6.2 Kokkolan ammattiopistot 1. TOIMINTA VUONNA 2013 Tehtäväalueeseen kuuluvat Kokkolan ammattiopisto, Kokkolan Kauppaopisto, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ja Keski-Pohjanmaan opisto. Ammattiopetuksen johtokunta on kokoontunut kaksi kerta. Kokouksissa on käsitelty osavuosikatsauksia, talousarvion tavoitteita vuodelle 2014, Ammattikampuksen tilasuunnitelmia sekä organisaatiouudistusta. Yhteistyötä on tehty kv-hankkeissa, pedagogisissa hankkeissa ja valmistautumalla organisaatio- ja opetussuunnitelmamuutokseen. Ammattitaitoa täydentävien opintojen verkko-opintoja ja aikuiskoulutuksia on toteutunut yhteistyössä. Kauppaopisto ja ammattiopisto ovat valmistautuneet toimintaan yhteisellä Ammattikampuksella. Kokkolan ammattiopistojen tilikauden tulos oli positiivinen 1.166.213 ja ylijäämäinen 1.040.514 euroa. 2. KOKKOLAN AMMATTIOPISTOJEN TULOSLASKELMA (sisäinen/ulkoinen) Talouden kehitys ( ) TP-2012 TA-2013 TP-2013 TP-% TA-% Toimintatuotot Myyntituotot 24 657 847,42 23 753 600 24 659 365,38 0,0 3,8 Maksutuotot 81 384,62 120 000 58 323,81-28,3-51,4 Tuet ja avustukset 1 372 529,13 1 310 500 1 311 425,26-4,5 0,1 Muut tuotot 378 665,73 360 900 370 550,35-2,1 2,7 Toimintatuotot yhteensä 26 490 426,90 25 545 000 26 399 664,80-0,3 3,3 Toimintakulut Henkilöstökulut -14 539 323,88-14 302 000-14 034 204,63-3,5-1,9 Palvelujen ostot -7 962 360,57-7 981 900-7 986 888,92 0,3 0,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 110 883,75-2 115 300-2 127 985,11 0,8 0,6 Muut kulut -489 049,21-508 900-443 470,74-9,3-12,9 Toimintakulut yhteensä -25 101 617,41-24 908 100-24 592 549,40-2,0-1,3 Toimintakate 1 388 809,49 636 900 1 807 115,40 30,1 183,7 Rahoituskulut netto -104740,86-140 700-151065,25 44,2 7,4 Vuosikate 1 284 068,63 496 200 1 656 050,15 29,0 233,7 Suunnitelmapoistot -515 665,69-487 700-489 837,12-5,0 0,4 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Tilikauden tulos (sitova määräraha) 768 402,94 8 500 1 166 213,03 51,8 13620,2 Poistoeron muutos 77 796,53 74 300-225 698,47-390,1-403,8 Varausten muutos 0,00 0 100 000,00 Rahastojen muutos 0,00 0 0,00 Yli-/alijäämä 846 199,47 82 800 1 040 514,56 23,0 1156,7
6.2.1 Kokkolan ammattiopisto 1. YKSIKÖN TOIMINTA VUONNA 2013 Ammattiopisto on toteuttanut toimintavuoden aikana tekniikan ja liikenteen alan ja matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkintokoulutusta 17 eri perustutkintoon ja 23 eri koulutusohjelmaan. Keskimäärin 1065 opiskelijasta noin 50 opiskelee valmistavissa koulutuksissa; Ammattistartissa, Aikalisässä (valmentava ja kuntouttava) ja maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa. Rakennustyömaiden ja osin evakkoratkaisuiden keskellä olemme keskittyneet perustehtäväämme ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen, sen kehittämiseen, opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä työelämäyhteistyöhön. Ammattikampuksen Närvilänkatu 2. ja Kampushallin suunnittelussa olemme olleet aktiivisesti mukana. Torkinmäen koulun käyttökiellossa olevan perusopetuksen oppilaat ruokailevat opiskelijaravintolassamme. Kuluneen vuoden aikana on valmistauduttu yhteishakujärjestelmän muutokseen sekä Ecvet ja Tutke 2 säädösten tuomiin muutoksiin ammatillisten perustutkintojen perusteisiin ja opetussuunnitelmiin. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkausuutiset on pyritty tiedottamaan henkilöstölle avoimesti. Organisaatiomuutosesitykset on käyty läpi johtoryhmässä ja henkilöstön infotilaisuuksissa. Pedagogisissa kehittämishankkeissa on kehitetty yksilöllisiä opinpolkuja, osaamisen arviointia, opetusmenetelmiä ja mm. tutkintohautomoa ja tuotantokoulua yhdessä Kokkotyösäätiön kanssa. Elintarvikealan kehittämishankkeen tavoitteena on tukea alan yritysten toimintaa ja kasvua. Vuoden työssäoppimispaikaksi valittiin toukokuussa KPO:n ABC Liikenneasema Heinolankaari. Vuoden työssäoppijana palkittiin maalariopiskelija Elina Aspvik. Työelämäyhteistyötä tehdään jokaisella opintoalalla työssäoppimisen yhteydessä, mutta tänä vuonna yhteistyö Kokkola Industrial Parkin (KIP:n) kanssa on tiivistynyt. Hotelli-, ravintola- ja cateringala sekä prosessi- ja laboratorioala ovat järjestäneet opistolla työelämälle yhteistyöpäivät. Ammattiopiston stipendirahastoa kartutti 61 yritystä tai järjestöä yhteensä 14.500. Taitaja semifinaaleihin osallistui 20 opiskelijaa kahteentoista lajiin. Taitaja finaaliin Joensuuhun pääsi ennätykselliset 9 opiskelijaa. CAD-suunnittelussa Eetu Kolppanen ja Automaatioasennuksessa Antti Muuraiskangas sai hopeamitalin. Neljänsiksi sijoittuivat Niko Sorsamäki (automaatioasennus), Pauli Ranta- Nilkku (sähköasennus) ja Wilbert Riihimäki (ajoneuvoasennus). Kaksikko Riku Hietala ja Mikko Ylitalo tuli viidenneksi mekatroniikka-parilajissa Sampo Linna oli seitsemäs ja Joonas Harju kahdeksas ajoneuvoasennuksessa. Aikuiskoulutuksessa on toteutettu eri alojen lyhytkursseja ja yleisiä kielitutkintoja. Olemme sopineet näyttötutkinnon järjestämissopimukset kahteen uuteen tutkintoon (lihateknologia ja yhdistelmäajoneuvokuljettaja). Hitsauksen ulkoinen auditointi suoritettiin loppuvuodesta. Opiskelijoille on toteutettu liikuntakerho 2 kertaa ja elektroniikkakerho kerran viikossa. Sakun urheilukilpailuihin ja liikuntakampanjoihin on sekä henkilöstö että opiskelijat osallistuneet aktiivisesti. Mitali- ja pistesijoja on saatu yksilö- ja joukkuelajeista runsaasti. Keski-Pohjanmaan urheiluakatemian harjoituksiin on osallistunut 33 opiskelijaa. Sakun kulttuurikilpailuista saimme hopeaa lausunta ja runot sarjassa, kunniamaininnan duo-laulussa ja kultamitalin näytöslaji parkourissa. Opiskelijajärjestöt, Sakki ja Osku, esittelivät omaa toimintaansa ja aktivoivat opiskelijoita opiskelijayhdistystoimintaan. Kestävän kehityksen viikkoa vietettiin syksyllä. Henkilöstöä on kannustettu pätevöitymiskoulutuksiin sekä toteutettu runsaasti erilaisia lyhyitä täydennyskoulutuksia. Opintoaloittain päivitettiin riskien arviointien perusteella tehtävät toimenpiteet. Henkilöstökyselyn tulokset käsiteltiin lohkoittain ja tehtiin kehittämissuunnitelma koko ammattiopistolle että kullekin lohkolle. Sirkku Purontaus, rehtori
2. ASETETTUJEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteet Toteutuminen 2013 Nuorten koulutuspalvelut Tavoite 1: Vahvistetaan tutkintojen Opetus- ja ohjaushenkilöstölle on toteutettu yhteensä kolme kehittämispäivää, osaamisperusteisuutta sekä joissa on käsitelty Ecvetin ja uusien tutkinnon perusteiden tuomia muutoksia. valmistaudutaan opintopisteisiin Kauppaopiston opettajien kanssa on suunniteltu Ammattitaitoa täydentävien siirtymiseen (Ecvet). tutkinnonosien opetussuunnitelmien yhtenäisiksi. Educan järjestämään Oppimisen ja osaamisen arviointi koulutukseen (6 op) osallistui 10 opettajaa. Osallistumme OPH:n koulutukseen, jossa tehdään toteutussuunnitelma valtakunnallisten ja koulutuksen järjestäjän oppimistulostietojen hyödyntämisestä koulutuksen kehittämisessä. Ammattistartin, aikalisän ja kodinhuoltajien, kone ja metallin ja logistiikan perustutkintojen opetussuunnitelmia on päivitetty. Lisäksi useita uusia tutkinnon osien arviointisuunnitelmia on hyväksytty ammattiosaamisen toimikunnassa. Tavoite 2: Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan tutkinnon vaihtoehtoiset mallit ovat käytössä ja opinnot henkilökohtaistetaan työpajoille. Tavoite 3: Edistetään oppimisympäristöjen turvallisuutta ja opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden kehitetään edelleen. Tavoite 4: Uusien KV- ja MAMUtoimintamuotojen kehittäminen ja laadun parantaminen vaihtojaksoilla Palava-hankkeen tavoitteiden mukaisesti on edistetty valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien suunnittelua yhdessä eri perustutkintojen kanssa. 3T ja UVA2- hankkeissa on jatkettu tuotantokoulumallin ja tutkintohautomon kehittämistä sekä opetussuunnitelmien avaamista eri Väyläopintojen opetussuunnitelmia on valmisteltu yhdessä ammattikorkeakoulun ja lukion opettajien kanssa. Valinnaisten opintojen infot on toteutettu lohkoittain. Mukautetut opetussuunnitelmat valmistuivat matematiikkaan, ruotsiin ja englantiin. Toteutettiin uusi Avaimia oppimiseen opintojakso erityisopiskelijoille, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen haasteita. Solmittiin yksi peruskoulun päättäneen oppisopimus talotekniikan alalle. Ohjaushenkilöstö osallistui yhteishakuinfoon. Tehtiin kaikille perustutkinnoille omat esittelyvideot www-sivuille ja päivitettiin esitteet. Perusopetuksen päättäville suunnattiin useita tapahtumia, joissa kerrottiin opintojen sisällöistä ja opiskelumenetelmistä. Lumapäivät ja Kestävän kehityksen viikko toteutui syksyllä. Tile-hankkeessa kehiteltyjä inklusiivisen oppilaitoksen indikaattoreita pilotoitiin keväällä oppilaitoksen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Opintoaloittain käydyissä palautekeskusteluissa pohdittiin erityisopetuksen kehittämishaasteita ja vahvuuksia. 2. vuosikurssin opiskelijat vastasivat kouluterveyskyselyyn ja vastaukset saatiin tammikuussa 2014. Oppilaitoksen johto kuuli ryhmien opiskelijaedustajia toukokuussa ja joulukuussa. Tilaisuuksissa kirjattiin lohkoittain vahvuuksia ja parantamiskohteita. Uusi oppilaitospastori Terttu Laaksonen aloitti työnsä. Kesäkuussa saatiin päätös OKM:lta etsivän nuorisotekijän palkkaamiseksi. K- P:n opistolla toteutettiin aloittavien ryhmäytymispäivät. Ryhmänohjaajakoulutukseen Kalajoella osallistui 8 opettajaa. Kotiväenilta oli vanhempien antamien palautteiden perusteella onnistunut. Järjestettiin 1. vuosikurssin opiskelijoille Kiusaamisesta kumppanuuteen - näkökulmia poliisilta ja sovittelutoimistolta oppilaitoksen hyvään arkeen tilaisuudet. Liikuntasalissa toteutettiin Hyvinvoiva oppilaitos - messut. Työsuojelupiiri teki tarkastuskäynnit metalli-, kemian ja puualoille. Turva-alan opiskelijat toteuttivat metallilla ja prosessilla turvakävelyt. Kaikissa rakennuksissa järjestettiin poistumisharjoitukset joulukuussa turva-alan opiskelijoiden ohjaamana. Kansainvälisyystoiminnot toteutettiin lähes kokonaan hankepohjalta. EUliikkuvuushankkeet Voscos, Cube, Talent ja PPT rahoittivat lähtevien opiskelijoiden ja opettajien vaihdot. Opiskelijoita lähti työssäoppimisjaksoille yhteensä 31 ja saapuvia opiskelijoita oli 14 ja opettajia 11. Comeniuskouluhanke Museums in Fashion liikutti aktiivisesti vaatetusalan opettajia ja opiskelijoita. Syyskuussa aloitettiin kolmen ammattiopiston yhteinen OPH:n rahoittama Let s Go Internationality, Suomessa vierailevien kv-opettajien opettamishanke, joka tehostaa kotikansainvälistymistä. Hankkeessa toteutui sähköalan saksalaisen opettajan pneumatiikka opinnot ja kokkien Nissen viikko.
Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Tavoite 1: Maksullisen palvelutoiminnan kehittäminen Tavoite 2: Näyttötutkintojen järjestämissopimusten solmiminen ja niiden toteuttaminen Johtaminen ja tukipalvelut Tavoite 1: Valmistaudutaan johtamisjärjestelmän muutokseen. Tavoite 2: Arvioidaan opintotarjonta sekä valmistaudutaan opiskelijavalinta-perusteiden, yksikköhintojen ja rahoituksien muutoksiin. Kaikissa hankkeissa painotettiin laatua ja huolellisesti suoritettua valmentautumista. Vaihtojaksojen pituus on lisätty useimmissa opiskelijavaihdoissa kuuteen viikkoon. Kaksi vuotta kestänyt Leonardo TIKCI työssäoppimisen kehittämishanke, johon ammattiopiston opettajat toivat omaa asiantuntemustaan, saatiin päätökseen lokakuussa. Maahanmuuttajakoulutuksessa on pyritty seuraamaan opiston MAMUopiskelijoiden ammatillisten opintojen edistymistä mahdollisimman yksilöllisesti. Tuen mahdollistaneet Työtulkki- ja Kieli haltuun -hankkeet saivat OPH:lta rahoitukset vuodelle 2013. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tapaukset kartoitettiin. Läksypaja-toiminnot ovat olleet aktiivisesti käytössä koko vuoden. MAMU valmistavalta luokalta 16 osallistui suomen kielen Yki-testiin, heistä 9 suoritti kokeen hyväksytysti. Yhteishaun hakijoita S2-kielikokeeseen kutsuttiin 45 henkilöä, kielitestissä kävi 32. Hyväksytysti kokeen suoritti 25. Ammattiopiston Aiku tiimi on linjannut yhteisiä toimintamalleja sekä markkinoinut opiston aikuiskoulutuksen tarjontaa. Logistiikan CAPkoulutukset toteutettiin keväällä omana toimintana, mutta syksyllä yhdessä Aikuisopiston kanssa. Logistiikan CAP koulutuksiin osallistui 502 henkilöä 45 koulutuspäivään. Myös muita lyhtykursseja toteutui suunnitelman mukaisesti: työturvallisuuskortin suoritti 94, tulityökortin 10, alkoholilainsäädännön testin 58 ja hygieniaosaamisen testin 27 henkilöä. Kokkolan kaupungin suurkeittiöhenkilöstölle käynnistettiin koulutus ja NabLabs henkilöstölle suunniteltiin erillinen koulutus. Vao:n ja Sedun kanssa valmistettiin maarakentajakoulutuksen yhteistyösopimusta. Teräsrakentamisosaamisen hanke käynnistettiin. Elintarvikealan perustutkinnon lihateknologian osaamisalan järjestämissopimus sekä Yhdistelmäajoneuvokuljettajan ammattitutkinnon järjestämissopimus solmittiin tutkintotoimikuntien kanssa. Nivalan ammattiopistolle toteutettiin maarakennus-koneenkuljettajan näyttötutkinnon näyttötilaisuuksia. Aikuiskoulutuksessa toimivat opettajat ovat osallistuneet sekä paikallisiin että valtakunnallisiin kehittämispäiviin. Uusien työpaikkaohjaajien ja näytön arvioijakoulutuksia on toteutettu yrityksissä. Oppisopimuksen markkinointia tehostettiin. Ammattikampuksen opetuksen suunnitteluryhmä on kokoontunut 4 kertaa, jossa on suunniteltu Ammattiopiston ja Kauppaopiston opetuksen toteuttamista seuraavina vuosina. Atto-opintojen opetussuunnitelmia on yhtenäistetty. Johtoryhmä on osallistunut ratkaisukeskeiseen muutosjohtamiskoulutukseen. Johtoryhmä on osallistunut organisaatiomuutosinfoihin ja asiasta on tiedotettu henkilöstöä infotilaisuuksissa ja sähköpostilla. Henkilöstöä on tiedotettu OKM:n yksikköhintarahoituksen muutoksesta. Koska leikkauksia ei tarvitse tehdä vielä vuonna 2014, voidaan kaikki perustutkinnot aloittaa syksyllä 2014. Lukuvuoden 2013-2014 suunnittelua tehtiin tietoisena tulojen vähenemisestä. Atto-opintojen, vapaasti valittavien ja valmentavien opintojen lähiopetusmäärä pudotettiin 28 t/ov. Oppilaitoksella toteutetut näytöt tehdään oppituntien puitteissa. Ryhmäkokoja kasvatettiin. Ammattilukiolaisten ammatilliset opinnot muutettiin suoritettavaksi 3,5 vuodessa, jolloin läpäisyn tulisi tehostua. Tavoite 3: Tilasuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen Tarjoilijoiden oppimisympäristö valmistui entiseen kiinteistöpalvelun taukotilaan. Ammattikampus Närvilänkatu 2. vaiheen ja Kampushallin rakentamisessa on oltu mukana käyttäjien äänenä. Riskien arviointien perusteella tehdyt kehittämissuunnitelmat on käsitelty ja vastuutettu. Kiinteistöpalvelun kanssa on käyty vuosikatselmus ja sovittu toimenpiteistä.
Tavoite 4: Kehityskeskusteluiden toteuttaminen toisen kerran Elbit Skills-järjestelmän avulla. Rekrytointiprosessin ja sijaisjärjestelmä toimii. Henkilöstökyselyn tulokset käytiin läpi lohkoittain ja niistä tehtiin kehittämissuunnitelmat. Toimintavuoden aikana on käyty ryhmäkehityskeskustelut jokaisen opintoalan ja tukipalveluryhmän kanssa. Johtoryhmä on koonnut palautteet yhteistä kehittämistä varten. Uusien työntekijöiden haussa käytettiin Kuntarekryä. Henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusten kirjaaminen ohjattiin tehtäväksi Elbit Skills järjestelmään. 3. KOKKOLAN AMMATTIOPISTON TULOSLASKELMA (sisäinen/ulkoinen) Talouden kehitys ( ) TP-2012 TA-2013 TP-2013 TP-% TA-% Toimintatuotot Myyntituotot 13 543 206,40 13 230 000 13 688 290,15 1,1 3,5 Maksutuotot 0,00 0 0,00 0,0 0,0 Tuet ja avustukset 64 603,32 14 000 61 761,49-4,4 341,2 Muut tuotot 156 448,68 162 300 171 904,55 9,9 5,9 Toimintatuotot yhteensä 13 764 258,40 13 406 300 13 921 956,19 1,1 3,8 Toimintakulut Henkilöstökulut -7 418 335,39-7 083 400-7 306 000,99-1,5 3,1 Palvelujen ostot -4 110 975,32-4 375 500-4 338 048,40 5,5-0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 512 827,25-1 502 200-1 544 289,71 2,1 2,8 Muut kulut -228 566,50-217 600-217 549,34-4,8 0,0 Toimintakulut yhteensä -13 270 704,46-13 178 700-13 405 888,44 1,0 1,7 Toimintakate 493 553,94 227 600 516 067,75 4,6 126,7 Rahoituskulut netto -82001,01-112 600-103 414,50 26,1-8,2 Vuosikate 411 552,93 115 000 412 653,25 0,3 258,8 Suunnitelmapoistot -274 944,96-286 500-276 941,59 0,7-3,3 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 0,0 0,0 Tilikauden tulos (sitova määräraha) 136 607,97-171 500 135 711,66-0,7-179,1 Poistoeron muutos 77 796,53 74 300-225 698,47-390,1-403,8 Varausten muutos 0,00 0 300 000,00 0,0 0,0 Rahastojen muutos 0,00 0 0,00 0,0 0,0 Yli-/alijäämä 214 404,50-97 200 210 013,19-2,0-316,1 4. MITTARITAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakasnäkökulma: Ensisijaisten hakijoiden määrä oli tavoitteen mukainen 1,4. Eniten hakijoita oli talonrakentajan, maarakennuskoneenkuljettajan ja ajoneuvoasentajan koulutusohjelmiin. Yhteensä ammattiopistolla aloitti 385 ammatillista perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Ohjaavissa ja valmentavissa koulutuksissa aloitti 49 opiskelijaa. Ammattiopistosta valmistui yhteensä 313 opiskelijaa 17 eri perustutkintoon. Heidän lisäkseen maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen suoritti 17, Ammattistartin 13 ja Aikalisän eli Ammatilliseen koulutukseen valmistavan ja kuntouttavan 17 henkilöä. Aikuisten ammatilliseen perus- tai ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksella oli vuoden aikana yhteensä 41 opiskelijaa. Opiskelijapalautteet ylittivät tavoitteen ja vastausprosentti oli tulokyselyssä 81 %, olokyselyssä 54 % ja päättökyselyssä 51 %. Taloudellinen näkökulma: Ammattiopiston taloudellinen tulos oli positiivinen 135.711 ja ylijäämäinen 210.013. Budjettiin verrattuna se oli hyvä. Tulosrahoitus, kustannustehokkuuden toteutuminen ja osittain lähiopetustuntien laskeminen Atto- ja vapaasti valittavien opintojen osalta 28 t/ov mahdollistivat tuloksen. Lisäksi eläke-, kiinteistö ja ammattilukion menot olivat budjetoitua pienemmät. Henkilöstömenot ylittivät budjetin 3,1 %. Opiskelijoiden asiakaspalveluiden myynti tuotti 780.000 ilman sisäisiä myyntituloja. Lisäkoulutusten myynti on hieman kasvanut.
Rakenteet ja prosessit - näkökulma: Tutkintojen läpäisy laski 2,4 % ja keskeyttämisaste lisääntyi 2,1 %. Läpäisyaste vaihtelee perustutkinnoittain paljon. Autoalan läpäisy oli paras 94 % ja rakennusala toinen 89 %. Läpäisy näyttää seuraavan vetovoimaisuutta. Keskeyttämisen syinä ovat eniten koulutusalan vaihto, kuntoutus tai työelämään siirtyminen. Opiskelijoiden palautteet on käsitelty ja niistä on kirjattu kehittämiskohteet perustutkinnoittain. Johdon ja opiskelijaryhmien tapaamiset on järjestetty lukukausittain. Oppimis- ja henkilöstönäkökulma Pätevien opettajien määrä on 84 %. Kaksi opettajistamme pätevöityi ammatilliseksi opettajaksi. Ammattiopistoon valittiin 4 uutta opettajaa ja 1 määräaikainen koulunkäyntiavustaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä. Henkilöstöstämme eläköityi kolme. Henkilöstökyselyn palautteet on analysoitu koko opiston osalta ja lohkoittain. Kehittämissuunnitelmaa kirjattiin tavoitteet opistolle että kullekin lohkolle. Henkilöstöinfoja toteutettiin säännöllisesti. Henkilökunnan kv-vaihdot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kaksi opettajaa oli 1 kk:n työelämäjaksolla. Yhteenveto: Toimintavuoden aikana talouden tasapainottaminen sekä uusien oppimisympäristöiden suunnittelu ja rakentaminen ovat tuoneet omat haasteensa perustyömme rinnalle. Saimme käännettyä taloudellisen tuloksen positiiviseksi ja Ammattikampuksen Närvilänkadun 1. ja 2. vaiheet ovat valmistumassa. Kampushallin rakentaminen aloitettiin syksyllä. Olemme valmistautuneet tutkinnon perusteiden ja yhteishaun muutoksiin sekä organisaatiomuutokseen. Tärkeimpänä tehtävänämme on kuitenkin päivittäinen laadukas opiskelija- ja työelämälähtöinen ammatillinen koulutus. Opiskelijapalautteissa tekemällä oppiminen koetaan parhaaksi. Joillakin aloilla oppimisympäristöt ja välineet kaipaavat kohennusta. Kansainväliset vaihdot on toteutettu hankerahoituksella. Näyttötutkintoja on tehty enemmän kuin edellisinä vuosina. Taitaja- ja Saku-toiminta on ollut edelleen aktiivista. 5. MITTARIT 2010 2013 / KOKKOLAN AMMATTIOPISTO Toteutunut Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Näkökulma/Mittari 2010 2011 2012 2013 2013 ASIAKASNÄKÖKULMA Opiskelijatyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,4 3,6 3,6 3,6 3,7 1.-hakijat/aloituspaikat 1,4 1,3 1,5 1,4 1,4 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 297 308 341 345 313 - ammatilliset perustutkinnot/ops 293 296 325 330 295 - ammatilliset perustutkinnot/näyttö 4 7 13 10 16 - ammattitutkinnot 0 5 3 5 2 - erikoisammattitutkinnot 0 0 1 0 0 Ohjaavan ja valmentavan koulutuksen suorittaneet 16 31 47 44 TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Opiskelijamäärä yksikköhintakoulutuksessa 1 030 1 051 1 070 1 070 1 065 - josta aikuisopiskelijoita 0 1 1 30 1 - josta kahta tutkintoa suorittavia 94 110 101 90 104 Henkilötyövuodet ** 168 155,8 161,26 155 146,59 Toimintatuotot yhteensä (M ) 13,0 13,1 13,8 13,4 13,9 Tilikauden tulos ( ) 565 741 101 589 136 608-171 500 135 711 Investoinnit (M ) 0,7 1,4 4,9 7,3 6,1 Poistojen osuus toimintatuotoista (%) 7,3 1,7 2,0 2,1 2,0 Henkilöstökulut toimintatuotoista (%) 52,3 52,7 53,8 52,0 52,5 Yksikköhintakoulutuksen osuus toimintatuotoista 87,0 81,6 85,9 85,0 81,3 (%) Projektitoiminnan volyymi (M ) 0,18 0,18 0,18 0,2 0,09 RAKENTEET JA PROSESSIT Tutkintojen läpäisyaste (%) 67,4 70,1 71,9 77,0 69,8 Keskeyttämisaste (%) 2,1 1,6 3,5 2,5 5,6 Esimies- alaiskeskustelut (% henkilöstöstä) ***** 50,0 65,0 90,0 81,3 Tukipalveluiden osuus toimintakuluista (%) 22,5 19,8 20,5 22,0 19,0
OPPIMIS-HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus (%)* 80,2 85,7 82,42 87,0 83,72 Työelämäjaksoilla käyneet opettajat 2 12 (16 kk) 5 (6kk) 3 (3kk) 2 (1kk) (jaksokuukaudet) Henkilökunnan KV-vaihdon määrä (viikkoa) 27 27 47 25 17 * tuloksellisuusrahoituksen mittari ** laskentatapa muuttunut v. 2008 *** vuosina 2008 ja 2012 ei toteutettu henkilöstökyselyä **** kysymys muuttunut 2010 ***** käyty ryhmäkehityskeskustelut vuonna 2010
6.2.2 Kokkolan kauppaopisto Karleby handelsinstitut 1. YKSIKÖN TOIMINTA VUONNA 2013 Kokkolan kauppaopistossa on koulutettu liiketalouden, tieto- ja viestintätekniikan ja hiusalan ammattiosaajia alueemme yrityselämään. Uudet opetussuunnitelmat ovat mahdollistaneet erilaisten oppimispolkujen rakentamisen uusiin ammatteihin yritysten ja opiskelijoiden tarpeeseen. Olemme pitäneet yllä laadukasta aikuiskoulutustamme ja rakentaneet taloudellisen toimintamme kannalta merkittävää yrityslähtöistä kouluttajaverkostoa. Saimme aloitettua optiolla kaksi myynnin ammattitutkintoryhmää. Lisäksi aloitimme viidennen sihteerin ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen (terveydenhuollon sihteeri). Syksyllä aloitettiin myös uusi myynnin ammattitutkintoryhmä aikuisopiston kanssa yhdessä. Näyttötutkintotoimintaamme kehitettiin edelleen koulutusyhtymän Verna-hankkeessa. Läroplanerna har gett möjlighet till uppbyggande av olika slags studievägar och till förverkligandet av internationella studiehelheter. Samarbetet med Karleby svenska gymnasium och Kronoby gymnasium har fortsatt i god anda. Studiemöjligheter av examensdelar inom företagsekonomi för gymnasiestuderande har gemensamt planerats och marknadsförts. Työelämän ja palvelusektorin kansainvälistyessä on huolehdittu, että opiskelijat ja opettajat hyödyntävät tehokkaasti ja tuloksellisesti hankerahoitukset. Lisäksi on pyritty ylläpitämään Keski-Pohjanmaan ykkösasema Suomessa aktiivisena kansainvälisyystoimijana sekä kehittämään ulkomaisia yhteistyöverkostoja. Tulevaisuutta ennakoidaan suunnitelmallisesti edelleen jalkauttamalla kv-strategiaa opiskelija- ja opettajatasolle, ottaen huomioon kansainvälisyystoiminta resursseissa ja ajankäytöllisesti. Opiskelijatyytyväisyys on lisääntynyt, vaikka hakijamäärä on laskenut. Hakijamäärän laskuun on osasyynä ollut liiketalouden perustutkinnon pääsykokeet, joista nyt on luovuttu. Tutkinnon suorittaneita on ollut vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta läpäisy on parantunut selkeästi. Tähän on vaikuttanut ammattilukiojaksotusten muutos sekä tukitoimet rästien suorittamiseen. Myös keskeyttäneiden määrä on vähentynyt johtuen edellä mainituista tukitoimista. Muuttoon Ammattikampukselle on valmistauduttu kesästä lähtien. Kalusteita on kuvattu ja laskettu, arkistoa on järjestetty ja seulottu sekä uusia toimintoja on mietitty. Vuonna 1945 toimintansa aloittanut Kokkolan kauppakoulu, myöhemmin Kokkolan kauppaoppilaitos ja Kokkolan kauppaopisto jatkaa laadukasta toimintaansa maaliskuun alusta 2014 alkaen uusissa tiloissa Torkinmäellä osana Keski-Pohjanmaan ammattiopistoa ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutusta. Kokkolan kauppaopiston tilikauden tulos ja ylijäämä oli 316.045 euroa positiivinen. Pirjo Koski vs.rehtori 2. ASETETTUJEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteet Toteutuminen 2013 Nuorten koulutuspalvelut Tavoite 1: Liiketalouden opintopolkujen kehittäminen Yksi uusi liiketalouden opintopolku rakennettiin. Valinnaisuuden suunnittelua yhdessä ammattiopiston kanssa käynnistettiin datanomien ja ICT-asentajien yhteisten opintojen ja valinnaisuuden osalta. Uusia tutkinnon osia on suunniteltu niin suomenkielisille kuin ruotsinkielisille opiskelijoille. Tavoite 2: Läpäisyasteen ja työllistymisen tehostaminen Rästipajaa kehittämällä on saatu läpäisyastetta nostettua ja työvaltaiset ryhmät ovat tehostaneet selkeästi työllistymistä. Oppia niinku työssä -hankkeeseen osallistuminen. Ammattilukion läpäisyä on kehitetty; 10 ammattilukiolaista opiskelijaa saivat ammatillisen perustutkinnon valmiiksi 3,5 vuodessa ja myös 8 yliaikaista opiskelijaa valmistuivat.
Tavoite 3: Laajennettujen yrittäjyysopintojen mahdollistaminen kaikille kauppaopiston opiskelijoille Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Tavoite 1: Kehitetään henkilökohtaistamisprosessia Tavoite 2: Aikuiskoulutuksen tuotteistamista ja markkinointia tehostetaan Johtaminen ja tukipalvelut Tavoite 1: Muutosjohtaminen lisää yhteisöllisyyttä, työhyvinvointia ja motivaation säilymistä Tavoite 2: Kestävän kehityksen johtaminen Kaikki kauppaopiston opiskelijat opiskelevat 5 ov yrittäjyyttä pakollisena ja noin kolmasosa opiskelijoista opiskelee eri toiminnallisin menetelmin 10 ov yrittäjyyttä ammatillisina valintoina. Uusien ryhmien kanssa on käynnistetty Nuori Yrittäjyys- toimintaa. Osallistuttiin kansainväliselle NY-leirille Skellefteåssa. Mukana leirillä oli kaksi opettajaa ja kuusi opiskelijaa. Yhden opiskelijaryhmän suunnittelema ja tekemä Summa-lehti teemana yrittäjyys valmistui ja jaettiin kaikkiin kotitalouksiin Kokkolan alueella. Osallistuminen Palava-hankkeeseen, jolle oli jatkorahoitus vuoden 2013 loppuun. Kauppaopisto on mukana Verna-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää näyttötutkintojen ja niihin valmistavien koulutusten järjestämistä vertaisarvioinnin avulla. Sihteerin ammattitutkinnon itsearviointi tehtiin tammikuussa 2013, ja sen arviointi Optiman toimesta helmikuussa 2013. Kauppaopiston edustajat kävivät yhdessä Optiman edustajien kanssa Oulun seudun ammattiopistossa arvioimassa opiston näyttötutkintotoimintaa. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin tulosten näyttö-tutkintotoimintaa varten laaditaan kehittämissuunnitelma kevään aikana. Liiketalouden perustutkinnon uusi arviointilomake on vahvistettu tutkintotoimikunnassa. Omaehtoisten ammattitutkintoihin valmistavien koulutusten lähiopetusta kehitettiin niin, että mahdollisimman suuri osa opetuksesta olisi kohderyhmälle suunnattua avointa lisä- ja täydennyskoulutusta, ns. teemaluentoja. Aikuisten perustutkinnon toteuttamisesta non-stop-tyyppisesti tehtiin suunnitelma. Osallistuttiin Työtön taitaja ja Kaupan ja kulttuurin yö tapahtumiin sekä markkinoitiin myynnin ammattitutkinnon kohderyhmää henkilökohtaisesti. Kokkolan kauppaopiston johtotiimi on käynyt Educoden järjestämän muutosjohtamisen koulutuksen. Koulutuksen antia toteutettiin muutosjohtamisen prosessissa. Rehtorin eläköitymiseen valmistauduttiin mentoroinnin avulla. Kokkolan kauppaopiston henkilöstön kestävän kehityksen tietoisuutta on lisätty ja kestävää kehitystä toteutettiin arkitoiminnassa esimerkiksi kopioinnin seuraaminen Uniflow-järjestelmällä ja dokumenttikameroiden hankinta. Materiaalia jaettiin aikaisempaa enemmän sähköisesti opiskelijoille. Kestävän kehityksen teemaviikko toteutettiin viikolla 44, jonka teemana oli terveys, hyvinvointi ja syrjäytyminen.
3. KOKKOLAN KAUPPAOPISTON TULOSLASKELMA (sisäinen/ulkoinen) Talouden kehitys ( ) TP-2012 TA-2013 TP-2013 TP-% TA-% Toimintatuotot Myyntituotot 4 028 896,33 3 977 000 3 840 300,13-4,7-3,4 Maksutuotot 0,00 0 0,00 0,0 0,0 Tuet ja avustukset 126 238,24 52 000 71 997,91-43,0 38,5 Muut tuotot 121 286,60 112 100 83 723,39-31,0-25,3 Toimintatuotot yhteensä 4 276 421,17 4 141 100 3 996 021,43-6,6-3,5 Toimintakulut Henkilöstökulut -2 337 991,32-2 458 100-2 168 424,38-7,3-11,8 Palvelujen ostot -1 432 741,08-1 267 200-1 209 656,67-15,6-4,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -204 752,67-195 200-193 629,63-5,4-0,8 Muut kulut -70 322,58-126 100-45 568,01-35,2-63,9 Toimintakulut yhteensä -4 045 807,65-4 046 600-3 617 278,69-10,6-10,6 Toimintakate 230 613,52 94 500 378 742,74 64,2 300,8 Rahoituskulut netto -19143,27-22 100-34840,47 82,0 57,6 Vuosikate 211 470,25 72 400 343 902,27 62,6 375,0 Suunnitelmapoistot -24 859,62-22 400-27 856,91 12,1 24,4 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 0,0 0,0 Tilikauden tulos (sitova määräraha) 186 610,63 50 000 316 045,36 69,4 532,1 Poistoeron muutos 0,00 0 0,00 0,0 0,0 Varausten muutos 0,00 0 0,00 0,0 0,0 Rahastojen muutos 0,00 0 0,00 0,0 0,0 Yli-/alijäämä 186 610,63 50 000 316 045,36 69,4 532,1 4. MITTARITAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakasnäkökulma: Ensisijaisten hakijoiden määrä on laskenut liiketalouden perustutkinnossa johtuen osittain pidetyistä pääsykokeista sekä ikäluokan pienentymisestä. Datanomi-opiskelijoiden hakijamäärät ovat pysyneet hyvinä. Myös aikuisopiskelijaryhmät saatiin täyteen. Sen sijaan parturi-kampaaja-ryhmää ei aloitettu syksyllä 2013. Opiskelijatyytyväisyys on edelleen hyvä eli 3,4 johtuen siitä, että opiskelijoista pidetään huolta sekä opiskelijat ovat voineet vaikuttaa opiston toimintaan mm. opiskelijayhdistys Bosse ry:n kautta. Tyytyväisyys opettajakuntaan ja muuhun henkilökuntaan on myös hyvä (opiston oma jaksokysely syksyllä 2013). Taloudellinen näkökulma: Opiskelijoita on ollut hyvin ja paikat saatiin lähes täyteen. Aikuiskoulutuksessa olemme toimineet pienillä resursseilla tehokkaasti. Ammattitutkinnon sai 27 opiskelijaa suoritettua ja yksi opiskelija suoritti liiketalouden perustutkinnon vain 1,5 vuodessa. Henkilöstökulut supistuivat huomattavasti edellisvuodesta. Tähän oli syynä tehokas ja taloudellinen lukuvuosisuunnittelu sekä noin kahden henkilötyövuoden vähennys. Hyvään tulokseen on vaikuttanut myös hyvä työilmapiiri ja vahva yhteishenki. Tilikauden tulos oli 316.045 euroa. Rakenteet ja prosessit -näkökulma: Opintojen keskeyttämisaste oli 1,9 % ja keskeyttäminen on vähentynyt kauppaopistossa edelleen edellisestä vuodesta johtuen erilaisista tukitoimista. Läpäisyaste oli parantunut edellisestä vuodesta (nyt 60,3 %). Tähän on ollut syynä ammattilukiolaisten jaksotusten muuttaminen. Tämän seurauksena osa ammattilukioryhmästä valmistui 3,5 vuodessa suunnitellun 4 vuoden sijaan. Läpäisyasteeseen vaikuttavat edelleen opiskelijoiden erilaiset opiskeluajat ja yksilöllisiä opiskelupolkuja rakennetaan yhä enemmän. Oppimis- ja henkilöstönäkökulma: Henkilökunta on korkeasti kouluttautunutta. Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys oli 84 %. Kolme opettajaa on suorittamassa pedagogisia opintojaan, joten pedagoginen pätevyys tulee paranemaan. Lisäksi opettajat ovat pitäneet osaamistaan yllä erilaisten täydennyskoulutusten kautta. Opiskelijoiden ja opettajien kansainväliset vaihdot, lähinnä kansainvälinen työssäoppiminen, on pysynyt ennallaan. Erilaisia yrittäjyyden ja yritystoiminnan menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Henkilökunta on ollut aktiivista ja osaavaa sekä yhteistyö on sujunut hyvin.
YHTEENVETO: Kokkolan kauppaopiston perusprosessit ovat kunnossa. Henkilökunta on asiakaspalveluhenkistä, motivoitunutta ja osaavaa. Yhteishenki ja työmoraali ovat korkeita. Kauppaopiston brändi on vahva ja alueen yritykset tuntevat kauppaopiston erittäin hyvin. Työelämäyhteistyö on tärkeää. Koko kuluvan vuoden ajan on suunniteltu ja valmistauduttu ammattikampukselle siirtymiseen. Pelkona on se, miten pystymme säilyttämään kaupan vetovoimaisuuden ja henkilöstön korkean työmotivaation tulevissa muutoksissa. Lisäksi huolena on se, miten saamme äänemme kuuluviin myös jatkossa. 5. MITTARIT 2010-2013, KOKKOLAN KAUPPAOPISTO Toteutunut Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Näkökulma/Mittari 2010 2011 2012 2013 2013 ASIAKASNÄKÖKULMA Opiskelijatyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,5 3,5 3,3 4,0 3,4 1.-hakijat/aloituspaikat 1,5 1,8 1,9 1,4 1,2 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 158 180 172 170 144 - ammatilliset perustutkinnot/ops 106 111 120 120 120 - ammatilliset perustutkinnot/näyttö 20 14 14 20 12 - ammattitutkinnot 32 55 51 35 27 - erikoisammattitutkinnot 0 0 0 0 0 TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Opiskelijamäärä yksikköhintakoulutuksessa 464 439 435 446 432 - josta aikuisopiskelijoita 57 49 45 42 44 - josta kahta tutkintoa suorittavia 122 113 121 110 117 Henkilötyövuodet 42,0 40,5 43,0 41,0 38,2 Toimintatuotot yhteensä (M ) 4,1 4,1 4,3 4,1 4,0 Tilikauden tulos ( ) 336 593 165 582 186 610 50 000 316 045 Investoinnit (M ) 0,09 0,02 0,04 0,1 0,03 Poistojen osuus toimintatuotoista (%) 3,7 0,7 0,6 0,5 0,7 Henkilöstökulut toimintatuotoista (%) 52,7 56,1 54,6 56,0 54,3 Yksikköhintakoulutuksen osuus toimintatuotoista (%) 78,7 74,2 76,9 78,0 79,9 Projektitoiminnan volyymi (M ) 0,035 0,1 0,15 0,2 0,02 RAKENTEET JA PROSESSIT Tutkintojen läpäisyaste (%) 43,5 54,2 51,9 60,0 60,3 Keskeyttämisaste (%) 1,5 2,5 2,1 2,0 1,9 Esimies- alaiskeskustelut (% henkilöstöstä) 100,0 100,0 95,0 100,0 90,0 Tukipalveluiden osuus toimintakuluista (%) 22,3 21,3 22,0 23,0 21,0 OPPIMIS-HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus (%)* 79,3 82,8 79,31 93,0 84,00 Työelämäjaksoilla käyneet opettajat (jaksokuukaudet) 2 1,75 3 1(2kk) 2 (2kk) Henkilökunnan KV-vaihdon määrä (viikkoa) 24 26 18 25 13 * tuloksellisuusrahoituksen mittari ** laskentatapa muuttunut v. 2008 *** vuonna 2008 ja 2012 ei toteutettu henkilöstökyselyä **** kysymys muuttunut 2010
6.2.3 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 1. YKSIKÖN TOIMINTA VUONNA 2013 Sosiaali- ja terveysalan opiston opetus tapahtuu nuorten koulutuksen osalta Kokkolassa. Aikuiskoulutuksena koulutusta on toteutettu Kokkolan lisäksi Kannuksessa, Pietarsaaressa, Perhossa, Toholammilla ja Kaustisella. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijapaikat saatiin täytettyä hyvin. Markkinoinnin panostukset olivat oikeassa suhteessa saatuihin hyötyihin - vaikkakin kaksikieliseen koulutukseen ei ollut riittävästi hakijoita. Sosiaali- ja terveysalan suuri haaste on sen vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen. Opisto on ollut mukana Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysalan osaamistarvetarveselvityksessä, jossa on ennakoitu sosiaali- ja terveysalan alueen tulevaisuutta. Koulutuksen tehtävänä on kouluttaa osaajia tulevaisuutta varten. Työelämän kanssa yhdessä tehdystä ennakoinnista on tullut ensiarvoisen tärkeä osa organisaatioiden strategista suunnittelua, osaamisen johtamista ja henkilöstön kehittämistä. Sosiaali- ja terveysalan opisto jatkoi edelleen henkilöstön ja oppimisympäristöjen kehittämistä. Tavoitteena on sekä palveluiden tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen. Kaksi opiston opettajaa kävi AVEKKI -kouluttajakoulutuksen ja sen opetusta on ollut mm. osaamisaloissa ja koulutusohjelmissa sekä myyty täydennyskoulutuksena. Simulaatiotilaa on kehitetty edelleen yhdessä eri työelämänasiantuntijoiden kanssa ja sen käyttö on aktiivista sekä opiston omassa toiminnassa että työelämän koulutustilaisuuksissa. Lisä- ja täydennyskoulutuksen koulutustarjonnan kasvun myötä olemme saaneet luotua useampia puitesopimuksia mm. lääkehoidon, simulaatiopedagogiikan, haavanhoito ja AVEKKI kouluttamiseen. Yhteistyö työelämäkumppaneiden ja muiden ammatillisten opistojen kanssa on jatkunut edelleen mm. Mallia Euroopasta-hanke ja Vastuuta ottamalla opit -hanke (liittyi työssäoppimisen ohjauksen kehittäminen paikallisella tasolla) sekä kansainvälinen Hyvinvointia lähiympäristöstäsi-hanke ja Green Care. Keskipohjanmaan Konservatorion kanssa yhteistyönä kehitetty hoivamusiikin opintokokonaisuus jatkui Mixed Studies puitteissa yhdessä Pohjois-Karjalan koulutusyhtymän ja Konservatorion sekä KPEDU:n muiden opistojen kanssa. ISKUt kyselyissä tulokset ovat olleet hyviä. Opiskelijat kokevat, että opiskeluun liittyvä työmäärä on ollut kohtuullinen, opettajat ovat päteviä ja ammattitaitoisia sekä opiston ilmapiiri on hyvä. Savuton oppilaitos kampanja jatkui aktiivisesti Tumpiton terveystie -teemalla. Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävän työn lisäksi opiskelijat siivosivat opiston ympäristön yhteisvastuullisesti viikoittain. Työyhteisöä kosketti loppuvuodesta, YT-neuvottelujen tuloksena, kahden henkilön irtisanomien. Tämän seurauksena opiston ilmapiiriin levisi epävarmuus, joka kulutti voimavaroja, sitoutumista, luovuutta ja työsuoritusta. Taloudellisesti haastavana aikana työhyvinvointiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Johtamisjärjestelyissä toteutettiin osallistavan johtamisen mallia, jossa rehtori ja päälliköt toimivat tiiviissä yhteistyössä. Opiston organisaatiomallia edelleen kehitettiin, niin että nuoriso- ja aikuiskoulutuksen sekä työelämän palvelu- ja kehittämisen koulutuspäälliköt vastasivat omista prosesseistaan. Kaija Kähäri-Wiik, rehtori 2. ASETETTUJEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tavoitteet Toteutuminen 2013 Nuorten koulutuspalvelut Tavoite 1: Oppimisen ohjauksen menetelmällinen ja sisällöllinen kehittäminen. Vuoden alusta on jatkettu opetusmateriaalin viemistä Moodle alustalle ja näin tehostettu sen käyttöä. Simulaatiotilaa käytetään paitsi kädentaitojen myös muun opetuksen toteutuksessa. Koulutusohjelman rakenteen muutos (30 ov + 10 ov) vaikutti opetuksen suunnitteluun sekä lisäsi opintosihteerien työmäärään. Yksi opiskelija on aloittanut 2 + 1 mallin mukaan.
Tavoite 2: Opiskelijoiden opiskeluja työhyvinvoinnin edistäminen opintojen aikana. Tavoite 3: Oppimisen yksilö- ja ryhmämuotoisten tukitoimien kehittäminen. Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Tavoite 1: Tyke-toiminnalle asetettujen tulostavoitteiden ja laadullisten tavoitteiden saavuttaminen. Tavoite 2: Opiston eri näyttötutkintojen järjestämisvaatimuksien mukainen toiminta ja kehittämistyö. Opiskeluhyvinvointityöryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Opiskelijoiden savuttomuutta on tuettu mm. savuttomuusarpajaisilla vuoden aikana. Kevään yhteisöllisyyspäivä toteutui ja syyskuussa toteutui opiskeluhyvinvointipäivä esittelemällä opiskelupaikkakunnan eri harrastusmahdollisuuksia ja yhdistystoimintaa. Syyslukukaudella oli myös Sote-Run yhteisöllisyyspäivä. Joulunalla lauloimme kauneimmat joululaulut oppilaitospastorin johdolla. Kevään aikana suunniteltiin erityisopettajan työnkuvaa ja toiminta alkoi syksyllä 2013. Helppipajan toiminta on suunnitelmallista ja aktiivisesti. Tukitoimia on laajennettu ja jaettu vastuuta myös opettajille. Tyke-toiminnan suunnitelmissa on pysytty. Uusia kumppanuuksia on solmittu. Vuoden aikana koulutuksissa ja tiimeittäin sovituissa työelämätapaamisissa on käynyt noin 1400 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämistyötä tehdään sekä Verna-projektissa että oppilaitoksessa sisäisesti. Työelämäyhteistyö on merkittävässä roolissa koulutusten suunnittelutyössä. Joitakin koulutuksia on jouduttu perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Verna-projektissa on edistytty suunnitelman mukaan. Osaamistarveselvitystyöryhmä on kokoontunut ja työryhmän toiminta vakiintunut sekä alueen osaamistarveselvitys on päivitetty. Uusia yhteistyöverkostoja on luotu näyttötutkintojen tiimoilta. Lisäksi tutkinnon osien tuotteistamiseen (TOT-hanke) liittyvään verkostohankkeeseen on lähdetty mukaan. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma on päivitetty ja sen mukainen kehittämistyö jatkuu. Järjestämissuunnitelman mukainen henkilökohtaistamisen prosessia tarkistettu ja tämän pohjalta on tutkinto-osavastaavien ja opettajien työnkuvia tarkennettu ja päällekkäisyyksiä poistettu. Tavoite 3: Aikuisopiskelijoiden opiskeluhyvinvointiin liittyvien käytänteiden mallintaminen. Johtaminen ja tukipalvelut Tavoite 1: Maksulliselle palvelutoiminnalle asetettujen tulostavoitteiden saavuttaminen. Tavoite 2: Työyhteisötaitojen ja työskentelytapojen kehittäminen. Työssäjaksamisen edistäminen. Opiskeluhyvinvoinnin mallintaminen aikuiskoulutukseen on jatkunut. OHR:ssa aikuisopiskelija edustaa aikuisopiskelijoita ja aikuiskoulutusta, sen lisäksi aikuisopiskelija toimii tutorina aikuisryhmille. Maksullinen palvelutoiminta on edennyt tulostavoitteiden suuntaisesti. Loppukevät oli hiljaisempaa hieronta- ja jalkojenhoidon koulutuksen ajoituksen vuoksi. Syksyn aikana on ollut sekä opiskelijahierontaa että jalkojenhoitoa asiakkaille osana työssäoppimista. Tilojen ulos myynti on tavoitteiden suuntaista. Työyhteisötaidoista on käyty paljon keskustelua. Työskentelytapoja on kehitetty. Koulutuspäälliköt tekevät työsuunnitelmat ja vievät tuntijaot Kurreen. Työvelvollisuuksia on tarkennettu säännöllisesti. Tämän prosessi on selkiytymässä, jolloin työntekijöiden kokonaisvaltaista työnkuvaa on helpompi johtaa. Tämä edistää myös työntekijöiden jaksamista. Työssä jaksamista on edistetty mm. keskusteluilla, kehittämispäivillä, mahdollisuudella vesijumppaan ja arpajaisilla (tavoitteena yhteinen matka keväällä 2014). Henkilöstön kesän yhteisöllisyyspäivä Lentomatka työniloon ja imuun ja syyslukukausi aloitettiin merihenkisellä yhteisöllisyyspäivällä Köpmanholmenissa. Adventtikahvit nautittiin yhdessä Centrian hyvinvointialan kollegoiden kanssa. Vietimme 3 henkilön eläkejuhlat. Alkuvuodesta yksi opettajamme osallistui valmistelevaan vierailuun Sanareverkoston kanssa Tukholmaan ja vierailupaikat olivat kiinnostuneita yhteistyöstä opistomme kanssa. Huhtikuussa toteutui lähihoitajaopiskelijan top-jakso Kiirunassa, ja tämä uusi paikka on kiinnostunut myös lisäyhteistyöstä opistomme kanssa.
Tavoite 3: Lähimaihin suuntautuvan kansainvälisyyden edistäminen. Yhteistyö pohjoismaisen verkoston kanssa on jatkunut. On toteutettu opettaja/asiantuntija-vaihtoja Ruotsiin ja Viroon sekä saatu uusia kontakteja Virosta (Hymy-asiantuntija-hanke). Tavoitteena on ollut aikuisopiskelijoiden kv-vaihtojen lisääminen ja marras-joulukuussa opiskelija sairaanhoito ja huolenpito -ryhmästä suoritti kv-top-jakson Espanjassa. Pohjoismainen verkosto on saanut uuden hankekumppanin Ahvenanmaalta. Mallia Euroopasta eli Me-hanke on saanut lisärahoitusta 31.3.2014 asti. 3. KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVYSALAN OPISTON TULOSLASKELMA (sisäinen/ulkoinen) Talouden kehitys ( ) TP-2012 TA-2013 TP-2013 TP-% TA-% Toimintatuotot Myyntituotot 4 999 754,63 4 662 900 5 118 615,16 2,4 9,8 Maksutuotot 11 484,00 10 000 5 626,00-51,0-43,7 Tuet ja avustukset 35 330,11 87 500 68 758,20 94,6-21,4 Muut tuotot 22 328,40 15 000 17 254,02-22,7 15,0 Toimintatuotot yhteensä 5 068 897,14 4 775 400 5 210 253,38 2,8 9,1 Toimintakulut Henkilöstökulut -3 056 889,91-3 038 400-2 989 301,50-2,2-1,6 Palvelujen ostot -1 473 734,62-1 429 600-1 496 355,38 1,5 4,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -122 529,17-139 200-107 142,02-12,6-23,0 Muut kulut -83 177,73-64 000-86 136,09 3,6 34,6 Toimintakulut yhteensä -4 736 331,43-4 671 200-4 678 934,99-1,2 0,2 Toimintakate 332 565,71 104 200 531 318,39 59,8 409,9 Rahoituskulut netto 135,66 0-6837,33-5140,0 0,0 Vuosikate 332 701,37 104 200 524 481,06 57,6 403,3 Suunnitelmapoistot -33 135,32-24 200-34 795,33 5,0 43,8 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Tilikauden tulos (sitova määräraha) 299 566,05 80 000 489 685,73 63,5 512,1 Poistoeron muutos 0,00 0 0,00 0,0 0,0 Varausten muutos 0,00 0-200 000,00 0,0 0,0 Rahastojen muutos 0,00 0 0,00 0,0 0,0 Yli-/alijäämä 299 566,05 80 000 289 685,73-3,3 262,1 4. MITTARITAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakasnäkökulma: Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa lähihoitajakoulutusta on järjestetty vuodesta 1993, jolloin yhdistettiin kymmenen sosiaali- tai terveysalan toisen asteen tutkintoa yhdeksi ammattitaitovaatimuksiltaan laaja-alaiseksi tutkinnoksi. Lähihoitajan ammatti on yksi sosiaali- ja terveysalan suosituimmista ammateista. Lähihoitajien työllisyysnäkymät ovat hyvät, mikä houkuttelee niin nuoria kuin aikuisia hakeutumaan alalle. Kokonaishakijamäärä oli hyvä, ensisijaisten hakijoiden suhde oli 1,7. Opiskelijatyytyväisyys on edelleen hyvä eli 3,9. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden HOJKS:ja tehtiin nuorten koulutuksessa 29 ja aikuiskoulutuksen 14 opiskelijalle. Taloudellinen näkökulma: Tilikauden tulos oli loistavasti 489.685 euroa. Henkilöstö sitoutui kiitettävästi säästötalkoisiin. Henkilöstökulut toimintatuotoista oli 57,4 %, mikä on 3% pienempi kuin edellisenä vuonna. Ammattikorkeakoulun päätös siirtymisestä Talonpojankadulle näkyi edelleen yhteishankinnoista vetäytymisenä. Rakenteet ja prosessit -näkökulma: Tutkintojen läpäisykerroin pysyi 73 %:ssa. Opintojen keskeyttämisaste oli 2,5 %, se on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Perustutkintoon/OPS valmistui 92 opiskelijaa ja perustutkintoon/näyttö valmistui 83 opiskelijaa. Opiston toiminnan organisoituminen ja kehittäminen nuorten- ja aikuiskoulutuksen sekä työelämänpalvelu ja -kehittämistoiminta tehtäväalueisiin on edennyt saumattomaan yhteistyöhön.
Oppimis- ja henkilöstönäkökulma: Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan. Osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen on kiinteä osa työyhteisön toimintaa ja siinä on otettu huomioon henkilöstön erilaiset elämän ja työuran vaiheet. Yhteistoiminnallinen toimintakulttuuri loi pohjan osaamisen tehokkaalle hyödyntämiselle sekä osaamisen ja tiedon johtamiselle. Opetus- ja tukihenkilöstön osalta sähköisten järjestelmien käyttövalmiuksia on edelleen tuettava. YHTEENVETO: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmissä tapahtuvat muutokset asettavat haasteita niin lähihoitajakoulutukselle kuin työelämälle. Erityisesti vanhusten kasvava määrä työllistää yhä suuremman osan vanhustyöhön, mikä lisää tarvetta kouluttaa vanhustyön osaajia. Työelämässä muutokset näkyvät asiakaslähtöisenä ja kuntoutumista tukevana hoito- ja hoivatyönä. Toimintaympäristöissä aletaan hyödyntää yhä enemmän terveysteknologiaa. Erityisenä haasteena tulee olemaan työvoiman osaaminen ja riittävyys sosiaali- ja terveysalalla niin julkisen kuin yksityisen sektorin tarpeisiin. 5. MITTARIT 2010-2013, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Toteutunut Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Näkökulma/Mittari 2010 2011 2012 2013 2013 ASIAKASNÄKÖKULMA Opiskelijatyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,7 3,6 3,9 4,0 3,9 1.-hakijat/aloituspaikat 1,9 1,7 2,1 1,8 1,7 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 201 187 209 280 193 - ammatilliset perustutkinnot/ops 88 100 120 120 92 - ammatilliset perustutkinnot/näyttö 81 72 59 80 83 - ammattitutkinnot 32 12 28 30 12 - erikoisammattitutkinnot 0 2 1 20 7 TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Opiskelijamäärä yksikköhintakoulutuksessa 450 417 430 443 442 - josta aikuisopiskelijoita 105 97 115 100 122 - josta kahta tutkintoa suorittavia 73 72 71 70 70 Henkilötyövuodet ** 66,0 61,6 54,0 61,2 Toimintatuotot yhteensä (M ) 4,9 5,0 5,1 4,7 5,2 Tilikauden tulos ( ) 397 598 141 546 299 566 80 000 489 685 Investoinnit (M ) 0,03 0,16 0,05 0,50 0,09 Poistojen osuus toimintatuotoista (%) 2,9 0,5 0,7 0,5 0,7 Henkilöstökulut toimintatuotoista (%) 58,2 62,1 60,3 60,0 57,4 Yksikköhintakoulutuksen osuus toimintatuotoista 75,4 67,1 73,7 76,0 74,1 (%) Projektitoiminnan volyymi (M ) 0,024 0,011 0,040 0,15 0,07 RAKENTEET JA PROSESSIT Tutkintojen läpäisyaste (%) 56,0 67,5 73,4 70,0 73,1 Keskeyttämisaste (%) 1,5 2,2 3,0 3,0 2,5 Esimies- alaiskeskustelut (% henkilöstöstä) 90,0 95,0 100,0 91,5 Tukipalveluiden osuus toimintakuluista (%) 19,5 17,9 19,1 18,0 18,7 OPPIMIS-HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus (%)* 85,0 85,0 73,47 95,0 71,43 Työelämäjaksoilla käyneet opettajat 0 4 (7 kk) 0 1(1kk) 0 (jaksokuukaudet) Henkilökunnan KV-vaihdon määrä (viikkoa) 17 15 13 10 11 * tuloksellisuusrahoituksen mittari ** laskentatapa muuttunut v. 2008 *** vuonna 2008 ja 2012 ei toteutettu henkilöstökyselyä **** kysymys muuttunut 2010
6.2.4 Keski-Pohjanmaan Opisto 1. YKSIKÖN TOIMINTA VUONNA 2013 Keski-Pohjanmaan Opistossa on toimintakauden aikana panostettu koulutuksen laatuun kehittämällä ammattitutkintojärjestelmää sekä lisäämällä nuorten perustutkintokoulutuksen työelämäprojekteja. Aikuiskoulutuksen puolella ovat painopisteinä olleet erityisryhmien koulutukset sekä internaatti / asuntolatoiminta. Osa koulutuksen laadullisesta kehittämistä on tehty hankkeiden kautta. Henkilöstöresurssien niukkuus on pakottanut toimintojen uudelleen arviointiin ja tehtävänkuvien tarkistamiseen. Kansanopiston oppilaitosmuodon säilyttäminen on säädösten ja kansanopistoluvan osalta edellyttänyt organisaatiomuutoksen yhteydessä huolellista suunnittelua. Tulevat muutokset ovat vakavoittaneet opiston ilmapiiriä. Henkilöstön lisäksi perustutkintojen opiskelijat ovat ilmaisseet huolensa koulutusten opetukseen ja asumiseen liittyvistä tulevista järjestelyistä. Loppuvuoden aikana tuli tieto opiston toiminnan jakautumisesta nuorten ja aikuisten koulutukseen sekä ruokahuolto- ja kiinteistöpalveluihin. Muutos merkitsee henkilökunnan siirtymistä kuuden eri päällikön alaisuuteen. Avoimien kysymysten johdosta koulutusten markkinointi on loppuvuodesta ollut haasteellista. Koulutusalojen ja tiimien välistä yhteistyön laatua on kaikesta huolimatta kehitetty edelleen aktiivisesti. Marjo-Riitta Ventola Rehtori 2. ASETETTUJEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Nuorten koulutuspalvelut Tavoite 1: Koulutuksen laadun parantaminen. Tavoitteet Toteutuminen 2013 Wilman käyttöä tehostettiin. Audiovisuaalisen viestinnän opettajat ovat tiivistäneet yhteistyötä ja kehittäneet opetusta projektilähtöiseksi. Mixed studies -hankkeen yhteistyökumppanien kanssa on tehty audiovisuaalisen alan koulutusten laatutyötä. Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen laadun kehittämistä käsiteltiin Opiston järjestämien, Valtakunnallisten nuva-päivien aikana. Siellä julkaistiin Opiston koordinoima OPH:n tilaama humanistisen ja kasvatusalan turvallisuusopas. Tavoite 2: Valinnaisten opintojen tarjonnan laajentaminen. Tavoite 3: Kestävän kehityksen ja yrittäjyyden edistäminen. Tavoite 4: Pedagogisten menetelmien kehittäminen. Valinnaisia opintopolkuja ja tutkinnon osia on kehitetty Palava- ja Mixed studies hankkeissa. Vaihtoviikko toteutettiin lukion ja kansanopistolinjojen kanssa. Perustutkintojen opetussuunnitelmien kehittäminen laajentamalla valinnaisuutta ammattitutkinnoista käynnistettiin. Kierrätysmateriaalien käyttöä on lisätty opetuksessa ja paperitulosteita vähennetty. Opetukseen liittyvät asiakastyöt ja tapahtumat ovat lisääntyneet. Yhtymän Kestävän kehityksen viikolla toteutettiin kiusaamisen vastainen draamaprojekti kaikissa Kpedun opistoissa. KEKEviikkoa varten valmistettiin ravitsemusinfo. 4H yhdistyksen kanssa toteutettiin ideasta yrittäjyyteen ja POP Up yrittäjyyspäivät kauppakeskus Chydeniassa. Tapahtumien toteuttamisen kautta opetetaan vastuun ottamista. Nuvapuolella on pidetty syksyn aikana useita tiimiyttämisiä ja opiskelijoiden toteuttamia tapahtumia eri opistojen opiskelijoille. Yhteistyöprojektit perustutkintojen ja kansanopiston erityisryhmien kanssa toteutuivat esim. Opiston uutiset. Samoin palvelujen tuottamisen opintokokonaisuus yhdessä työelämän kanssa toteutui.
Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Tavoite 1: Ammattitutkintojen järjestämisprosessin kehittäminen. Tavoite 2: Internaattimuotoiset koulutukset kehittyvät. Tavoite 3: Leiritoiminta kehittyy. Tavoite 4: Tyhy-toiminnan tarjonta kehittyy. Johtaminen ja tukipalvelut Tavoite 1: Projektitoiminnan kehittäminen. Tavoite 2: Taloudellinen kestävyys toteutuu koko toiminnan osalta. Tavoite 3: Henkilöstön työhyvinvointi pysyy hyvänä. Tavoite 4: Kiinteistönhoidon ja tukipalvelujen toiminta tehostuu. Keski-Pohjanmaan Opiston perhepäivähoitajan sekä koulunkäynnin- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnoista on tehty itsearvioinnit sekä vertaisarvointi. Niiden pohjalta määriteltiin kehittämiskohteet ja aloitettiin kehittämistyö. Verna-hankkeen päätösseminaari pidettiin, jossa päätettiin hakea jatkohanketta. Myönnetyn Laatu ja kehittämisavustuksen mukaisesti on panostettu internaatin kehittämiseen, ensisijaisesti erityisryhmille kohdennettuihin koulutuksiin ja leireihin. Kehitysvammaisten koulutuksessa on kehitetty taidepainotteisuutta yhteistyössä Aalto Yliopiston ja K.H.Renlundin museon kanssa. Internaattipedagogiikka 2 hankkeesta tiedotettiin yhtymän asuntolaohjaajien ryhmässä. Päivitettiin yhtymän organisaatiouudistuksen vaikutuksia asuntolatoimintaan. Kesällä 2013 toteutettiin onnistuneesti kehitysvammaisten kesäleiri sekä uutena tuotteena Green Care-lastenleiri. Suunniteltiin kesän 2014 leiritoiminnan alustavia linjauksia erityisesti kehitysvammaisten kesäleirin osalta Art Is- hankkeen tullessa mukaan. Aikuiskoulutustiimi on tuotteistanut TYHY-palvelut ja tarkentanut sisältöjä. Kiinteistöpalvelun henkilöstölle järjestettiin kokopäivän kestävä virkistyspäivä. Opetushenkilöstön projektiosaamista on hakemusprosessien yhteydessä vahvistettu projektiasiantuntijan tuella. Projektityöhön varattavien resurssien jakautumista opettajille on selkeytetty. Perustutkinnoissa palvelujen tuotteistamisen projektit on otettu käyttöön. Opetus on projektinomaista ja sitä edellään kehitetään. Myönteinen päätös saatiin Mixed Studies jatkohankkeelle ja kansainväliselle Art is-hankkeelle, joka keskittyy erityisryhmien taidetoimintaan. Pidettiin Erihyvä taideprojektiin liittyvä seminaari ja päätettiin jatkaa yhteisyötä museon, Duunin ja Kompassin kanssa. Taloutta seurataan tiimeittäin neljännesvuosittain tiimeissä henkilöstön kanssa seuraten Yhtymän ohjeistusta. Työajan resurssoinnista ja seurannasta käytiin keskustelua ja avattiin epäselvyyksiä. Tavoitteena on henkilöstöresurssien taloudellisempi jakautuminen ja reaaliaikainen seuranta. Henkilöstön matka- ja koulutuspäiväohjeistuksia on tarkennettu. Henkilöstön määrä väheni. Henkilöstötiimeissä on käsitelty henkilöstökyselyn tuloksia ja niiden pohjalta määritelty kehittämistavoitteita. Varhainen puuttuminen työtoverien työuupumukseen otettiin yhdeksi tavoitteeksi. Tiimeille tarjottu työnohjaus on jatkunut. Työaikaresurssien jakautumista ja seuraamista on ohjeistettu uudelleen henkilöstön kokeman kuormituksen vähentämiseksi. Kuitenkin aikuiskoulutuksessa tehtävien kasautuminen muutamalle työntekijälle poissaolojen takia on ollut kuormittavaa. Yhtymän muutostilanne heikentää työhyvinvointia ja tavoitteiden saavuttamista. Huoli työpaikan säilymisestä on lisääntynyt. Järjestettiin henkilöstön virkistyspäivä ja Oivan läksiäiset. Kpedun pikkujoulu toteutettiin koko henkilöstön yhteistyöprojektina. Henkilöstölle järjestettiin EA2-koulutus. Palo- ja terveystarkastukset on tehty opiston tiloissa. Opiston turvallisuus ja kriisinhallintaa on tarkasteltu. Sen pohjalta on tehty suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden koulutuksista syyskaudelle. Kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapidon suunnittelulla ja priorisoinnilla on parannettu tulevien kustannusten seurantaa. Kansanopisto-opiskelijat osallistuivat viikonloppupäivystykseen. Opiston ympäristöä siistittiin mm. jokivarren osalta. VR:lle myytiin pieni maa-alue kaksoisradan rakennustyömaan siirtyessä Opiston kohdalle.
3. KESKI-POHJANMAAN OPISTON TULOSLASKELMA (sisäinen/ulkoinen) Talouden kehitys ( ) TP-2012 TA-2013 TP-2013 TP-% TA-% Toimintatuotot Myyntituotot 2 085 990,06 1 883 700 2 012 159,94-3,5 6,8 Maksutuotot 69 900,62 110 000 52 697,81-24,6-52,1 Tuet ja avustukset 1 146 357,46 1 157 000 1 108 907,66-3,3-4,2 Muut tuotot 78 602,05 71 500 97 668,39 24,3 36,6 Toimintatuotot yhteensä 3 380 850,19 3 222 200 3 271 433,80-3,2 1,5 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 726 107,26-1 722 100-1 570 477,76-9,0-8,8 Palvelujen ostot -944 909,55-909 600-942 828,47-0,2 3,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -270 774,66-278 700-282 923,75 4,5 1,5 Muut kulut -106 982,40-101 200-94 217,30-11,9-6,9 Toimintakulut yhteensä -3 048 773,87-3 011 600-2 890 447,28-5,2-4,0 Toimintakate 332 076,32 210 600 380 986,52 14,7 80,9 Rahoituskulut netto -3732,24-6 000,00-5972,95 60,0-0,5 Vuosikate 328 344,08 204 600 375 013,57 14,2 83,3 Suunnitelmapoistot -182 725,79-154 600-150 243,29-17,8-2,8 Satunnaiset tulot ja menot 0,00 0,00 0,00 Tilikauden tulos (sitova määräraha) 145 618,29 50 000 224 770,28 54,4 349,5 Poistoeron muutos 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 Varausten muutos 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 Rahastojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 Yli-/alijäämä 145 618,29 50 000 224 770,28 54,4 349,5 4. MITTARITAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2012 Asiakasnäkökulma: Vapaan sivistystyön osalta voi todeta, että toteutunut opiskelijaviikkomäärä (8537) on vähentynyt ja internaattimuotoisten opiskelijaviikkojen määrässä (4651) on pieni lisäys. Kolmen viime vuoden aikana brutto-opiskelijaviikkomäärä ei ole ollut määrittävä luku valtionavun suuruudelle. Valtionavun suuruus on määrittynyt noin 6800 opiskelijaviikon mukaisesti. Opistossa on panostettu internaattikoulutusten lisäämiseen ja monimuotokoulutusten vähentämiseen. Tällainen laadullinen muutos takaa tavoitellun netto-opiskelijaviikkomäärän pienemmällä bruttoviikkomäärällä. Toinen selitys bruttoopiskelijamäärän vähenemiseen on, että yhteistyö Sosiaali- ja terveysalan opiston kanssa ei toteutunut odotetusti. Perustutkinto-opiskelijoiden Opiskelijatyytyväisyys on parantunut (4). Taloudellinen näkökulma: Opiston taloudellinen tulos (224.770 euroa) on myönteinen. Henkilöstökulut jäivät budjetoitua alhaisemmaksi, koska kahden henkilön työvapaan ajaksi ei palkattu sijaisia. Ostoja on vähemmän kuin talousarvioon on merkattu. Vuoden aikana saatua laatu- ja kehittämisavustusta ei ole kirjattu talousarvioon. Rakenteet ja prosessit näkökulma: Tutkintojen läpäisykerroin (61,5%) jäi alle asetetun tavoitteen (85%). Opiston keskeyttämisaste (3,7) alitti tavoitetason (3,0). Läpäisykerroin vaihtelee vuosittain suuresti opiskelijatason mukaan, esim vuonna 2012 media-assistenttien läpäisy oli 89,5%. Kehityskeskustelujen toteutuminen jäi 97,1%:iin työvapaajärjestelyjen vuoksi. Oppimis- ja henkilöstönäkökulma: Henkilöstön muodollinen kelpoisuus on (68,2%). Pedagoginen pätevyys on tällä hetkellä 85% ja tulee paranemaan vuoden 2014 aikana. Korkeakoulututkinnon omaavan henkilöstön osuus oli 73 prosenttia. Opetushenkilöstöstä yksi on aloittanut erityisopettajaopinnot. Henkilöstöresurssien väheneminen vaikutti henkilökunnan kansainväliseen vaihtotoimintaan.
Yhteenveto: Keski-Pohjanmaan Opiston henkilöstö on motivoitunutta ja tottunut osallistumaan työyhteisön ja sen palvelujen kehittämiseen. Perustutkintojen ja vapaan sivistystyön välinen yhteistyö on mahdollistanut koulutusten tuottamisen kustannustehokkaasti. Huolena on yhteistyön vaikeutuminen opiston toimintojen jakautuessa organisaatiossa eri tahoille. Perustutkintojen asiakasprosessia ja elinvoimaisuutta on parannettava. Humanistisen ja kasvatus- sekä kulttuurialojen merkitys ei ole toisarvoinen alueen ammatillisen koulutuksen kentässä. Samoin kuin kansanopistotoiminta, ne tukevat alueen luovan talouden kasvua ja kulttuuritoimintaa. Koulutukset tarjoavat yksilöllisiä vaihtoehtoja ihmisten halutessa kehittää ammatillisia ja yleissivistäviä kansalaistaitojaan. Tulevaisuudessa työnteon mahdollisuudet jaksottuvat ja niiden väliin jää vapaa-aikaa. Kansainvälistyvä elinkeinoelämä edellyttää yleissivistystä osana ammatillista osaamista. Hyvinvoiva maakunta tarvitsee tulevina vuosina aktiivisia vapaaehtoisia kansalaistoimijoita ja vahvaa kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjontaa. 5. MITTARIT 2010-2013, KESKI-POHJANMAAN OPISTO Toteutunut Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Näkökulma/Mittari 2010 2011 2012 2013 2013 ASIAKASNÄKÖKULMA Yksikköhintakoulutus: Opiskelijatyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,8 4,0 4,2 4,0 4,0 1.-hakijat/aloituspaikat 1,4 1,5 1,9 1,7 1,7 Vapaa sivistystyö: opiskelijaviikot vuodessa 9 727 9 700 9 259 9 000 8 537 - josta Internaattiviikkojen osuus** 4 100 4 300 4 630 4 500 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 55 53 71 92 53 - ammatilliset perustutkinnot/ops 18 29 37 37 32 - ammattitutkinnot 37 22 34 50 21 - erikoisammattitutkinnot 0 2 0 5 0 TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Yksikköhintakoulutuksen opiskelijamäärä 104 114 110 103 109 Henkilötyövuodet ** 35,0 39,6 41,3 42 37,7 Toimintatuotot yhteensä (M ) 3,4 3,5 3,4 3,2 3,3 Tilikauden tulos ( ) 402 387 203 152 145 618 50 000 224 770 Investoinnit (M ) 0,0 0,01 0,0 0,02 0,03 Poistojen osuus toimintatuotoista (%) 6,3 5,9 5,4 4,8 4,6 Henkilöstökulut toimintatuotoista (%) 40,7 47,0 51,0 50,0 48,0 Yksikköhintakoulutuksen osuus toimintatuotoista (%) 35,8 35,5 35,8 40,0 37,8 Projektitoiminnan liikevaihto (M ) 0,1 0,037 0,095 0,5 0,17 RAKENTEET JA PROSESSIT Tutkintojen läpäisyaste (%) 78,9 62,8 74,4 85,0 61,5 Keskeyttämisaste (%) 2,9 2,6 2,7 3,0 3,7 Esimies- alaiskeskustelut (% henkilöstöstä) 100,0 100,0 100,0 100,0 97,1 Tukipalveluiden osuus toimintakuluista (%) 22,5 23,0 23,2 25,0 21,0 OPPIMIS-HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Opetushenkilöstön muodollinen kelpoisuus (%)* 90,0 80,0 60,87 86,0 68,20 Työelämäjaksoilla käyneet opettajat (jaksokuukaudet) 0 4 2 (3kk) 2 (1kk) 0 Henkilökunnan KV-vaihdon määrä (viikkoa) 18 20 24 15 12 * tuloksellisuusrahoituksen mittari ** tarkoittaa asuntolapalveluita käyttäneiden opiskelijoiden opiskelijaviikkoja ** laskentatapa muuttunut v. 2008 *** vuonna 2008 ja 2012 ei toteutettu henkilöstökyselyä **** kysymys muuttunut 2010