaikoille/documents/ttl_ryhmaohjaajan_opas.pdf 6 http://tiny.cc/vinkkejaoppilaitoksiin 7 www.ttl.fi/en/changing_work_life/immigrants_and_work/video_material_tips 8 http://tiny.cc/vinkkejatukemiseen 9 http://tiny.cc/numattop10check 50 http://tiny.cc/rsh0ex 51 http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/toissa_suomessa/sivut/suomi.aspx 52 www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/elan_taydesti.aspx. 53 www.ttl.fi/alkoholijatyo 16 Toimintakertomus_201.indd 16 7..2015 1:3:9

Kohorttitutkimuksen tulokset osoittavat, että terveyden edistämisessä kannattaa panostaa sekä sosiaalisen tuen lisäämiseen että terveellisten elintapojen edistämiseen. Osana eurooppalaista Joint Action on Mental Health and Well-being: Mental Health at Work- hanketta koottiin tietoa hyvistä käytännöistä mielenterveyden edistämiseksi työpaikoilla. Hankkeessa laaditaan suositukset EU:n mielenterveyspolitiikan kehittämiseksi. 5 Lisäksi laadimme TOIMIA-tietokantaan Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö -suosituksen. 55 Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kuntaalan työntekijöillä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt. 56 Kunta-alalla kehitettiin työaikojen kuormitustekijöiden arviointimenetelmä organisaatioille. Menetelmä on osa organisaatioiden vuorosuunnittelujärjestelmää, ja siihen liittyy palautejärjestelmä työaikojen kuormittavuudesta. 57 Haitallista työstressiä on osoitettu aiheutuvan myös silloin, kun työstään ei saa panostustaan vastaavia palkkioita. Yli 50 000 kunta-alan työntekijää osallistui tutkimukseen, jossa havaittiin, että panostuksen ja palkkion välistä epäsuhtaa kokeneilla työntekijöillä oli 1.6 1.9-kertainen riski jäädä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Merkittävää oli se, että jos työpaikalla yleisesti koettiin työstressiä tällaisesta epäsuhdasta, se lisäsi kaikkien työpaikan työntekijöiden riskiä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia. Työstressi oli yhteydessä myös tuki-ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mitään yhteyttä ei sen sijaan löydetty sydän- ja verisuonitaudeista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. 62 Työuupuneiden tiedonkäsittelyä koskevan tutkimuksen tulokset osoittavat lievästi ja keskivaikeasti työuupuneiden henkilöiden pystyvän kompensoimaan alentuneen kognition vaikutusta mallitehtävässä lisäämällä työsuoritukseen käytettävää ponnistelua. Työuupuneet reagoivat herkemmin negatiivisiin emootioihin. 63 Julkaisimme työpaikkojen kosteus- ja mikrobivaurioiden hallinnan tueksi oppaan. Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. 58 Työstressi voi vaikuttaa haitallisesti terveyteen ja työkykyyn. Eurooppalaisessa konsortiossa toteutettu kuntaalan seurantatutkimus kahdeksasta EU-maasta kuvaa entistä luotettavammin työstressin ja sairauksien välistä yhteyttä sekä antaa tietoa sairastumisalttiimmista henkilöstöryhmistä. Tutkimuksissa havaittiin, että työstressi lisää diabetekseen sairastumisen riskiä. Sen sijaan työstressi ei lisää astman pahenemisvaiheita eikä sairaalahoitoon joutumista. Tämä pätee myös työstressin ja tulehduksellisten suolistosairauksien, kuten Crohnin taudin ja haavaisen paksunsuolentulehduksen yhteyteen. 59,60,61 Työterveyslaitos tuotti uutta tietoa psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista terveyteen ja niiden keskinäisistä riippuvuuksista sekä työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Kunta-alan seurantatutkimuksessa todettiin, että työsuhteen määräaikaisuus on yhteydessä sairauspoissaolojen pitkittymiseen masennusta sairastavilla. Yhteys oli erityisen vahva ikääntyneimmillä ja huonommin koulutetuilla. Työn määräaikaisuus ei ollut yhteydessä masennusperusteisen sairauspoissaolon ilmaantuvuuteen eikä toistumiseen. 6 Tutkimme tapaustutkimuksella uudistunutta työkykyjohtamista kunnallisessa liikelaitoksessa. 65 Selvitimme interventiohankkeissa työkyvyn tukemiseen ja työhön paluun edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ylipaino ja lihavuus olivat annosvastesuhteisesti yhteydessä iskiaskipuun, kliinisesti diagnostisoituun iskiakseen sekä kirurgisesti hoidettuun välilevytyrään sekä miehillä että naisilla. 66 Myös useita Terveys 2000 -tutkimuksia valmistui: 5 http://ge.tt/51n7gg2; http://ge.tt/35kufg2; http://ge.tt/7xxrog2 55 www.thl.fi/toimia/tietokanta 56 Virtanen M et al. Extending employment beyond the pensionable age: a cohort study of the influence of chronic diseases, health risk factors, and working conditions. PLoS One. 201;9(2) 57 Härmä M ym. Työaikojen kehittäminen kunta-alalla [raportti]. Helsinki: Työterveyslaitos; 201. (1-62 s.) 58 Salonen H ym. (201) Kosteus- ja homevauriot Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos, Helsinki. 59 Nyberg S et al. Job Strain as a Risk Factor for Type 2 Diabetes: A Pooled Analysis of 12 808 Men and Women. Diabetes Care 201 37(8):2268 75. 60 Heikkilä K et al. Job strain and the risk of inflammatory bowel diseases: individual-participant meta-analysis of 95,000 men and women. PLoS One 201;9(2):e88711. 61 Heikkilä K et al. Job strain and the risk of severe asthma exacerbations: a meta-analysis of individual-participant data from 100 000 European men and women. Allergy 201;69(6):775 83.) 62 Juvani A et al. Effort-reward imbalance as a risk factor for disability pension. The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment and Health 201;0(3):266 277. 63 Sokka L et al. Alterations in attention capture to auditory emotional stimuli in job burnout: An event-related potential study. Int. J of Psychophys., 201 6 Ervasti J et al. Is temporary employment a risk factor for work disability due to depressive disorders and delayed return to work? The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment & Health. 201;0():33 352. 65 Juvonen-Posti P ym. (201) Työkykyjohtaminen johdettua yhdessä tekemistä. 300. painos. Helsinki: Työterveyslaitos. (86 s.) URN: ISBN. 17 Toimintakertomus_201.indd 17 7..2015 1:3:50

Työssäkäyvien tule-sairaus tai mielenterveyden häiriö yksinään kaksinkertaisti riskin joutua työkyvyttömäksi verrattuna niihin, joilla ei ollut kumpaakaan sairautta. Jos henkilöllä oli molemmat sairaudet, riski oli nelinkertainen. Samanaikaisesti tulesairautta ja mielenterveyden häiriötä sairastavat tarvitsevat erityistä tukea sekä terveydenhuollossa että työpaikoilla. 67 Selvitys kipualueiden lukumäärän yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeisiin osoitti, että mitä useammalla alueella kipua oli esiintynyt, sitä suurempi oli työkyvyttömyyden riski. Yhteys oli voimakkain tukija liikuntaelinsairauksien perusteella myönnetyissä eläkkeissä, mutta se oli nähtävissä myös muista sairauksista johtuvissa eläkkeissä miehillä ja mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyissä eläkkeissä naisilla. 68 Työssäkäyvien unen määrän yhteyksiä sairauspoissaoloihin selvittäneessä tutkimuksessa todettiin, että optimaalinen yöunen pituus on 7 8 tuntia. Tämän verran nukkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka nukkuivat vähemmän kuin 6 tuntia tai enemmän kuin 9 tuntia yössä. Unettomuus, herääminen liian aikaisin, väsymyksen tunne ja unilääkkeiden käyttö lisäsivät myös sairauspoissaolopäivien lukumäärää. 69 Palomiehillä toteutetussa 13 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin uniongelmien moninkertaistavan hermoperäisen selkäkivun riskin raskasta vuorotyötä tekevillä. 70 Tutkimme unettomuuden lääkkeettömän ryhmähoidon pitkäaikaisia vaikutuksia ja hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan heti hoidon jälkeen todettu paraneminen unettomuudesta koetussa haitassa, unettomuutta ylläpitävissä tulkinnoissa sekä mielialaoireissa säilyi kahden vuoden seurannassa. 71 3.2 Työelämän laadun kehittäminen 3.2.1 Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa Työterveyslaitos tuotti ja levitti tietoa työn muutoksista, mm. kansainvälistymisestä ja monikulttuuristumisesta, tietotyön hallinnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan muutosten vaikutuksista työhön ja työntekijöiden terveyteen. Toimitimme kaksi laajaa teosta työelämän kehityskuluista ja tulevaisuudennäkymistä. Kestävä työ ja hyvä elämä -kirja on puheenvuoro keskustelussa Suomen ja hyvinvointivaltion uhkista ja mahdollisuuksista 2000-luvun globaalissa ympäristössä. Se ottaa kantaa kestävän työn kulttuurin luomiseen niukkenevissa aineellisissa oloissa ja työelämän sirpaloituessa. 72 Suomalainen työntekijyys 195 2013 -kirja puolestaan peilaa suomalaisten työympäristön ja työkulttuurin muutosta viimeisen 70 vuoden aikana sekä nostaa esiin työntekijöihin ja työntekijyyteen kohdistuvia tulossa olevia kehitystrendejä. 73 Työelämän kansainvälistyessä ja globalisoituessa myös työn tekemisen käytännöt muuttuvat. Projektimaisena tehtävän työn määrä lisääntyy, ja yhtä aikaa lisääntyy myös ketterien menetelmien ja lean-tuotantotapojen käyttö. Tutkimme ja kehitimme työhyvinvointia tukevia tapoja sulautettujen järjestelmien tuotantoon ja tuotimme mallin hyvään projektityön kehittämiseen. Oppaat ja toimintamallit ovat ladattavissa Sulautettujen järjestelmien ketterän käsikirjan 7 ja projektityön nettisivustoilta. 75 Ketterää käsikirjaa ladattiin nettisivuilta ilmestymisensä jälkeen ensimmäisten kuukausien aikana jo lähes 1300 kertaa. Innovaatiojohtamisen mallia ja verkkosivuja sekä Innovaattorin työkirjaa (ITU!) esiteltiin yli kymmenessä tilai- 66 Rahman S et al. Obesity as a risk factor for sciatica: A meta-analysis. American Journal of Epidemiology. 201;179(8):929-937. 67 Kaila-Kangas L et al. Common mental and musculoskeletal disorders as predictors of disability retirement among Finns. J Affect Disord. 201;165(April 22):38. 68 Haukka E et al. Multisite musculoskeletal pain predicts medically certified disability retirement among Finns. European Journal of Pain. 201;19, Dec 8. doi: 10.1002/ejp.635 69 Lallukka T et al. Sleep and Sickness Absence: A Nationally Representative Register-Based Follow-Up Study. Sleep 201;37(9). 70 Lusa S et al. Sleep disturbances predict long-term changes in low back pain among Finnish firefighters: 13-year follow-up study. Int Arch Occup Health. 201;August(2). 71 Järnefelt H et al. Cognitive behavioral therapy for chronic insomnia in occupational health services: Analyses of outcomes up to 2 months post-treatment. Behaviour Research and Therapy, 201. 72 Kasvio A. (201) Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus. 73 Väänänen A ja Turtiainen J. (201) Suomalainen työntekijyys 195 2013. Vastapaino. 7 Lehtonen T et. al.: Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja, 201, http://trc.utu.fi/embedded/kasikirja, http://www.doria.fi/ handle/1002/9912 75 http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/projektityo/sivut/default.aspx 18 Toimintakertomus_201.indd 18 7..2015 1:3:50

suudessa pääosin julkisen sektorin toimijoille. ITU!-kirjan kysynnän jatkuessa siitä otettiin uusi painos. Kirjaa käytetään oppimateriaalina useissa sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Johtamismallin verkkosivulla on ollut tuhansia käyntejä 201. 76 Lisäksi aihepiiristä ja Inno- Vointi-hankkeen aineistosta on julkaistu ja tulossa useita tieteellisiä julkaisuja. Osuva-hankkeessa selvitettiin osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista, johtamista ja sen edistämistä. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa johtamisen rakenteista, prosesseista ja yhteiskehittämisen muodoista, jotka estävät, tukevat ja edistävät osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista kehitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluita ja muutettaessa palvelurakenteita. Tuloksista on julkaistu useita artikkeleita ja konferenssiesityksiä. 77 Tutkimme tietojärjestelmien hankintaa ja käyttöä työn sujuvuuden, käytettävyyden, kognitiivisen ergonomian ja tuottavuuden näkökulmasta. Huonot järjestelmät syövät työaikaa yksittäisiltä työntekijöiltä jopa neljä tuntia viikossa. Tästä muodostuu suuri kustannuserä julkisella sektorilla. Hanke ja sen www-sivusto tarjoavat konkreettisia ohjeita siihen, mitä seikkoja tietotekniikan käyttöä ja hankintaa suunniteltaessa tulee huomioida. 78 Tietotyön haasteita selvitetään parhaillaan: miten tietoa käsitellään, mitkä ovat työn uudet muodot ja mitkä ovat tulevaisuuden työkalut ja teknologiat. Työterveyslaitos tutkii myös sitä, miten yleistyvä moniaikainen ja -muotoinen työ sekä työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen vaikuttavat työntekijän ja työyhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Selvitys inhimillisistä virheistä ja niille altistavista työolosuhteista huolto-, kunnossapito-, varasto- ja tuotantotyössä toi esiin sen, että kiire, epäselvät ohjeet ja puutteet vaarojen merkitsemisessä altistavat inhimillisille virheille ja vaikuttavat virheiden esiintyvyyteen. Hankkeessa kehitetään uudenlaista vaaratilanteiden tutkintamenetelmää, jonka avulla voidaan tunnistaa virheille altistavia tekijöitä. Nanoteknologioiden käytön yleistyminen terveydenhuollon alalla on lisännyt tiedon tarvetta nanohiukkasille altistumisesta ja suojautumisesta. Nanoturvallisuuskeskuksen asiantuntijat pitivät aiheesta esityksiä useissa terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisille suunnatuissa tilaisuuksissa. Työterveyslaitos valmisteli ohjeita työpaikan ilmansuodatuksesta sekä työntekijöiden suojautumisesta työpaikoille, joilla käytetään teollisia nanomateriaaleja. Vuonna 201 käynnistettiin laajennetun SOTERKOn nanoturvallisuusohjelma, jossa ovat mukana Työterveyslaitos, THL, Ilmatieteen laitos, SYKE ja Evira. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen ja tilojen kehittämisen tarve on ajankohtainen. Kehitimme sisäilmasto-ongelmien ennakointi- ja ratkaisutapoja ja tilojen käytettävyyden arviointimenetelmiä yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Kahdessa yliopistosairaalassa käynnistetyssä projektissa tähdätään terveydenhuollon työprosessien ja tilojen kehittämiseen Lean-ajattelun avulla. Lisäksi tutkimme Lean-ajattelun mahdollisuuksia kehittää tutkimushallintoa ja terveydenhuollon tutkimusta. 79,80,81 3.2.2 Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Työterveyslaitoksen tavoitteena strategiakaudella on ollut vaikuttaa työelämäasenteisiin Hyvinvointia työstä -visionsa mukaisesti laitoksen koordinoitaviksi osoitettujen verkostojen ja systemaattisen tiedolla vaikuttamisen kautta. Samoin tavoitteena on ollut vaikuttaa työelämän laatutekijöihin, johtamiseen, motivaatioon, esimiestyöhön ja työhyvinvointiin. Laitos on pyrkinyt monipuolistamaan keinojaan tukea päätöksentekoa työelämää koskevissa kysymyksissä. Johtamisen kehittämisverkosto osoitettiin Työterveyslaitoksen toteutettavaksi hallitusohjelmassa. Verkostojen tehtäviä fokusoitiin ja aktivoitiin strategiakaudella kiitettävästi. Verkostojen toiminnan keskiössä oli ministeri Ihalaisen käynnistämä Työelämä 2020 -hanke. Laadukas päätöksenteko tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa työelämän kehittymisestä, vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Työterveyslaitos tukee päätöksentekijöitä mm.: osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työryhmiin sekä tuottamalla lausuntoja tuottamalla työelämän kehittämisen tietopohjan ja keskeisiä seurantatietoja muuntamalla tieteellistä tietoa nopeasti omaksuttavaan muotoon päätöksenteon hyödynnettäväksi (esim. strategiakaudella kehitetty Viesti päättäjälle -konsepti) suuntaamalla toimintaa erityisesti vaikuttavuusarviointiin ja selvityksiin takaamalla laadukkaan ja luotettavan tieteellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan työelämäkysymyksissä. 76 http://www.inno-vointi.fi/fi/ 77 http://www.osuva-foorumi.fi/ 78 www.flowit.fi 79 Aalto L et al. A model to evaluate indoor air problems in hospital buildings. https://blogs.aalto.fi/arch1conference/program me/ 80 Reijula J. Lean process and environment design development project in two Finnish hospitals, 8th NOVO symposium, Sustainable health care production systems, November 6-7, 201, Copenhagen 81 Halkoaho A et al. Can Lean Thinking enhance research administration? Journal of Hospital Administration, 201 (3)2. 19 Toimintakertomus_201.indd 19 7..2015 1:3:50

Kuva 10. Verkostot kehittämässä työelämää. Kuva: Työterveyslaitos. Päätöksenteolle tuotettavan tiedon tuottamista tulee edelleen kehittää. Monimutkaisten kysymysten ja ratkaisuvaihtoehtojen pohdinnassa on kasvavaa tarvetta tieteen ja päätöksenteon väliselle aktiiviselle keskustelulle ja yhteisen ymmärryksen muodostamiselle. Työterveyslaitos on vuodesta 2009 ollut mukana toteut- tamassa vuosittain julkaistua Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa -tutkimusta. Tutkimuksen keskeinen indeksi mittaa työpaikoilla toteutettavan työhyvinvointityön johtamisen järjestelmällisyyttä ja tasoa. Luku on kehittynyt koko strategiakauden ajan suotuisasti. Tämä tukee näkemystä siitä, että tietoisuus työhyvinvoinnista on parantunut työpaikoilla ja että siihen panostetaan ja sitä johdetaan entistä systemaattisemmin. Kuva 11. Työterveyslaitoksen toiminta työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevan päätöksenteon tukena. Kuva: Työterveyslaitos. 20 Toimintakertomus_201.indd 20 7..2015 1:3:50

52 50 8 6 2 0 6,5,6,2 2, 2009 2010 2011 2012 50,7 201 80 70 60 50 0 30 20 10 0 % 6 58 51 9 7 5 3 1 7 2006 2009 2012 Kuva 12. Strateginen mittari: Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen indeksi. Tavoite 2015: (,6 2010) 50. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos. Koko 2000-luvun ajan enemmistö työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin vastaajista arvioi työn mielekkyyden kehityksen menevän huonompaan suuntaan (kuva 13). Pohjalukema oli vuonna 2012. Sen jälkeen balanssi on hieman parantunut, mutta oli vuonna 201 edelleen selvästi negatiivinen ( 16 %). Balanssiluku ei kuitenkaan huomioi niitä, jotka arvioivat työn mielekkyyttä koskevan tilanteen pysyneen ennallaan. 0-5 -10-15 -20-25 2001-9 2006 2010 2011 2012 2013-15 -7 Kuva 13. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta. Tavoite 2015: (2010 7, 2011 16) trendi kääntyy. Lähde: TEM työolobarometri. -16-23 -18 201 Tavoitteen mukaisesti trendi on kääntynyt, mutta toimia yhä tarvitaan. Työ ja terveys 2012 -tutkimuksen mukaan 7 % kyselyyn vastanneista vähintään 5-vuotiaasta työssäkäyvästä harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 1). Työurien pidentäminen ja kestävän työelämän kehittäminen edellyttää työelämää koskevien positiivisten asenteiden vahvistamista ja kannattelevien voimavarojen tunnistamista ja vahvistamista. -16 Kuva 1. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitsevat, %. Tavoite 2015: (2009 6 %) kasvaa. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012. Toiminta Työelämä 2020 -hankkeessa Työterveyslaitos on yksi Työelämä 2020 -hankeen päätoimijoista. Työterveyslaitoksen koordinoimat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisverkosto ovat Työelämä 2020 -hankkeen kehittämisohjelmia. Työterveyslaitoksen yhteistyölupauksiin 2013 2015 kirjattiin neljä avaintavoitetta: Johtaminen, työhön osallistuminen, työhyvinvointi ja tuottavuus kehittyvät myönteisesti. Suomen työelämän laatu paranee ja työurat pitenevät. Työterveyslaitos luo ja kehittää ratkaisuja, työkaluja ja käytäntöjä työpaikoille sekä levittää niitä. Työhön osallistumista ja työuran hallintaa tukevien ratkaisuja tuotettiin, levitettiin ja esiteltiin laajasti päättäjille. Johtamisen kehittämisverkoston yhteydessä rakennettiin hyvän johtamisen laatukriteerit ja kehitettiin ikäjohtamisen malleja. Työn imuun ja avainvoimavaroihin sekä palvelevaan johtamiseen liittyviä tekijöitä selvitettiin ja siirrettiin johtamiskäytäntöihin mm. Innostuksen spiraali -hankkeessa. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kerättiin työpaikoilta toimivia työhyvinvoinnin ratkaisuja Tepsi-hankkeessa sekä tuotettiin aineistoa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä. Työpaikan toimijoiden välinen yhteistyö, mukaan lukien työterveysyhteistyö, työhyvinvoinnin parantamiseksi tiivistyy. Tässä hyödynnetään työpaikan turvallisuutta ja työkykyä edistäviä ratkaisuja sekä käytäntöjä, joissa työterveyshuollolla on keskeinen rooli. Työterveyslaitos käynnisti toimenpiteitä, joiden tarkoitus on tehdä työterveyshuollon roolista entistä selkeämpi ja enemmän työpaikan kehittämistä tukeva. Kehitimme toimintamalleja työkyvyn ja työturvallisuuden edistämiseksi pienyrityksissä (esim. Pira-työkalu). 21 Toimintakertomus_201.indd 21 7..2015 1:3:51

Kuva 15. Johtamisverkoston toiminta sähköisessä verkossa. Kehitimme ja veimme käytäntöön työterveyshuoltomallin pienille yrityksille ja yrittäjille työterveysyhteistyön tukemiseksi Kehitimme keinoja työkyvyn yksilölliseen tukemiseen työntekijöillä, joilla ongelmia on jo ilmennyt. Uusi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas ilmestyi. Työpaikkojen, mukaan lukien pk-sektori, työhyvinvointitoiminta paranee, ja työhyvinvoinnista saadaan tietoa työpaikkatasolla. Työterveyslaitos tarjoaa maksullisia työhyvinvoinnin ja työterveyden asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä osallistuu palveluiden tuottajien verkostoon. Pientyöpaikoille suunnattu tietopaketti päivitettiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille. Laadittiin työpaikkojen itsearviointityökalu, joka on käytössä Työelämä 2020 -verkkopalvelujen kautta. Tuotimme ja julkaisimme Työterveyslaitoksen verkkosivuilla maakuntakohtaiset esitteet yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista sekä työterveyshuoltopalveluiden tarkistuslistan Levitimme tietoa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan ja yrittäjäjärjestöjen kautta Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kehitettiin työtapaturmakustannusten laskuri (PIKU), joka toimii verkossa, sekä Kemikaalivihi-sivusto, jossa on helppokäyttöistä tietoa ja työkaluja kemikaaliturvallisuuden edistämiseen. Työterveyslaitoksen palveluja ollaan laajentamassa helposti saavutettavien sovellusten suuntaan. Esimerkiksi yllä mainitusta Pira-työkalusta kehitetään myös verkkopalvelusovellus. Työelämän laadun kehittämiseksi ja keinojen käyttöönottamiseksi tiedon tulee tavoittaa työpaikkojen toimijat ja työntekijät. Työterveyslaitos levittää tietoa ja ratkaisuja tavoitteen edistämiseksi. Myönteistä työelämäviestintää edistettiin erityisesti Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa. Työterveyslaitoksen verkkosivuilla, uutiskirjeissä, verkkolehti Työpisteessä, sosiaalisessa mediassa, TTT-lehdessä sekä TTT-Digissä ja tiedotteissa uutisoitiin Työelämä 2020 -hankkeesta ja jaettiin monipuolista tietoa työelämän parantamisesta. Työterveyslaitos edisti hankkeen tavoitteita Työterveyspäivillä ja muissa järjestämissään tilaisuuksissa. Johtamisverkosto (JKV) Vuonna 201 Johtamisverkostossa koottiin verkkosivuille hyvää johtamista koskevaa tietoa ja käytäntöjä ja levitettiin niitä suomalaiseen työelämään. Vuoden 201 aikana keskityttiin erityisesti ikäjohtamiseen ja johtamisen laatukriteereiden valmiiksi saattamiseen. Työ jakaantui seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Laadittiin julkisen johtamisen laatukriteerit ja saatiin päätökseen niiden testaus pilottiorganisaatioissa. Ikäjohtamiseen liittyen julkaistiin raportti kaikenikäisten johtamista koskevasta kehittämistyöstä Euroopassa. Tuotettiin hyvää johtamista koskeva kirja, joka julkaistaan keväällä 2015. Johtamisverkosto on erityisesti hyödyntänyt verkkosivujaan hyvää johtamista koskevan tiedon kehittämisessä ja levittämisessä. Kuvassa 15 on esitetty keskeiset tunnusluvut JKV:n verkkotoiminnasta. Työhyvinvointifoorumi Työhyvinvointifoorumi (THF) tähtää työpaikkojen verkottumiseen työhyvinvoinnin edistämisessä ja alueellisen toiminnan aktivoimiseen. THF oli järjestäjänä ja osallistujana valtakunnallisissa tilaisuuksissa yhdessä Johtamisverkoston ja Work goes happy -organisaation kanssa. Myös Työterveyslaitoksen alueellisten neuvottelukuntien työ on linkitetty Työhyvinvointifoorumin toimintaan. 22 Toimintakertomus_201.indd 22 7..2015 1:3:51

THF on toteuttanut seuraavia kehittämishankkeita: KPI-OSH-Tool: Development and validation of a KPIbased method and a user-friendly software tool for resilience-focused measurement of OSH management system performance (SAF RA-hanke) Asiakasväkivallan ja sen uhan parempi hallinta kotihoitotyössä Väkivaltatilanteiden ilmoitusmenettely opetusalalle Sopuisa työyhteisö kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen Tukea työpaikoille organisaatiomuutosten toteuttamiseen Työhyvinvoinnin kehittämisen taloudelliset hyödyt työpaikoille Suorien ja epäsuorien tapaturmakustannusten laskeminen ja niiden merkitys yritystoiminnassa tapaturmakustannuslaskuri Vaaka-verkostohanke ammatillisten oppilaitosten turvallisuuden kehittämisen verkosto (Tampereen teknillinen yliopisto) Liikkuvan myyntityön tekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointitekijät Mielekäs-ohjelma työn vetovoimaisuuteen sosiaalija terveysalalle (oma erillinen ohjelma) Työn ja perhe-elämä -ohjelma perhemyönteisten toimintatapojen edistämiseksi työpaikoilla (oma erillinen ohjelma). Kaikilla alueilla on järjestetty alueellista yhteistyötä ja alueellisia työpajoja. Alueellinen yhteistyö on verkottunut Johtamisverkoston ja Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhyverkoston) toiminta on laajentunut, ja se käsittää nyt yhdeksän aluetta. Jäseniä on noin 700. Vuonna 201 Tyhy-verkosto järjesti yhteensä 20 tapaamista, joissa oli yhteensä noin 1 000 osallistujaa. THF on toteuttanut seuraavia alueellisia hankkeita: LapponiaSeitti työterveyshuollon osaamisen ja verkostoitumisen vahvistaminen Lapissa Kaivosalan työhyvinvointi- ja elinympäristöfoorumi Pohjois-Suomessa Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suunnattu kehittämishanke (Apajaisku) Lempäälässä Tepsi-työhyvinvoinnin ratkaisupankkiin on koottu noin 200 hyväksi havaittua työhyvinvoinnin käytäntöä työpaikoilta. Kemikaalivihi hankkeessa on rakennettu interaktiivinen verkkosivusto, edistetty verkottumista ja koulutettu toimijoita kemikaaliriskien hallintaan. SujuVaksi sujuva työ ergonomiaa soveltaen ja Psykososiaalisten tekijöiden foorumi -hankkeissa on kerätty hyviä käytäntöjä, ohjeita ja tietoja verkkosivuilla julkaistavaksi. Ratkaisujen ja palvelutoiminnan kehittäminen Verkostojen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti Työterveyslaitos on tuottanut ratkaisuja ja tietoa työympäristön altisteiden ja riskien hallintaan sekä työtapaturmien ehkäisyyn. Ratkaisuja ja tietoa on tuotettu esimerkiksi KemikaaliVihi-portaalin ja useiden hankkeiden kautta: BEST bioenergian turvallisuus ja Kemikaalit kuntoon -hankkeet sekä hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja ja keinosavujen keuhko- ja verisuonivaikutuksia käsittelevät hankkeet. Muita työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä hankkeita olivat mm. Seafit (merenkulkijoiden turvallisuus), Minehealth (kaivostyön terveys) ja Value of Safety (VALOSA) sekä metallintyöstönesteaerosolien kohdepoistoon ja muusikon kuulonsuojeluun keskittyneet hankkeet. Työterveyslaitos kehittää parhaillaan pk-sektorille suunnattuja palveluita. 82 Kuntasektorin kehittämiseen suunnattu Kunta-Q saatiin koekäyttöön. Kiinnostus työkalua kohtaan on vahvaa, ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää Kunta-Q:ta pienemmissä kunnissa. 83 82 http://www.ttl.fi/fi/toimialat/pienyritykset/sivut/default.aspx 83 http://www.tyoelama2020.fi/tyopaikoille/apua_arvioimiseen/arvioi_oma_tyopaikkasi 23 Toimintakertomus_201.indd 23 7..2015 1:3:52

3.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella 2011 2013 Sosiaalivakuutus Työhallinto Kuntoutuspalvelut Työnantaja Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Työntekijä Kuva 16. Työterveyshuolto osana työpaikan, terveydenhuollon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. Kuva: Työterveyslaitos. Strategiakauden tavoitteina työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa olivat yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä, yksilöllisen työkyvyn tuen kehittäminen, työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien parantaminen erityisesti työn psykososiaalisten terveys- ja työkykyriskien torjunnassa sekä laatutyön laajentaminen. Myös työterveyshuollon kattavuutta itsensä työllistävien, pienten yritysten sekä maatalouden piirissä pyrittiin kohottamaan. Lisäksi työterveyshuollon käyttämien tietojärjestelmien kartoittaminen ja kehittäminen vastaamaan uusia linjauksia asetettiin tavoitteeksi. Tavoitteena oli myöskin tuoda uudelleenarvioinnin kohteeksi työterveyshuollon sairaanhoidon laajuus ja rooli työterveyshuollon erityisroolin ja sille asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Kaikissa tavoitteissa on edistytty strategiakauden aikana. Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetus astui voimaan (Vna 708/2013) ja Työterveyslaitos julkaisi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan 8. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit. Aloitimme laatukoulutukset. Valmistelimme valtakunnallisen laatuportaalin tukemaan laatujärjestelmää. Laatujärjestelmän vaikutus työterveyshuollon toimintaan arvioidaan aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Työpaikan kanssa tehtävään työterveysyhteistyöhön kehitimme PIRA-työkalun riskinarvioinnin työvälineeksi pienten yritysten kanssa. Työkalu on levinnyt laajaan käyttöön. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas sisältää mallin työterveysyhteistyöstä työpaikan kanssa sekä uuden mallin työterveystoiminnasta pienissä, alle 20 henkilön yrityksissä. Nostimme keskusteluun lainsäädäntöön ja korvausjärjestelmään liittyvät työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien rajat ja rajoitukset työpaikkojen riskien hallinnan tukemisessa. Työterveyslaitos edisti työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen alueellista yhteistyötä työkyvyn tukemisessa viidessä sairaanhoitopiirissä ja neljässä SEITTI-hankkeessa. Tutkimme yhteistyön nykytilaa ja kehittämishaasteita. Yhteistyössä on suuria alueellisia ja erikoisalakohtaisia eroja. Työterveyshuollon roolia työkyvyn koordinaattorina hoitoketjuissa kirkastettiin. Vaikuttavien toimintamallien luomisessa ollaan vasta alussa, mutta tehty työ on hyvä alku tulevien sote-alueiden puitteissa tehtävälle jatkotyölle. Laitoksen kehittämän työkyvyn tukemisen opas sisältää hyviä käytäntöjä ja työkyvyn edistämisen indikaattoreita. Valmistelimme oppaat työkyvyn tukemisesta pieniä ja suuria yrityksiä varten. Tutkimme ja koulutimme työkykyohjauksen toimintamalleja ja aloitimme sosiaalialan asiantuntijoiden työterveyshuollon koulutuksen. Työkyvyn tuen toimintamallit ovat levinneet laajasti työterveyshuoltoihin ja etenkin suuremmille työpaikoille. Jatkossa mallien vaikuttavuutta koskevalle tutkimustiedolle on suuri tarve. Strategiakaudelle suunniteltu työterveyshuollon vaikuttavuustutkimus -ohjelma supistui rahoituksen puuttuessa kolmen tutkimushankkeen kokoiseksi. Tiedon tarpeita on edelleen erityisesti työterveysneuvotteluiden, terveystarkastusten, työterveyspainotteisen sairaanhoidon sekä työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta. Myös työterveyshuollon tietojärjestelmien kehittämisessä edettiin rahoituksen puutteesta johtuen oletettua hitaammin. Tietojärjestelmiltä vaadittavien perusominaisuuksien kartoitus saatiin alkuun. Lisäksi työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä tukevan tietotekniikan kehittäminen aloitettiin. Laajemmalle kehitystyölle tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseksi on edelleen tarvetta. Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden ja sisällön kehittämiseksi toteutimme pienten yritysten työterveyshuoltomallin valtakunnallisen toimeenpano- ja tutkimushankkeen. Siinä koulutimme työterveyshuoltoja ja tiedotimme työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan asiantuntijoille, yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille. Kokosimme kattavan tutkimusaineiston pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon järjestämisestä ja palveluista sekä selvitimme mallin toimeenpanon vaikuttavuutta. Osallistuimme aktiivisesti työterveyshuollon roolin arviointiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa yhteistyössä THL:n kanssa, sote-järjestämislain valmisteluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen vaihtoehtoja pohtineiden työryhmien yhteydessä. Onnistuimme korostamaan työterveyshuollon resurssien nykyistä parempaa kohdistamista työpaikkojen tukemiseen työhyvinvoinnin, työterveyden ja työkyvyn asioissa. 8 Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos 201. 2 Toimintakertomus_201.indd 2 7..2015 1:3:52

Taulukko 1. Strateginen mittari Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 33 % (2010) 50 % Strateginen mittari Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä 33 % (2010) (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 50 % Strateginen mittari Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään Neuvottelut viidessä sh-piirissä 2012 (PSHP, EP perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja SHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK) kuntoutuksen kanssa 15:ssä sh-piirissä 2015 Strateginen mittari Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki 30 % (2010) -mallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa 50 % 1 % 3 % 1 % Kuva 17. Strateginen mittari: Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyön sujuvuus työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen arvioimana, %. Tavoite 2015: (2012: 89 % kokee yhteistyön hyväksi) yhteistyön hyväksi kokevien osuus kasvaa (erittäin tai melko hyvin toimivaa -vastaukset). Lähde: TS-paneeli 2012, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. 16 % % 35 % Erittäin hyvin toimivaa Melko hyvin toimivaa Keskinkertaisesti toimivaa Melko huonosti toimivaa Erittäin huonosti toimivaa Ei osaa sanoa Kuva 18. Strateginen mittari: Pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuus (yksinyrittäjät ja 2 9 henkilön työpaikat), %. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 5 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012, Työterveyslaitos. % 70 60 50 0 30 20 10 0 65 % 63 % 56 % 3 % 23 % 13 % 2006 2009 2012 2 9 henkilön työpaikka Yksinyrittäjä Strategisista mittareista saadaan lisää tietoa vuonna 2015, kun Työterveyshuolto Suomessa -katsaus toteutetaan. Toimintavuosi työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittämisessä 201 Työterveyshuollon toimintaedellytysten parantaminen Tuimme työterveyshuollon muutosta työterveysyhteistyön ja työkyvyn tukemisen suuntaan julkaisemalla uudistetun Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan ja järjestämällä yli tuhat henkeä tavoittaneen webinaarin uuden oppaan sisällöstä. Loimme edellytyksiä työterveyshuollon laadun parantamiseksi tekemällä työterveyshuollon laatukriteerit ja aloittamalla työterveyshuoltojen koulutukset laatujärjestelmän käyttöönottamiseksi. Kehitimme palvelutarjontaamme laatuasioissa sekä työterveyshuollon hankkimisen tuessa. Lisäksi valmistelimme valtakunnallisen työterveyshuollon laatuportaalin käyttöönottamista. Laatuportaalin kautta tullaan keräämään myös Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen tiedot. Paransimme työterveyshuoltoon saapuvien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista uudistamalla työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta vastaamaan uutta asetusta, uutta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (HTTHK) -opasta sekä muuttuvan työelämän vaatimuksia. 25 Toimintakertomus_201.indd 25 7..2015 1:3:53

Yksilöllinen työkyvyn tuki Laajensimme osaamista työkyvyn tukemisesta työterveysyhteistyössä. Arviointitutkimus työterveyshuollon ns. 90:n päivän lausunnoista lain voimaan tulon alkuvaiheessa valmistui. 85 Oppaat työkyvyn tukemisesta pienissä ja suurissa yrityksissä valmistuivat julkaistavaksi vuoden 2015 alkupuolella. Tapaustutkimus työkyvyn tukemisesta ja sen taloudellisista vaikutuksista kunnallisessa liikelaitoksessa valmistui. 86 Järjestimme koulutusta työkyvyn tukemisesta sekä aloitimme työterveyshuollossa toimivien sosiaalialan asiantuntijoiden koulutuksen. Selvitimme Kelan uudessa kuntoutusmallissa työterveyshuollon osallistumista yhteistyöhön työpaikan ja kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa. 87 Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa Edistimme yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä viidessä sairaanhoitopiirissä alueellisissa seminaareissa. Kokosimme tutkimusaineiston näiden toimijoiden yhteistyön tilasta eri sairaanhoitopiireissä. Lisäksi SEITTI-hankkeissa Lapin ja Pohjois-Savon alueella kehitettiin alueellisten terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä sekä kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden välistä osaamisen ja toiminnan kehittämistä. Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon kehittäminen Jatkoimme ponnisteluja itsensä työllistävien ja pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi. Koulutimme maanlaajuisesti työterveyshuoltoja uuden, yrittäjille ja pienryrityksille tarkoitetun työterveyshuoltomallin käyttöönottamiseksi. Laadimme esitteitä ja koulutimme maanlaajuisesti ELY-keskusten yritysneuvojia tukemaan yrittäjiä ja yrityksiä työterveyshuollon järjestämisessä. Keräsimme uutta tutkimustietoa yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon järjestämisen esteistä ja mahdollisuuksista sekä koulutushankkeemme vaikuttavuudesta. Laajempaa työterveysyhteistyötä Pyrimme laajentamaan työterveyshuollon mahdollisuuksia osallistua työterveysyhteistyöhön työpaikoilla tuomalla esiin sekä lainsäädännössä että korvauskäytännössä vaikuttavia rajoituksia ja esteitä vaikuttavalle ja työpaikan tarpeen mukaiselle yhteistyölle. Edistimme työterveyshuollon ja työpaikan työsuojelun yhteistyötä työolojen kehittämisessä selvittämällä työpaikkaselvityksen ja työpaikan riskinarvioinnin yhdistävän PIRA-selvitystyökalun käytettävyyttä ja vaikuttavuutta. 88 Toimivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät Aloitimme määritystyön oleellisista rakenteisista tiedoista, joita työterveyshuoltojen käyttämiin potilastietojärjestelmiin tulee kirjata. Tämä luo edellytyksiä jatkossa sekä tietojärjestelmien kehittämiselle että näiden tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamiselle terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Lisäksi aloitimme tutkimushankkeen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kuntoutusyhteistyössä. 85 Pirjo Juvonen-Posti ym. Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä. Työterveyslaitos 201 86 Pirjo Juvonen-Posti ym. Työkykyjohtaminen johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Työterveyslaitos 201. 87 Seppänen-Järvelä R (toim.) Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Työhönkuntoutuksen toisen vaiheen arviointitutkimus. Sosiaaliturvan selosteita 8/201. Kelan tutkimusosasto. Helsinki 88 Savinainen M ym. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena. Tietoa työstä. Työterveyslaitos 201. 26 Toimintakertomus_201.indd 26 7..2015 1:3:53

Toiminta-alueet Työterveyslaitosta ohjaa ministeriöiden edustajista ja työelämäosapuolista koostuva johtokunta. Työterveyslaitos kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjauksen piiriin. Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen Johtokunta Pääjohtaja ja johtoryhmä Toiminta-alueet Kuva 19. Työterveyslaitoksen organisaatio. Ratkaisujen kehittäminen Yhteiset palvelut Osaamiskeskukset Terveys ja työkyky Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen Työympäristön kehittäminen Helsinki Kuopio Oulu Tampere Turku Työterveyslaitoksen asiakkaisiin kohdistuva ydintoiminta tapahtuu kolmella toiminta-alueella: Ratkaisujen kehittäminen (t&k-toiminta), Asiakasratkaisut (liiketoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediavaikuttaminen, asiantuntijatoiminta)..1 Ratkaisujen kehittäminen Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen ytimenä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka perustuu yhteiskunnalliseen tilaukseen ja tähtää työelämän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Teemojen tehtävänä on tarjota työelämän eri toimijoille hyödyllisiä, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä työurien pidentämiseksi. Kansainvälisen arvioinnin yhteydessä tehdyssä itsearvioinnissa tunnistettiin seuraavat vahvuudet ja kehittämiskohteet ratkaisujen kehittämisen matriisimaiselle toimintatavalle strategiakaudella 2011 201 (Taulukko 2). Uuden strategiakauden valmistelussa otettiin huomioon seuraavia asioita: Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden visioita, asiakaslupauksia ja tavoitteita fokusoitiin uuden strategian painotukset huomioon ottaen. Lisäksi arvioitiin, mitä aihealueita keskitetään yhteen teemaan ja mitkä aiheet ovat useita teemoja läpileikkaavia. Teemojen määrä väheni kahdella, ja uudistavan toiminnan tutkimusalueet määriteltiin. Painopistettä pyrittiin siirtämään uusien ratkaisujen kehittämisestä olemassa olevien ja levittämisvaiheessa ratkaisujen toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Myös uusiin tutkimusavauksiin varauduttiin. Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden valmistelussa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen osaamista monipuolisesti ja käytettiin henkilöstöä osallistavia työskentelytapoja. Taloudellisten resurssien vähentymiseen varauduttiin tunnistamalla päättyvää T&K-toimintaa ja merkittävimmät yhteistyötahot sekä hyödyntämällä monipuolisesti T&K-rahoituslähteitä. T&K-rahoituslinjaukset päivitettiin. Taloushallinnon työnjakoa selkiytettiin toimintaalueen ja yhteisten palveluiden välillä. Kuva 20. Työterveyslaitoksen innovaatiotimantti. Työelämää tukevan tiedon, ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. 27 Toimintakertomus_201.indd 27 7..2015 1:3:5

Taulukko 2. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen itsearvioinnin tulos 2011 201. Vahvuudet Yhteistyö ja vuorovaikutus TTL:n sisällä on lisääntynyt. Henkilöstön osaamista hyödynnetään monipuolisesti. Uusia avauksia on tarkasteltu ja toteutettu rohkeasti. Laajempien T&K-kokonaisuuksien hallinta on kehittynyt. Aktiivisuus erilaisissa verkostoissa on lisääntynyt. Innovaatiomalli on toteutunut parhaimmillaan projekteissa, joissa vaikuttavuutta on saatu aikaan kansallisella ja EU-tasolla. Projektitoimisto on tehostanut merkittävästi T&K-projektien hallintoa ja ollut yksi onnistuneimmista innovaatioista matriisissa. Toiminta-alueen sisällä johtaminen, prosessit ja toimintamallit ovat selkeitä ja loogisia sekä sisäinen viestintä on aktiivista ja tehokasta. Heikkoudet / kehittämiskohteet Toiminta-alueen taloudellisen tilanteen seuranta ja ennakointimahdollisuudet eivät ole riittävän hyvällä tasolla. TTL:n yhteisiä talouden prosesseja ja keskitettyä tukea tulee selkiyttää ja päällekkäistä hallintoa poistaa. Henkilöresurssien suunnittelu ja hallinta on haasteellista. Päätöksenteko ja ongelmien ratkaisu on monimutkaista. Yhteistyökäytäntöjä ja vastuunjakoa toiminta-alueen ja osaamiskeskusten välillä tulee kehittää. Yhteistyötä toiminta-alueiden välillä tulee kehittää mm. kaupallisten tuotteiden kehittä misessä ja tiedon viemisessä työpaikkatasolle. Päällekkäisyydet teemojen visioissa ja tavoitteissa tulee tunnistaa. Taloudellisten resurssien vähenemiseen tulee sopeutua hallitusti. Turhaa byrokratiaa tulee karsia. Ydintoimintaan pitää varata enemmän aikaa. Toiminta-alueen tuloksellisuus 201 Ulkopuolisen T&K-rahoituksen tavoite vuonna 201 oli 8,5 milj.. Toteuma oli 9,07 milj., josta 90 % kohdistui yhdeksään teemaan. Vuoteen 2013 verrattuna ulkopuolinen T&K-rahoitus väheni 270 000 :lla. Tavoitteensa ylittivät Työhön osallistuminen ja kestävä työura (RK10), Vaikuttava työterveyshuolto (RK12), Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat (RK1) ja Aivot työssä (RK15) -teemat. (Kuva 21). EURO 1600000 100000 1200000 1000000 800000 600000 00000 200000 Toiminta-alueen käyttämä kokonaistyöpanos vuonna 201 oli 216 htv, joka oli 23 htv pienempi kuin v. 2013 (239 htv). T&K-projektien suunnitteluun ja toteutukseen kohdistui 179 htv, kun se oli 198 htv vuosina 2012 ja 2013. Siten suurin osa (19 htv) T&K-volyymin pienentymisestä kohdistui T&K-projekteihin. Loppuosa työpanoksen vähentymisestä liittyi tieteelliseen julkaisemiseen. Vuonna 201 tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen T&K-projektien päättymisen jälkeen käytettiin työaikaa 9,9 htv, minkä kustannus on 1,05 milj. euroa. Vuonna 2013 tähän toimintaan käytettiin 13, htv. Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain 2011-201 0 RK00 RK10 RK11 RK12 RK13 RK1 RK15 RK16 RK17 RK18 2011 toteuma 833537 1572220 860353 1109 580901 108736 96676 1197671 1003012 352758 2012 toteuma 798179 136697 739071 831396 53870 882013 119385 1229532 807880 91512 2013 toteuma 909022 1066826 1208569 828375 891866 779562 111296 1273370 565862 713218 201 tavoite 850000 900000 850000 700000 850000 750000 850000 1300000 650000 800000 201 toteuma 873198 13962 67096 92831 83691 8186 1017617 117663 571673 75662 Kuva 21. Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain 2011 201. 89 89 RK00 Uudistava toiminta, RK10 Työhön osallistuminen ja kestävä työura, RK11 Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut, RK12 Vaikuttava työterveyshuolto, RK13 Työelämän tila ja tulevaisuus, RK1 Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat, RK15 Aivot työssä, RK16 Nanoturvallisuus, RK17 Sosiaalinen pääoma, terveys ja hyvinvointi, RK18 Työkyvyn tuki 28 Toimintakertomus_201.indd 28 7..2015 1:3:56