Vantaan väestöennuste 2016 Koko kaupungin ennuste 2017-2040 Osa-alue-ennuste 2017-2026
Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan kaupunki. Tietopalvelu A3 : 2016 ISSN-L 1799-6996 ISSN 1799-6996 (painettu) ISSN 1799-7119 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-540-6
Sisällysluettelo Saatteeksi... 3 1 Vantaan väestökehitys vuonna 2015... 5 2 Vuoden 2015 väestöennusteen toteutuminen... 6 3 Ennustekauden 2016 2040 väestönkehityksen yleispiirteitä... 8 4 Väestöennusteen oletukset... 9 4.1 Koko kaupungin ennuste... 9 4.1.1 Syntyvyys... 9 4.1.2 Kuolevuus... 10 4.1.3 Muuttoliike... 11 4.2 Osa-alueittainen ennuste... 13 4.2.1 Syntyvyys... 13 4.2.2 Vanhan asuntokannan muuttoliike ja kuolevuus... 13 4.2.3 Asuntorakentaminen... 14 4.2.4 Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin... 17 5 Vantaan väestöennuste 2016 2040... 18 6 Vantaan väestöennuste osa-alueittain 2016 2026... 21 6.1 Myyrmäen suuralue... 21 6.2 Kivistön suuralue... 22 6.3 Aviapoliksen suuralue... 23 6.4 Tikkurilan suuralue... 24 6.5 Koivukylän suuralue... 25 6.6 Korson suuralue... 26 6.7 Hakunilan suuralue... 27 LIITE A... 29 Liitetaulukko 1. Vantaan väestö 1-vuotisikäluokittain 1.1.2016 2040.... 30 Liitetaulukko 2. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan 5-vuotisikäryhmittäin 1.1.2016 1.1.2040.... 32 Liitetaulukko 3. Vantaan väestö tihein ikäryhmin 1.1.2016 1.1.2040.... 33 Liitetaulukko 4. Väestö yhteensä suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2016 1.1.2026. Vuoden 2016 tieto virallinen, muut ennusteita.... 34 Liitetaulukko 5. Väestönmuutokset suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2016-2026... 36 Liitetaulukko 6. Vantaan väestö iän mukaan suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2016 1.1.2026... 38 Liitetaulukko 7. Liitetaulukko 7. Vantaan väestö suurin ikäryhmin, suuralueittain ja kaupunginosittain 1.1.2016-1.1.2026.... 108 LIITE B... 126 Liitetaulukko 8. Väestö osa-alueittain 1.1.2016: toteuma, ennuste ja ennustevirhe.... 127 Liitetaulukko 9. Väestö osa-alueittain 1.1.2016 ja vuosien 2011 2015 ennusteiden ennustevirhe.... 129 Liitetaulukko 10. Ikäryhmittäinen vuoden 2015 ennusteen ennustevirhe (ennuste - toteuma).... 130 LIITE C... 131 Liitetaulukko 11. Asuntorakentamisennuste (kerrosala, m2) alueittain, vuosittain ja talotyypeittäin vuosille 2016 2025.... 132 1
2
Saatteeksi Tieto tulevasta väestöstä on tärkeää ennen kaikkea nopeasti kehittyville kunnille, joissa väestön määrä, rakenne ja alueellinen sijoittuminen muuttuvat nopeasti ja aiheuttavat siten paljon uusia investointeja. Jotta investoinnit voitaisiin suunnata oikein, on tunnettava se väestö, jota varten investoinnit tehdään. Vantaan väestöennustemalli 1975 Vantaan väestöennusteen laatimisella on pitkät perinteet. Säännönmukainen väestöennusteen laatiminen aloitettiin vuonna 1976. Väestöennusteen laatimiselle oli jo tuolloin selkeä tilaus. Vantaan väestö kasvoi 1970-luvun alkupuolella 8-9 prosentin vuosivauhtia ja investointitarpeet olivat mittavia. Väestöennuste muodostuikin alusta asti tärkeäksi talouden ja toiminnan suunnittelun työvälineeksi. Vantaa kasvaa jälleen voimakkaasti. Tämä kasvu on mahdollista mittavan asuntotuotannon ansiosta. Uudet asunnot ja asuinalueet edellyttävät suuria investointeja infrastruktuuriin ja palveluihin. Yleisen taloustilanteen kireyden vuoksi investointien oikea mitoitus ja suuntaaminen ovatkin nyt ehkä ajankohtaisempia kysymyksiä kuin koskaan. Tämän haastavan tehtävän suorittamisen tukena väestöennusteella on oma keskeinen roolinsa. Väestöennusteen perustana ovat Tilastokeskuksen viralliset väestötiedot. Toisena keskeisenä aineistoperustana väestöennusteessa on Vantaan kaupungin asuntorakentamisennuste. Ennusteessa väestökehitystä kuvataan sekä ikäryhmittäin että osa-alueittain. Väestöennuste sisältää myös tietoja toteutuneesta väestökehityksestä sekä tietoja aiempien väestöennusteiden toteutumisesta ikäryhmittäin ja alueittain. Väestöennuste löytyy Vantaan kaupungin sivuilta osoitteesta www.vantaa.fi/tilastot (sekä pdf- että excelmuodossa). Väestöennuste julkaistaan myös Helsingin seudun kuntien ylläpitämässä Aluesarjat- ja Helsinki Region Infoshare tietokannoissa (www.aluesarjat.fi ja www.hri.fi). Väestöennusteen on laatinut Vantaan kaupungin tietopalveluyksikön tutkija Harri Sinkko. Osa-alueittaisen väestöennusteen mahdollistavan asuntorakentamisennusteen ovat laatineet Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson ja tietopalveluyksikön erikoistutkija Hannu Kyttälä. Lisätietoja väestöennusteesta antaa tutkija Harri Sinkko (p. 09-83922129, sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi). Vantaalla 1.7.2016 Henrik Lönnqvist tutkimuspäällikkö 3
4
1 Vantaan väestökehitys vuonna 2015 Vantaan väestö oli vuoden 2015 lopussa 214 605 henkeä. Vuoden aikana väestön määrä lisääntyi 3 802 hengellä, joten vuotuinen kasvu oli 1,8 prosenttia. Vuoden 2015 kasvu oli selvästi suurempaa kuin koskaan 2000-luvulla. Väestömäärän lisäys oli lähes 1 300 henkeä suurempi kuin vuonna 2014. Helsingissä kasvu oli 1,2 prosenttia ja Espoossa 1,6 prosenttia. Helsingin seudun kehyskunnissa 1 väestön määrän kasvu putosi 0,6 prosenttiin ja muulla Uudellamaalla väestömäärä laski edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. (Kuvio 1). Kuvio 1. Vantaan ja lähialueiden väestönkasvu vuosina 2000 2015. Vantaalle syntyi vuonna 2015 lapsia 2 525, mikä oli lähes 100 lasta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Kuolleiden määrä, 1 317 henkeä, kasvoi vuoteen 2014 verrattuna noin 70 hengellä. Luonnollinen väestönkasvu, syntyneiden ja kuolleiden erotus, laski edellisestä vuodesta ollen 1 208 henkeä. Vantaan saama muuttovoitto, 2 720 henkeä, oli lähes 1 450 henkeä suurempi kuin vuonna 2014 ja yli 1 250 henkeä suurempi kuin edellinen muuttovoiton huippuvuosi 2013. Vantaan väestönkasvusta muuttoliikkeen osuus oli siten 72 prosenttia. Helsingissä muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun oli 74 prosenttia ja Espoossa selvästi Vantaata ja Helsinkiä matalampi (57 prosenttia). Kehysalueella muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli myös selvästi Vantaata pienempi (48 prosenttia). Vantaalla tulomuuttajien määrä kasvoi noin 1 600 hengellä ja lähtömuuttajien määrä reilulla 170 hengellä vuoteen 2014 verrattuna. Vantaan muuttovoiton lähde muuttui edellisvuosiin verrattuna selvästi. Kotimaan muuttovoitto, 1 417 henkeä, oli suurempi kuin ulkomaan nettomuutto, 1303 henkeä. Edellisen kerran kotimaan muuttovoitto oli ulkomaan muuttovoittoa suurempi vuonna 2006. Kotimaan muuton osuus nettomuutosta oli 52 prosenttia, kun se Helsingissä oli 64 ja Espoossa 51 prosenttia. Kehysalueella kotimaan osuus muuttovoitosta oli 55 prosenttia ja muulla Uudellamaalla 116 prosenttia. 1 Helsingin seudun kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. 5
2 Vuoden 2015 väestöennusteen toteutuminen Vantaalla tehtävä väestöennuste perustuu menneen kehityksen perusteella tehtyihin oletuksiin ennustejakson väestönmuutoksista. Mallissa käytettävät väestönmuutostekijät ovat hedelmällisyys, kuolevuus ja ulkoinen muuttoliike. Lisäksi osa-alueittaisessa ennustemallissa käytetään asuntorakentamisennustetta. Molemmissa ennusteissa otetaan huomioon tulevaan väestönkehitykseen vaikuttavat suunnitelmat ja päätökset. Väestöennusteessa käytettävät aineistot ovat Tilastokeskuksen vuosittain toimittavat väestöaineistot, jotka sisältävät tietoa Vantaan väestörakenteesta ja väestönmuutoksista, kymmenen vuoden päähän ulottuva kaupungin oma asuntorakentamisennuste sekä Vantaalla aiempina vuosina tehdyt väestöennusteet. Useimmat yleisesti käytettävät väestöennusteet perustuvat menneeseen väestökehitykseen, kuten Vantaan ennustekin. Väestömuutostekijöiden trendien oletetaan tällaisissa ennusteissa jatkavan menneiden vuosien kehitystä. Tällaisen ennusteen vahvuus on, että siinä esiintyvät ennustevirheet pysyvät suhteellisen pieninä, jos ennustetut trendit eivät muutu tulevaisuudessa. Jos kuitenkin väestömuutostekijöiden trendit muuttuvat oletetuista, ennusteen virheet saattavat tulla suuriksikin. On tietenkin mahdollista, että eri ilmiöiden trendit muuttuvat siten, että niiden vaikutukset kumoavat toisensa, ja ennustevirheet pysyvät pieninä, mutta tällöin kyse on enemmänkin hyvästä onnesta kuin ennusteen hyvyydestä. Ennustemallin antamat tiedot ovat yleensä sitä luotettavampia, mitä lyhyemmän aikavälin ennusteesta on kysymys. Pidemmän aikavälin ennusteet ovat taas epävarmempia, mikä kannattaa ottaa huomioon tuloksia tarkasteltaessa. Em. syystä johtuen vuosittain tehtävä ennuste antaa varmemman ja paremman pohjan suunnitella kaupungin taloutta tuleville vuosille ja ajoittaa toimialojen investointeja oikea-aikaisesti kuin harvemmin tehtävä ennuste. Edellisten ennusteiden virheiden tarkastelu on tärkeä osa tulevan ennusteen valmistelua. Tarkastelun avulla voidaan havaita ennusteissa tapahtuneet mahdolliset virheet oletuksissa, ja muuttaa uuden ennusteen oletuksia tarpeen vaatiessa. Vuoden 2015 ennusteessa Vantaan väestön määräksi vuoden 2016 alussa ennustettiin 213 600 henkeä. Todellinen väestön määrä oli 214 605 henkeä, joten ennustevirheeksi (todellinen ennuste) tuli 1 005 henkeä, mikä on noin 0,5 prosenttia väestön määrästä. Muuttovoiton määrä vuonna 2015 oli 2 720, kun ennusteen oletus oli 1 400 henkeä, joten ennustevirhe oletuksessa oli 1 320 henkeä. Kotimaan muuttovoitto oli 1 017 henkeä suurempi kuin ennusteessa oletettiin, kun taas ulkomaan muuttovoitto oli 303 henkeä ennustettua suurempi. Kotimaan nettomuutto-oletuksen virheellisyyttä selittää osaltaan se, että vuosi 2015 poikkesi edellisten 10 vuoden muuttomääristä huomattavasti. Vantaalle syntyi 2 525 lasta vuonna 2015, kun ennusteen oletus oli 2 720 lasta, joten syntyneiden määrän ennustevirheeksi tuli -195 lasta. Naisten kokonaishedelmällisyys oli 1 659 lasta tuhatta naista kohden, mikä oli selvästi vuotta 2014 matalampi taso. Kokonaishedelmällisyys on ollut edellisen kerran yhtä matalalla tasolla vuonna 1986. Kokonaishedelmällisyys laski Helsingissä, Espoossa ja kehysalueella. Myös koko Suomen kokonaishedelmällisyys laski ollen Vantaan kanssa samalla tasolla. Syntyneitten lasten määrään vaikuttavat sekä hedelmällisyysiässä olevien naisten määrä että hedelmällisyys. Kuolleiden määräksi ennustettiin vuoden 2015 ennusteessa 1 323, kun todellinen määrä oli 1 317, joten ennustevirhettä oli -6 kuollutta. Tältä osin ennuste osui siis erittäin hyvin kohdalleen. Tämä perustuu suurelta osin siihen, että aiempien vuosien perusteella lasketuissa kuolemanvaaraluvuissa ei ole suurta satunnaisvaihtelua, ts. vuosien väliset erot ovat pieniä. Eliniänodote on kohonnut koko 2000-luvun: vuonna 2000 syntyneelle pojalle se oli 74,3 ja tytölle 80,6 vuotta, vuonna 2005 vastaavasti 76,6 ja 80,7 vuotta ja vuonna 2015 luvut olivat 79,1 ja 83,8 vuotta. Vantaan ikärakenteesta johtuen kuolleiden määrä tulee tulevina vuosina kasvamaan eliniän noususta huolimatta. Kuten aiempien vuosien ennusteissakin, vuoden 2015 ennusteessa suurin virhetekijä toteutuneeseen väestönkehitykseen verrattuna oli muuttoliike. Aiempien vuosien ennusteissa virheellinen oletus muuttoliikkeessä on muodostunut lähinnä ulkomaan muuttoliikkeestä, mutta vuonna 2015 suuremmaksi virhelähteeksi muodostui oletus kotimaan muuttoliikkeen määrästä. Vasta tulevat vuodet näyttävät, onko nettomuuton lähde muuttunut pysyvämmin, vai johtuuko vuoden 2015 poikkeuksellinen muutos esimerkiksi runsaasta asuntorakentamisesta. Ulko- 6
maan muuttovoitto on kasvanut koko 2000-luvun ajan, mutta voiko tällainen kasvu kestää vuosia tai vuosikymmeniä? On epätodennäköistä, että ulkomaan muuttoliikkeen kehitys kuitenkaan tulevaisuudessa pysyy edellisten vuosien kaltaisena. Oman haasteensa muuttoliikkeen arviointiin tuo Euroopassa vuonna 2015 alkanut pakolaisaalto, jonka pidemmän aikavälin vaikutuksista Suomeen ja Vantaaseen ei vielä ole varmuutta. Edellisten vuosien ennusteista poiketen vuoden 2015 ennusteessa myös hedelmällisyydestä tehty oletus oli vääränsuuntainen. Hedelmällisyys jatkoi useamman vuoden kestänyttä laskuaan, kun oletuksena oli, että se nousisi hieman edellisestä vuodesta. Hedelmällisyysoletuksen virheestä johtuen Vantaalle syntyi selvästi ennustetta vähemmän lapsia. Kuolleisuuden oletusten tekeminen näyttäisi ainakin menneitten ennusteiden valossa olevan varmimmalla pohjalla. Koko kaupungin ennusteen lisäksi Vantaan ennuste sisältää kaupunginosa- ja suuraluetasoisen ennusteen. Siinä haasteet ja ongelmat ennusteen tekemisen kannalta ovat hieman erilaisia kuin koko kaupungin ennusteessa. Suurin haaste on osa-alueiden väestömäärien pienuus, mikä aiheuttaa joskus suurtakin vuosien välistä satunnaisvaihtelua ennusteessa käytettäviin demografisiin ilmiöihin, eli hedelmällisyyteen, kuolemanvaaraan ja muuttoliikkeeseen. Jo muutamankin tapahtuman määrän muutos vuosittain tietyssä väestömuutostekijässä saattaa muuttaa tunnuslukujen suuruutta huomattavasti, mikä aiheuttaa ongelmia oletusten tekemiseen osa-alueelle. Tällöin erityisesti prosentuaaliset virheet saattavat kasvaa varsin suuriksi, vaikka vaikutus henkilömääriin olisikin pieni. Tällaisen vaihtelun ennakoiminen ja hallitseminen ennusteessa käytettävällä menetelmällä on käytännössä mahdotonta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ennustevirheet olivat vuoden 2015 ennusteessa olivat välillä -1,8 0,4 prosenttia. Suurin henkilömääräinen ja suhteellinen virhe oli nuorten työikäisten, 25 34-vuotiaiden ryhmässä, jossa ennuste oli 564 henkeä liian matala. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden ja kouluikäisten, 7 15-vuotiaiden ryhmissä virheet olivat kohtuullisen pieniä. 0 6-vuotiaiden ryhmän virheen pienuutta selittää ennustettua pienempi syntyneiden määrä. Tulokset on esitetty liitteessä B (Liitetaulukko 10). Suuralueittainen virhetarkastelu on esitetty kuviossa 2. Kuviossa positiiviset luvut tarkoittavat, että vuoden 2015 ennusteessa väestömäärät on ennustettu suuremmiksi kuin todelliset väestömäärät olivat 1.1.2016 ja vastaavasti negatiiviset luvut tarkoittavat ennusteen antaneen liian pieniä väestömääriä todellisiin lukuihin verrattuna. Aviapoliksen ja Korson suuralueiden ennustetut henkilömäärät olivat liian suuria ja Tikkurilan, Myyrmäen, Hakunilan ja Koivukylän suuralueilla ennustetut henkilömäärät olivat liian pieniä. Kivistön suuralueen ennuste onnistui hyvin. Suhteelliset virheet olivat välillä -2,4 1,2 prosenttia. Kaupunginosittaisia virhetarkasteluja on esitetty liitteessä B (Liitetaulukko 8, Liitetaulukko 9). Kuvio 2. Vuoden 2015 ennusteen ennustevirheen (henkeä / prosenttia) suuruus suuralueittain 1.1.2016. 7
3 Ennustekauden 2016 2040 väestönkehityksen yleispiirteitä Vantaan vuoden 2016 koko kaupungin väestöennuste kattaa vuodet 2016 2040 ja osa-alueittainen ennuste vuodet 2016 2026. Ennusteen voi olettaa olevan tarkempi ennusteen alkuvuosina ja sellaisissa väestöryhmissä, joissa muuttoliike on vähäistä. Tällainen ryhmä on esimerkiksi yli 65-vuotiaat. Ennustetta tulkittaessa on huomioitava, että sen tarkkuus riippuu täysin siinä tehtyjen oletusten toteutumisesta. Väestöennuste perustuu menneiden vuosien väestönmuutosten perusteella tehtyihin oletuksiin väestömuutostekijöistä ja kaupungin asuntorakentamisennusteeseen. Yleinen talouden kehitys edesauttaa erityisesti kaavoituksen ja uudisrakentamisen toteutumista sekä ajallisesti että määrällisesti. Vaikka Vantaalle ennustetaan seuraavan kymmenvuotiskauden aikana valmistuvan yli 2 500 asuntoa vuodessa, vanhassa asuntokannassa tapahtuvat väestönmuutokset kattavat kuitenkin suurimman osan kaupungissa tapahtuvista väestönmuutoksista ja ovat siten vähintäänkin yhtä suuri haaste ennusteen tekemiselle kuin uudisrakentamisen aiheuttamat väestönmuutokset. Vantaan väestön ennustetaan kasvavan vuoden 2017 alkuun mennessä 218 234 asukkaaseen ja vuonna 2020 reiluun 228 700 asukkaaseen ja vuonna 2030 yli 257 700 asukkaaseen. Ennustejakson lopulla asukkaita Vantaalla on ennusteen mukaan lähes 278 000. Em. väestömäärät toteutuvat, jos ennusteen oletukset pitävät paikkansa. Oletukset ovat pääpiirteissään seuraavat: Vantaalaisten naisten kokonaishedelmällisyys nousee vuonna 2017 kuuden edellisen vuoden (2010 2015) keskiarvon tasolle, mutta on vuonna 2016 hieman tätä tasoa matalampi. Väestön kuolemanvaara on vuonna 2016 viiden edellisen vuoden keskiarvon tasolla ja laskee sen jälkeen Tilastokeskuksen oletusten mukaisesti. Vantaan muuttovoitto on vuosina 2016 2021 yli 2000 henkeä vuodessa ja laskee sen jälkeen asteittain siten, että ennustekauden lopulla se on 800 henkeä vuodessa. Vantaan väestömäärän ennustetaan kasvavan vuonna 2016 noin 3 600 asukkaalla, jonka jälkeen kasvu laskisi siten, että vuonna 2023 se olisi 3 100 henkeä. Vuonna 2030 väestömäärän lisäys olisi ennusteen mukaan noin 2 400 henkeä. (luku 5, taulukko 1). Kasvun hidastuminen johtuu sekä väestön vanhenemisesta johtuvasta kuolemien määrän kasvusta että nettomuuton pienenemisestä. Yleisen asuntorakentamisen määrän korkean tason odotetaan lisäävän väestön kasvua ennustekauden alkupuolella selvästi. Osa-aluetasolla, erityisesti kaupunginosatasolla, väestön määrä saattaa kasvaa huomattavastikin erityisesti niillä alueilla, joilla uudisrakentaminen on runsasta. Vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna suurimmat muutokset oletuksissa ovat nettomuuton selvä kasvu sekä kotimaan nettomuuttomäärien kasvaminen. Nettomuuton oletetaan tässä ennusteessa seuraavan tarkemmin asuntorakentamisen määrää erityisesti kotimaan muuton osalta. Jos Vantaan asema pysyy ennallaan osana kasvavaa pääkaupunkiseutua, pysyvät väestömäärän lisäyksen edellytykset ennallaan, ja keskimääräinen kasvu pysyy vakaana. Menneen väestökehityksen perusteella voidaan olettaa, että muutokset asukasmäärien kasvussa saattavat vaihdella vuosien välillä huomattavastikin, sillä muuttoliike ja naisten hedelmällisyys ovat vaihdelleet vuodesta toiseen varsin paljon. Yksi Vantaan suurimmista haasteista tulevaisuudessa on järjestää kaikille ikä- ja kieliryhmille heidän tarvitsemansa palvelut. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden, määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 900 lapsella nykyisestä 18 700 lapsesta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa noin 950 lapsella ja yläkouluikäisten, 13 15- vuotiaiden, reilulla 750 lapsella vuoteen 2020 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli 14 000 henkeen nykyisestä 11 500 hengestä, ja vuonna 2030 heitä on lähes 24 000 henkeä. Vantaan väestörakenne muuttuu siten ennusteen mukaan vanhemmaksi. Vieraskielisen väestön määrä näyttäisi edelleen kasvavan varsin huomattavasti, olettaen, että nykyinen kehitys jatkuu. Vuoden 2016 alussa vieraskielisiä oli Vantaalla 15,4 prosenttia. Vuonna 2015 Helsingin seudulle tehdyn vieraskielisen väestön ennusteen 2 mukaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus kasvaisi Vantaalla 19 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, eli noin 44 300 henkeen. Tässä ennusteessa ei kuitenkaan ennusteta väestön kielirakennetta, vaan ainoastaan koko väestöä ikäluokittain. 2 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015 2030. Helsingin kaupunki, tietokeskus. Espoon kaupunki, Tietotuotanto. Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 1/2016. Helsinki 2016. 8
4 Väestöennusteen oletukset 4.1 Koko kaupungin ennuste Vantaan väestöennuste koostuu kahdesta itsenäisestä osasta, koko kaupungin ennusteesta ja osa-alueittaisesta ennusteesta. Koko kaupungin ennustemallissa käytetään hyväksi ainoastaan demografisia tekijöitä, joista tehdään menneen väestökehityksen ja väestömuutosten perusteella oletuksia ennustevuosille. Käytettävät tekijät ovat hedelmällisyys, kuolemanvaara ja muuttoliike. 4.1.1 Syntyvyys Ennustekaudella syntyvien lasten määrän ennuste perustuu hedelmällisyysiässä (15 49v.) olevien naisten määrään ja oletettuihin vuosittaisiin ikäluokittaisiin hedelmällisyyslukuihin. Vuosittaiset kokonaishedelmällisyysluvut 3 saadaan summaamalla ikäluokittaiset hedelmällisyysluvut yhteen. Väestöennusteen hedelmällisyyslukujen oletuksissa käytetään edellisten vuosien hedelmällisyyslukujen keskiarvoja vuosittaisen satunnaisvaihtelun poistamiseksi. Hedelmällisyys laski yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka. Vuonna 2014 hedelmällisyysluvut nousivat aavistuksen edellisen vuoden tasosta, mutta vuonna 2016 hedelmällisyys laski edelleen. Vuoden 2015 tasolla hedelmällisyysluvut ovat olleet edellisen kerran vuonna 1986. Vastaava ilmiö on havaittavissa koko pääkaupunkiseudulla, kehysalueella sekä koko Suomessa. Vantaan hedelmällisyyden taso oli vuonna 2015 koko Suomen tasolla. Espoon hedelmällisyysluvut ovat olleet 2010-luvulla hieman Vantaata korkeammalla, kun taas Helsingin luvut ovat olleet reilusti Vantaata alemmalla tasolla. (Kuvio 3). Kuvio 3. Kokonaishedelmällisyys vuosina 1980 2015 Vantaalla ja sen viitealueilla sekä ennusteen oletus vuosille 2016 2025. Hedelmällisyyslukujen oletusten tekemisen kannalta on haasteellista myös se, että ikäryhmittäiset luvut ovat muuttuneet ajassa vuosittaisen satunnaisvaihtelun lisäksi. Eri ikäryhmissä luvut ovat kehittyneet eri suuntiin; 35 39-vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut ovat nousseet, kun taas 20 24- ja 25 29-vuotiaiden ryhmissä ne ovat 3 Kokonaisuushedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tietyn vuoden ikäryhmittäinen hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän ja naiset eläisivät koko hedelmällisyysikänsä. 9
laskeneet. 30 34-vuotiaiden ryhmässä hedelmällisyysluvut nousivat 2010-luvun alkuun saakka, mutta ovat sen jälkeen laskeneet. (Kuvio 4). Tässä ennusteessa hedelmällisyyslukujen oletetaan nousevan kuuden (2010 2015) edellisen vuoden keskiarvon tasolle vuodesta 2017 eteenpäin. Vuonna 2016 niiden oletetaan olevan kuitenkin hieman ko. keskiarvoa alemmalla tasolla. Ennusteen mukaan Vantaalle syntyy 2 692 lasta vuonna 2016, mikä olisi 170 lasta enemmän kuin edellisen vuotena. Kuvio 4. Hedelmällisyysluvut viisivuotisikäryhmittäin Vantaalla vuosina 1980 2015. 4.1.2 Kuolevuus Kuolevuusluku ilmaisee kuolleiden määrän keskiväkiluvusta tietyn ajanjakson aikana. Vastaavasti ikäryhmittäinen kuolevuusluku kertoo tietyn ikäisten kuolleiden määrän vastaavan ikäryhmän keskiväkiluvusta. Tässä ennusteessa käytetään viiden edellisen vuoden (2011 2015) aineistoista laskettuja ikäryhmittäisiä kuolevuuslukuja molemmille sukupuolille erikseen vuoden 2016 osalta. Näiden lukujen perusteella laskettu syntyvän lapsen eliniänodote Vantaalla vuonna 2015 oli naisilla 83,6 ja miehillä 78,2 vuotta. Väestön eliniän odote on kasvanut viime vuosina, eikä tämän kehityksen odoteta päättyvän tulevina vuosinakaan. Tästä johtuen ennusteen kuolevuuslukuja korjataan vuodesta 2017 eteenpäin Tilastokeskuksen kuntakohtaisen väestöennusteen Vantaan viiteryhmän alenemiskertoimilla 4. Vantaalla vanhimpien ikäryhmien koot kasvavat tulevina vuosina huomattavasti, minkä vuoksi myös kuolevien määrät kasvavat kuolevuuslukujen laskusta huolimatta. Vuonna 2016 kuolevien määräksi ennustetaan 1 363 henkeä, mikä on noin 46 henkeä enemmän kuin vuonna 2015. 4 Tilastokeskuksen väestöennuste 2015-2060, laatuseloste. [http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_laa_001_fi.html] 10
4.1.3 Muuttoliike Vantaan väestöennusteen yksi osatekijä on muuttoliike, joka on jaettu käytettävässä mallissa koti- ja ulkomaan muuttoliikkeeseen. Tärkeimpinä syinä muuttoliikkeen eriyttämisessä koti- ja ulkomaan muuttoon ovat viime vuosina lisääntynyt maahanmuutto ja se, että koti- ja ulkomaanmuutto ovat menneinä vuosina kehittyneet eri tavoin. Lisäksi koti- ja ulkomaanmuuton ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Vantaan muuttovoitto on perustunut viime vuosina ulkomaan muuttoliikkeeseen, kun taas kotimaan nettomuutto on ollut joinakin vuosina jopa negatiivinen. Vuosi 2015 kuitenkin poikkesi aiemmista vuosista siten, että kotimaan muuttovoitto kasvoi ulkomaan muuttovoittoa suuremmaksi. Vantaalle muuttaneiden määrät ovat kasvaneet edellisinä vuosina ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Ennusteen oletukset tulomuuttajien määristä perustuvat lineaariseen trendiin sekä koti- että ulkomaan muuton osalta. Kotimaan tulomuuttojen määrän trendi lasketaan vuosien 2000 2015 kehityksen perusteella ja ulkomaan tulomuuttojen määrän trendi vuosien 1995 2015 kehityksen perusteella. Kotimaan tulomuuttajien määrä kasvaa em. trendin mukaan nykyisestä 15 600 hengestä vajaaseen 16 000 henkeen vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaan tulomuuttajien määrä kasvaa vastaavana ajanjaksona reilusta 2 100 hengestä vajaaseen 3 500 henkeen. Huomattavaa on, että osa ulkomailta tulevista muuttajista on vieraskielisiä ja osa suomen- tai ruotsinkielisiä. Kuten aiemmin mainittiin, Vantaan muuttovoitto on viime vuosina suurimmilta osin perustunut ulkomaan muuttovoittoon, mutta vuosi 2015 poikkesi tästä. Edellisen kerran kotimaan nettomuuton määrä on ollut ulkomaan nettomuuttoa suurempi vuonna 2006. Kotimaan nettomuuton määrä on vaihdellut reilun 500 hengen muuttovoitosta vuoden 2013 vajaaseen 500 hengen muuttotappioon keskiarvon ollessa lähellä nollaa, mutta vuonna 2015 se oli 1 417 henkeä. Ulkomaan nettomuuton määrä on vaihdellut vajaasta sadan hengen muuttovoitosta vajaan 2 000 hengen muuttovoittoon. Vuosien 2000 2015 keskiarvo oli noin 780 henkeä ja viiden edellisen vuoden nettomuuton määrän keskiarvo oli vajaat 1 400 henkeä. Ulkomaan nettomuuton määrässä koko 2000-luvun keskiarvo antaa hieman vääristelevän kuvan, sillä määrät ovat nousseet alle 100 hengestä reilusti yli tuhanteen henkeen. Kotimaan muutoissa Vantaan tärkein muuttovoiton lähde on ollut viime vuosina Helsinki, mistä on viisivuotisjaksolla 2011 2015 muuttanut Vantaalle keskimäärin noin 750 henkeä vuodessa enemmän kuin mitä Vantaalta on muuttanut Helsinkiin. Vantaa on menettänyt asukkaitaan eniten kehyskuntiin, keskimäärin 850 henkeä vuodessa vuosina 2011 2015. Espooseen on muuttanut lähes sama määrä asukkaita kuin sieltä on muuttanut Vantaallekin. Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta Vantaa on saanut muuttovoittoa viiden vuoden jaksolla 2011-2015 keskimäärin 300 henkeä vuodessa. Vuonna 2015 Vantaa sai noin 1 000 hengen muuttovoiton Helsingistä ja 850 hengen muuttovoiton Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta, mutta kehyskuntiin ja muulle Uusimaalle tappiota tuli yhteensä lähes 650 henkeä. Vantaan muuttovoiton oletetaan vuonna 2016 pysyvän lähes vuoden 2015 tasolla. Ulkomaan muuttovoiton oletetaan pysyvän vuonna 2016 (+1 100 henkeä) lähes samalla tasolla kuin vuonna 2015, kuten myös kotimaan muutonkin (+1 200 henkeä). Oletusta kotimaan muuttovoitosta on nostettu selvästi verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen runsaan asuntorakentamisen vuoksi. Menneiden vuosien tarkastelun perusteella voidaan olettaa, että kotimaan nettomuutolla ja asuntorakentamisen määrällä on positiivinen riippuvuus. Vuonna 2017 ulkomaan muuttovoitto pysyy oletusten mukaan vuoden 2016 tasolla, ja sen jälkeen 1 000 hengessä vuosina 2018 2025. Kotimaan muuttovoitto seuraa kiinteämmin asuntorakentamisennustetta, joten vuosina 2017 2021 se on hieman alle tai yli 1 000 hengessä, mutta laskee sen jälkeen asteittain siten, että vuonna 2025 se on 400 henkeä. Ennustekauden lopulla vuonna 2040 kotimaan muuttovoitto on 100 henkeä ja ulkomaan muuttovoitto 700 henkeä. (Kuvio 5). Tulo- ja lähtömuuttajien ikä- ja sukupuolijakaumissa on käytetty oletuksena vuosien 2011 2015 keskiarvoja sekä koti- että ulkomaan muutoissa. Näihin jakaumiin ei odoteta tulevan tulevaisuudessa suuria muutoksia. Nettomuuton määrä vaihtelee ikäluokittain varsin paljon. Vantaa on saanut viiden viimeisen vuoden aikana kotimaan muuttovoittoa 20 30-vuotiaista. Muuttotappiota on tullut sekä 2 10-vuotiaista lapsista että 50 70- vuotiasta. Ulkomaan muuttovoittoa on tullut lähes kaikissa ikäluokissa, mutta kuitenkin eniten 20 30-vuotiaista. (Kuvio 6). 11
Kuvio 5. Vantaan koko, koti- ja ulkomaan nettomuutto vuosina 2000 2015 ja ennuste vuosille 2016 2040. Kuvio 6. Vantaan koti- ja ulkomaan nettomuuttojen ikäjakaumien keskiarvot vuosina 2011 2015. 12
4.2 Osa-alueittainen ennuste Vantaan väestöennusteen osa-alueittainen ennuste kattaa kaupunginosa- ja suuraluetason. Se tehdään itsenäisenä ennusteena siten, että lopulliset väestömäärät sekä ikä- ja sukupuolijakaumat vastaavat koko kaupungin ennusteen tuloksia. Osa-alueittaisessa ennusteessa käsitellään ennustevuonna rakennettavan asuntokannan väestönlisäykset ja sitä vanhemmassa asuntokannassa, ns. vanhassa asuntokannassa, tapahtuvat väestönmuutokset erikseen. Vanhassa asuntokannassa tapahtuvista väestönmuutoksista otetaan huomioon hedelmällisyys ja muuttoliike sekä kuolleisuus. 4.2.1 Syntyvyys Hedelmällisyydessä on ollut Vantaalla viime vuosina pysyvämpää alueittaista vaihtelua, minkä vuoksi osaalueittaisessa ennusteessa sitä käsitellään kaupunginosittain (kuvio 7). Koska osa kaupunginosista on väestömäärältään suhteellisen pieniä, yhdistellään ennustemallissa vierekkäisiä ja samankaltaisia kaupunginosia laskennassa samoiksi alueiksi. Koko kaupungin hedelmällisyyden arvoa korjataan kaupunginosittain viiden edellisen vuoden (2011 2015) keskiarvojen perusteella. Normaalisti korjattu arvo pidetään koko ennustekauden ajan vakiona, mutta alueilla, joilla asuntorakentaminen on erityisen runsasta, voidaan arvoa korottaa. Vastaavasti arvoja voidaan myös laskea, jos uudisrakentaminen alueella loppuu. Tämä perustuu havaintoon siitä, että uudisrakentamisalueilla hedelmällisyys kasvaa hieman muutamiksi rakentamisen jälkeisiksi vuosiksi. Kuvio 7. Kokonaishedelmällisyyden vuosien 2011 2015 keskiarvo kaupunginosittain. Referenssiviiva (1774) on koko kaupungin vv.2011-2015 hedelmällisyyden keskiarvo. 4.2.2 Vanhan asuntokannan muuttoliike ja kuolevuus Osa-alueittaisessa ennusteessa uuden ja vanhan asuntokannan väestönmuutokset käsitellään omina osinaan. Vanhaan asuntokantaan lasketaan asunnot, jotka ovat valmistuneet ennen tarkasteltavaa ennustevuotta. Esimerkiksi ennustevuonna 2020 uusia asuntoja ovat vuonna 2020 valmistuneet asunnot, ja vuonna 2019 ja sitä ennen valmistuneet asunnot kuuluvat vanhaan asuntokantaan. Tästä seuraa luonnollisestikin se, että mitä vähemmän uusia asuntoja osa-alueelle rakennetaan verrattuna vanhojen asuntojen määrään, sitä vähemmän myös uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrän muutokset vaikuttavat koko osa-alueen väestön määrän kehitykseen. 13
Muuttoliikkeen ja kuolleisuuden vaikutuksia vanhassa asuntokannassa asuvan väestön määrään ja ikärakenteeseen ennustetaan käytettävässä mallissa ns. väestönmuutoskertoimien avulla. Kertoimet muodostetaan alue- ja ikäryhmittäin, ja ne lasketaan Vantaan kuntarekisterin rakennus- ja väestötietojen avulla. Tässä ennusteessa on käytetty kertoimien laskentaan viiden edellisen vuoden (2011 2015) keskiarvoja ja oletettu kertoimien pysyvän vakiona seuraavan kymmenvuotiskauden ajan. On huomattavaa, että syntyvyys ei sisälly väestönmuutoskertoimeen, vaan sen vaikutus osa-alueen vanhan asuntokannan väestöön lasketaan erikseen hedelmällisyysoletusten avulla (ks. luku 4.2.1). Pienessä väestöpohjassa pienetkin muutokset aiheuttavat suuria vuosittaisia vaihteluita väestönmuutoskertoimiin. Tämän vaihtelun poistamiseksi, tai ainakin vähentämiseksi, ennusteessa on yhdistelty alueellisesti läheisiä ja asuntokannaltaan samankaltaisia kaupunginosia väestönmuutoskertoimien laskennassa. Ikäryhminä käytetään viisivuotisikäryhmiä muutamin poikkeuksin: 15 17-vuotiaat, 18 20-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet. Kahta ensimmäistä ryhmää käsitellään omina ryhminään, sillä niissä muuttoalttius vaihtelee varsin paljon. Vanhimmassa ikäryhmässä tilanteen oletetaan olevan päinvastoin, eli muuttoalttiuden oletetaan pysyvän vakiona koko ikäryhmällä. Vanhimmassa ikäryhmässä muuttoliikettä suurempi vaikutus on kuolleisuudella. Väestönmuutoskertoimen pitäminen alueittain vakiona koko ennustejakson ajan sisältää oletuksen, että muuttoliikkeen ja kuolevuuden vaikutukset väestömääriin pysyvät alueilla tulevaisuudessa menneiden vuosien mukaisina. Poikkeamat tästä oletuksesta aiheuttavat alueen ennusteeseen ennustevirhettä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi sellaiset, joille ennustetaan ennustejakson aikana runsaasti uudisrakentamista. Tämän vuoksi kerrointa on mahdollista muuttaa sopivammaksi. Alueet, joilla tällaisia muutoksia tehdään, ovat kuitenkin poikkeuksellisia, esimerkiksi Kivistön ja Keimolan kaupunginosat. Jos osa-alueen asuntokanta on suurimmaksi osaksi vanhaa, sen väestö on yleensä ikäprofiililtaan varsin vakiintunutta. Tämän perusteella voidaan olettaa, että alueella ei tapahdu tulevaisuudessakaan ikärakenteeseen nopeita muutoksia. Tulevaisuudessa on mahdollista, että osassa tällaisista ikäprofiililtaan vakiintuneista kaupunginosista tapahtumaan sukupolvenvaihdos vanhan väestön muuttaessa alueelta pois ja nuorempien muuttaessa vapautuneisiin asuntoihin. Vaikka tätä kehitystä ei ole vielä Vantaalla havaittukaan merkittävästi, seurataan osa-alueiden kehitystä tulevaisuudessa tarkemmin, sillä alueen ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelujen tarkasteluun ja järjestelyyn. 4.2.3 Asuntorakentaminen Uudisrakentamisen vaikutus väestökehitykseen lasketaan asuntorakentamisennusteen (vuodet 2016 2025) ja viime vuosien perusteella laskettujen asumisväljyyksien keskiarvojen ja niiden kehityksen perustuvien oletusten avulla. Vantaan kaupunki on osaltaan sitoutunut Helsingin seudun kuntien 5 allekirjoittamaan MAL-aiesopimukseen 6, jossa on sovittu tulevien vuosien asuntorakentamismääristä. Nykyinen aiesopimus kattaa vuodet 2016 2019, ja sen mukaan Vantaan asuntorakentamistavoite on yhteensä 9600 asuntoa. Helsingin tavoitteeksi on asetettu yhteensä 24 000 ja Espoon 12 000 asuntoa sopimuskauden aikana. Helsingin seudun kuntien koko asuntorakentamistavoite sopimuskaudella on yhteensä 60 000 asuntoa. Vuonna 2016 Vantaalle ennustetaan valmistuvan noin 2 600 uutta asuntoa. Viisivuotisjaksolla 2016 2020 uusia asuntoja valmistuu keskimäärin 2 700 asuntoa vuodessa. Vuosina 2021 2025 asuntoja valmistuu vajaat 2 400 kappaletta vuodessa. Koko ennustejakson keskiarvo on noin 2 500 asuntoa vuodessa. Ennustejakson loppuvuosien osalta rakentamiseen saattaa tulla useistakin syistä muutoksia, joiden ennakoiminen on hankalaa. Suuralueittain tarkasteluna eniten asuntoja valmistuu Myyrmäen, Kivistön ja Tikkurilan suuralueille (kuvio 8). Alueet eroavat hieman toisistaan rakennettavien asuntojen talotyypin suhteen. Tikkurilan suuralueelle rakennetaan suhteellisesti eniten kerrostaloja ja vähiten omakoti- tai paritaloja. Kerrostalojen osuus on pienin Korson 5 Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. 6 Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset. Ympäristöministeriö. [http://www.ym.fi/fifi/maankaytto_ja_rakentaminen/maankayton_suunnittelun_ohjaus/maankayton_liikenteen_ja_asumisen_aiesopimukset. Viitattu 16.6.2016]. 14
suuralueella, johon toisaalta omakoti- tai paritaloja rakennetaan suhteellisesti eniten. Muut suuralueet eivät eroa talotyypin mukaan katsottuna toisistaan. (Kuvio 9). Kuvio 8. Valmistuvien asuntojen määrä suuralueittain vv. 2016 2025. Kuvio 9. Uudisasuntojen talotyyppijakauma suuralueittain vv. 2016 2025. 15
Kuvio 10. Asuntotuotannon ajoittuminen vuosina 2005 2015 ja ennuste vuosille 2016 2025 suuralueittain. Myyrmäen suuralueella rakentaminen on vilkkainta ennustejakson alkupuolella. Asuntoja rakennetaan huomattavasti enemmän tulevalla kymmenvuotiskaudella kuin edeltävällä. Eniten rakennetaan Myyrmäen, Martinlaakson, Kaivokselan, ja Hämeenkylän kaupunginosiin. Näissä rakentaminen toteutetaan pääosin kerrostalorakentamisena. Kivistön suuralueen rakentaminen keskittyy Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin, joissa rakennettavat alueet ovat uusia. Kivistön kaupunginosan rakentaminen pysyy vilkkaana koko kymmenvuotisjakson ajan. Keimolanmäkeen valmistuu eniten asuntoja vuonna 2016. Rakentaminen kohdistuu lähinnä kerrostaloasuntoihin, mutta Kivistön kaupunginosaan tulee jonkin verran myös omakotitaloja. Aviapoliksen suuralueella rakennetaan eniten Veromiehen kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa vuonna 2017, mutta pääpaino on kuitenkin jakson jälkimmäisellä puoliskolla vuosina 2021 2025. Myös Pakkalaan ja Ylästöön tulee jonkin verran uudisasuntoja tasaisesti läpi ennustejakson. Veromiehen asuntotuotanto kohdistuu kerrostaloihin, kun taas Pakkalaan tulee myös rivi- ja omakotitaloja. Ylästössä asunnot valmistuvat suurimmalta osin omakoti- ja rivitaloihin. Tikkurilan suuralueella rakennetaan eniten Tikkurilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen on vilkasta koko kymmenvuotiskauden ajan. Uusia asuntoja tulee myös Viertolan, Jokiniemen, Hiekkaharjun ja Koivuhaan kaupunginosiin. Rakentaminen painottuu kerrostaloasuntoihin. Koivukylän suuralueen rakentaminen painottuu Koivukylän, Asolan ja Havukosken kaupunginosiin. Koivukylässä rakennetaan eniten vuosina 2016 2019 ja Asolassa vuosina 2017 2019. Uudet asunnot tulevat suurimmaksi osaksi kerrostaloihin. Korson suuralueella asuntojen rakentaminen lisääntyy vuodesta 2017 eteenpäin, mutta painopiste on kuitenkin vuosilla 2021 2025. Eniten asuntoja tulee Korson, Vallinojan ja Nikinmäen kaupunginosiin. Korsossa rakennetaan lähinnä kerrostaloasuntoja, mutta Nikinmäkeen valmistuu ainoastaan, yhtä kerrostaloa lukuun ottamatta, omakoti- ja rivitaloja. Hakunilan suuralueella rakentaminen keskittyy lähinnä Hakunilan kaupunginosaan, jossa rakentaminen alkaa ennusteen mukaan vuonna 2018 ja jatkuu jakson loppuun saakka. 16
Asuntorakentamisennuste on liitteessä C vuosittain, talotyypeittäin ja kaupunginosittain. Ennusteen luvut ovat rakennettavia kerrosneliömetrejä. 4.2.4 Uudisrakentamisen vaikutus väestömääriin Uudisrakentamisen vaikutus osa-alueen väestön määrään ja rakenteeseen ennustetaan ottamalla huomioon asuntorakentamisennuste, asuinhuoneistoalan osuus kerrosalasta, asumisväljyys sekä uudisasuntoihin muuttavan väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Asuinhuoneistoalan osuus rakennettavasta kerrosalasta oletetaan pysyvän vakiona talotyypeittäin (omakoti-, rivija kerrostalot) koko ennustekauden ajan. Tässä ennusteessa oletuksena on koko kaupungissa viiden edellisen vuoden (2011 2015) keskiarvot. Ko. osuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla viime vuodet, eikä niihin ole odotettavissa suuria muutoksia, sillä rakennuksia rakennetaan samoilla teknisillä ratkaisuilla ja vaatimuksilla. Viiden edellisen vuoden keskiarvot osuuksista olivat omakoti- ja paritaloille 0,82, rivitaloille 0,87 ja kerrostaloille 0,67 asuin-m 2 per kerros-m 2. Asumisväljyys (m 2 /henkilö) lasketaan ennusteen ensimmäiselle vuodelle viiden edellisen vuoden (2011 2015) keskiarvona. Omakotitaloissa käytettiin vuodesta 2017 eteenpäin asumisväljyyden kehitystrendinä vuosien 2000 2015 mukaista trendiä. Trendin mukaan asumisväljyys kasvaa niissä nykyisestä omakotitaloissa 38,3 m 2 :stä 42,5 m 2 :iin vuonna 2025. Rivi- ja kerrostaloissa käytettiin myös vuosien 2000 2015 mukaista trendiä, mutta sitä muutettiin siten, että asumisväljyys kasvaa kerrostaloissa nykyisestä 35,0 m 2 :stä 39,0 m 2 :iin ja rivitaloissa 38,6 m 2 :stä 40 m 2 :iin vuonna 2025. Uusien asuntojen väestön ikäjakauma on estimoitu viiden edellisen vuoden (2011 2015) uudisasuntoihin muuttaneen väestön perusteella. Ikäryhminä on käytetty 19 ikävuoteen saakka yksivuotisikäryhmiä ja sitä vanhemmilla ikäryhmillä viisivuotisikäryhmiä. Ikäjakaumissa saattaa olla pieniä alueellisia vaihteluita, mutta tässä ennusteessa samaa jakaumaa käytetään kaikilla osa-alueilla. Sukupuolijakaumana käytetään 50/50 prosenttijakaumaa, vaikka tämä ei tarkalleen ottaen olekaan pitänyt menneinä vuosina paikkaansa. Tästä aiheutuva virhe on kuitenkin pieni, eikä sillä ole huomattavaa vaikutusta lopullisiin tuloksiin. 17
5 Vantaan väestöennuste 2016 2040 Vantaan väestö kasvaa ennusteen mukaan ennustejakson alussa noin 1,6 prosenttia vuodessa. Sen jälkeen kasvu laskee siten, että se on vuonna 2025 noin 1,2 prosenttia ja vuonna 2035 noin 0,8 prosenttia vuodessa. Kasvu on suurimmillaan hieman yli 3 600 henkeä vuodessa ja alimmillaan ennustekauden lopulla noin 1 800 henkeä vuodessa. Taulukko 1. Vantaan väestö ja väestömuutokset vuosina 2000 2015 ja ennuste vuosille 2016 2040 (vuoden 2016 väestömäärä virallinen tieto, muut vuoden 2016 tiedot ennusteita). Vuosi Väestö Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Netto- Väestön- Kasvu 1.1. hlöä hlöä enemmyys muutto muutos vuodessa hlöä hlöä hlöä hlöä % 2000 176386 2467 968 1499 608 2107 1,2 2001 178471 2363 957 1406-46 1360 0,8 2002 179856 2460 998 1462 580 2042 1,1 2003 181890 2531 1026 1505 646 2151 1,2 2004 184039 2615 1028 1587-190 1397 0,8 2005 185429 2541 1055 1486 340 1826 1,0 2006 187281 2673 1014 1659 742 2401 1,3 2007 189711 2611 1077 1534 1211 2745 1,4 2008 192522 2766 994 1772 1045 2817 1,5 2009 195397 2721 1096 1625 499 2124 1,1 2010 197636 2737 1157 1580 845 2425 1,2 2011 200055 2659 1218 1441 1282 2723 1,4 2012 203001 2606 1239 1367 971 2338 1,2 2013 205312 2563 1212 1351 1451 2802 1,4 2014 208098 2620 1248 1372 1281 2653 1,3 2015 210803 2525 1317 1208 2720 3928 1,9 2016 214605 2692 1363 1329 2300 3629 1,7 2017 218234 2801 1391 1410 2000 3410 1,6 2018 221643 2846 1418 1428 2100 3528 1,6 2019 225171 2892 1444 1448 2100 3548 1,6 2020 228719 2937 1470 1466 2000 3466 1,5 2021 232185 2977 1496 1480 2000 3480 1,5 2022 235665 3016 1523 1492 1800 3292 1,4 2023 238958 3045 1552 1493 1600 3093 1,3 2024 242051 3066 1582 1484 1400 2884 1,2 2025 244935 3081 1614 1467 1400 2867 1,2 2026 247802 3090 1647 1443 1100 2543 1,0 2027 250345 3091 1682 1409 1100 2509 1,0 2028 252854 3089 1718 1371 1100 2471 1,0 2029 255325 3087 1755 1331 1100 2431 1,0 2030 257756 3083 1792 1291 1100 2391 0,9 2031 260148 3082 1828 1253 900 2153 0,8 2032 262301 3075 1862 1213 900 2113 0,8 2033 264414 3071 1895 1177 900 2077 0,8 2034 266490 3070 1925 1145 900 2045 0,8 2035 268535 3071 1955 1117 900 2017 0,8 2036 270552 3075 1983 1092 800 1892 0,7 2037 272444 3078 2011 1068 800 1868 0,7 2038 274312 3085 2038 1047 800 1847 0,7 2039 276159 3094 2064 1030 800 1830 0,7 2040 277988 3103 2089 1013 800 1813 0,7 18
Ennusteen alkupuolella väestönkasvusta yli puolet muodostuu muuttoliikkeestä. Vuodesta 2024 eteenpäin väestönkasvun lähde muuttuu siten, että luonnollinen väestökasvu, ts. syntyneiden ja kuolleiden erotus, selittää siitä suurimman osan. Syntyneiden määrä lisääntyy jakson aikana 2 700 lapsesta jakson lopun 3 100 lapseen. Syntyneiden määrän lisääntyminen selittyy hedelmällisyysiässä olevien naisten määrän lisääntymisellä. Kuolleitten määrä kasvaa väestön ikääntymisen myötä nykyisestä reilusta 1 300 kuolleesta noin 2 100 kuolleeseen. Nettomuutto on oletuksen mukaan suurimmillaan 2 300 henkeä ennusteen ensimmäisenä vuotena, mutta laskee asteittain 800 henkeen. (Taulukko 1). Vantaan väestö vanhenee ennustekauden aikana selkeästi. Tämä näkyy erityisesti vanhimpien, 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, joiden osuus väestöstä kasvaa ennustekauden aikana vajaasta 15 prosentista reiluun 19 prosenttiin. Henkilömäärissä tarkasteltuna kasvu on noin 31 700 hengestä yli 54 000 henkeen. Eniten väestön ikääntyminen näkyy kaikista vanhimpien, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, jonka koko kasvaa lähes 19 000 hengellä. (Taulukko 2, Kuvio 11.) Nuorimpien (0 6-vuotiaiden) lasten määrä kasvaa noin 3 000 hengellä, mutta osuus väestöstä laskee aavistuksen. Ennustejakson lopulla Vantaalla on hieman alle 22 000 alle kouluikäistä lasta. Alakouluikäisten, 7 12-vuotiaiden, määrä kasvaa jakson aikana reilulla 3 200 lapsella, ja yläkouluikäisten, 13 15- vuotiaiden, määrä kasvaa noin 2 500 lapsella. Alakouluikäisiä vuonna 2040 ennustetaan olevan noin 18 500 henkeä ja yläkouluikäisiä 9 500 henkeä. Työikäisten 16 64-vuotiaiden osuus väestöstä laskee hieman, vaikka ryhmän henkilömäärä kasvavaakin yli 32 000 hengellä. Työikäisten määrä on jakson alussa 141 700 henkeä ja jakson lopulla reilu 174 100 henkeä. Heidän osuutensa Vantaan väestöstä laskee 65,9 prosentista 62,6 prosenttiin. Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne 1.1.2016-1.1.2040. 2016 2020 2025 2030 2040 Ikä hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % 0-6 18 733 8,7 19 640 8,6 21 330 8,7 21 888 8,5 21 809 7,8 7-12 15 346 7,2 16 297 7,1 16 528 6,7 17 985 7 18 561 6,7 13-15 7 057 3,3 7 824 3,4 8 498 3,5 8 408 3,3 9 517 3,4 16-24 23 270 10,8 23 490 10,3 25 056 10,2 26 521 10,3 28 625 10,3 25-34 32 225 15 34 829 15,2 36 687 15 36 029 14 38 127 13,7 35-44 30 742 14,3 33 851 14,8 35 993 14,7 38 425 14,9 38 297 13,8 45-54 30 317 14,1 29 763 13 30 898 12,6 33 901 13,2 37 610 13,5 55-64 25 154 11,7 26 850 11,7 28 591 11,7 27 876 10,8 31 464 11,3 65-74 20 209 9,4 21 784 9,5 21 162 8,6 22 716 8,8 23 445 8,4 75-11 552 5,4 14 391 6,3 20 194 8,2 24 007 9,3 30 534 11 Yht. 214 605 100,0 228 719 100,0 244 935 100,0 257 756 100,0 277 988 100,0 Ikärakenteen kehityksen seurauksena väestöllinen huoltosuhde 7 kasvaa nykyisestä 51:stä noin 61:een vuoteen 2040 mennessä. Vantaan huoltosuhde oli 2015 koko maan 8 huoltosuhdetta (58) edullisempi, mutta lähes sama kuin koko Uudenmaan maakunnassa (50). Koko maan huoltosuhteen ennustetaan nousevan vuoteen 2040 mennessä lähes 70:een 9. 7 0 14-vuotiaiden ja yli 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde sataa työikäistä (15 64-vuotiaat) kohden. 8 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.6.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html 9 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.6.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html 19
Kuvio 11. Väestön määrän kehitys Vantaalla ikäluokittain vuosina 2000 2016 ja ennuste vuosille 2017 2040. 20
6 Vantaan väestöennuste osa-alueittain 2016 2026 Osa-alueiden väestön muutokset on esitetty tarkemmin ikäryhmin liitetaulukoissa 6 ja 7. 6.1 Myyrmäen suuralue Myyrmäen suuralueella asuu lähes 54 000 asukasta, joten se on väestömäärältään Vantaan suurin suuralue. Suuralueen osuus Vantaan väestöstä on noin neljäsosa. Alueen väestön määrä kasvaa seuraavan kymmenvuotiskauden aikana noin 7 000 asukkaalla kasvun painon ollessa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Väestön määrän lisäystä selittää eniten 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kasvu, joka on lähes 3 200 henkeä. 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmän osuus alueen väestöstä on lähes 21 prosenttia vuoden 2026 alussa. Alle kouluikäisten määrä kasvaa runsaalla 500 lapsella ja kouluikäisten määrä 1 000 lapsella. Työikäisten määrä lisääntyy 1 600 hengellä. Myyrmäen suuralueella väestön määrä kasvaa eniten Myyrmäen kaupunginosassa, noin 2 400 hengellä. Martinlaaksossa väestö lisääntyy 1 400 hengellä ja Kaivokselassa sekä Hämeenkylässä 1 200 hengellä molemmissa. Muissa kaupunginosissa muutokset ovat selvästi pienempiä. Taulukko 3. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2006 2016 ja ennuste vuosille 2021 2026 (1.1. tilanne). Vuosi Muutos 2006 2016 2021 2026 2016-2021 2022-2026 Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä 0 6 3 799 7,6 4 261 7,9 4 630 8,0 4 789 7,9 369 160 7 12 3 152 6,3 3 306 6,1 3 725 6,4 3 895 6,4 419 169 13 15 1 823 3,7 1 536 2,8 1 827 3,2 1 962 3,2 291 135 16 24 5 481 11,0 5 425 10,1 5 745 9,9 6 549 10,8 320 804 25 34 7 197 14,4 8 188 15,2 8 737 15,1 8 600 14,1 549-136 35 44 7 112 14,3 7 095 13,2 8 046 13,9 8 518 14,0 951 472 45 54 7 059 14,2 7 021 13,0 6 893 11,9 7 276 11,9-128 383 55 64 7 980 16,0 6 544 12,1 6 624 11,4 6 689 11,0 80 65 65 74 4 076 8,2 6 633 12,3 6 461 11,1 5 562 9,1-172 -899 75 2 178 4,4 3 893 7,2 5 294 9,1 7 078 11,6 1 401 1 784 Yhteensä 49 857 100,0 53 902 100,0 57 980 100,0 60 917 100,0 4 078 2 937 21
Kuvio 12. Myyrmäen suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2006 2016 ja ennuste 2017 2026. 6.2 Kivistön suuralue Kivistön suuralueella asuu kaikista suuralueista vähiten väestöä, 10 000 asukasta. Alueen väestön määrä kasvaa vuosina 2016 2025 runsaan uudisrakentamisen seurauksena suuralueista eniten, 6 600 hengellä, ja alueen osuus koko kaupungin väestöstä määrästä kasvaa vajaaseen 7 prosenttiin nykyisestä vajaasta 5 prosentista. Kasvu painottuu ensimmäisten viiden vuoden jaksolle. Alueen työikäisten määrä lisääntyy 4 300 hengellä. 0 6-vuotiaiden määrä lisääntyy 950 lapsella ja kouluikäisten määrä noin 450 lapsella. Alueen väestö on uudisrakentamisen myötä hieman nuorempaa kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueen kasvu kohdistuu uudisrakentamisen johdosta Kivistön ja Keimolan kaupunginosiin. Kivistön kaupunginosaan tulee uutta väestöä 4 700 henkeä ja Keimolan kaupunginosaan 1 800 henkeä vuosina 2016 2025. Muiden alueen kaupunginosien muutokset ovat pieniä, ja monessa väestömäärä jopa hieman pienenee. Taulukko 4. Kivistön suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2006 2016 ja ennuste vuosille 2021 2026 (1.1. tilanne). Vuosi Muutos 2006 2016 2021 2026 2016-2021 2022-2026 Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä 0 6 661 9,4 1 004 10,0 1 445 10,4 1 953 11,7 441 508 7 12 642 9,2 893 8,9 1 032 7,4 1 206 7,2 139 174 13 15 335 4,8 375 3,7 464 3,3 511 3,1 89 47 16 24 608 8,7 1 017 10,1 1 231 8,8 1 220 7,3 214-11 25 34 695 9,9 1 316 13,1 2 451 17,6 2 893 17,4 1 135 441 35 44 1 197 17,1 1 626 16,1 2 150 15,4 2 896 17,4 524 747 45 54 1 094 15,6 1 498 14,9 1 879 13,5 2 015 12,1 381 136 55 64 871 12,4 1 079 10,7 1 521 10,9 1 795 10,8 442 275 65 74 600 8,6 756 7,5 1 039 7,4 1 208 7,2 283 169 75 301 4,3 510 5,1 741 5,3 968 5,8 231 227 Yhteensä 7 004 100,0 10 074 100,0 13 952 100,0 16 664 100,0 3 878 2 712 22
Kuvio 13. Kivistön suuralueen väestökehitys ikäluokittain 2006 2016 ja ennuste 2017 2026. 6.3 Aviapoliksen suuralue Aviapoliksen suuralueella asui vuoden 2015 alussa vajaat 19 000 asukasta, mikä vastaa vajaan 9 prosentin osuutta koko Vantaan väestöstä. Asukkaiden määrä kasvaa seuraavan kymmenvuotiskauden aikana noin 3 700 hengellä kasvun jakaantuessa suhteellisen tasaisesti koko ennustejakson ajalle. Alle kouluikäisten määrä alueella lisääntyy ennustejaksolla runsaalla 50 lapsella, kun taas kouluikäisten 7 15-vuotiaiden määrä vähenee reilulla 50 lapsella. Työikäisten määrä kasvaa vajaalla 2 800 hengellä ja eläkeikäisten määrä reilulla 900 hengellä. Aviapoliksen alueella suurin väestönkasvu kohdistuu Veromiehen kaupunginosaan, missä väestön määrä lisääntyy reilulla 2 100 asukkaalla. Veromies rakentuu suurimmalta osin jälkimmäisellä viisivuotisjaksolla 2021 2025. Ylästössä asukkaat lisääntyvät hieman yli 800 hengellä ja Pakkalassa hieman vajaalla 800 hengellä. Tammiston kaupunginosassa asuntorakentaminen on lähes loppunut, joten sen väestömäärä pysyy nykyisellä tasolla. Taulukko 5. Aviapoliksen suuralueen väestökehitys ikäryhmittäin vuosina 2006 2016 ja ennuste vuosille 2021 2026 (1.1. tilanne). Vuosi Muutos 2006 2016 2021 2026 2016-2021 2022-2026 Ikä (v) hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % hlöä hlöä 0 6 1 865 15,0 2 328 12,4 2 214 10,9 2 390 10,6-114 176 7 12 1 053 8,5 1 821 9,7 1 765 8,7 1 627 7,2-56 -139 13 15 406 3,3 653 3,5 801 4,0 777 3,4 148-24 16 24 1 224 9,9 1 817 9,7 1 782 8,8 2 193 9,7-35 411 25 34 3 021 24,3 3 516 18,7 3 756 18,6 3 884 17,2 240 127 35 44 2 321 18,7 3 612 19,2 3 812 18,8 4 089 18,1 200 277 45 54 1 265 10,2 2 509 13,3 2 872 14,2 3 252 14,4 363 379 55 64 828 6,7 1 385 7,4 1 662 8,2 2 197 9,7 277 535 65 74 305 2,5 884 4,7 1 057 5,2 1 215 5,4 173 158 75 132 1,1 304 1,6 522 2,6 923 4,1 218 400 Yhteensä 12 420 100,0 18 829 100,0 20 245 100,0 22 546 100,0 1 416 2 301 23