ALEKSANTERINKATU 20, XI (KYTTÄLÄ), TAMPERE, ASUIN- JA LIIKETONTIN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8554 Asunto Oy Pikku-Aleksi haluaa täydennysrakentaa tonttiaan korvaamalla Aleksanterinkadun suuntaisen matalan liikesiiven uudella asuin- ja liikerakennuksella. Pikku-Aleksi on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi (Dnro: TRE:512/10.02.01/2014, pvm. 16.1.2014). Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue on osoitettu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueeksi. Se kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 2), joka osoittaa Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueen. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa, lähellä rautatieasemaa. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutukseton keskustan osayleiskaava (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.1.1995), jonka mukaan alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöittömille työpaikkatoiminnoille. Osayleiskaavassa on osoitettu puurivi Kyttälänkadulle, tämä toteutunee suunnitelmissa olevan terassialueen yhteydessä. Kaupunkikehittämisen kohdealueella halutaan parantaa ydinkeskustamaisen liiketoiminnan edellytyksiä, palveluiden saavutettavuutta ja kävely-alueen elävyyttä. Alueella on oltava mahdollisuuksia tapahtumien järjestämiseen. Täydennysrakennettaessa on lisättävä myös julkisia oleskelutiloja ja kaupunkivihreää. Suunnittelualue kuuluu myös kävelykeskustana kehitettävään hitaan liikkumisen alueeseen, jolla on parannettava jalankulkua. Kävelykeskustan on tuettava myös kivijalkakaupan toiminnanedellytyksiä. Näkymä Kyttälänkadulle
Suunnittelualueella on voimassa asemakaava (4221) vuodelta 1973. Asemakaavan mukaan tontille voi rakentaa yhdistetyn liike- ja asuinkerrostalon, jonka kerrosalasta on vähintään puolet oltava liikehuoneistoja. Tontilla on oltava autotonta vapaa-alaa vähintään 10 m² asuntoa kohti. Lapsille tulee olla leikkipaikka, jonka pinta-alan tulee olla vähintään 2 m² asuntoa kohti, kuitenkin vähintään 25 m². Maanpinnan alapuolelle voidaan sijoittaa 260 m² liikeluontoista kerrosalaa (ALK11). Rakennusoikeutta on 3272 k-m², tehokkuudella e=1,8. Näkymä Idästä Näkymä Lännestä
Näkymä Pohjoisesta Näkymä Pohjoisesta
Asemakaavasuunnitelman kuvaus Kaavamuutosalueen sijainti Asemakaavan muutos koskee yhtä tonttia, joka osoitetaan nykyisen käyttötarkoituksen tavoin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontti rajoittuu kahdelta sivultaan katualueeseen ja kahdelta sivultaan viereisiin tontteihin. Päärakennusmassan rakennusala ulottuu kaikilta sivuiltaan viereisiin alueisiin siten, että korttelinpuoleiseen kulmaan määrätään jättämään rakentamaton alue sisäpihaksi. Kaava määrä varaamaan kadunpuoleiset katutasokerroksen osat liike, palvelutai toimistotiloiksi, mutta sen sijaan kaava ei määrää rakentamaan viereisten tonttien sivuilta rakennusalan reunaan kiinni. Kaavan tarjoama rakennusala noudattelee nykyistä rakennusalaa. Pohjoisreunan lähin osa Kyttälänkatua on rakennettava yksikerroksiseksi ja siihen saa rakentaa lasitetun terassin. Muuten suunnitelma sallii yhdeksän rakennettavaa kerrosta siten, että kadunpuoleisia reunoja lähin rakennusmassa on kahdeksankerroksinen ja yhdeksäs kerros mahdollistaa sisempänä olevat kattokerrokset. Nykyinen kaava osoittaa osalle alueesta seitsemän, osalle kaksi kerrosta. Samoin uusi suunnitelma sallii 7000 rakennettavaa kerrosneliömetriä, mikä on yli 100 % lisäys nykyiseen (3272 m²). Tonttitehokkuuden nousu on siis varsin huomattava 1,8:sta aina 3,85:een. Päärakennusmassan lisäksi sisäpihan länsireunaan on osoitettu alue, jolle saa rakentaa yksikerroksisen talousrakennuksen, esimerkiksi jätepisteen. Leikkipaikaksi on määrätty alue sisäpihan itäreunasta. Kaavassa on kaksi rakennettuun maisemaan liittyvää merkintää, joista sj-3 liittyy korttelialueen merkitykseen kaupunkikuvan kannalta ja määrää rakentamattomat osat istutettaviksi. Ym-8 puolestaan määrää erityisen huomion kiinnittämisen uudisrakennuksen sopimiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan. Lisäksi erikseen määrätään, että rakennuksen räystäslinjan tulee Aleksanterikadun puolella jatkaa viereisen tontin
rakennuksen räystäslinjaa. Kaavaan on merkitty ohjeellinen kulkuaukko sisäpihalle. Kaavaehdotus Pysäköintiin on osoitettu maanalainen tila sisäpihan alta, mutta pysäköinti voidaan myös järjestää enintään 300 metrin päässä olevasta pysäköintilaitoksesta. Autopaikkoja on määrätty yksi 150 kerrosneliömetriä kohden ja polkupyöräpaikkoja yksi 40 kerrosneliömetriä kohden. Asemakaavassa on otettu huomioon ympäristön ilman epäpuhtaudet määräämällä rakentamaan rakennuksen ilmanotto mahdollisimman korkealle. Asemakaavan muutos koskee vain yhtä tonttia eikä se sisällä julkisia alueilta. Kadut, joihin suunnitelma rajautuu, ovat varsin kapeita ja niitä reunustavat niin ikään kapeahkot jalkakäytävät. Lähin varsinainen viher- ja virkistysalue on Koskipuisto.
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Julkisia palveluja Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Rakentaminen täydentää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Tämän vuoksi asemakaava tukee yleiskaavan tavoitteita yhdyskuntarakenteen eheydestä ja kantakaupungin täydennysrakentamisesta. Tonttia koskevat maankäytön periaatteet pysyvät samoina. Kaavan ansiosta alueen rakennustehokkuus nousee 1,8:sta 3,85:een ja lisäksi se mahdollistaa 70 uuden asunnon rakentamisen. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Kaavan mahdollistama rakentaminen täydentää korttelin kulman muuttaen sen umpikortteliksi. Katulila muuttuu viihtyisämmäksi ja kaupunkimaisemmaksi muutettaessa pysäköintitila piha- ja terassialueeksi. Rakentaminen pysyy katuun nähden samassa linjassa kuin nykyinenkin rakennus ja sidotaan vireisen Voimalan talon korkeusasemaan. Kyttälän korttelirakentaminen ei edusta mitään selkeää aikakautta, vaan se on sekoitus 1800-luvun umpikortteleita ja 1960-luvun korttelirakennetta. 1960-luvun rakentaminen näkyy vain yksittäisissä rakennuksissa, jotka eivät muodosta yhtenäisiä korttelikokonaisuuksia. Tämän vuoksi muutos umpikortteliksi ei vaikuta merkittävästi kaupunkikuvaan. Täydennysrakentaminen ei juurikaan vaikuta merkittäviin kulttuuriympäristöihin, sillä rakennuksen rooli Hämeenkadun ja Koskipuiston kulttuurimaisemassa on varsin vähäinen. Vaikutukset asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinoelämään Asemakaava parantaa Kyttälän alueen asumismahdollisuuksia lisäämällä ja monipuolistamalla alueen asuntotarjontaa. Lisäksi se mahdollistaa edelleen liike-, toimisto- ja palvelutilojen sijoittumisen tontille. Hankkeen pienestä koosta johtuen ei sillä ole merkittäviä vaikutuksia elinkeinoelämäntoimintaedellytyksiin. Varsinainen rakennushanke luo uusia työpaikkoja ja uudet Perusopetus Uimahalli Päiväkoti (lähimmät) Kaavakohde Kirjasto Rautatieasema 500 metrin säde 1 km
asunnot tuovat alueelle uusia potentiaalisia asiakkaita. Kaavan vaikutukset yrityksiin ja elinkeinoelämään ovat siis pienet, muttakin positiiviset. Lähiympäristö ja joukkoliikenne Kaavamuutos Linja-auto Rautatieasema Raitiotiesuunnitelma Vaikutukset liikenteeseen Tontti sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa hyvin kulkuyhteyksien varrella. Lähistöllä sijaitsee rautatieasema ja lisäksi useita joukkoliikennereittejä sekä kevyenliikenteen väyliä kulkee lähiympäristössä. Tulevaisuudessa myös lähistölle suunniteltu raitiotie parantaa liikkumismahdollisuuksia. Hyvät joukko- ja kevyenliikenteen yhteydet mahdollistavat yhdessä keskustan palveluiden kanssa sen, että autoa ei tarvita päivittäiseen liikkumiseen. Pysäköinti on mahdollista järjestää tontilla ja lähialueen pysäköintilaitoksissa. Koska hanke on laajuudeltaan varsin pieni, ei sillä ole merkittäviä vaikutuksia alueen liikennemääriin. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön ja luontoon Korttelin täydennysrakentaminen tehdään kaavaratkaisun mukaisesti, minkä vuoksi sillä on vain vähäiset vaikutukset ihmisten elinoloihin. Ydinkeskustassa tapahtuva rakentaminen muuttaa kuitenkin lähialueiden asukkaiden ympäristöä ja näkymiä. Tontin piha-alueelta poistetaan autopaikkoja, mikä parantaa pihan käyttömahdollisuuksia. Pysäköintikentän muuttaminen piha- ja terassialueeksi lisää jalankulkijoiden viihtyvyyttä. Alueella ei ole erityisiä luonnonvaroja ja se on osa jo rakennettua kaupunkiympäristöä. Tämän vuoksi kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön. 500 m
Suunnittelun vaiheet Täydennysrakentamisessa kyseessä on asemakaavan muutos. Seuraavassa esitellään asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet. Kaavoituksen vaiheet Aloite tai hakemus Aloitteen kaavan laatimiseksi voi tehdä maanomistaja tai kaupunki. Kaavaa ryhdytään laatimaan, jos kaupunki pitää sitä tarkoituksenmukaisena. Hakemuksen liitteenä tulisi olla piirustukset aiotusta rakennushankkeesta sekä ilmoitus naapurien kuulemisesta. Aleksanterinkadun tapauksessa aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ja tontin täydennysrakentamiseksi on tehnyt tontin omistaja Asunto Oy Pikku-Aleksi 16.1.2014. 2. Vireillepano Kaavamuutoshakemuksen perusteella laaditaan vireillepanokuulutus, joka julkaistaan kaupungin ilmoituslehdessä (Tampereen tapauksessa Aamulehti), kaupungin verkkosivuilla ja ilmoitustaululla. Asemakaavamuutos tuli vireille 12.2.2015. 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaikissa kaavoissa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmasta kuvataan se kaavamenettely, jota kyseisessä kaavahankkeessa aiotaan noudattaa. Aleksanterinkadun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 12.2.-5.3.2015. Hakija ei ollut kuullut naapureita ennakkoon, joten suunnitelma lähetettiin tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi viranomaiskommentti Pirkanmaan maakuntamuseolta ja 3 mielipidettä. 4. Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tehdään pääosa varsinaisesta suunnittelusta. Kerätyn aineiston pohjalta tehdään kaavaluonnos. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluita eri osapuolten kesken tai yleisötilaisuuksia. Asemakaavaluonnos liiteaineistoineen kuulutettiin nähtäville 3.-24.9.2015. Valmisteluvaiheessa kuultiin tarvittavia kaupungin asianosaisia toimialoja ja viranomaistahoja. Aineistosta saatiin yksi lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta, mutta ei mielipiteitä. 5. Ehdotusvaihe Kommenttien, keskusteluiden ja mielipiteiden pohjalta valmistetaan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kaupungin eri tahoilta ja viranomaisilta. Kaavaehdotus lähetetään tiedoksi aloitteen tekijälle. Saatujen lausuntojen perusteella asemakaavamuutosta voidaan vielä tarkistaa. 6. Käsittely Tampereella asemakaavat käsitellään yhdyskuntalautakunnassa. Käsittelyn jälkeen lautakunta asettaa kaavamuutoksen virallisesti nähtäville. Kaavasta voi jättää muistutuksen. Muistutukset käsittelee yhdyskuntalautakunta. Jos kaavaan ei tehdä muutoksia, siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Ennen kaavan hyväksymistä laaditaan lisäksi maankäyttösopimus maanomistajan ja Tampereen kaupungin kiinteistötoimen välillä. 7. Hyväksyminen Pienet tai merkitykseltään vähäiset asemakaavamuutokset hyväksyy yhdyskuntalautakunta. Merkittävät asemakaavat hyväksytään ensin kaupunginhallituksessa ja sitten valtuustossa. Kaavan hyväksymisen jälkeen on valitusaika, jonka umpeuduttua kaava tulee voimaan, mikäli valituksia ei jätetä. Kaavan voimaantulosta julkaistaan kuulutus.
8. Valitukset Jos kaavamuutoksesta valitetaan, asia siirtyy hallintooikeuden ratkaistavaksi. Jos osapuolet eivät vieläkään tyydy saatuun ratkaisuun, voidaan valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Tiedottaminen ja osallistuminen asemakaavan suunnittelussa Tampereella asemakaavoituksen aineistojen nähtävilläolosta julkaistaan kuulutukset Aamulehdessä (kaupungin ilmoituslehti) ja internetissä. Aineisto on nähtävillä kaavaprosessin eri vaiheissa myös kaupungin palvelupisteessä ja kaavoituksen internet-sivuilla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksen osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat lisäksi viranomaiset, joiden toimialaa suunnitelmassa käsitellään. Osallisilla tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kaavoituksesta.