Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit

2011 Immigratum-projektin rekrytointija kotouttamismallit IMMIGRATUM-PROJEKTI Teija Kuukka Kuukka Teija Immigratum 1.1.2011

Immigratum työperusteisen maahanmuuton kehittäminen -projekti on Sastamalan koulutuskuntayhtymän (SASKY) hallinnoima, Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) toteuttama ja pääosin ESR-rahoitteinen. Rahoittajina toimivat Pirkanmaan ELY-keskus, Ylä-Pirkanmaan kunnista Mänttä-Vilppula (Mäntän kaupunki ja Vilppulan kunta yhdistyivät 1.1.2009 Mänttä- Vilppulan kaupungiksi), Virrat ja Ruovesi sekä yksityiset yritykset. Luoteis-Pirkanmaan (Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Kihniö) osahankkeen toteutuksesta vastaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (LPKKY). Projektin yhtenä tavoitteena on, että työvoimapulasta kärsivät yritykset, erityisesti metallialan yritykset, saavat paikattua työvoimapulaansa ulkomailta rekrytoiduilla työntekijöillä. Ammattitaitoisen työvoiman lisäämisellä parannetaan yritysten mahdollisuuksia jatkaa kilpailukykyistä toimintaa Suomessa. Rekrytoidut työntekijät perheineen saadaan sopeutettua ja kotoutettua suomalaiseen yhteiskuntaan ja syrjäytymisen uhka on pieni. Lisäksi projekti pyrkii parantamaan yleisiä maahanmuuttajien vastaanottovalmiuksia kunnissa. Projektin kohderyhmänä ovat työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, ulkomaisia työntekijöitä rekrytoivat yritykset, kunnat ja muut viranomaistahot. Työperusteinen maahanmuuttaja on henkilö, jonka pääasiallinen syy muuttaa Suomeen liittyy työhön. Työperusteiset maahanmuuttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: vuokratyövoimaa, joka tulee Suomeen määräaikaiseen työhön suomalaisen henkilöstövuokrausyrityksen kautta työvoimaa, jota suomalainen työnantaja palkkaa suoraan (ilman välittäjiä) määräaikaiseen työsuhteeseen työvoimaa, jota suomalainen työnantaja palkkaa suoraan (ilman välittäjiä) toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. (POINTTI 2010) Tämän julkaisun tavoitteena on kuvata Immigratum-projektin toiminta-aikana (1.4.2008 30.11.2011) kehitettyjä ja toteutettuja ulkomaisen työvoiman rekrytointimalleja. (Osa malleista on kehitetty Immigratumia edeltäneen Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet - projektin (1.4.2007 31.5.2008) aikana ja niitä on edelleen kehitetty Immigratum-projektissa.) Immigratum-projektin avulla on autettu yrityksiä rekrytoimaan toiminta-alueelleen työvoimaa muun muassa Kiinasta ja Venäjältä. Sen avulla on tuotettu myös kotouttamispalveluita työperusteisille maahanmuuttajille ja heidän perheilleen. Projektiin on sisältynyt rekrytointimatkoja ulkomaille ja maahanmuuttokoordinaattoreiden toteuttamien kotouttamistoimenpiteiden järjestämistä Suomessa. Julkaisussa kuvataan kolmen pirkanmaalaisen alueen (Mänttä-Vilppula, Virrat ja Parkano) toimintatavat. 1

SISÄLTÖ 1 TAUSTAA 3 Mänttä Virrat Parkano 2 REKRYTOINTI ULKOMAILTA 6 Opas yrittäjälle 3 MÄNTÄN MALLI 9 4 REKRYTOINTIPROSESSI KIINASSA....10 markkinointi ja tiedotus koneistajien ja hitsaajien testaus ja raportointi työntekijävalinnat ongelmat prosessissa Suomeen saapuminen perehdytyskoulutus 5 VIRTAIN MALLI....15 6 REKRYTOINTIPROSESSI VENÄJÄLLÄ...16 markkinointi ja tiedotus rekrytointitilaisuus työntekijävalinnat Suomeen saapuminen 7 PARKANON MALLI..17 8 REKRYTOINTIPROSESSI HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYSTEN KAUTTA. 18 9 MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORIPALVELUT 20 10 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 LIITTEET LÄHTEET 2

1 TAUSTAA Mänttä Mäntässä rekrytointiprosessi sai alkunsa yrittäjien kokemasta työvoimapulasta. Ammattitaitoisia metallimiehiä ei löytynyt alueelta tarpeeksi ja osaavan työvoiman puute nähtiin yritysten kasvun esteenä. Yritykset osallistuivat yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa erilaisiin hankkeisiin saadakseen lisää osaavaa työvoimaa, mutta nämä toimet eivät olleet kuitenkaan riittäviä. Yrittäjät olivat valitelleet tilannetta myös Mänttä-Vilppula - seudun kuntien omistamalle kehitysyhtiölle, MW-Kehitys Oy:lle, ja kertoneet ongelmista työvoiman saamisessa. MW-Kehitys Oy:n tavoitteena oli kehittää seudun elinkeinoelämää ja toimitusjohtaja laittoikin ns. kiinaprojektin pystyyn vastauksena alueen yritysten työvoimapulaan. Samaan aikaan Mäntässä sovittiin, että kaupunki ryhtyy panostamaan enemmän pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, sillä aiemmin siihen ei ollut kiinnitetty juurikaan huomiota. Kaupungin työllistämisosuus nousi korkealle, ja kaupunki on jatkossakin pyrkinyt siihen, että työllistettyjen määrä on suhteellisen iso. Tällä pyrittiin siihen, että suomalainen työvoima on tehokkaasti käytössä. Ulkomaisia rekrytointeja mietittäessä käytiin Ay-liikkeen kanssa keskusteluja siitä, mikä tilanne työmarkkinoilla oli. Kerrottiin, että Mäntän kaupunki panostaa siihen, että suomalaisille yritetään löytää mahdollisimman tehokkaasti töitä. Keskustelua käytiin myös negatiivisesta väestönkehityksestä, joka aiheuttaa sen, että suomalaista työvoimaa ei ole kohta saatavilla kaikille aloille. Ay-puolikin suhtautui positiivisesti ajatukseen ulkomaisista rekrytoinneista, samoin Mäntän kaupunki. MW-Kehitys Oy oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Mäntän seudun koulutuskeskuksen (MSKK) ja FutuVision Eu-Sino Oy:n kanssa kiinalaisnuorille järjestetyn koulutuksen kautta. Koska hyvät suhteet Kiinan olivat jo olemassa, MW-Kehitys Oy, MSKK:n ja FutuVision Eu-Sino Oy päättivät suunnata myös rekrytointitoimia Kiinaan. Ensimmäinen rekrytointimatka Kiinaan tehtiin vuonna 2006 ja mukana matkalla olivat työvoimahallinnon, MW-Kehitys Oy:n ja FutuVision Eu-Sino Oy:n edustajat, Mäntän, Vilppulan ja Keuruun alueen yrittäjiä sekä MSKK:n kansainvälisen koulutuksen suunnittelija ja metallipuolen opettaja. Onnistuneen rekrytointimatkan tuloksena 10 kiinalaista metallimiestä sai työpaikan Suomesta. Mäntän seudun koulutuskeskus teki projektihakemuksen Pirkanmaan TE-keskukseen ( nyk. ELYkeskus), ja sai rahoituksen Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin ajalle 1.4.2007-31.5.2008. ESR-rahoituksen (Euroopan sosiaalirahasto) lisäksi projektia rahoitettiin kuntarahalla ja yksityisellä rahoituksella. Projektiin palkattiin kolme maahanmuuttokoordinaattoria hoitamaan työperusteisten maahanmuuttajien ja heidän perheenjäseniensä kotouttamiseen ja sopeuttamiseen liittyviä asioita. Lisäksi palkattiin projektikoordinaattori hoitamaan projektin hallinnointia. Vuoden kuluttua projektille haettiin jatkoa, ja Pirkanmaan ELY-keskus ( ent. TE-keskus) hyväksyi kolme ja puolivuotisen Immigratum-projektin ajalle 1.4.2008-30.11.2011. 3

Rahoitus hoidettiin samalla tavalla kuin edeltäneessä projektissa. Henkilömäärä kasvoi projektipäällikön rekrytoinnin myötä viiteen. Virrat Virroilla rekrytointiprosessi alkoi samasta syystä kuin Mäntässä eli työvoimapulasta. Virroilla toimiva yritys aikoi tehdä suuria investointeja ja se tarvitsi lisää työntekijöitä. Yrityksellä oli hankaluuksia löytää työvoimaa jopa sen hetkiseen tuotantoon, saati uuden investoinnin kautta saavutettaviin työpaikkoihin. Yritys oli miettinyt jopa ulkomaille sijoittautumista työvoiman saatavuuden takia. Työvoimatoimistolla (nyk. TE-toimisto) oli aktiivinen rooli Virroillakin, työvoimatoimiston johtaja painotti rekrytointiprosessiin mukaan lähteville kunnille ja yrityksille, että jokaisen pitää ensin hoitaa kotipesä kuntoon. Kuntien kohdalla tämä tarkoitti työllistämisasioita, yritysten taas piti saada tarvittaessa imagonsa kuntoon. Työvoimatoimistosta tuli selkeä viesti, että yritysten on turha lähteä ulkomaisiin rekrytointeihin, mikäli yrityksen imago on Suomessa heikko ja kotimaista työvoimaa ei ole sen takia tarjolla. Erään yrityksen kanssa työvoimatoimisto teki osaavan työvoiman saannin turvaamissuunnitelman, eli ns. action-planin, jossa yhtenä kohtana oli yrityksen huolehtiminen omasta työnantajakuvasta. Yritys teki kartoituksen siitä, millaisena työnantajana työntekijät kokivat yrityksen. Kartoituksen perusteella yritys ryhtyi toimenpiteisiin parantaakseen omaa työnantajakuvaa ja onnistuikin siinä hyvin. Myös työvoimatoimiston koulutus- ja aktivointiryhmät kävivät yrityksessä tutustumassa, ja tämän jälkeen suunnattiin katseet myös ulkomaisen työvoiman käyttöön. Venäläistaustaiset työntekijät valikoituivat Virroille siten, että kaupungilla oli olemassa suhteet työministeriössä työskentelevään Irma Heikkilä-Paukkoseen. Hänen kanssaan oli keskusteltu jo aiemmin siitä, kuinka inkerinsuomalaisten paluumuuttajien Suomeen siirtymistä voitaisiin edistää. Virtain kaupunki otti yhteyttä Heikkilä-Paukkoseen, ja hänen avustuksella järjestettiin matka Pietariin. Matkalle lähtivät Virtain edustajina Virtain työvoimatoimiston johtaja ja kaupunginjohtaja. Vaikka matkan päätavoitteena ei ollut rekrytointi, saapui Virroille matkan jälkeen muutama perhe paluumuuttajan statuksella. Matkalla luotiin kontaktit Karjalan suomalaisten Inkeriliittoon, konsulaattiin ja inkerinsuomalaisiin henkilöihin. Matkan jälkeen kaupunginjohtaja vei asiaa eteenpäin Virroilla. Tavoitteeksi asetettiin 50 inkerinsuomalaisen paluumuuttajan rekrytoiminen virtolaisiin yrityksiin seuraavan vuoden aikana sekä maahanmuuttokoordinaattorin palkkaaminen toukokuusta 2006 alkaen hoitamaan maahanmuuttajiin liittyviä asioita. 4

Virroilla koulu- ja sosiaalitoimi olivat ensiksi varauksellisia asian suhteen, koska maahanmuuttotoiminta tulisi teettämään heille lisää työtä. Kaupungintalolla järjestettiin tapaaminen, johon osallistuivat kaupunginjohtaja, sosiaalitoimen, koulujen, työvoimatoimiston, Kelan ja terveyskeskuksen edustajat, Pirkanmaan TE-keskuksen edustaja ja Virtain maahanmuuttokoordinaattori. TE-keskuksen edustaja kertoi tarkempia tietoja muun muassa inkerinsuomalaisista paluumuuttajista, laskennallisista korvauksista, siitä että paluumuuttajat eivät tarvitse erikseen työlupia. Kaupungin johto osoitti koulu- ja sosiaalitoimelle lisää resursseja työhön, joten lopulta sekä opettajakunta että sosiaalitoimi olivat avoimin mielin mukana toiminnassa. Työvoimatoimiston johtaja järjesti myös toimistonsa henkilökunnalle tutustumismatkan Pietariin. Näin henkilöstö saatiin sitoutettua inkerinsuomalaisten maahanmuuttoon ja samalla he näkivät, minkälaisista oloista ihmiset saapuvat ja millaisia yhteistyökumppaneita työvoimatoimistolla Venäjällä on. Matkalle osallistui myös Virtain maahanmuuttokoordinaattori. Tämän tutustumiskäynnin jälkeen järjestettiin ensimmäinen varsinainen rekrytointimatka Venäjälle. Matkalla oli mukana myös suomalaisia yrittäjiä. Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto järjesti paluumuuttojonossa oleville henkilöille suomen kielen opetusta, ja tämä oli se ryhmä jota lähestyttiin. Informaatio- ja rekrytointitilaisuudessa oli kuitenkin paikalla satoja ihmisiä, ei ainoastaan paluumuuttajastatuksen omaavia, vaan muitakin, jotka olivat halukkaita työskentelemään Suomessa. Yrittäjät pääsivät solmimaan suhteita inkerinsuomalaisiin ja haastattelemaan henkilöitä jotka olivat innokkaita muuttamaan töihin Suomeen. Työministeriö lähetti kesällä 2007 kyselyn kaikille paluumuuttojonossa oleville inkeriläisille kartoittaakseen inkeriläisten ammatit ja halukkuuden muuttaa Suomeen. Kyselyyn vastasi 2300 inkeriläistä, ja heistä valtaosa oli halukkaita tulemaan töihin Suomeen. Rekrytointitilaisuuksien tuloksena monta kymmentä henkilöä muutti Virtain alueelle sekä työnteon perusteella että paluumuuttajan tunnuksella. Osa työperusteisista inkerinsuomalaisista vaihtoi tunnuksensa paluumuuttajaksi Suomeen muutettuaan. Virtain kaupungin maahanmuuttokoordinaattori siirtyi Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin työntekijäksi keväällä 2007 ja jatkoi maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä myös Immigratum-projektissa ajalla 1.4.2008-31.8.2011. Toukokuusta 2007 alkaen Virtain maahanmuuttokoordinaattori toimi Virrat-Ruovesi-Mänttä-Vilppula alueella. Virtain kaupunki osallistui projektien rahoitukseen kuntarahoitusosuudella ja sai osuutta vastaan maahanmuuttokoordinaattoripalvelut käyttöönsä. 5

Parkano Parkanossa tilanne oli sama kuin muuallakin Pohjois-Pirkanmaalla. Kotimaista työvoimaa metalliteollisuuteen ei saatu, vaikka sitä yritettiin hakea jopa junalla Lapista. Suomen sisäinen muuttoliike suuntautuu kuitenkin lähinnä Etelä-Suomeen, joten työvoimaa ei tälläkään keinolla saatu. Parkanon seudun yrityksissä käytettiin paljon vuokratyövoimaa, ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään (LPKKY) kuuluvan Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikön motiiviksi tuli saada vuokratyöläisistä pysyviä työntekijöitä kuntaan. Kehittämisyksikkö palkkasi maahanmuuttokoordinaattorin hoitamaan ulkomaalaisten työntekijöiden asioita, mutta hetken kuluttua koordinaattori siirtyi paikalliseen yritykseen hoitamaan yrityksen ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden asioita. Kehittämisyksikkö palkkasi uuden maahanmuuttokoordinaattorin, jonka ensisijaisiin tehtäviin kuului Parkanon seudulla työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kotoutumisen tukeminen. Parkanon seudun maahanmuuttokoordinaattori siirtyi Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet-projektiin työntekijäksi keväällä 2007 ja jatkoi maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviä myös Immigratum-projektissa ajalla 1.4.2008-31.8.2011. Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Kihniö osallistuivat projektien rahoitukseen kuntarahoitusosuuksilla ja saivat osuutta vastaan maahanmuuttokoordinaattoripalvelut käyttöönsä. 2 REKRYTOINTI ULKOMAILTA Opas yrittäjälle Immigratum-projektissa suunniteltiin ulkomaisia rekrytointeja harkitseville yrittäjille opas, joka helpottaisi yrittäjän tiedonhankintaa rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Ennen rekrytointitoiminnan aloitusta on kartoitettava kotimaan työvoimatilanne ja oman yrityksen vastaanottovalmiudet suhteessa ulkomaiseen työvoimaan. Rekrytointikanavana voi käyttää Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES), henkilöstövuokrausyritystä tai työvoiman maahanmuuttoon erikoistunutta projektia. Oppaassa ei ole mainintaa projekteista, koska niiden toiminta-ajat ovat rajalliset. Rekrytointivaihetta varten on koottu muistilista, joka helpottaa yrittäjää prosessin aikana. Oppaasta löytyy tietoa myös EU-kansalaisen oleskeluluvan rekisteröinnistä ja EU:n ulkopuolelta tulevan työntekijän oleskeluluvan hakemisesta sekä linkkilista hyödyllisistä www-osoitteista lisätiedon hankkimista varten. Opas on kolmeen osaan taitettu esite, jossa on tekstiä kummallakin puolella. 6

7

8

3 MÄNTÄN MALLI YRITYKSEN TYÖVOIMATARVE YHTEYDENOTTO TE-toimisto MW-Kehitys Oy Immigratum Yrittäjä toimittaa tiedot tarvittavasta työntekijästä ja tarjottavasta työpaikasta. ALKUVAIHEEN OHJAUS kotouttamispalvelut perehdytyskoulutus TYÖPAIKALLE SIIRTYMINEN Immigratum välittää tiedot työpaikasta ja tarvittavasta työntekijästä yhteistyökumppanilleen, FutuVision Eu-Sino Oy:lle. SUOMEEN SAAPUMINEN SEURANTA JA JÄLKIHOITO Kiinassa hoidetaan: markkinointi tiedotus työntekijöiden testaus TYÖHAASTATTELUT KIINASSA työsopimuksen tekeminen maahanmuuttoasiakirjojen laatiminen TYÖNANTAJAPOLKU lisäkoulutukset tulkkaukset kehityskeskustelut lupapalvelut muut tarvittavat palvelut TYÖNTEKIJÄPOLKU perheenjäsenien kotouttaminen asuntojen hankinta autokoulu muut tarvittavat palvelut 9

4 REKRYTOINTIPROSESSI KIINASSA Markkinointi ja tiedotus Kiinassa tapahtunut markkinointi- ja tiedotus hoidettiin FutuVision Eu-Sino Oy:n Pekingin toimiston toimesta. Prosessi käynnistettiin siten, että työnantajat kertoivat, minkä alan työntekijöitä tarvitsevat ja minkälaisiin työtehtäviin. Nämä tiedot toimitettiin Pekingiin toimistoon, ja heidän tehtävänään oli huolehtia koko rekrytointiprosessissa Kiinassa. Prosessiin kuului mm. yhteydenpito partnereihin, markkinointi ja testauspaikkojen järjestäminen. Työmahdollisuuksia Suomessa markkinoitiin kolmella tavalla. Tietyillä alueilla käytettiin lehtiilmoituksia erityyppisissä ammattijulkaisuissa sekä suurilevikkisissä sanomalehdissä. Ilmoituksissa kerrottiin suomalaisten yritysten etsivän koneistajia ja hitsaajia. Internet-markkinointia tehtiin FutuVision Eu-Sino Oy:n kotisivujen lisäksi erityyppisissä nettipalveluissa ja portaaleissa, joissa on jopa alakohtaiset työvoimapankit. Lisäksi maksettiin tietyistä hakusanoista, jotka linkittyivät ensimmäisinä FutuVision Eu-Sino Oy:n sivuille tai mainoksiin, esim. Suomi, työ, koneistus tai hitsaus. Myös hakukoneiden maksullisiin palveluihin maksettiin omia mainoksia. FutuVision Eu-Sino Oy toimitti tiedot avoimista työpaikoista Kiinan valtion toimistoille, joilla on kontaktit kaikkiin metallialan oppilaitoksiin. Sama virallinen taho myös valvoo Kiinassa ammattitaitokriteereitä sekä oppilaitosten ja opetuksen tasoa. Kaikki markkinointikanavat tuntuivat olevan melko samanveroisia, mutta viranomaisten kautta saatiin parhaimpia hakijoita. Internetin kautta haettiin ylivoimaisesti eniten, mutta hakijoiden taso oli heikompi. Edellä mainittujen toimistojen lisäksi FutuVision Eu-Sino Oy käytti virallisia työvoimatoimistoja, jotka osaltaan varmistivat maat ja lait, joita työntekijään tultaisiin soveltamaan. Palvelut olivat alueesta ja käytännöistä riippuen yleensä maksullisia. Kiinalaiset viranomaiset myös seuraavat ja kontrolloivat maastamuuttoa alueittain. Mikäli jollakin tietyllä alueella tapahtuu suurta muuttoliikettä, viranomaiset pohtivat, onko syytä jarrutella lupien ja passien myöntämisessä. Kustannuksia aiheuttivat markkinointi, testauspaikkojen, -koneiden ja - laitteiden vuokraus sekä kuljetukset, haastattelutilaisuudet ja muu käytännön järjestely. Työhakemuksia tuli runsaasti, osa hakemuksista oli muilta ammattiryhmiltä kuin niiltä, mitä haettiin. FutuVision Eu-Sino Oy teki esivalinnan ammattitaitoisista hakijoista. 10

Koneistajien ja hitsaajien testaus ja raportointi Prosessi alkoi jo Suomessa, kun MSKK:n metallipuolen opettaja tutustui rekrytoiviin yrityksiin ja niiden tarpeisiin. Yrittäjät kertoivat opettajalle, minkälaisiin työtehtäviin kiinalaisia työntekijöitä oli ajateltu, ja tämän jälkeen opettaja ja yrittäjä miettivät yhdessä ammattitaitotestin rakennetta, eli mitä ja miten osaamista testataan. Opettaja toi pedagogisen, yrittäjä ammatillisen näkemyksen testausprosessiin. Testit valmisteltiin Suomessa. Tehtävänä oli luoda autenttinen testaustilanne, eli koneiden ja laitteiden Kiinassa tuli olla sellaisia, joita myös Suomessa käytetään. Hakijoiden matemaattiset ja kirjalliset taidot kartoitettiin myös. Koneistajien testissä oli aluksi matemaattinen osio ja piirustusten lukua. Testillä pyrittiin selvittämään hahmottamiskykyä, jota Suomessa tarvitaan piirustusten lukuun. Tämän jälkeen testattava siirtyi testisaliin, ja hänelle annettiin yksinkertainen, suomalaisessa konepajassa käytettävä työpiirustus. Sorvaus- ja jyrsintäpuolen hakijoille oli omat työpiirustukset. Testattavaa pyydettiin ohjelmoimaan kone piirustuksen mukaisesti, mutta kappaleita ei varsinaisesti ajettu koneilla. Testin aikana kartoitettiin myös, minkälaisilla koneilla hakija oli aiemmin työskennellyt ja millaisia kappaleita tehnyt. MSKK:n opettajan mukaan lähes kaikilla hakijoilla asenne ja motivaatio olivat kohdallaan. Myös ammatillisen osaamisen taso hämmästytti verrattuna suomalaiseen, metallialan peruskoulutuksen saaneeseen työntekijään. Kiinalaiset olivat oman alansa ammattilaisia, jo pelkästä ammattitaitotestistä näki kuinka korkeatasoista metallialan opetus Kiinassa oli. Myös testipaikkana toiminut FutuVision Eu-Sino Oy:n yhteistyöoppilaitos oli konekannaltaan huipputasoa. Kaikki testattavat eivät olleet kuitenkaan sitä, mitä väittivät. Jo kirjallisessa testiosiossa nähtiin, että osa ei ollut ollut metallialan kanssa missään tekemisissä. Ohjelmointitestin alussa yksi hakijoista otti kirjan repustaan ja yritti sen avulla tehdä ohjelmointia. Jokainen hakija pääsi kuitenkin tekemään testin molemmat osiot, sekä kirjallisen että käytännön. Opettaja täytti koko ajan arviointilomaketta testattavasta, ja lomakkeeseen merkittiin huomiot hakijasta ja hänen ammattitaidostaan. Osa hakijoista osasi toimia koneella hyvin, vaikka ei hallinnut ohjelmointia kunnolla. Kaikille työnantajille ohjelmointitaidot eivät olleet niin tärkeitä kuin se, että työntekijä osaa toimia koneella. Osa työnantajista taas painotti sitä, että ohjelmointitaidot olivat pääasiallisia taitoja, joita pitää löytyä. Opettaja myös mietti jokaisen testattavan kohdalla, mihin työtehtävään tämä mahdollisesti sopisi. 11

Hitsaajat testattiin myös yhteistyöoppilaitoksen metallipajassa. MIG-hitsausmenetelmällä (Metal Inert Gas) tehtävän testin suunnitteli Mäntän seudun koulutuskeskuksen opettaja. MIG-hitsauksessa sähkövirran avulla aikaansaatava valokaari palaa lisäainelangan ja hitsattavan kappaleen välissä hitsauskaasun suojaamana. Hitsattaessa valokaari sulattaa perusaineen ja lisäaineen, jotka jähmettyessään muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Lisäainelanka on ohutta metallilankaa, jonka koostumus on yleensä lähes sama kuin perusaineella. Lisäaine syötetään poikkeuksetta koneellisesti. Tärkeimmät tapauskohtaisesti säädettävät hitsausparametrit ovat langan syöttönopeus sekä hitsausjännite. Hitsausta kutsutaan MIG-hitsaukseksi, jos suojakaasu on inerttiä eli suojakaasu ei reagoi hitsisulan kanssa. MIG-hitsauksen etuja ovat nopeus ja hitsin puhtaus. Hitsin päälle ei myöskään muodostu kuonakerrosta. Tunkeuman ja hitsin muodon hallinta on MIG-hitsauksessa vaikeampaa kuin TIGhitsauksessa. Suoritusteknisestä helppoudesta huolimatta hitsauslaitteiston oikea säätäminen voi tuottaa vaikeuksia. Myös huomaamaton vapaalangan pituuden muuttuminen vaikuttaa voimakkaasti perusaineeseen kohdistuvaan sulatustehoon, minkä vuoksi hitsiin jää helposti huomaamattomia virheitä. (Lepola & Makkonen 2005.) Opettaja sekoitti hitsauskoneet tahallisesti, eli testattavat joutuivat hakemaan itse arvot koneeseen. Samalla opettaja näki, pystyvätkö testattavat säätämään koneen oikein. Kokonaisvaltainen työskentely hitsausprosessissa oli kuitenkin tärkeintä, eli hitsauskoneen säätö, hitsaustekniikka ja hitsaussauma. Kaikki testattavat eivät päässeet jatkoon, osa heistä ei osannut edes hitsata. Arviointilomaketta täytettiin koko testin ajan ja siihen merkittiin myös huomion arvoisia henkilökohtaisia ominaisuuksia testattavasta. Arviointilomakkeen avulla työnantajalle oli helppoa kertoa hakijan tiedoista ja taidoista työhaastattelun aikana. Työntekijävalinnat Yritysten edustajat matkustivat omilla kustannuksillaan Kiinaan ja haastattelivat ehdokkaat paikan päällä. Ammattitaitotestit oli jo tehty, ja metallipuolen opettaja oli mukana haastattelutilanteessa kertomassa kunkin hakijan ammattitaidosta ja muista havainnoista. Testeistä hyväksyttävästi suoriutuneiden paperit esiteltiin työnantajien edustajille, minkä jälkeen he pääsivät itse haastattelemaan ja valitsemaan haluamansa työntekijät. Hakijan asenne ja motivaatio muuttaa Suomeen kiinnostivat yrittäjiä myös. Haastattelutilanne videoitiin, jotta yrittäjät pystyivät esittelemään työntekijävalintojaan videon avulla tarvittaville tahoille yrityksissään. Yrittäjät pohtivat valintojaan vielä Suomessa ja ilmoittivat sitten, ketkä hakijoista he haluavat rekrytoida. Työsopimukset lähetettiin Kiinaan allekirjoitettaviksi. Voimassaoleva työsopimus oli ehtona työntekijän oleskeluluvan saamiselle. 12

Ongelmat prosessissa MSKK:n opettajat olisivat halunneet nähdä kaikkien hakijoiden paperit ja tehdä itse tarvittavan esivalinnan. Ongelmaksi todettiin hakijat, joilla oli opinnot kesken. Heillä ei ollut mahdollisuutta muuttaa Suomeen niin nopeasti kuin yrittäjät olisivat halunneet. Vaikeutena hakuprosessissa olivat myös jo työssä olevat hakijat, sillä kiinalaisen käytännön mukaan mm. työ- ja opiskelutodistukset ovat työnantajan hallussa ja niitä oli käytännössä mahdoton saada mukaansa työpaikkaa vaihdettaessa. Tästä syystä esimerkiksi hitsausluokkatodistuksia oli mahdotonta toimittaa suomalaisyritysten nähtäville. Aikataulu todettiin jokaisella rekrytointimatkalla liian tiukaksi, testauksiin olisi pitänyt saada käyttää enemmän aikaa. MSKK:n opettajat toivoivat myös, että Kiinassa olisi ollut vastaava metallialan ammattilainen vastassa. Esimerkiksi ammattitaitotestien kirjallinen osio tehtiin Suomessa ja sen käänsi Kiinassa henkilö, jolla ei ollut metallialan sanastosta varsinaista osaamista. Testattavien oli hankala ymmärtää, mitä testikysymyksillä tarkoitettiin. Lopulta paikalle tuli testipaikkana toimineen ammattikoulun metallipuolen opettaja, joka ymmärsi heti mistä on kyse ja osasi kääntää kysymykset testattaville kiinaksi siten kuin piti. Kiinalaisella tulkilla ei välttämättä ole senkaltaista osaamista, mitä jokin tietty ammattiala tarvitsee, vaan hän kääntää sanat suoraan kiinaksi ymmärtämättä itse mitä sanoilla tarkoitetaan. Niin sanottu kulttuuritulkkaus olisi ollut paikallaan, jolloin tulkki olisi voinut kääntää puolin ja toisin sanotun ja kirjoitetun kielen tarkoituksen. Suomeen saapuminen Kiinalaisten työntekijöiden saavuttua Suomeen piti hoitaa kuntoon seuraavat viranomaisasiat: maistraatti / henkilötunnus Kansaneläkelaitos (KELA) / sosiaaliturva ja Kela-kortti verotoimisto / verokortti pankki / pankkitili Maahanmuuttokoordinaattori oli kiinalaisten apuna hoitamassa edellä mainittuja asioita, ja lisäksi hän opasti mm. prepaid-liittymien ostamisessa puhelimiin, Internet-sopimusten solmimisessa ja huonekalujen hankinnassa. Koordinaattori esitteli myös paikalliset palvelut, kuten kaupat, terveyskeskuksen, sairaalan, kirjaston, poliisiaseman ja vastaavat. Koordinaattori oli mukana myös yritysvierailuilla, kun kiinalaiset kävivät tutustumassa tuleviin työpaikkoihinsa. 13

Perehdytyskoulutus Ennen varsinaisen työteon aloittamista Immigratum-projekti järjesti Suomeen saapuneille työntekijöille perehdytyskoulutuksen, jonka kestosta sovittiin työnantajakohtaisesti. Työntekijät saivat täyden palkan koulutusajalta. Koulutusjaksolla kiinalaiset työntekijät tutustutettiin mm. eurooppalaisiin metallialan standardeihin ja annettiin heille tarvittavat tiedot ja taidot, joiden avulla heidän oli mahdollista työskennellä metallialan eri tehtävissä. Opetussuunnitelma koostui seuraavista osa-alueista: 1. Työelämän perusteet Opintojakson tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajat suomalaiseen työkulttuuriin, työaikamuotoihin ja työelämän perussääntöihin. Opintojaksolla tutustuttiin myös suomalaiseen laatujärjestelmään, työn tuottavuuteen ja suomalaisen metallityön kansainvälistymiseen tulevaisuudessa. 2. Työturvallisuus Opintojakson aikana maahanmuuttajat suorittivat Työturvallisuuskortti-koulutuksen. 3. Kone- ja metallialan piirustusten luku Opintojakson tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajat eurooppalaisiin standardeihin piirtämisessä. Jaksolla opiskeltiin piirrosmerkkien tulkitsemista (koneistus- ja hitsausmerkit) ja opeteltiin piirustusten lukua. Jaksolla harjoiteltiin myös kappaleen piirtämistä käsin, kappaleen mitoitusta ja siihen liittyviä tarvittavia merkintöjä. Lisäksi opeteltiin lukemaan aitoja piirustuksia ja selvitettiin, mitä niissä esiintyvät merkinnät tarkoittavat. 4. Metallipajan työharjoitukset, koneistus ja hitsaus Opintojakson aikana harjoiteltiin työpajassa koneiden käyttöä. Harjoittelun myötä tehtiin NCohjelmia työstökeskuksille ja valmistettiin kappale valmiiksi. Hitsausharjoituksia tehtiin paksuihin teräslevyihin ja samalla kartoitettiin hitsaajien osaaminen käytettäessä Euroopassa yleisesti käytössä olevia hitsauskoneita. Jakson aikana opiskeltiin myös hitsauskoneiden eurooppalaiset symbolit. 5. Suomen kielen intensiivikurssi Opintojaksolla maahanmuuttajille opetettiin suomen kielen alkeisopintoja, jotka tähtäsivät kaikkein tärkeimpien ammatillisten ja työelämän sanastojen ja fraasien hallintaan. Alkeisopinnoissa pyrittiin lisäämään myös opiskelijoiden valmiuksia arjen sanaston hallintaan. Tavoitteena oli Opetushallituksen suosituksen A1-taso (alkeiskielitaito). 14

5 VIRTAIN MALLI 15

6 REKRYTOINTIPROSESSI VENÄJÄLLÄ Markkinointi ja tiedotus Rekrytointimatkoja järjestettiin Petroskoihin, Pietariin ja Viroon. Yhteistyökumppanina Venäjän puolella toimivat Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto, Suomen konsulaatti ja työministeriö. Pietarin Inkeri-liitto hoiti Petroskoissa ja Pietarissa tilaisuuksiin tarvittavat tilat ja välitti tietoa rekrytointitilaisuuksista kielikoulutuksessa oleville inkerinsuomalaisille. Petroskoin alueella tietoa välitettiin myös Karjalan televisio- ja radiokeskuksen avulla. Venäläisiä yhteistyökumppaneita lähestyttiin turvallisella mallilla, eli rekrytointia tehtiin yhteistyössä kaupungin, yritysten ja valtion viranomaisen kesken. Rekrytointitilaisuus Rekrytointitilaisuuksissa yritykset kertoivat omista tarpeistaan työntekijöiden suhteen. Virtain kaupunki esitteli vastaanottovalmiuksiaan maahanmuuttajille, esimerkiksi maahanmuuttokoordinaattorin palveluja, minkälaisia asuntoja kaupungilla on tarjota ja mitä koulumahdollisuuksia löytyy lapsille. Työvoimahallinto kertoi kielikoulutusmahdollisuuksista ja työllistymismahdollisuuksista Virroilla ja Pohjois-Pirkanmaalla. 16

Yleisesittelyjen jälkeen järjestettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Jokainen haastateltava valokuvattiin hänen suostumuksellaan. Haastattelu oli kaksivaiheinen ja sen päätteeksi kysyttiin, olisivatko hakijat halukkaita tulemaan tutustumismatkalle Suomeen ennen varsinaista päätöstä työnteosta. Ensimmäinen karsinta hakijoista tehtiin paikanpäällä. Jatkoon pääsivät henkilöt, jotka olivat motivoituneita ja halukkaita muuttamaan Suomeen töihin. Lopullinen valinta työntekijöistä tehtiin Virroilla tapahtuneen haastattelun perusteella. Työntekijävalinnat Rekrytointimatkan jälkeen yrittäjät tekivät valintansa rekrytoitavien suhteen. Ehdokkaiden suuren määrän vuoksi valokuvat olivat apuna haastattelukaavakkeiden käsittelyprosessissa. Virtain maahanmuuttokoordinaattori otti valittuihin henkilöihin yhteyttä. Heiltä kysyttiin, ovatko vielä halukkaita tulemaan töihin Suomeen ja samalla sovittiin tutustumismatka Virroille. Matka oli yleensä yhden päivän mittainen ja sen aikana, maahanmuuttokoordinaattorin avulla, ehdokkaille esiteltiin työpaikat ja työtehtävät, joihin he tulisivat sijoittumaan, sekä tehtiin kaupunkikierros Virroilla, jonka aikana esiteltiin paikalliset palvelut. Virroilla oli laadittu työperusteisia maahanmuuttajia varten seuraava alkuvaiheen toimintajärjestelmä: Yrittäjä > yhteys TE-toimistoon tai maahanmuuttokoordinaattoriin > rekrytointi ulkomailta > asuntojen järjestäminen > työntekijöiden tutustumismatka Suomeen > oleskelulupahakemukset ja paikkakuntaan tutustuminen > Suomeen työhön saapuminen > työsopimuksen ja vuokrasopimuksen allekirjoittaminen > maistraatti, puhelin, pankki, Kela, verotoimisto > työn aloittaminen (ohjaus työpaikalla) > muut asiat (esim. terveyskeskus, kirjasto, harrastukset). Suomeen saapuminen Kun työperusteiset maahanmuuttajat (perheineen) saapuivat Suomeen ja perusasiat maahanmuuttokoordinaattorin avulla oli hoidettu, heille järjestettiin täsmäkoulutuksena kielikoulutusta yhteistyössä työvoimatoimiston ja rekrytoineen yrityksen kanssa. Yritys maksoi palkan koulutusajalta ja työvoimatoimisto osallistui valtion kustannuksella puoleen koulutuskustannuksista. Koulutus sisälsi osiot työturvallisuudesta, ensiavusta, yrityksen omista järjestelmistä ja työelämätaitojen perusteista. Lisäksi koulutettiin suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Myös Virtain kansalaisopisto järjesti suomen kielen opetusta maahanmuuttajille. Lisäksi maahanmuuttokoordinaattori auttoi maahanmuuttaja-asiakkaita esimerkiksi internetin hankkimisessa, verkkopalvelusopimuksen laatimisessa, työterveystarkastuksissa, neuvolassa, koulussa ja päiväkodissa varhaiskasvatussuunnitelmien laatimisessa sekä erilaisissa vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Koordinaattori osallistui myös työpaikalla työnohjaukseen ja YTneuvotteluihin, sekä auttoi muissa haasteellisissa tilanteissa. 17

7 PARKANON MALLI 18

8 REKRYTOINTIPROSESSI HENKILÖSTÖVUOKRAUSYRITYSTEN KAUTTA Ensimmäinen organisoitu toimenpide rekrytointiprosessissa Parkanon seudulla oli työvoimatoimiston järjestämä rekrytointimatka Petroskoihin. Matkan tuloksena saatiinkin muutama inkerinsuomalainen työntekijä parkanolaisiin yrityksiin. Suurin osa seudulla työskentelevistä ulkomaalaisista tuli kuitenkin henkilöstövuokrausyritysten kautta. Parkanon seudun yrittäjät olivat tyytyväisiä vuokratyövoimaan, ja kun vuokratyöläisten sopimukset henkilöstövuokrausyritysten kanssa päättyivät, Parkanon seudun yrittäjät rekrytoivat henkilöt omille palkkalistoilleen. Tässä vaiheessa Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö sai tiedon, että alueen yrityksissä oli kymmeniä venäläistaustaisia työntekijöitä. Kehittämisyksikössä oli tuolloin meneillään Pirkanmaan liiton rahoittama Metallilla menestykseen-hanke, jonka yhtenä tehtävänä oli tukea metallialan yritysten rekrytointitoimia yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa, sekä olla mukana järjestämässä mahdollisia rekrytointitapahtumia. Hankkeen tarkoituksena oli myös toteuttaa työperusteisen maahanmuuton (kotouttamistoimien menettelyjen kehittäminen) tukitoimia maahanmuuttokoordinaattorin toimenpitein metallialan yritysten tarpeisiin. Kehittämisyksikkö rekrytoi maahanmuuttokoordinaattorin, joka auttoi ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä sopeutumaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Lisäksi koordinaattori avusti myös työntekijöiden perheenjäseniä näiden saapuessa Suomeen. Parkanon maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuului myös osallistuminen viranomaistiimin toimintaan. Tiimiin kuuluvat maahanmuuttokoordinaattorin ja Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikön edustajan lisäksi koulun, päiväkodin, sosiaalitoimiston, työvoimatoimiston, Kelan, kansalaisopiston ja kaupungin vapaa-ajan osaston edustajat. Ulkomaalaisia työntekijöitä rekrytoineet yritykset tarvitsivat maahanmuuttokoordinaattorin palveluita, ja hän avusti yrityksiä tulkkauspalveluin tarvittavissa tilanteissa. Muun muassa erilaiset neuvottelut ja opastukset yrityksissä hoituivat koordinaattorin avulla helpommin, koska työntekijät saivat tiedon asioista omalla äidinkielellä. Kielikoulutusta ulkomaalaisille työntekijöille järjestettiin muun muassa täsmäkoulutuksena työvoimatoimiston ja yritysten kanssa. Eräs yritys järjesti kielikoulutusta työntekijöilleen näiden työaikana yrityksen tiloissa. Tällöin työnantaja maksoi työntekijälle puolet koulutuksen aikaisesta palkasta. Myös Parkanon kansalaisopisto järjesti suomenkielen kielikoulutusta ulkomaalaistaustaisille. 19

9 MAAHANMUUTTOKOORDINAATTORIPALVELUT Immigratum-projektissa toimi kolme maahanmuuttokoordinaattoria. Heistä kaksi oli venäjänkielistä ja yksi toimi pääsääntöisesti Kiinasta saapuneiden apuna. Maahanmuuttokoordinaattoripalveluiden toimintaperiaatteena oli pysyvien verkostojen luominen ja maahanmuuttajien varustaminen ja valmentaminen toimimaan tulevaisuudessa itsenäisesti, ilman projektin apua. Maahanmuuttokoordinaattorin tehtäviin kuuluivat mm. seuraavat asiat: maistraatissa käyminen maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa Kela-kortin hankkimisessa avustaminen pankkitilin avaamisessa avustaminen asunnon järjestämisessä avustaminen (vuokrasopimus ym.) puhelinliittymän hankkimisessa avustaminen työterveystarkastuksessa tulkkina toimiminen osallistuminen yritysvierailuihin ja palavereihin työpaikoilla oleskelulupahakemuksien täyttäminen yhdessä maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa opastaminen laskujen maksussa kauppojen, virastojen, kirjaston, koulujen yms. esitteleminen omien yhteystietojen (esim. käyntikortit) toimittaminen eri tahoille, esim. terveyskeskus, neuvola poliisi, Kela yms. Maahanmuuttokoordinaattorit tarjosivat asiakkailleen erilaisia kotoutumiseen liittyviä palveluja, esimerkiksi tulkkausta ja neuvontaa. Asiakkaina olivat työperusteiset maahanmuuttajat perheineen, rekrytointeja tehneet yritykset, viranomaistahot ja projektin rahoittajakunnat. Koordinaattoreiden vahvuutena oli kokonaisvaltainen toimintatapa, eli he ottivat huomioon maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet ja kotoutumisen eri vaiheet. Neuvontaa ja tulkkausapua tarjottiin aina Suomeen saapumisesta asunnon ostamiseen asti. Vahvuutena oli myös yhden luukun/henkilön periaate. Sama henkilö toimi maahanmuuttajien tulkkina ja apuna koko sopeutumisprosessiin aikana. Immigratum-projektissa tämän mahdollistivat tietyt kieliryhmät (kiina ja venäjä), joita koordinaattorit auttoivat. Tämä yhden luukun/henkilön -periaate mahdollisti myös räätälöidyn palvelun tarjoamisen viranomaisille, kunnille, yrityksille ja maahanmuuttajille. Kaikilla asiakkailla ei ollut samanlaisia valmiuksia kotoutumiseen tai kotouttamiseen, joten paikkakunnalliset ja yksilölliset erot tuli ottaa huomion. Maahanmuuttokoordinaattorit ottivat kulttuurierot huomioon sekä tulkkaustilanteissa että koko kotoutumisprosessissa. Koordinaattorit eivät tulkanneet vain sanoja, vaan tekivät yhteistyötä asiakkaan ja viranomaisen kanssa opastamalla heitä. 20

Maahanmuuttokoordinaattorit ottivat huomioon sopeutumisen monisuuntaisuuden, eli kuinka integroituminen tapahtuu kuntien, työyhteisöjen ja maahanmuuttajien kesken. Maahanmuuttajan ei tule ainoastaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan myös kuntien ja yritysten tulee sopeutua yhteiskuntaan jossa on monimuotoisuutta. Tämän vuoksi maahanmuuttokoordinaattorit tekivät yritysvierailuja, joiden aikana keskusteltiin integroitumisen kaksisuuntaisuudesta ja monimuotoisuuden tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Maahanmuuttokoordinaattorin tyypillisiä tukitoimenpiteitä olivat muun muassa tulkkina toimiminen yrityksissä, asiointikäynnit asiakkaiden kanssa pankissa, terveyskeskuksessa, työvoimatoimistossa ja muissa valtion viranomaisissa, avustaminen asuntohakemuksen täyttämisessä, yhteistyö maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestäjän kanssa sekä tulkkaustehtävät päiväkodeissa ja kouluissa. Yrittäjiltä tuleen palautteen mukaisesti maahanmuuttokoordinaattoreiden toiminta oli kiitettävää, ja ehdottoman tärkeää jatkossakin olisi, että koordinaattorit olisivat käytettävissä niin rekrytointeja suunniteltaessa ja toteutettaessa kuin maahanmuuttajien ja yritysten välisissä asioissa käytännön järjestelijänä. 21

10 JOHTOPÄÄTÖKSET Työperusteinen maahanmuutto on erityisen perusteltua näillä alueilla, missä kotimaista liikkuvuutta ei tapahdu. Ulkomailta onkin turvallista muuttaa Suomeen maaseudulle, missä kyläläiseksi ja työyhteisön jäseneksi pääseminen on yleensä helpompaa ihmisten tuntiessa toisensa. Immigratumin toiminta-alueella on pieniä ulkomaisia kieliryhmäkeskittymiä ja ihmiset ovat pääosin työperusteisesti tulleita ja heidän perheenjäseniään. Ylä- ja Luoteis-Pirkanmaan alueelle on aktiivisesti haettu maahanmuuttajia töihin, eli suurin osa alueen maahanmuuttajista ei ole niinkään tullut omien intressiensä kautta, vaan työn takia. Immigratum-projektin vahvuutena on koko toiminta-ajan ollut yhden luukun periaate, jossa maahanmuuttokoordinaattoreiden rooli on ollut keskeinen. Koordinaattorit ovat vastanneet maahanmuuttajien kysymyksiin ja pystyneet ohjaaman heidät kulloinkin tarvittavan palvelun luo. Maahanmuuttokoordinaattorin ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta laaja tuntemus asioista helpottaa ohjaamista oikean henkilön luo kulloisessakin tilanteessa. Yhteistyökumppaneille ja asiakkaille projektiaikana tehdyt kyselyt osoittivat hyvin maahanmuuttokoordinaattorin roolin tärkeyden pienissä kunnissa. Suurin viihtyvyystekijä maahanmuuttaja-asiakkaille oli juuri maahanmuuttokoordinaattori. 22

LIITTEET LIITE 1: Työntekijän muutto Suomeen EU-alueelta (POINTTI 2010) LIITE 2: Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen EU-alueelta (POINTTI 2010) LIITE 3: Työntekijän muutto Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta (POINTTI 2010) LIITE 4: Työntekijän perheenjäsenen muutto Suomeen kolmansista maista EU-alueen ulkopuolelta (POINTTI 2010) 23

LÄHTEET Haastattelut: Jari Turpeinen 31.8.2011 Muut lähteet: Kai Mäkinen 31.8.2011 Olli Vihanta 5.9.2011 Elena Raiski 22.9.2011 Heikki Haavisto 30.9.2011 Nikolay Karpov 30.9.2011 Markus Huotari 11.10.2011 Lepola, P. & Makkonen, M. 2005. Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet. Helsinki: WSOY. Opetussuunnitelma työperusteisille maahanmuuttajille 2007. Immigratum. POINTTI Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hanke. Työperusteisen maahanmuuttajan ja hänen perheenjäsentensä kotoutuminen Suomeen. 2010. Mikkeli. Valokuvat: FutuVision Eu-Sino Oy Immigratum Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen -projekti 24

OMAT MUISTIINPANOT 25