ITÄ-SUOMEN KIRJASTOJEN OKM:N LAATUKUVAUK- SEN MUKAINEN LAATUTASON KARTOITTAMINEN

ITÄ-SUOMEN KIRJASTOJEN OKM:N LAATUKUVAUK- SEN MUKAINEN LAATUTASON KARTOITTAMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI 19.12.201 Selene Keränen projektityöntekijä Kuopion kaupunginkirjasto Pohjois-Savon maakuntakirjasto

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 HANKKEEN TAUSTAT, TOTEUTUS JA AIKAISEMPI LAATUTYÖ ITÄ-SUOMEN KIRJASTOISSA 2.1 Hankkeen tarkoitus 2.2 Hankkeen toteutus 7 3 KIRJASTOKYSELYN TULOKSET 9 3.1 Vastaajien taustatiedot 9 3.2 Kirjasto kuntalaisten palveluna 10 3.3 Kirjastopalveluiden saatavuus ja seutuyhteistyö 13 3. Kirjastopalveluiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys 18 3.5 Kirjastopalveluiden rahoitus ja tuloksellisuus 23 3.6 Kirjastohenkilöstön koulutus ja rekrytointi 26 3.7 Maakunnan vaikutus laatutekijöiden toteutumiseen 29 3.8 Kunnan koon vaikutus laatutekijöiden toteutumiseen 31 PÄÄTTÄJÄKYSELYN TULOKSET 3 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 2 LIITTEET Liite 1 Kirjastoille suunnatun kyselyn väittämät Liite 2 Päättäjille suunnatun kyselyn väittämät Liite 3 Kirjastokyselyn vastauksien keskiarvot maakunnittain Liite Kirjastokyselyn vastauksien keskiarvot kunnan koon mukaan Liite 5 Päättäjäkyselyn vastauksien keskiarvot maakunnittain Liite 6 Päättäjäkyselyn vastauksien keskiarvot kunnan koon mukaan

3 1. JOHDANTO Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi vuonna 2010 yleisille kirjastoille suunnatun laatusuosituksen. Sen tarkoituksena on tarjota kirjastoille apuvälineitä niiden toiminnan arviointiin ja taata kuntalaisille laadukkaat ja tasavertaiset kirjastopalvelut kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa. Laatusuositus sisältää laatukuvauksia, joiden kautta kuvataan hyvää ja laadukasta kirjastoa. Sen lähtökohtana on kuntien vastuu kirjastopalveluiden järjestämisestä ja lain määrittämä kuntien kirjastotoimen arviointivelvollisuus. Laatusuositukset on suunnattu erikseen kirjastopalveluiden ylläpitäjille, kirjaston palveluille, henkilökunnalle, kokoelmille sekä tiloille. Tässä raportissa kuvataan Itä-Suomen kirjastojen yhteisen laadunarviointihankkeen toteutusta ja tuloksia. Hankkeen tarkoituksena oli laatusuositusta apuna käyttäen arvioida kirjastopalveluiden tämänhetkistä laatua kuntien kirjastoissa. Hanke jatkaa ja täydentää Itä-Suomen kirjastojen aiempaa laatuyhteistyötä. Tässä hankkeessa laadunarviointi perustuu laatusuosituksen siihen osaan, jossa kuvataan kirjastopalveluiden laatua ylläpitäjänäkökulmasta. Kuvaus on laadittu laatusuosituksessa palvelulupauksen muotoon, ja se sisältää palveluiden rahoitusta, palveluverkkoa, seudullista yhteistyötä, henkilöstön osaamista ja asiakaslähtöisyyttä määrittäviä laadun mittareita ja vähimmäisvaatimuksia. Siinä kuvataan tekijöitä, jotka toteutuessaan muodostavat laadukkaat kunnalliset kirjastopalvelut. Tässä raportissa on kuvattu hankkeen tarkoitus, hanketta edeltänyt laatutyö Itä- Suomen kirjastoissa, hankkeen toteutus sekä laatutasoa kartoittavan kyselyn tulokset. Raportin lopuksi esitetään yhteenveto tuloksista vertailemalla kuntien kirjastoille ja päättäjille kohdistettujen kyselyiden vastauksia ja niistä esiin nousevia näkemyksiä kirjastopalveluiden laadun tilasta.

2 HANKKEEN TARKOITUS, TOTEUTUS JA AIKAISEMPI LAA- TUTYÖ ITÄ-SUOMEN KIRJASTOISSA 2.1 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa kirjastopalveluiden tämänhetkinen laatu Itä-Suomen kirjastoissa. Kartoituksen pohjana käytettiin OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa linjattuja mittareita laadukkaita kirjastopalveluja tuottavalle kunnalle. Hankkeeseen osallistuivat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien kirjastot. Laadun arviointia pyydettiin myös kuntien kirjastoasioista vastaavien lautakuntien jäseniltä. Tarkoituksena oli kirjastotoimenjohtajien lisäksi kartoittaa myös päättäjien omakohtaisia mielipiteitä kuntiensa kirjastojen laadusta. Kyselyiden tuloksia oli tarkoitus verrata keskenään ja arvioida, miten mielikuvat kirjastopalveluiden laatutekijöistä vastaajien välillä kohtaavat. Hankkeen lopputuotoksena syntyi näiden alueiden kirjastojen laatua kuvaava raportti. Tuloksia on tarkoitus käyttää apuna kirjastoissa tehtävän laatutyön kehittämisessä sekä pohjana päättäjien kanssa käytävissä kirjaston palveluita ja laadun kehittämistyötä koskevissa keskusteluissa. Hankkeen ohjausryhmän muodostivat Marja Tiittanen-Savolainen Kuopion kaupunginkirjastosta, Rebekka Pilppula Joensuun seutukirjastosta, Virpi Launonen Mikkelin kaupunginkirjastosta, Lea Tserni-Puittinen Lieksan kaupunginkirjastosta, Maarit Koskinen Siilinjärven kunnankirjastosta sekä Eeva Hiltunen Itä- Suomen aluehallintovirastosta. Projektityöntekijänä toimi Selene Keränen. Hanke jatkoi Itä-Suomen kirjastojen aiempaa laatuyhteistyötä. Tätä hanketta edeltäneet laatuhankkeet on seuraavaksi lyhyesti esitelty. Tilat syyniin! -hanke Vuonna 2013 toteutettiin Itä-Suomen kirjastojen tiloja kartoittava hanke. Arkkitehtiopiskelija kiersi kirjastoja kuvaamassa ja arvioimassa niiden tiloja ennalta määritettyjen kriteerien pohjalta. Tiloja arvioitiin suhteessa OKM:n laatusuosituksessa kirjattuja tiloille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Arvioinnin kohteena

5 olivat pääkirjastot sekä 2000-luvun kuntaliitoksien myötä entiset pääkirjastot. Hankkeesta saatiin kattava ja systemaattinen arviointi Itä-Suomen kirjastojen tiloista. Arviointiraporttia voidaan käyttää jatkossa kehittämissuunnitelmien laatimisen pohjana sekä näiden suunnitelmien perusteluna. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: http://hankkeet.kirjastot.fi/hanke/tilat-syyniin. Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatutyön tila -hanke Kesällä 2012 toteutettiin Itä-Suomen kirjastojen ja ELY-keskuksen (nyk. AVI) yhteishankkeena kirjastoissa tehtävää laatutyön tilaa kartoittava hanke. Hanke toteutettiin kirjastojen johtajille suunnattuna sähköisenä Webropol-kyselynä. Kysymyksissä käsiteltiin OKM:n laatusuositusten tunnettavuutta, käytössä olevia laadunarviointikeinoja, laatuyhteistyötä kunnan/kaupungin kanssa sekä laatutyön tulevaisuutta kirjastoissa. Kyselyn perusteella laatutyö on alueen kirjastoissa melko hyvällä mallilla ja siihen suhtaudutaan kirjastoissa positiivisesti. Monissa vastaajakirjastoissa laatutyötä oltiin vasta aloittelemassa, joissakin kirjastoissa se oli jo systemaattista ja osa kirjaston arviointijärjestelmää. Eniten laatutyöhön kaivattiin kunnalta tukea, koulutusta ja selkeää mittaristoa laadun arvioimiseksi. Myös maakuntakohtaista yhteistyötä toivottiin lisättävän resursseiden tehokkaamman hyötykäytön vuoksi. Tämän hankkeen jälkeen Itä-Suomen kirjastojen laatutyöryhmän toiminta päätettiin myös vakiinnuttaa. Kehittämistyöryhmä kokoontuu vuosittain, ja sen tarkoituksena on pitää laatutyö elävänä ja kiinnostavana sekä tukea laatutyötä Itä- Suomen kirjastoissa. Itä-Suomen kirjastojen arviointiverkosto -hanke Hanke toteutettiin vuosina 2009 2010 ja se koostui Mikkelin Asiakaslähtöiset menetelmät palveluiden arvioinnissa -hankkeesta sekä Joensuun Kokoelmien arviointi -hankkeesta.

6 Mikkelissä vuonna 2009 käynnistyneen asiakaspalvelun arviointihankkeen tarkoituksena oli kokeilla erilaisia asiakaslähtöisiä menetelmiä kirjaston palvelujen arvioinnissa ja testata niiden käyttökelpoisuutta asiakaspalautteen keruumuotoina. Hankkeen lähtökohtana oli kirjastojen palvelujen sopeuttaminen nykyisiin henkilöstöresursseihin ilman, että asiakaspalvelun laatu laskisi sekä löytää uudenlaisia toimintatapoja asiakkaiden kohtaamiseen. Samoin mietittiin, miten asiakaspalvelun arviointia voitaisiin kehittää pelkistä lomakekyselyistä aidosti asiakaslähtöiseen suuntaan. Tavoitteena oli parantaa asiakaspalvelun laatua, lisätä asiakasyhteistyötä sekä kerätä eri asiakasryhmiltä mielipiteitä ja ideoita kirjaston palveluista ja niiden kehittämisestä. Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä- Savon maakuntakirjasto toteutti hankkeen aikana viisi eri tutkimuskokeilua asiakaspalvelun laadun selvittämiseksi ja kehittämiseksi. Näitä olivat: 13 19 -vuotiaille nuorille suunnattu Kirjasto Mitä häh? -eikäyttäjätutkimus Hyvinvointia ja elämänlaatua kirjastosta -foorumi senioreille Unelmieni kirjasto -taidekilpailu kirjaston asiakkaille ja henkilökunnalle Pikapalautejärjestelmien testaaminen Mystery shopping -kokeilu. Joensuussa toteutettu hanke puolestaan perustui Joensuun seutukirjaston perustamisvaiheessa todettuun kokoelmien arvioinnin tarpeeseen. Hanketta edelsi vuonna 2007 tehty kotiseutuaineiston kartoitus. Nyt suoritettu kattava kokoelmien kartoitus perustui tilastotietoihin vuosien 2008 ja 2009 osalta. Hankkeen tavoitteina olivat muun muassa kokoelmien arviointi, kokoelman hankinnan, karsinnan ja varastoinnin periaatteiden kirjaaminen, tietoisuuden lisääminen yhteisestä kokoelmasta, asiakasesitteen valmistaminen sekä kokoelmapolitiikkaa koskevan hiljaisen tiedon siirtäminen. Kokoelmatyöhankkeen seuraavana tavoitteena oli rakentaa malli jatkuvalle arvioinnille ja jatkaa yhteistä oppimista. Hanketta laajennettiin vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana, jolloin suoritettiin 16 kirjaston palvelupisteen kokoelmien arviointia vertaisarviointina.

7 2.2 Hankkeen toteutus Hanke toteutettiin syys-joulukuussa 201. Ohjausryhmän aloituspalaveri pidettiin keskiviikkona 10.9.201. Toteutusmuodoksi vahvistui tuolloin laatutekijöistä muodostettavat väittämät ja niiden pohjalta laadittu sähköinen, Surveypalkyselyohjelmalla toteutettava kyselytutkimus. Laadunarviointia varten valikoitui kaksi erillistä kohderyhmää, joille laadittiin kaksi erillistä kyselyä. Toinen niistä kohdistettiin Itä-Suomen kirjastotoimenjohtajille tai vastaavassa asemassa oleville ja toinen kuntien kirjastoasioista vastaavien lautakuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Kyselyt koostuivat kirjastopalveluiden laatutekijöitä kuvaavista väittämistä. Väittämät perustuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemaan Yleisten kirjastojen laatusuositukseen ja sen kirjastopalveluiden tavoitetaso ylläpitäjänäkökulmasta -osaan. Sen pohjana toimii palvelulupaus, jossa sanotaan: Kunta huolehtii kuntalaisten sivistyksellisistä perusoikeuksista ylläpitämällä laadukkaita kirjastopalveluita. Laadukkailla, kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjastopalveluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Niillä kunta vahvistaa omaa kulttuurista perustaansa ja ennaltaehkäisee tiedollista ja muuta syrjäytymistä. Kunta huolehtii, että kirjastotoiminnan peruspilareista (tila laitteineen, ajanmukainen kirjastojärjestelmä, ajantasainen kokoelma, ammattitaitoinen henkilökunta ja riittävät aukioloajat) mikään ei puutu tai ole laadultaan tai määrältään riittämätön. (OKM 2010, 3.) Projektityöntekijä muotoili kyselyyn valittavat väittämät laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavalle kunnalle laadittujen mittareiden pohjalta, jotka on koottu laatusuositukseen sivuille 35 36. Tämän jälkeen ohjausryhmän kanssa väittämät arvioitiin, niiden sanamuodoista keskusteltiin ja käydyn keskustelun pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset. Lopullinen versio väittämistä syötettiin Surveypaljärjestelmään, jonka jälkeen niiden muotoa ja termistöä vielä hiottiin mahdollisimman yksiselitteiseen ja mitattavaan muotoon. Lopullinen kysely koostui viidestä väittämäkokonaisuudesta. Ne käsittelivät kirjaston roolia kunnassa, kirjastopalveluiden kehittämistä, alueellista ja seudullista yhteistyötä, kirjastotoiminnan rahoitusta ja kirjaston henkilökunnan osaamista. Vastaajat arvioivat kyselyn väittämiä Likert-asteikolla 1 5 (1 = täysin eri mieltä,

8 5 = täysin samaa mieltä). Kysely sisälsi myös muutamia avoimia kysymyksiä sekä jokaisen osion lopussa olevan avoimen vastauskentän, jossa vastaajat saivat halutessaan täsmentää tai kommentoida antamiaan vastauksia. Kirjastokysely toimitettiin kirjastotoimenjohtajille 35:een Itä-Suomen kuntaan. Kyselyn kohdekunnista 17 sijaitsi Pohjois-Savon alueella, yhdeksän Etelä- Savossa ja yhdeksän Pohjois-Karjalassa. Kysely julkaistiin 10.11.201 ja muistutusviesti kyselystä lähetettiin ensimmäisen vastausviikon jälkeen. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa. Kyselyn sulkeuduttua tulosten analysointiin ja raportointiin jäi noin kuukausi. Tuloksien analysointia varten vastaajakunnat jaettiin asukasluvun perusteella pieniin (alle 5000 asukasta), keskisuuriin (5000 10 000 asukasta) ja suuriin (yli 10 000 asukasta) kuntiin. Vastauksia arvioitiin myös maakuntatasolla. Päättäjille suunnattu kysely kohdistettiin lautakuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Kyselyyn poimittiin yhteensä kaksitoista väittämää kirjastokyselyn eri osioista. Päättäjäkysely haluttiin pitää lyhyenä, ja sen ohjeistuksessa korostettiin oman näkemyksen esittämistä vastausvaihtoehtoa valittaessa. Päättäjäkyselyn lopussa oli myös vastauskenttä avoimille kommenteille. Kysely lähetettiin yhteensä 83 vastaajalle kolmeen maakuntaan. Postituslista ei ollut sähköpostiosoitteiden puutteen vuoksi ihan täydellinen. Kahdeksan ilmoitettua sähköpostiosoitetta ei myöskään ollut voimassa, eikä kysely siis tavoittanut kaikkia postituslistalla olleita. Päättäjäkysely oli avoinna 17. 30.11. Kirjastokyselyn vastaukset on esitetty kappaleessa kolme ja päättäjäkyselyn kappaleessa neljä. Tuloksia on tarkasteltu kaikkien osallistujien vastauksia esittelevien grafiikoiden kautta sekä lyhyillä kirjallisilla yhteenvedoilla maakunnan ja kunnan koon vaikutuksista vastauksiin. Graafisesta taulukosta ilmenee vastausten prosenttiosuuksien lisäksi vastaajien lukumäärä sekä kaikkien vastausten keskiarvo. Lisäksi liitteistä löytyy molempien kyselyiden sisältämät väittämät (liitteet 1 ja 2) sekä graafiset esitykset maakunnan ja kunnan koon mukaan jaotelluista vastauksista (liitteet 3 6) vertailun helpottamiseksi.

9 3 KIRJASTOKYSELYN TULOKSET 3.1 Vastaajien taustatiedot Taustatietoina kyselyssä käytettiin vastaajakirjaston sijaintimaakuntaa sekä kunnan kokoa. Kyselyyn vastasi 22 kirjastotoimenjohtajaa. Vastausprosentti oli näin 63 %. Vastausten maakunnallinen jakautuminen näkyy taulukosta 1. Kirjaston sijaintimaakunta Vastaajia % Vastaajia kpl Etelä-Savo 27 6 Pohjois-Karjala 1 3 Pohjois-Savo 59 13 Taulukko 1: Vastaajien jakautuminen maakunnan mukaan Pohjois-Savon korkeampaa vastausprosenttia selittää osittain se, että siellä sijaitsee miltei kaksinkertainen määrä kyselyssä mukana olleita kuntia kahteen muuhun maakuntaan verrattuna. Kuntien koon mukaan vastaukset jakautuivat taulukon 1 mukaisesti. Asukasluku Vastaajia % Vastaajia kpl Alle 3000 23 5 3000-5000 18 5001-10 000 18 10 001-30 000 23 5 Yli 30 000 18 Taulukko 2: Vastaajien jakautuminen kunnan koon mukaan Vastaajakirjastoista 1 % sijaitsee siis pienissä kunnissa, 18 % keskisuurissa ja 1 % suurissa kunnissa. Keskisuurien kuntien alhaisempaa prosenttiosuutta selittää niiden määrällisesti pienempi osuus kyselyn kattaneista kunnista.

10 3.2 Kirjasto kuntalaisten palveluna Ensimmäisen kysymyskokonaisuuden väittämät koskivat kirjaston peruspalveluihin liittyviä laatutekijöitä. Osion väittämät saivat kyselyn väittämäkokonaisuuksien korkeimman keskiarvon. Kaikkien väittämien yhteiskeskiarvoksi muodostui,08. Yksittäisistä väittämistä korkeimman keskiarvon sai ensimmäinen, kirjastopalveluiden tiedonsaannin mahdollistavaa roolia kunnassa mittaava väittämä (,5). Alhaisimman keskiarvon (3,55) sai palveluiden monikulttuurisuutta koskeva väittämä 5 6% Kaikki (KA:.5, Hajonta:0.5) (Vastauksia:22) Kuvio 1: Kirjastopalvelut mahdollistavat kuntalaisille vapaan ja helppokäyttöisen pääsyn keskeisiin kansallisiin tiedonlähteisiin ja paikalliseen kulttuuriin. Kuviosta yksi ilmenee, että kaikki vastaajat pitävät kunnan tarjoamia kirjastopalveluita hyvänä tai melko hyvänä tiedonsaannin mahdollistajana. Yhdessä avoimessa kommentissa todetaan, että kirjastopalvelut kyllä voivat mahdollistaa tämän kuntalaisille, mutta väittämän toteutuminen on vahvasti kuntakohtaista. 32% Kuvio 2: Kirjastoissa on ajantasaiset, laadukkaat ja uusiutuvat kokoelmat 6% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.5) (Vastauksia:22) Suuri osa vastaajista kokee myös kirjaston kokoelmat laadukkaina ja ajantasaisina (kuvio 2). Yhdessä avoimessa kommentissa mainitaan pitkään jatkunut

11 kunnan huono taloustilanne, joka näkyy resurssien puutteena ja vaikuttaa muun muassa kokoelmatyöhön hankintojen vähentyessä. 5 1% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.75) (Vastauksia:22) Kuvio 3: Kirjaston kokoelmissa on eri asiakasryhmille soveltuvaa aineistoa sekä opiskeluun että viihtymiseen. Myös kirjaston kokoelmat koetaan pääosin laatusuosituksen mukaisesti kuntalaisten tarpeita palvelevana (kuvio 3). Vain viisi prosenttia on melko eri mieltä väittämästä ja saman verran ei osaa ottaa kantaa väittämään. Kuvio : Kunnan monikulttuurisuus näkyy kirjaston kokoelmissa ja palveluissa. Monikulttuurisuuskysymys jakoi vastauksia jonkin verran. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista kokee monikulttuurisuuden näkyvän kirjaston palveluissa. 18 % on melko eri mieltä ja 18 % ei osaa sanoa. Vastauksiin voi vaikuttaa kunnan monikulttuurisuuden aste sekä kirjaston resursseista johtuvat monikulttuuristen palveluiden ja kokoelmien ylläpidon haasteet ja mahdollisuudet. - vaihtoehdon voi tulkita myös niin, että kunnassa ei ole monikulttuuristen palveluiden tarvetta. 9% 18% 18% 5 Kaikki (KA:3.55, Hajonta:0.89) (Vastauksia:22)

12 Kuvio 5: Kirjaston verkkopalveluita kehitetään määrätietoisesti. Kirjastojen verkkopalvelut aiheuttivat myös kuvion viisi mukaisesti jonkin verran hajontaa vastauksissa. Avoimissa kommenteissa verkkopalveluista todettiin, että niiden kehittämistä ei vielä koeta kirjaston perustyöksi. Toisessa kommentissa mainittiin, ettei verkkopalveluiden kehittäminen kuulu pienen kirjaston tärkeimpiin tehtäviin. Lisäksi kommenttien perusteella verkkopalveluiden kehittäminen koetaan vaikeaksi. 9% 23% 27% 1% Kaikki (KA:3.73, Hajonta:1.09) (Vastauksia:22) 9% 27% 59% Kaikki (KA:.05, Hajonta:0.82) (Vastauksia:22) Kuvio 6: Kirjastojen tilat ovat toimintaan sopivat, helposti saavutettavat ja esteettömät. Suuressa osassa vastaajakuntia kirjastojen tilojen koetaan olevan kirjastotoiminnalle sopivat ja riittävän esteettömät (kuvio 6). Tiloja koskevissa avoimissa kommenteissa mainittiin, että tilat ovat parasta aikaa remontissa ja että esteettömyystekijät korjaantuvat tulevan peruskorjauksen myötä. Tilat koetaan yhden kommentin mukaan myös ahtaiksi, mutta kuitenkin helposti saavutettaviksi.

13 36% 59% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.69) (Vastauksia:22) Kuvio 7: Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita ja - prosesseja. Kirjastopalveluiden koetaan myös vahvasti olevan osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita (95 % vastaajista täysin tai melko samaa mieltä). Yksi avoimen kommentin jättänyt vastaaja kuitenkin pohtii, mitä väittämällä loppujen lopuksi tarkoitetaan ja mistä tietää, onko kirjasto osa näitä tärkeitä palveluita. Väittämän taustalla vaikuttanee ajatus siitä, että kirjasto otetaan huomioon yhtenä hyvinvointia ja oppimis- ja kulttuurimahdollisuuksia tarjoavana kunnallispalveluna kunnan muita palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. On hienoa, että niin moni vastaaja kokee, että kirjasto on itse tai kunnan tasolla on onnistuttu tässä tehtävässä. Toisessa avoimessa kommentissa huomioidaan, että kirjastojen rooli hyvinvoinnin tuottajana helposti unohdetaan kunnallisorganisaatiossa. 3.3 Kirjastopalveluiden saatavuus ja seutuyhteistyö Toinen väittämäkokonaisuus pyrki mittaamaan kirjastojen kehittämistä sekä osana muita kunnallisia palveluita että alueellisen ja seudullisen yhteistyön kautta. Samassa kokonaisuudessa arvioitiin myös palveluiden saatavuutta (aukioloajat, toimipisteet ja kirjastoautopalvelut) kuntalaisten näkökulmasta. Osion korkeimman keskiarvon sai väittämä pyrkimyksestä parhaisiin käytäntöihin (,27) ja alhaisimman kirjastoautopalvelua koskeva väittämä (3,59).

1 9% 32% 5 Kaikki (KA:.1, Hajonta:0.76) (Vastauksia:22) Kuvio 8: Kirjasto on lähipalvelu, ja kirjastot sijaitsevat väestön liikkumisen ja asumisen kannalta keskeisillä paikoilla. Suurimmassa osassa vastaajakuntia (87 %) kirjastojen koetaan oleva kuntalaisia palveleva lähipalvelu, jonka toimipisteet ovat toiminnan kannalta hyvin sijoitetut (kuvio 8). Vain viisi prosenttia on melko eri mieltä väittämästä, ja yhdeksän prosenttia ei ole muodostanut asiasta mielipidettä. Avoimissa kommenteissa oli mainittu, että kirjasto koetaan lähipalveluna, vaikka lähipalvelulle asetettu kilometriraja ei kunnassa toteudu. Kuntaliitto toteaa, että lähipalveluita määriteltäessä on palvelun saatavuuden lisäksi tärkeää huomioida myös palvelun saavutettavuus. Kotipalvelulla, kuljetuspalveluilla ja muilla järjestelyillä on mahdollista luoda lähipalveluita vähän pidemmänkin matkan takaa. Laatusuosituksessa palvelupaikkojen saavutettavuuden suositus koskee taajama-alueita, ja niissä 80 %:lla väestöstä tulisi olla enintään 2 kilometriä tai ajallisesti puoli tuntia matkaa kirjastoon (OKM 2010, 26). 18% 18% 18% 1% Kaikki (KA:3.59, Hajonta:1.5) (Vastauksia:22) Kuvio 9: Kirjastoautopalvelu täydentää harvaanasutuilla seuduilla fyysisen palveluverkon palveluita. Kirjastoautopalveluiden kohdalla laatusuosituksen kuvaus ei kaikissa kunnissa toteudu. Vähän yli puolet (59 %) vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä

15 väittämän kanssa. Täysin tai melko eri mieltä on 23 %. Kahdeksantoista prosenttia on valinnut en osaa sanoa -vaihtoehdon. Kahdessa avoimessa kommentissa kerrotaan, ettei kunnassa ole kirjastoautoa. Toisessa kommenteista kuitenkin mainitaan fyysisten toimipisteiden määrän paikkaavan auton puutetta. Kirjastot.fi -sivuston tilastojen mukaan kirjastoautojen lukumäärä on tasaisesti laskenut koko maassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viiden viime vuoden aikana kirjastoautojen lukumäärä on vähentynyt noin kahdeksan prosenttia. Toisaalta kirjastoauton palveluja pyritään joissakin kunnissa paikkaamaan esimerkiksi toimivalla kotipalvelulla ja muun muassa päiväkoteihin ja alakouluille toimitettavilla kirjalaatikoilla. Kuvio 10: Kirjastojen aukioloajat ovat riittävät ja asiakkaiden kannalta oikein sijoitetut. Kuviosta kymmenen näkyy, että kirjastojen aukioloaikoihin ollaan tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 91 % kunnista. Vähän alle kymmenen prosenttia kokee niissä olevan kehittämisen varaa. 9% 18% 73% Kaikki (KA:.0, Hajonta:0.7) (Vastauksia:22) 1% 6% 18% Kaikki (KA:3.95, Hajonta:0.71) (Vastauksia:22) Kuvio 11: Kirjastopalvelua kehitetään määrätietoisesti strategisten tavoitteiden suuntaan. Noin viidennes kokee, että kirjastopalveluiden kehittäminen kunnassa on määrätietoista ja perustuu strategisiin tavoitteisiin. 6 % on melko samaa mieltä väittämän kanssa ja viisi prosenttia puolestaan melko eri mieltä (kuvio 11).

16 Kuvio 12: Kunnan sisäisen, toimivan yhteistyön lisäksi kunta kehittää kirjaston palvelutarjontaa yhdessä toisten kuntien ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Yhteistyö kuntien ja palveluntarjoajien välillä toteutuu kuvion 12 mukaisesti hyvin tai melko hyvin. 82 % vastaajista on tyytyväisiä yhteistyöhön. 1 % on melko eri mieltä. 1% 27% 5 Kaikki (KA:3.95, Hajonta:0.93) (Vastauksia:22) 1% 1% 36% 32% Kaikki (KA:3.68, Hajonta:1.33) (Vastauksia:22) Kuvio 13: Alueellisesta ja seudullisesta yhteistyöstä on selkeät sopimukset, ja kustannusvastuut on määritelty. Alueellisia yhteistyösopimuksia ja kustannusvastuita koskeva laatuväittämä osoittaa jonkin verran eroavaisuuksia kuntien välillä (kuvio 13). Noin kolmasosa vastaajista on täysin samaa mieltä (32 %), ja kolmasosa melko samaa mieltä (36 %), kun taas 1 % vastaajista on täysin eri mieltä väittämän kanssa. En osaa sanoa -vastaukset voivat osittain heijastella joko sopimuskäytäntöjen toimimattomuutta kuntatasolla tai yhteistyösopimusten puutetta.

17 9% 9% 32% 6% Kaikki (KA:3.91, Hajonta:1.08) (Vastauksia:22) Kuvio 1: Kunta kantaa oman vastuunsa yhdessä tuotetuista palveluista. Kunnan koetaan kantavan oman vastuunsa yhdessä tuotetuista palveluista hyvin tai melko hyvin (78 % vastauksista). Viisi prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä väittämän kanssa, ja yhdeksän prosenttia melko eri mieltä (kuvio 1). 18% 1% 18% 6% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:1.3) (Vastauksia:22) Kuvio 15: Verkkopalveluiden kehittämisessä on huomioitu seudullisen yhteistyön mahdollisuudet ja kansallisesti tuotetut palvelut. Väittämä verkkopalveluiden kehittämisestä aiheuttaa jälleen jonkin verran hajontaa vastauksissa. 6 % vastaajista kokee, että seudullinen yhteistyö ja kansalliset verkkopalvelut on hyödynnetty hyvin tai melko hyvin oman kunnan kirjastoissa. Täysin tai melko eri mieltä on 23 % vastaajista. Avoimissa kommenteissa todetaan, että yhteistyö maakunnan tasolla toimii, ja järjestelmiä kehitetään yhteistoimintana. Myös kirjastokimppojen sisällä tehdään kommenttien mukaan kehittämistyötä ja sovitaan uusista käytänteistä.

18 Kuvio 16: Kirjastopalveluissa pyritään parhaisiin käytäntöihin ja kansallisen laatusuosituksen toteuttamiseen. Lähes kaikissa vastaajakirjastoissa (91 % vastaajista) koetaan, että laatusuositusta pyritään toteuttamaan ja parhaisiin käytäntöihin pyritään toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Osion päätteeksi kysyttiin vielä seutukirjastotoiminnasta ja sen merkityksestä. Vastaajista 23 % on ilmoittanut kirjastonsa kuuluvan seutukirjastoon, mutta kahdessa avoimessa kommentissa tarkennetaan, että kyseessä on kirjastokimppa, eikä varsinainen seutukirjasto. Yhteistyötä kirjastokimpan sisällä kuitenkin arvostetaan ja sen koetaan tukevan sekä edistävän oman kirjaston palveluita. Kirjastokimppojen toteuttaman yhteistoiminnan todetaan olevan pelastusrengas pienille kunnille. 9% 36% 5 Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.62) (Vastauksia:22) Kommenttien perusteella seutukirjaston koetaan vaikuttavan positiivisesti kirjaston palveluiden järjestämiseen. Kommenteissa mainitaan muun muassa yhteisen toiminta-ajatuksen ja arvojen palvelevan myös kirjastopalveluiden järjestämistä. Palaute palveluita ostavilta kunnilta on ollut pääosin positiivista. 3. Kirjastopalveluiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys Palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja kehittämistä mittaavissa väittämissä keskiarvollisesti parhaiten onnistutaan kuntalaisten palautteenannon mahdollistamisessa (keskiarvo,8). Eniten kehittämisen varaa koetaan olevan kuntalaiskyselyihin osallistumisessa sekä kehittämistyön tueksi tehtävien tarve- ja käyttötutkimuksien toteuttamisessa. Keskiarvo näissä molemmissa oli 3,23.

19 2% 71% Kaikki (KA:.1, Hajonta:0.6) (Vastauksia:21) Kuvio 17. Kirjaston palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Vastausten perusteella asiakaslähtöisyys on otettu kehittämisen perustaksi lähes kaikissa vastaajakirjastoissa. 95 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämästä (kuvio 17). Yksi vastaaja ei ole vastannut kysymykseen. 27% 23% 32% 1% Kaikki (KA:3.23, Hajonta:1.13) (Vastauksia:22) Kuvio 18. Kirjaston palveluita kehitetään säännöllisiin tarve- ja käyttötutkimuksiin perustuen. Sen sijaan säännölliset tarve- tai käyttötutkimuksiin perustuvat kehittämismenetelmät eivät kaikissa kirjastoissa täysin toteudu (kuvio 18). 32 % on täysin tai melko eri mieltä väittämän kanssa, ja 23 % on valinnut en osaa sanoa - vaihtoehdon. Vähän alle puolessa vastaajakirjastoista (6 %) ollaan samaa tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. 9% 36% 5 Kaikki (KA:.18, Hajonta:0.83) (Vastauksia:22) Kuvio 19. Kirjastopalveluiden kehittämisessä huomioidaan kunnan väestöpohja ja toimintaympäristö.

20 91 % vastaajista kokee, että palveluita kuitenkin kehitetään kunnan väestöpohja ja kirjaston toimintaympäristö huomioon ottaen. 9% 23% 23% 6% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:0.89) (Vastauksia:22) Kuvio 20. Kirjastopalveluiden kehittämisessä otetaan aina huomioon tulevaisuuteen suuntautuva, ennakoiva näkökulma. Reilusti yli puolessa vastaajakirjastoja (69 %) koetaan, että toimintaa kehitetään tulevaisuuden muutoksia ja tarpeita ennakoiden. 9 % on väittämästä melko eri mieltä, ja 23 %:lla ei ole muodostunut mielipidettä asiasta (kuvio 20). 1% 1% 68% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:0.83) (Vastauksia:22) Kuvio 21. Kirjastoa kehitetään osana kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita yhteistyössä muiden kanssa. Kirjastoissa koetaan, että ne huomioidaan myös monissa kunnissa melko hyvin osana hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita. 82 % on asiasta samaa tai melko samaa mieltä, 1 % vastaajista on melko eri mieltä. Yksi avoimen kommentin jättänyt vastaaja mainitsee, että yhteistyö kunnan muiden sektoreiden kanssa on liian vähäistä ja että parantamisen varaa olisi.

21 Kuvio 22. Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyissä. Kirjastojen sisällyttäminen kuntalaiskyselyihin vaihtelee jonkin verran vastaajakunnittain. Alle puolessa (1 %) vastaajakirjastoissa kuntalaiskyselyissä ollaan mukana, 36 % on melko eri mieltä väittämän kanssa. Se, järjestetäänkö kunnissa ylipäänsä säännöllisiä kuntalaiskyselyitä, ei luonnollisestikaan käy vastauksista ilmi. -vastaukset voivat osittain heijastella sitä, ettei kuntalaiskyselyitä järjestetä. 23% 23% 18% 36% Kaikki (KA:3.23, Hajonta:1.13) (Vastauksia:22) 52% 8% Kaikki (KA:.8, Hajonta:0.5) (Vastauksia:21) Kuvio 23. Kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta kirjaston palveluista ja esittää toiveita kehittämiskohteista. Koko kyselyn korkeimman keskiarvon sai väittämä kuntalaisten palautteenantomahdollisuuksista (kuvio 23). Täydet 100 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. Yksi vastaaja ei ole vastannut kysymykseen lainkaan. Avoimissa kommenteissa vastaajat olivat kertoneet käytössä olevista palautteenantokanavista. Monissa kirjastoissa on ainakin palautekaavake kirjaston tiloissa ja/tai verkossa täytettävänä ja säännöllisiä asiakaskyselyitä toteutetaan. Kansalliskirjaston järjestämään kansalliseen käyttäjäkyselyyn osallistutaan myös.

22 27% 32% 36% Kaikki (KA:3.5, Hajonta:1.6) (Vastauksia:22) Kuvio 2. Kirjastossa on käytössä asiakaspalautejärjestelmä. Yli puolessa (68 %) vastaajakirjastoista on myös käytössä jonkinlainen asiakaspalautejärjestelmä, jonka avulla saatu palaute kootaan ja käsitellään. Asiakaspalautejärjestelmä puuttuu 32 %:lla kirjastoja. Tässä kirjaston koko näyttäisi vaikuttavan vastauksiin, sillä valtaosa näistä 32 %:sta on pieniä kirjastoja, joissa palautejärjestelmän tarve ei kenties ole niin suuri. 1% 9% 1% Kuvio 25. Lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevien palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten huomioiminen palveluiden kehittämisessä on myös aktiivista. 78 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. 1 % on melko eri mieltä. Yli puolet melko eri mieltä tai en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneista kuuluvat isojen kuntien kirjastoihin, joissa käytännöt toimipisteiden välillä voivat vaihdella tai olla tuntemattomia vastaajalle. 6% Kaikki (KA:3.77, Hajonta:0.85) (Vastauksia:22) Avoimissa kommenteissa oli kerrottu muun muassa nuorisovaltuuston mahdollisuudesta ottaa kantaa kirjastopalveluihin. Toisessa kommentissa kerrotaan tilanteen nuorten palautemahdollisuuksien osalta parantuvan lähiaikoina, kun oppilaskunta ja nuorisovaltuusto otetaan mukaan kehittämistyöhön.