Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 28.8.2015 Bioanalyytikkokoulutuksen ennakoiminen Johanna Moisio, OKM
Ammattikorkeakoulujen ohjaus Hallitusohjelman ja lainsäädännön lisäksi ammattikorkeakouluja ohjataan ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisillä monivuotisilla sopimuksilla. Sopimukset tehdään kolmeksi-neljäksi vuodeksi ja niissä sovitaan ammattikorkeakoulujen toiminnalle asetettavista keskeisistä tavoitteista, niiden seurannasta sekä toiminnan kehittämisestä. Niinä vuosina, joina neuvotteluja ei käydä, opetus- ja kulttuuriministeriö antaa korkeakouluille kirjallisen palautteen. Tavoitteissa sovitaan mm. tutkintojen määrällisistä tavoitteista, mutta ei esimerkiksi aloituspaikoista.
Korkeakoulujen strateginen johtaminen ja OKM:n ohjaus OKM:n ohjausvälineitä Koulutusvastuiden määrittely mm. tutkintonimikkeittäin Rahoitusmalli ja sen kannustimet Sopimusmenettely Kirjallinen palautemenettely Korkeakouluvierailut (keväästä 2013) Raportointi ja erillisselvitykset Arvioinnit Tilastot ja indikaattoripohjainen seuranta Taloushallinnon koodisto Seminaarit ja muut tilaisuudet Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Taustatyö Sisältää valtioneuvoston tulevaisuuskatsauksien tekemistä talouden ja työmarkkinoiden rakenne-ennusteita työvoima- ja koulutustarve-ennusteita kansainvälistä vuorovaikutusta ja globaalin kehityksen seurantaa jne jne
Joint campuses, programmes, courses, degrees Changing challenges changing the paradigm Social dimension: values, inclusiveness, public common good, access to information Research infrastructures and programmes Multidisciplin cross-discip approach Knowledge, information sharing Recryting of teachers, experts Mobility of students, researcher experts, administra
Iceland New Zealand Poland Australia Denmark Finland Ireland Netherlands Japan Slovak Republic Slovenia Norway Portugal Latvia Israel Czech Republic Austria Sweden United States EU21 average OECD average Canada Germany Switzerland Spain Turkey Italy Chile Hungary Mexico Many more people are expected to graduate from academically-oriented tertiary education Chart A3.2 - A First-time graduation rates in tertiary-type A education (1995 and 2012) % 70 Tertiary-type A (2012) Tertiary-type A (1995) 60 50 40 30 20 10 0
Miksi koulutustarpeiden ennakointi on tärkeää? Luodaan pohjaa koulutuspolitiikan tulevaisuussuuntautuneelle kehittämiselle Luodaan edellytyksiä koulutuksen ala- ja astekohtaiselle mitoittamiselle ennakoidun aloittajatarpeen pohjana työvoiman tarve eri toimialoilla Turvataan kaikille nuorille mahdollisuus perusasteen jälkeiseen ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen Luodaan edellytyksiä koulutuksen sisällölliselle suunnittelulle ja opetussuunnitelmatyölle osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi) Luodaan edellytyksiä alueelliselle kehittämistyölle ja korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien suunnittelutyölle Varaudutaan ikärakenteen voimakkaaseen muutokseen Varaudutaan tuleviin työmarkkinoihin koulutustarpeen ennakoinnin vaikutukset 2020-luvulla 9
Ennakointi osana päätöksentekoa Ennakointitieto päätöksenteon tukena ennakointitieto tuottaa päätöksentekijälle pohjan, Koulutustarjonta 2020-raportti valmistuu toukokuussa 2015 Valtioneuvosto päättänee kaikkien koulutusasteiden mitoituksesta vuoden loppuun mennessä Tulos- ja normiohjauksen tukena (kts. edellä) yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut vuonna 2016 sopimuskaudelle 2017-2020 Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen oman toiminnan tukena Alueellisen kehittämisen tukena 10
Ennakointi uudistusten tukena Globaalit muutokset ohjaavat kehitystä Moniulotteinen ja nopeasti muuttuva maailma asettaa yhä suurempia haasteita määrälliselle sekä laadulliselle ennakoinnille Millainen Suomi halutaan tulevaisuudessa? Ennakoinnilla luodaan pohjaa päätöksenteolle ja rakenteiden uudistukselle Ennakoinnilla tuetaan kasvua, työelämän kehitystä ja palveluja Edesautetaan valintojen tekoa eri vaihtoehtojen välillä laatimalla useampia vaihtoehtoisia skenaarioita Ennakoinnissa onnistuminen edellyttää laajapohjaista vuorovaikutusta ja sitoutumista Ennakointia tehdään laskennallisilla malleilla, joissa ei voida ottaa huomioon kaikkia reaalimaailman rajauksia ja tekijöitä Paikannetaan aloja, joilla poistuma on suurta tai nähdään tulevaisuuden kasvua, uusien kasvualojen tunnistaminen Rahoituskehys raamittaa mitoitusratkaisuja Ennakointitietoa tuotetaan useilla tahoilla ja tasoilla erilaisiin tarpeisiin
Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän (KT 2020) ehdotus tutkintotavoitteiksi vuodelle 2020 Taustaa VATT:n ministeriöiden tilauksesta tekemät toimialaskenaariot, ammattirakenne- ja poistumaennakointi KT 2020 työryhmän kysely maakunnille ja sidosryhmille toimialojen työllisyyden ja niiden osaamistarpeiden kehityksestä Sidosryhmätilaisuus huhtikuussa Sidosryhmäkuulemisia Opetushallituksessa aikaisemmin tehdyn ammattirakenneennakoinnin hyödyntäminen Kerätyn laadullisen aineiston pohjalta tehdyt painotukset toimialaskenaarioihin, erityisesti kasvualoihin
VATT toimialaskenaariot (2011-2030) Opetushallitus (koulutustarvelaskelmat, poistuma jne.) KT 2020 -työryhmä; prosessikuvaus Työryhmä Sidosryhmäyhteistyö Ehdotuksen laadinta Työryhmän esitys Työryhmän raportti Aluejaosto Aikuiskoulutusjaosto Tohtorikoulutusjaosto Tutkintotavoitteet v. 2020 Valmis (12.6.2015) Aluekysely Toimialakysely Erilliskuulemiset (EK, KL, STM, OKM, Sitra) Seminaarit; asiantuntijakuulemiset Esityksen luonnos 13.5.2015 seminaari Luovutus ministeriölle Lausuntokierros (Menettelyä ei vielä vahvistettu) 6/2015 Sidosryhmien mahdollisuus antaa lausunto (25 kpl)
Kasvualoja työllisten määrän näkökulma VATT-politiikkaskenaario (VATT 2015) Liike-elämän tekniset palvelut Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Terveyspalvelut Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Järjestöt Sosiaalipalvelut Metsätalous ja -teollisuus Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut Kuljetus Muut palvelut Maakuntien liitoille osoitetun kyselyn perusteella eniten työllisyyttä kasvavat alat (OPH 2015) Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä terveysteknologia Puunjalostus, metsäteollisuus ja biotalous Matkailu Kiinteistönhoito- ja ala Cleantech Energiaklusteri Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja logistiikka Elintarvikeklusteri Koulutus ICT Muut palvelut Koulutustoimikuntien näkemys uusista aloista, joista voisi 10-15 vuodessa muodostua merkittävä työllistäjä ja/tai vientitulojen lähde? (OPH 2014) Terveys- ja hyvinvointi sekä terveysteknologia, Matkailu Biotalous ja metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Urheilu ja liikunta Logistiikka ja liikenne Kiinteistöt, pientalot (ylläpitopalvelut) Koulutusvienti Puhdas luonto ja vesi Tietoturvaosaaminen + KYBER Rakennusteollisuus Kemian teollisuus
Kasvualoja muita näkökulmia Suomi uuteen nousuun toimialat, joissa Suomen kansantaloudellinen etu oli suurin vuonna 2010 (Pohjola 2014) Paperi ja paperituotteet Sahatavara ja puutuotteet Tietojenkäsittelypalvelut Metallien jalostus Öljytuotteet Rakentaminen Muut koneet ja laitteet Muut liike-elämän palvelut Suomen maaraportin näkemykset Suomen kasvualoista (Euroopan komissio 2015) Biotalous Tieto- ja viestintätekniikan palvelualat Liike-elämän palvelut Tukipalvelut Kemianteollisuus Metalliteollisuus Tieteelliset, tekniset ja hallinnolliset palvelut Jalostusarvoltaan suurimmat palvelutoimialat, joilla on suurin skaalaetu ja ovat eniten paikkariippumattomia (ETLA 2014) Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Langattoman verkon hallinta ja palvelut Kustannustoiminta Langallisen verkon hallinta ja palvelut Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tukkukauppa Mainostoiminta Agentuuritoiminta Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit
Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020-luvulle 60% 50% 51% 50% 50% 40% 30% 28% 31% 29% 20% 21% 19% 21% 10% 0% Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kesu 2011-2016 tutkintotuotos Tutkinnot 2011-2013 ka KT 2020 esitys
Työryhmän esitys kuvitteellisena aloittajatarpeena Laskennallinen aloittajatarve Nykyläpäisy 63%* Tavoiteläpäisy75% Tavoiteläpäisy 100% Ammattikorkeakoulut 32 400 27 200 20 400 Yliopistot 24 000 20 200 15 100 *Läpäisyaste laskettu ammattikorkeakouluissa 6,5 vuodessa tutkinnon suorittaneet. Yliopistoissa 9 vuodessa tutkinnon suorittaneet.
Aikuiskoulutus Muut koulumuodot Tutkintoon tai sen osaan valmistavan ammatillisen aikuiskoulutuksen aloittajatavoite on 65 000 ja tutkintotavoite 37 000 (opetushallinnon alainen koulutus, vuonna 2013 aloittajia 51 700 ja tutkintoja 27 800). Työryhmä esittää ylempien ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteeksi asetetaan 4500 tutkintoa vuonna 2020 eli tutkintomäärän kaksinkertaistamista nykytilaan verrattuna. Tohtorikoulutus Lukiokoulutus Työelämä- ja toimintaympäristömuutosten perusteella uusia tohtoreita tarvitaan vuosittain enintään 1600. Yksityisen sektorin osuus tohtoreiden työllistäjänä tulisi kasvaa siten, että se on 30 % työvoimaan kuuluvasta tohtoreista vuoteen 2030 mennessä. Nykyinen taso säilyy (50 % toisen asteen koulutuksen aloittaneista) Ruotsinkielinen koulutustarjonta Ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrä tulee turvata perustuslain mukaisesti Ruotsinkielisen koulutustarjonnan tarve sisältyy työryhmän esitykseen, mutta sen alakohtaiset erityistarpeet tulee turvata
Tavoitteellisten kasvuodotusten ohella syytä pitää mielessä Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseksi. Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja - asteiden raja-aitojen purkamiseksi. Vaikka koulutus-, elinkeino-, innovaatio-, työmarkkina- ja kilpailupolitiikassa voidaan tukea tavoitteellista yhteiskuntakehitystä, niin globaalien arvoketjujen myötä kansallisten painopisteiden näkeminen ja tehokas edistäminen on yhä haastavampaa Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset tarkkarajaisen alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan? Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille ja kriiseille, niin jatkossa on kuitenkin turvattava Suomen elinkeinorakenteen riittävä laaja-alaisuus.
Yhteenveto Miten vastata koulutusta suuntaamalla ja osaamista kehittämällä elinkeinorakenteen uudistamisen haasteisiin? Nuorten koulutuksen kohdentaminen kasvualoille Koulutuksen tehokkuuden parantaminen Työvoimareservien maksimaalinen hyödyntäminen Koulutustason nostaminen Metataitojenhallinta Alat ylittävä osaaminen Digiosaaminen Kasvualojen osaamistarpeet Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TKI-valmiudet Koulutus- ja elinkeinopolitiikan yhteinen tavoitteenasettelu Tavoitteellinen elinkeinorakenne Vientivetoiset kasvualat Digitaalisuus ja palvelualojen skaalautuvuus SOTE-alan tuottavuus Bio- ja kiertotalous Kotimainen energiantuotanto Alueelliset tavoitteet Yritysrakenteen tavoitteellinen muutos Elinkeinorakenteen uusintaminen (korvattava poistuma) Lähtökohta Teollisuuden rakennemuutos ja globaalitalouden laskusuhdanne Elinkeinorakenteen hidas uudistuminen Kapea-alainen vientisektori Osaamistason heikkeneminen Huoltosuhteen heikentyminen VATT-ennusteet OPH:n koulutustarvelaskelmat
Työryhmän esitys tutkintotarpeiksi vuodelle 2020 oli yksimielinen. Työryhmän laatima raportti on julkaistu OKM:n verkkosivuilla: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2015/osaaminen.html?lang=fi OKM ei jatkossa laadi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (KESU). Mahdollisesta koulutuksen määrällisten tavoitteiden asettamisesta valtioneuvoston erillisenä päätöksenä on keskusteltu, mutta asia on vielä auki. Myöskään mahdollisesta lausuntopyynnöstä ei ole vielä tehty päätöksiä.