KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

SIJAINTIPAIKKASELVITYS Versiot: 20.12.2013 / 22.12.2013 / 9.1.2014 LUOTTAMUKSELLINEN KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Uusi sairaala -hanke

1 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN KUVAUS... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Toimeksianto ja työryhmä... 3 2 UUSI SAIRAALA TAVOITTEET JA SUUNNITTELUEHDOTUKSET... 3 2.1 Uusi sairaala -tavoitteet... 3 2.2 Vaihtoehtoiset aluesuunnitelmat... 4 3 SIJAINTIPAIKKASELVITYKSEN VAIHE I... 7 3.1 Tekniset selvitykset ja kaavoituksellinen tarkastelu... 7 3.2 Kustannusarviot... 7 3.3 Riskitarkastelu... 8 3.4 Yhteenveto vaiheen I tuloksista... 9 4 SIJAINTIPAIKKASELVITYKSEN VAIHE II... 10 4.1 Vaiheen II tehtävät... 10 4.2 Vaihtoehtojen Ve1 ja Ve3 vertailu... 10 4.3 Tarkistettu kustannuslaskelma vaihtoehdoille Ve1 ja Ve3... 13 4.4 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mahdollinen integraatio... 14 4.5 Kokonaisaikataulutarkastelu... 17 4.6 Synergialausunnot... 19 4.7 Tekniset lausunnot... 19 4.8 Yhteenveto vaiheen II tarkasteluista... 19 5 SIJAINTIPÄÄTÖKSEN VALMISTELU... 21 Liitteet Liite 1 Arkkitehtiselvitys vaihtoehdoista Ve1-Ve4 Liite 2 Rakennettavuusselvitys vaihtoehdoista Ve1-Ve4 Liite 3 LVI-tekniikka ja energiaselvitys vaihtoehdoista Ve1-Ve4 Liite 4 Sähkötekniikkaselvitys vaihtoehdoista Ve1-Ve4 Liite 5 Liikennejärjestelyselvitys vaihtoehdoista Ve1-Ve4 Liite 6 Kaavoituksellinen tarkastelu vaihtoehdoista Ve1-Ve4 Liite 7 Huonetilaohjelma (6.11.2013) Liite 8 JYTE: Terveydenhuollon jaoston lausunto (9.10.2013) Liite 9 Synergialausunnot (20.12.2013, 16.12.2013) Liite 10 Pelastuslaitoksen lausunto (13.12.2013)

1 HANKKEEN KUVAUS 2 1.1 Yleistä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri käynnisti uutta sairaalaa koskevan selvitystyön vuonna 2011. Alustava hankesuunnitelma valmistui marraskuussa 2012. Alustavaa hankesuunnitelmaa täydennetään vuoden 2013 loppuun mennessä. Alustavasti sairaalan sijaintipaikaksi valittiin hankesuunnitelman mukaisesti Keskussairaalanmäki, ns. läntinen vaihtoehto. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän kaupunki sopivat yhteisessä neuvottelussa 18.9.2013, että uuden sairaalan sijaintipaikkaa tarkastellaan uudestaan nykyiseen tonttiin liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta. Jyväskylän kaupunki on laatinut ehdotukset uuden sairaalan vertailtavista sijoituspaikoista. Vertailtavia sijoitusvaihtoehtoja on neljä seuraavasti (kuva 1): Läntinen eli nyt suunnittelussa ollut vaihtoehto sijoittuu Keskussairaalanmäelle osittain rakennettuun ympäristöön. Rakennukset sijoittuvat yksityisten henkilöiden ja kaupungin omistamalle maalle. Läntisestä vaihtoehdosta on laadittu hankesuunnitelma vuonna 2012. Vaihtoehto 1, Ve1. Uutena vaihtoehtona esitelty itäinen vaihtoehto sijoittuu Keskussairaalanmäelle niin sanotun Sädesairaalan ympäristöön. Sairaala sijoittuu kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin omistamille maille. Vaihtoehto 2, Ve2. Uudet, eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto sijoittuvat kaupungin omistamille maille. Eteläinen vaihtoehto sijoittuu Eteläportin-Keljonkankaan aluekeskukseen. Vaihtoehto 3, Ve3. Pohjoinen vaihtoehto sijoittuu Kirrin alueelle. Vaihtoehto 4, Ve4. Kuva 1. Uuden sairaalan vertailtavat sijaintipaikkavaihtoehdot

3 1.2 Toimeksianto ja työryhmä Uuden sairaalan sijaintipaikkojen vertailun on koonnut Pöyry CM Oy. Työryhmän vetäjänä ja koordinaattorina on toiminut Elina Mäkelä. Kustannusarvioiden laadinnasta on vastannut Raili Simola. Teknisten selvitysten koordinoinnista sekä riski- ja aikataulutarkasteluista on vastannut Jani Jokinen. Työryhmässä asiantuntijana on toiminut arkkitehti Eija Larkas-Ipatti. Selvitystyöhön ja sen tarkastelujen laadintaan on osallistunut seuraava työryhmäkokoonpano: arkkitehtisuunnitteluselvitykset JKMM Arkkitehdit Oy (vastuuhenkilöinä: Teemu Kurkela, Alli Perttunen ja Mikko Lehto) rakennettavuustarkastelut Ramboll Finland Oy (vastuuhenkilönä: Jouni Mali) LVIAJSPR-tekniikkatarkastelut Granlund Oy (vastuuhenkilönä: Jarmo Kakko) sähkötekniikkatarkastelut työyhteenliittymä Easytec-Pöyry (vastuuhenkilönä: Jere Tynkkynen) liikennejärjestelyt ja pysäköintitarkastelut Trafix Oy (vastuuhenkilönä Markus Holm) Selvitysraportin työtä on ohjannut ja valvonut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin päättäjistä muodostunut ohjausryhmä. Selvitysraportin laadinnassa ovat auttaneet Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Uusi sairaala hankkeen tilasuunnittelun projektipäällikkö Jonna Taegen ja rakenamisen projektipäällikkö Jari Ilves ovat avustaneet sijaintipaikkaselvityksen lähtötietojen osalta. Sijaintipaikkaselvityksen vaiheessa I tarkasteltiin tonttivaihtoehtoja teknisten, kaavoituksellisten ja liikenteellisten tarkastelujen avulla. Lisäksi laadittiin vaihtoehtojen riskitarkastelut ja tavoitehintapohjaiset kustannusarviolaskelmat. Vaiheen I tehtävät ajoittuivat jaksolle 22.10.-27.11.2013. Sijaintipaikkaselvityksen vaiheessa II tehtiin tarkentavat jatkoselvitykset ohjausryhmässä päätettyjen vaihtoehtojen osalta. Lisäksi sijaintitarkasteluun liitettiin perusterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon integraation osalta vaihtoehtojen ns. integraatiotarkastelu. Synergiahyötyjen osalta pyydettiin lausunnot lähialueen oppilaitoksilta. Vaiheen II tehtävät ajoittuivat välille 28.11.-20.12.2013. 2 UUSI SAIRAALA TAVOITTEET JA SUUNNITTELUEHDOTUKSET 2.1 Uusi sairaala -tavoitteet Hankesuunnitelmassa Uudelle sairaala hankkeelle asetettuja tavoitteita on kuvattu taulukossa 1. Sijaintivaihtoehtoja tarkasteltiin vaiheessa I ja vaiheessa II tavoitteiden saavuttamisen ja mahdollisuuksien näkökulmasta.

Taulukko 1. Uudelle sairaalalle asetetut keskeiset tavoitteet SAIRAALAN TOIMINTA SAIRAALAN PITKÄN TÄHTÄIMEN KEHITYS ALUEELLINEN PALVELUVERKOSTO HYVINVOINTIKAMPUS YMPÄRISTÖ LIIKENNE TURVALLISUUS JA TERVEELLISYYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS KSSHP: Uusi sairaalahanke, sijaintipaikkaselvitys Sairaala toimii ilman häiriötä ja keskeytyksettä. Sairaalan sisäiset ja ulkoiset liikennevirrat toimivat (mm. ambulanssiliikenne, pääsisäänkäynti, logistiikka). Sairaala on muunneltavissa ja laajennettavissa. Sairaalalle kehitetty uusi toimintakonsepti toimii tontilla. Sijaintivaihtoehto sallii sairaalan sisäisen muunneltavuuden ja riittävät tilavaraukset ovat olemassa rakennuksen laajennuksia varten. Laajennukset voidaan toteuttaa sekä kiinnittyen Uuden sairaalan systeemeihin että satelliittiperiaatteella. Pitkän tähtäimen kehittäminen ei saa häiritä sairaalan toimintaa. Sijainti on palvelurakenteen keskittämisen ja synergioiden kannalta toimiva Vaihtoehdon sijainti mahdollistaa hyvinvointikampuksen muodostumisen. Hyvinvointikampus voi sijoittua joko korjattaviin olemassa oleviin rakennuksiin tai uudisrakennuksiin. Hyvinvointikampuksen taloudelliset ja toiminnalliset edut saavutetaan (mm. myyntitulot nykyisistä tiloista ja tonteista, mahdollisuus sairaalan opetustoiminnan kehittämiseen, yritysten/ palvelujen/ asumisen sijoittuminen lähelle sairaalaa ja siitä saatavat edut). Sijainti kaupunkirakenteessa, kaupunkikuvallinen ja maisemallinen onnistunut kokonaisuus. Rakennuksella on käyttötarkoitukseen sopiva positiivinen imago. Sijainti on alueellisesti ja liittymien kannalta toimiva. Toimivat liikennevirrat ja -järjestelyt joka suunnalta. Eri liikennemuodot eivät risteile. Pääsisäänkäynnin, paikoituksen, päivystyksen, ambulanssiliikenteen ja logistiikan liikennevirrat toimivat. Liikennejärjestelyille on riittävästi tilaa tontilla. Joukkoliikenne toimii. Ympäristössä olevat haitat (melu, tärinä, liikenne, radon yms.) tutkitaan. Hankkeen häiriötekijät ydintoimintaan ja mahd. vahingot ympäristöön estetään/minimoidaan. Ympäristökuormitus. Liikenneratkaisut. Sairaalan elinkaari on pitkä. Ympäristön viherrakentaminen mahdollista. Huollon ja pysäköinnin ympäristönäkökohdat. Toiminnan vaikutus luontoympäristöön. 4 ENERGIATEHOKKUUS RAKENNETTAVUUS SAIRAALAN RAKENNUSKUSTANNUKSET INVESTOINTIKUSTANNUKSET SAIRAALAN TOIMINTAKUSTANNUKSET Energian ja sähkön tuotantomuodot. Passiivinen energiatalous. Aurinkoenergia ja luonnonvalo. Maaperäolosuhteet. Perustamisolosuhteet. Pohjavesiolosuhteet. Hulevesijärjestelyt. Kustannustehokas Selvitetään erikseen (tontin lisäkustannukset, maanhankinta). Sairaalan toimintakustannusten tehostamisesta tulevat säästötavoitteet saavutetaan. Sijaintivaihtoehto tukee tehostamistavoitteiden pitkän aikajänteen saavuttamista. 2.2 Vaihtoehtoiset aluesuunnitelmat Sijaintipaikkaselvityksen perusratkaisuna toimi luonnossuunnitteluvaiheen mukainen suunnitteluratkaisu, jota arkkitehdit JKMM/EGM ovat kehitelleet vaihtoehtoon 1 liittyen. Arkkitehtoninen, toiminnallinen, liikenne- ja tekninen suunnittelu vaihtoehtojen Ve2, Ve3 ja Ve4 osalta on hahmoteltu tonttiselvitykseen vaadittavilta osin.

Vaihtoehtoiset aluesuunnitelmat eri tonteilla on esitetty kuvissa 2-5. 5 Kuva 2. Vaihtoehto 1: Läntinen, Keskussairaalanmäki - asemakaavamuutos vireillä Kuva 3. Vaihtoehto 2: Itäinen, Keskussairaalanmäki - asemakaavamuutos tarvitaan

6 Kuva 4. Vaihtoehto 3: Eteläinen, Keljonkangas - asemakaavamuutos tarvitaan Kuva 5. Vaihtoehto 4: Pohjoinen, Kirrin alue - asemakaavamuutos tarvitaan

3 SIJAINTIPAIKKASELVITYKSEN VAIHE I 7 3.1 Tekniset selvitykset ja kaavoituksellinen tarkastelu Jokaiseen vaihtoehdon osalta laadittiin tekniset selvitysraportit suunnittelualakohtaisesti. Näitä raportteja täydennettiin sovitusti vaiheessa II. Lisäksi Jyväskylän kaupungin kaavoituksen vastuualueen asiantuntijaa Nana Penttiä pyydettiin arvioimaan yhdyskuntarakenteellista ja kaavoituksellista näkökulmaa eri vaihtoehdoissa. Oheiseen taulukkoon on koottu eri asiantuntijoiden laatimat tekniset selvitykset, jotka löytyvät liitteinä. Suunnitteluala Laatija Ve1 Läntinen Ve2 Itäinen Ve3 Eteläinen Ve4 Pohjoinen Arkkitehtiselvitys JKMM Arkkitehdit Oy Rakennettavuusselvitys Ramboll Finland Oy Kunnallistekniikka, -liittymät, energia Granlund Oy Sähköverkostot ja liittymät Easytec Oy (+Pöyry Finland Oy) Liikenne ja liikenneratkaisut Trafix Oy Kaavoitus- ja yhdyskuntarakennevertailu Jyväskylän kaupunki Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 3.2 Kustannusarviot Sairaalan osalta tavoitehintalaskennan perusteena käytettiin tilaohjelmaa (6.11.2013), joka on esitetty liitteessä 7. Taulukko 2. Vaihtoehtojen Ve1 Ve4 tavoitehinta-arviot (alv 0%, kustannustaso 12/2013) (autopaikoituksen rakennuttaja voi olla ulkopuolinen) (hankesuunnitelman mukainen kustannustaso 12/2012) Kustannusvertailu, alv 0 % Kustannustaso 12/2013 VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 HANKESUUNNITELMA Rakennuskustannukset 234 700 000 232 650 000 246 800 000 241 700 000 238 379 000 Rakennuskustannukset ja liittymät 204 550 000 203 900 000 211 350 000 211 450 000 206 329 000 Aluetyöt 6 400 000 5 000 000 11 400 000 6 200 000 7 800 000 Kalusteet ja laitteet 23 750 000 23 750 000 24 050 000 24 050 000 24 250 000 Yhteensä Uuteen sairaalahankkeeseen liittyvät investoinnit 12 700 000 60 950 000 8 000 000 6 769 000 10 000 000 Tontin lisäkustannukset 12 700 000 2 450 000 8 000 000 6 769 000 10 000 000 Väistöt 58 500 000 väistön varustelu?? Uuden sairaalan kokonaiskustannukset 247 400 000 293 600 000 254 800 000 248 469 000 248 379 000 Erilliset investoinnit 21 200 000 23 400 000 25 300 000 25 500 000 15 900 000 Autopaikoitus 15 000 000 19 000 000 20 300 000 20 300 000 11 700 000 Liikenneväylät 6 200 000 4 400 000 5 000 000 5 200 000 4 200 000 Yhteensä 268 600 000 317 000 000 280 100 000 273 969 000 264 279 000 Laajuus 80 000 brm2 80 0000 brm2 80 000 brm2 80 000 brm2 85 000 brm2 uutta+rakennus 45 uutta+rakennus 45 uudisrakentamista uudisrakentamista 77 000 brm2 + 3000 brm2

8 Kokonaislaajuus hankkeelle on kaikissa vaihtoehdoissa 80 000 brm2. Vanhoista rakennuksista on vaihtoehdoissa 1 ja 2 hallintokäyttöön suunniteltu käytettäväksi rakennuksen 45 tiloista 3 000 brm2. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 on vastaava määrä hallintotilaa lisätty uudisrakentamisena. Vaihtoehdossa 1 on pysäköintitilojen määrässä otettu huomioon olemassa olevan pysäköintitalon jääminen käyttöön (550 paikkaa). Kustannusten osalta seuraavat tekijät selittävät vaihtoehtojen kustannuseroja: Ve1 osalta kustannuksia lisäävät tekijät: voimalinjasiirrot (aluetyöt), tonttiostot ja liikenneväylien parantaminen Ve2 osalta kustannuksia lisäävät tekijät: merkittävät väistötilatarpeet ja väliaikaiset pysäköintitarpeet sekä kannen alle tulevat pysäköintiratkaisut (väistötilakustannuksista puuttuvat sairaalalaitekustannukset) Ve3 osalta kustannuksia lisäävät tekijät: paalutus, alapohjan vahvistaminen ja täyttötyöt, kunnallistekniikka- ja sähköliittymäkustannukset ja suurempi pysäköintirakentamisen tarve Ve4 osalta kustannuksia lisäävät tekijät: louhintakustannukset, kunnallistekniikka- ja sähköliittymäkustannukset ja suurempi pysäköintirakentamisen tarve Vaiheessa I kustannustarkasteluissa ei otettu huomioon mahdollista perusterveyshuollon ja integraation lisärakennustarpeita. 3.3 Riskitarkastelu Sijaintivaihtoehtoihin liittyvät merkittävät riskit tunnistettiin riskitarkastelupalaverin avulla. Riskien merkittävyyttä arvioitiin asteikolla erittäin merkittävä riski (M1), hyvin merkittävä riski (M2) ja merkittävä riski (M3). Riskitekijän arvioitiin vaikuttavan aikatauluun, kustannuksiin, päätöksentekoon tai Uusi sairaala - hankkeen laatuun ja/tai toiminnallisuuteen. Tunnistetut riskitekijät olivat seuraavat: vaativat väistötilatarpeet pitkän tähtäimen laajentumismahdollisuuksien puute tunnistamattomat kaapelit kaavoitusprosessimuutosten kesto pilaantuneiden maiden löytyminen pohjavesiolosuhteet tonttiostot perusterveydenhuollon integraatiopäätöksen viivästyminen kunnallisteknisen verkoston ja muun vaadittavan infran esirakentamisen aikataulu. Riskikartta on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Sijaintivaihtoehtoihin liittyvät merkittävimmät tunnistetut riskit 9 3.4 Yhteenveto vaiheen I tuloksista Hankkeen ohjausryhmälle esiteltiin vaiheen 1 tulokset 27.11.2013 Vaiheen I selvitysten perusteella vaihtoehto 2 (Itäinen, Keskussairaalanmäki) oli esitetyistä vaihtoehdoista huonoin, koska hankkeen kustannukset olivat jo ilman väistötilojen sairaalalaitteita 19% korkeammat kuin edullisimman Ve1 sijainti edellyttää väistötilojen rakentamista Caterina ja M-rakennuksille ennen kuin rakentaminen voidaan käynnistää sisäyhteys sädesairaalaan pitää rakentaa osittain uudestaan sädesairaalan toiminnot joudutaan ulkoistamaan pysäköintitalon rakentamisen ajaksi toiminnalle aiheutuu eniten häiriöitä rakentamisvaiheessa tilapäisjärjestelyinä rakentamisen aikainen pysäköinti tulee ostaa ulkopuolelta ja/tai väliaikaispysäköintitilat tulee rakentaa hankkeen rakentamisaika on oleellisesti pidempi (arvio 1,5 2 vuotta) kuin muissa vaihtoehdoissa, mikä aiheuttaa että tavoitellut käyttökustannussäästöt (25 milj. /vuodessa) menetetään. Vaihtoehto 4 (Pohjoinen, Kirrin alue) oli keskusta-alueen ulkopuolisista vaihtoehdoista huonompi, koska tontti sijaitsee pohjavesialueella, jossa ei sallita pohjaveden alennusta tai pilaamista, aikatauluriskit rakentamisen lupaprosessien kautta jyrkällä tontilla suuret kaltevuudet (13 m, 1:5) ja rakentaminen vaatii paljon maa- ja kallioleikkausta ja/tai pengerryksiä, mikä voi johtaa pysyvään pohjaveden alentamistarpeeseen aluekehityksen näkökulmasta sijaitsee kauempana kuin Ve3 ja lisäksi Ve3:n alueelle suunnitellaan uutta aluekeskittymää tulevassa yleiskaavassa 2014 liikennejärjestelyt etenkin etelästä tultaessa vaativat kehittämistä tulevien rakennushankkeiden (kuten Vt4) vaikutukset eivät ole tiedossa kunnallistekniset syötöt ja varasyötöt on rakennettava kaukaa kuten myös sähkön varasyöttöjärjestelyt (tämä pätee myös Ve3:een)

10 Liikenneverkon toimivuuden kannalta liikenneteknisesti parhaan arvosanan sai tehdyssä vertailussa vaihtoehto 1, ks. kuva 6. Kuva 6. Liikenneverkon toimivuuden arviointi eri vaihtoehdoissa Liikenteellisen arvioinnin pisteytys ei ole suoraan yhteismitallinen eikä yhteispistemäärä suoraan ilmaise vaihtoehtojen paremmuutta. Vaihtoehdot Ve3 ja Ve4 eivät nouse tarkastelussa kuitenkaan millään osa-alueella olennaisesti paremmaksi kuin vaihtoehdot Ve1 ja Ve2. Ohjausryhmä päätti, että vaiheen II tarkasteluihin jatkavat vaihtoehdot Ve1 (Läntinen, Keskussairaalanmäki) ja Ve3 (Eteläinen, Keljonkangas). 4 SIJAINTIPAIKKASELVITYKSEN VAIHE II 4.1 Vaiheen II tehtävät Vaiheessa II täydennettiin selvityksiä Ve1 (Läntinen, Keskussairaalanmäki) ja Ve3 (Eteläinen, Keljonkangas) osalta. Tarkasteluihin otettiin mukaan myös perusterveydenhuollon palveluiden mahdollinen integroituminen sairaalan yhteyteen. Tehtävät olivat seuraavat: vaihtoehtojen tarkennettu vertailu rakennus- ja investointikustannusten tarkistaminen saatavien lisätietojen perusteella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation laajuustarkastelut ja toimintojen sijoittaminen sairaalan yhteyteen perusterveyspalveluiden investointikustannukset sairaalan yhteyteen rakennettaessa kokonaisaikataulutarkastelu ottaen huomioon merkittävimmät riskit riskitarkastelun mukaisesti ja reunaehdot kuten kaavoitusprosessi, väistörakentaminen, maanhankinnat, kunnallisteknisen infran ja teiden rakentaminen sekä niihin liittyvä suunnittelu ja tehtävät muutokset synergiaan liittyvät lausuntopyynnöt läheisiltä oppilaitoksilta tekniset lausunnot (Jyväskylän Energia) Ve3:n osalta liikennejärjestelyjen toimivuustarkastelu (Ve1 tarkasteltu aiemmin hankesuunnitteluvaiheessa). 4.2 Vaihtoehtojen Ve1 ja Ve3 vertailu Vaihtoehtoja Ve1 (Keskussairaalanmäki) ja Ve3 (Keljonkangas) arvioitiin seuraavien kriteerien kautta yhdyskuntarakenteen eheys, integraatiohyödyt ja palveluverkoston synergia, saavutettavuus, rakennettavuus, kunnallistekniset verkostot ja energian mahdolliset tuottomuodot, sähkönjakelu ja ICT-verkot, laajennettavuus, rakentamisen aikaiset häiriöt ja vanhan rakennuskannan kehittäminen. Sairaalan ydintoimintojen kuten potilastyön, sisäisten liikennevirtojen ja henkilöstön työympäristön kannalta vaihtoehdot on oletettu samanarvoisiksi, koska suunnittelukonsepti on kummassakin sama. Vaihtoehtotarkastelun tulokset on esitetty taulukossa 4 (Ve1) ja taulukossa 5 (Ve3).

Taulukko 5. Vaihtoehto Ve1, Läntinen, Keskussairaalanmäki Kaavoitus ja maanomistus Integraatio- ja palveluverkosto Toiminnallisuus, muunneltavuus, synergia ympäristö Saavutettavuus, liikenneverkko ja järjestelyt Julkinen liikenne 11 Rakennettavuus LVIAJSPR, energia kunnallistekn. liittymät Sähkö- & ICT- verkot, sähkönjakelu Vanha rakennuskanta, Alueen kehittäminen ja laajennettavuus Rakentamisen vaikutukset Ve1:Keskussairaalanmäki, läntinen Sijainti kaupunkirakenteessa. Sairaala toimii ja voi kehittyä pitkällä tähtäimellä. Sairaalan sisäiset ja ulkoiset liikennevirrat toimivat (mm. ambulanssiliikenne, pääsisäänkäynti, logistiikka). Sairaala on muunneltavissa ja laajennettavissa. Sairaalalle kehitetty uusi toimintakonsepti toimii tontilla. Sijainti on palvelurakenteen keskittämisen ja synergioiden kannalta toimiva (mm. Kyllön toiminnot, sairaalakoulu) Kyllön terveysaseman eshmahdollista siirtää sairaalan yhteyteen. Mahdollistaa Keskustan terveysasemien ja Kuokkalan terveysasemien toiminnan siirron uuden sairaalan yhteyteen (as.55 000) - päivystys 1800 brm2 - elektiivinen puoli 2800 brm2 - kuntoutus 800 brm2 - erikoislääkäri 600 brm2 - hammashoito 800 brm2 - vuodepaikat 6500 brm2 (100 p.) yht. 13300 brm2 + apuvälinekeskus (oleva) rak. 45 Apuvälinekeskuksen ja hoitotarvikejakelun keskittyminen on helposti mahdollinen. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän kustannukset on mahdollista tehostaa pitkällä tähtäimellä. Saavutettavuus on kokonaisuutena vaihtoehdoista paras. Henkilöautolla saapuville tällä ei ole käytännön merkitystä, koska ero on ajallisesti pieni. Liikenneverkko jonoutuu ajoittain, mutta pääsääntöisesti liikenne sujuu hyvin. Vaihtoehto tukee parhaiten kestävää liikkumista ja kasvattaa vaihtoehdoista vähiten liikenne-suoritteita kokonaisuudessaan. Järjestelyt on suunniteltu välittämään tarvittava liikennemäärä. Kaikille tarvittaville toiminnoille kuten, saattoliikenteelle, ambulansseille ja logistiikalle on riittävät tilat. Hälytysajoneuvoille on useita mahdollisia sisäänajoreittejä mahdollisten häiriöiden varalta. Kitkamaa- / moreenimaaperä. Pohjavesi syvällä. Suurehkot korkeuserot. Perustaminen maan- /kallionvaraan. Tontilla on vain pieniä paikallisia pohjaveden alennustarpeita. Hulevedet nykyjärjestelmiin tarvittavine muutoksineen ja viivästyksineen (uusi kaava saattaa tuoda vaatimuksia). Hulevedet on liitettävissä uuteen Keljonkadun johtoon. Kaukolämpö- ja vesijohtoliittymät ovat saatavissa kahdesta suunnasta. Tämä on toimintavarmuuden kannalta hyvä asia. Käyttöveteen tarvitaan paineenkorotus kiinteistössä. Jätevedet saadaan liitettyä Kukkumäentielle. Alimmat kerrokset pumpataan. Sähkönjakelun varmistamiseksi uusi sairaala on suunniteltu liitettäväksi Jyväskylän Energian keskijänniteverkkoon kolmen liittymän periaatteella - pääsyöttö rakennetaan läheiseltä Keljon sähköasemalta. - varasyötöt saadaan rakennettua Kirkkopuiston ja Savelan kytkinasemilta Purkutöitä: Jyväskylän Energian nykyisten kaapeleiden siirtoja. Nykyisten maakaapeleiden purkuja. Nykyisten autolämmitys- ja valaisintolppien purkuja. Syöttökaapelin siirto nykyiseen sairaalaan Konesaleihin asennetaan omat ICTliittymät Elisan ja Soneran verkoista Vaihtoehdon sijainti mahdollistaa hyvinvointikampuksen muodostumisen ja se voi sijoittua joko korjattaviin olemassa oleviin rakennuksiin tai uudisrakennuksiin. Hyvinvointikampuksen taloudelliset ja toiminnalliset edut saavutetaan (mm. myyntitulot nykyisistä tiloista ja tonteista, mahdollisuus sairaalan opetustoiminnan kehittämiseen, yritysten/ palvelujen/ asumisen sijoittuminen lähelle sairaalaa ja siitä saatavat edut). Rakentamisen aikaisia häiriöitä alueella. Plussat Miinukset Keskeinen sijainti osana kaupunkirakennetta Kaavoitus jo vireillä ja selvityksiä tehty Kaupungin ilmasto-ohjelman mukainen Sijoittuminen väestökeskittymään yhtenä tehokkaana kokonaisuutena (Integraatio (pth, esh) kattava) Kyllö-yhteys Sairaalakoulu lähellä sairaalan toimintoja yhteistyön kannalta Jos sairaala kehittyy yliopisto-opetus sairaalaksi, sopivia tiloja ja tontteja sijaitsee lähellä toimintoja varten. (Työvoiman saatavuus) Tarvittavat maakaupat Terveydenhuollon koulutusta ei ole Vaatii laajan alueen kaavamuutoksen integroitu päärakennukseen + länsiväylä 2 kaavamuutoksen Suuri keskittymä ja muun muassa Purettavia rakennuksia ja siirtoja muutosjohtamisen haaste Rinnetontin vuoksi on luonnonvalon toimintamallien käyttöönotossa saanti osassa kellarin ja itäpäädyn työtiloja rajoitettua. Rakennuspaikka on hieman ahdas. Pitkäntähtäimen laajentumisen edellytyksenä on Silentan tontti, Kaupunkikuvallisesti tontti sijaitsee hieman taustalla varsinkin ilman Silentan tonttia. Toimintakonseptin hyödyt eivät realisoidu täysimääräisesti mikäli vanhoja tiloja käytetään (koulutus, apuvälinekeskus, hallinto) Keskustan läheisyydessä Hyvä saavutettavuus laajalta alueelta Tukee kestävää liikkumista Ei erityisen kalliita liikenteellisiä ratkaisuja Pysäköintitalo on jo olemassa Nykyinen linjastorakenne palvelee sairaalaa erittäin hyvin Kevyen liikenteen väylät Suuret korkeuserot - rampit Ajoittain jonoutuva liikenne ja ruuhkautumisen riski (potilaat, vieraat ja henkilöstö) Kuljetuskaluston koko on sidottu ympärillä olevan tiestön vuoksi Liikenneinfraan tehtävät muutokset ja niiden ajoitus Perustamisolosuhteet Ei juurikaan pohjavesiongelmaa Hulevesiverkosto Korkeuserot Purettavat ja säilytettävät (varottavat) nykyiset rakennukset Johtojärjestelyt Mahdollinen pima-käsittely Liittymät ovat saatavissa lähellä Toimintavarmuus (käyttövesi, lämpö) Mittava esirakentamisentarve alueella Suurehkot johtosiirtotyöt ja - järjestelyt ennen rakentamista Pinta-alat mahdolliselle maalämmön hyödyntämiselle vain osittaiset tontilla Tontin ulkopuolisen kunnallistekniikan verkoston rakentamisen ajoitus Keljon sähköasema lähellä (jännitevaihtelut pieniä) Sähkön varayhteyksien helppo tekeminen Sähkönjakelun varmuus on hyvä ja jänniteheittelyt pieniä Energialaitoksen nykyisten kaapeleiden siirto Nykyisten kaapeleiden katkeamisen vaara Siirrettävien rakennusten uudet sähkösyötöt ja teleliittymät Alueen tunnistamattomat kaapelit Suunnittelutarpeita: Sähkömagneettiset häiriöt Hyvinvointikampusalueen kehittäminen Osaa tiloista voidaan tarvittaessa hyödyntää tai myydä sopivaan toimintaan käytettäväksi (V3, Novarakennus ja rak 45) Pysäköintilaitoksen hyödyntäminen Jos Silentan ja koulutusyhtymän tontit otetaan mukaan, sairaalan alue on tarpeeksi suuri pitkän tähtäimen kehittämiselle Vanha rakennuskanta ohjaa suunnittelua Mikäli vanhoja tiloja hyödynnetään ovat tilat suuremmat kuin mitä todellinen tarve on (V3 ja Novarakennus ja rakennus 45) Purku- ja siirtokustannukset (rakennukset 2 & 3, pesula ja rakennukset 21B&C) Rakennusajan hätäliikenteen järjestelyjen hoitaminen (vain yksi sisääntulo) Pysäköinti rakentamisen aikana (henkilöstö, potilaat ja vieraat) Rakentamisen aikainen vaikutus sairaalan toimintaan ja lähiympäristöön (mm. liikenne,

12 Taulukko 6. Vaihtoehto Ve3, Eteläinen, Keljonkangas Kaavoitus ja maanomistus Toiminnallisuus, muunneltavuus ja ympäristö Integraatio- ja palveluverkosto synergia Saavutettavuus, liikenneverkko ja järjestelyt Julkinen liikenne Rakennettavuus LVIAJSPR, energia kunnallistekn. liittymät Sähkö- & ICT- verkot, sähkönjakelu Vanha rakennuskanta, Alueen kehittäminen ja laajennettavuus Rakentamisen vaikutukset Ve3:Keljonkangas, eteläinen Sijainti on luonnon ympäröimänä. Sairaala toimii ja voi vapaasti kehittyä pitkällä tähtäimellä. Sairaala toimii ilman häiriötä ja keskeytyksettä. Sairaalan sisäiset ja ulkoiset liikennevirrat toimivat (mm. ambulanssiliikenne, pääsisäänkäynti, logistiikka). Sairaala on muunneltavissa ja laajennettavissa. Sairaalalle kehitetty uusi toimintakonsepti toimii tontilla Sijainti ei ole palvelurakenteen keskittämisen ja synergioiden kannalta paras mahdollinen (mm. Kyllön toiminnot, sairaalakoulu) pth- ja esh- integraatio mahdollista pienemmässä mittakaavassa: - päivystys 1800 brm2 - elektiivinen puoli 800 brm2 - kuntoutus 500 brm2 - erikoislääkäri 300 brm2 - hammashoito 800 brm2 - vuodepaikat 6500 brm2 (100) yht. 10700 brm2 +apuvälinekeskus elekt.puoli Edellyttää keskustan pth terveyspalveluiden erillisiä ratkaisuja. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän kustannukset on mahdollista tehostaa pitkällä tähtäimellä. Henkilöautoilijoille saavutettavuus on hyvä kaikista suunnista eikä liikenneverkko juuri ruuhkaudu. Tontilla on hyvin tilaa vaadituille järjestelyille ja Eteläväylän sekä VT9:n liittymät ovat tasaisia ja toimivia. Hälytysajoneuvoille on sujuvat ja riittävät varareitit joka suunnasta. Joukkoliikenteen kannalta kohde on kohtalainen Jyväskylän suunnasta saapuville. Muut suunnat ovat hankalampia. Kauppakeskuksen ja asutuksen kehittyminen voivat parantaa tilannetta. Joukkoliikenteen reitistöön tarvitaan sairaalan myötä mittavia muutoksia. Tasainen ympäristöönsä nähden alava tontti, jossa pohjavesi lähellä maanpintaa. Turvetta, sekalaisia täyttöjä. Perusmaa pääosin löyhää. Perustaminen paaluille ja /tai mittaville massanvaihdoille. Pohjaveden alentamistarve koko tontin osalla. Hulevesijärjestelyt mittavat, uusi hulevesiviemäri rakennettava jotta tontin pinta-/pohjavettä sadaan alennettua nykyisestä tasosta muutamalla metrillä. Purku läpivirtaavaan ojaan vaatii todennäköisesti erityisjärjestelyjä / viivästysrakenteita. Nykyisen laskuojan siirtotarpeita. Roskaantuneita täyttömaita on odotettavissa. Kaukolämmön liittymä on saatavissa, tosin kaukana. Energialaitos on valmis toimittamaan sen. Vesi- ja viemäriliittymät Solberginkadulta saatavissa. Sähkönjakelun varmistamiseksi uusi sairaala on suunniteltu liitettäväksi Jyväskylän Energian keskijänniteverkkoon kolmen liittymän periaatteella - uuden sairaalan pääsyöttö rakennetaan läheiseltä Etelä- Portin sähköasemalta. - varasyötöt saadaan rakennettua Keljon sähköasemalta (pituus n. 4-5 km) ja Hämeenlahden sähköasemalta (pituus n. 8 km). Konesaleihin asennetaan omat ICTliittymät Elisan ja Soneran verkoista Sijaintivaihtoehto sallii sairaalan sisäisen muunneltavuuden ja riittävät tilavaraukset ovat olemassa rakennuksen laajennuksia varten. Laajennukset voidaan toteuttaa sekä kiinnittyen Uuden sairaalan toimintamalliin että satelliittiperiaatteella. Pitkän tähtäimen kehittäminen ei häiritse sairaalan toimintaa. Mahdollistaa Hyvinvointikampuksen muodostumisen, mutta edellyttää lisätonttien hankkimista. Rakentamisen vaikutukset eivät vaikuta sairaalan toimintaan esimerkiksi tilapäisjärjestelyinä. Rakentamisen vaikuttavat häiriöitä muuhun ympäröivään toimintaan vähemmän. Plussat Kaupungin maanomistus Tontin tasaisuus Väljyys Eteläportin alueen mahdollisuudet Kellarikerroksen työtiloihin saadaan hyvin luonnonvaloa pohjaveden vaatiman lattiakoron noston vuoksi Laajennettavuus Liikennevirtojen selkeämpi erottelu (henkilöstö potilaat/vieraat logistiikka hätäliikenne) Jyväskylän eteläpuolen väestön palveluita sairaalan yhteydessä Hyvä saavutettavuus laajalta alueelta ja sujuvat liikenneyhteydet moottoritien varrella. Ei erityisen kalliita liikenteellisiä ratkaisuja Hyvä esh-potilaiden saavutettavuus Maaston tasaisuus Maatasopysäköintiä Hyvät yhteydet tavarankuljetuksille Tulevaisuudessa maankäytön mukana alueelle voi kehittyä hyvät joukkoliikenteen yhteydet Tasainen tontti Ei rakennuksia tontilla Johtosiirrot pieniä Suuremmat pinta-alat maalämmön hyödyntämiselle Tontilla ei ole nykyisiä kaapeleita Etelä-portin sähköasema on lähellä (jännitevaihtelut pieniä) Nykyisen sairaala-alueen myynti- ja kehittämismahdollisuudet Ei tarvita väistötiloja Sairaalatoiminta ei häiriinny rakentamisen aikana Rakentamiseen liittyvät riskit pienemmät (voimalinjan siirto ja liikennejärjestelyt) Laajentamismahdollisuudet ovat paremmat Miinukset Kaupunkirakenteen reunalla, mutta kaupunkikuvallisesti näkyvä Ympäröivän maankäytön hallinta ja kaavoitus Edellyttää hallintotilojen rakentamista uudisrakennuksena. Ei ole kaupungin ilmasto-ohjelman mukainen sijainti Integraatiosijainti ei ole väestö- tai työpaikkakeskeinen Ei tarjoa avosairaanhoidon ja esh:n avopalvelujen integraatiolle aivan luontevaa ympäristöä Potilassiirrot (Kyllö) pitenevät Sairaalakoulutoiminta hajoaa Jos sairaala kehittyy yliopisto opetussairaalaksi, sopivia tiloja ja tontteja tarvitaan lähialueelta. Edellyttää keskustan pth terveyspalveluiden erillisiä ratkaisuja. Ei tue kestäviä liikkumismuotoja ja vaatii joukkoliikenteen kehittämistä pth:n potilaiden saavutettavuus Pysäköinnin rakentamisen kustannukset Joukkoliikenne perustuu Jyväskylän suuntaan liikennöiviin vuoroihin, jotka palvelevat kohtuullisesti Pohjavesi ja hulevesijärjestelyt mittavat ja haasteelliset Kantavat alapohjat / paaluperustus Runsaat tontin jalostuskustannukset Odotettavissa hulevesien mittavat viivästysjärjestelyt Roskaantunutta maata ja mahdollinen pima-käsittely Kaukolämmölle on vain yksi liittymä. Huoltovarmuus heikko. Sähkönjakelun varmuus on tällä hetkellä heikko, paranee sähkönvarasyöttöjärjestelmien rakentamisen myötä Varasyöttöyhteydet joudutaan rakentamaan kaukaa Hallinto, apuvälinekeskus ja koulutustilat tulee rakentaa erikseen

4.3 Tarkistettu kustannuslaskelma vaihtoehdoille Ve1 ja Ve3 KSSHP: Uusi sairaalahanke, sijaintipaikkaselvitys Kustannuslaskelmat päivitettiin tarkennettujen suunnitelmien ja liittymähinnastojen perusteella, ks. taulukko 7. Taulukoissa on esitetty sairaalahankkeen kokonaiskustannukset ja myös koko investoinnin kokonaiskustannukset ottaen huomioon erilliset investoinnit pysäköintiin ja liikennejärjestelyihin. Tavoitehinta-arvio perustuu tilaohjelmaan 6.11.2013 (liite 7). Uuden sairaalan kokonaiskustannustarkasteluissa edullisin vaihtoehto Ve1 250 350 000 (alv 0%, ilman Silentan tonttia). Kaikki investointikustannukset ottaen huomioon myös erilliset investoinnit pysäköintiin ja liikennejärjestelyihin ovat 271 550 000 (alv 0%). Kustannustarkasteluissa erot Ve3:een ovat kuitenkin pienet (n. 2%, kok. investointi 3%). Vaihtoehto 3:een sisältyy tontin osto Jyväskylän kaupungilta. 13 Taulukko 7. Vaihtoehtojen kustannusvertailu (alv 0%, kustannustaso 12/2013) UUSI SAIRAALAHANKE KUSTANNUSVERTAILU Kustannustaso 12/2013 Ve1: Läntinen vaihtoehto, Sairaalanmäki Ve3: Eteläinen vaihtoehto, Eteläinen Ve1+: Läntinen vaihtoehto sisältäen Silentan tontin ja maantasopysäköinnin ao. alueelle uuden pysäköintitalon sijaan Ve1 Ve3 Arvioitu uudisrakentaminen 77 000 80 000 Olemassa olevat tilat rakennus 45 5 060 Yhteensä, brm2 82 060 80 000 Ve1 Ve3 Ve3/Ve1 ero Ve1+ / ALV 0% / ALV 0% % / ALV 0% UUDEN SAIRAALAN RAKENNUSKUSTANNUKSET (1+2+3) 237 250 000 246 900 000 4 % 237 250 000 UUDEN SAIRAALAN KOKONAISKUSTANNUKSET (1+2+3+4) (ilman SILENTAN tonttia Ve1:ssä) 250 350 000 254 900 000 2 % /brm2 3 051 3 186 KAIKKI INVESTOINTIKUSTANNUKSET SIS. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNEJÄRJ. (1+2+3+4+5+6) (ilman SILENTAN tonttia Ve1:ssä) 271 550 000 281 000 000 3 % SAIRAALAN KOKONAISKUSTANNUKSET (1+2+3+4) (sisältäen SILENTAN tontin Ve1) KAIKKI INVESTOINTIKUSTANNUKSET SIS. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNEJÄRJ. (1+2+3+4+5+6) (sis. SILENTAN tontin Ve1) KAIKKI INVESTOINTIKUSTANNUKSET SIS. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNEJÄRJ. (1+2+3+4+5+6)( sis. SILENTAN tontin ja maantasopysäköinti Ve1+:ssä) 262 350 000 254 900 000-3 % 262 350 000 283 550 000 281 000 000-1 % 283 550 000 281 000 000 270 650 000 RAKENNUSKUSTANNUKSET 1. Rakennus 207 100 000 211 450 000 2 % 207 100 000 Rakennustekniset työt 100 000 000 100 000 000 0 % 100 000 000 LVI-työt 32 100 000 32 100 000 0 % 32 100 000 Sähkötyöt 32 200 000 32 200 000 0 % 32 200 000 Erillishankinnat 350 000 350 000 0 % 350 000 Uudet hallintotilat 3 000 brm2 6 000 000 100 % Vanhojen halllintotilojen (rak 45) peruskunnostus 2 000 000-100 % 2 000 000 Suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta 24 000 000 24 000 000 0 % 24 000 000 Liittymismaksut 1 450 000 1 800 000 24 % 1 450 000 Varaukset 15 000 000 15 000 000 0 % 15 000 000 2. Aluetyöt 6 400 000 11 400 000 78 % 6 400 000 Alueen pintarakenteet 3 200 000 3 800 000 19 % 3 200 000 Kaivuut, louhinnat ja täytöt 3 200 000 4 000 000 25 % 3 200 000 Kantavan alapohjan lisäkustannus 2 000 000 100 % Paalutus 1 600 000 100 % 3. Kalusteet ja laitteet 23 750 000 24 050 000 1 % 23 750 000 Logistiset järjestelmät ja hissit 5 250 000 5 250 000 0 % 5 250 000 ICT-infrastruktuuri 4 500 000 4 500 000 0 % 4 500 000 Lääketieteelliset varusteet 9 000 000 9 000 000 0 % 9 000 000 Uuden sairaalan irtokalustus 5 000 000 5 000 000 0 % 5 000 000 Hallintotilojen kalusteet 300 000 100 % UUTEEN SAIRAALAAHANKKEESEEN LIITTYVÄT INVESTOINNIT ERILLISET INVESTOINNIT 4. Tontin lisäkustannukset 13 100 000 8 000 000-39 % 4. Tontin lisäkustannukset (mikäli Silentan tontti ostetaan) 25 100 000 8 000 000-68 % 25 100 000 5. Pysäköinti (mahdollisesti ulkopuolinen rakennuttaja) 15 000 000 20 300 000 35 % 2 100 000 6. Liikennejärjestelyt 6 200 000 5 800 000-6 % 6 200 000 Keskussairaalanmäelle sijoittuvaan Ve1-vaihtoehtoon sisältyy pakollisten ostettavien tonttien hinta-arviot. Koska Silentan tonttia ei välttämättä tarvita, niin ao. tontin ostaminen on esitetty optiona. Tontin ostaminen helpottaisi rakennusaikaisia työmaajärjestelyjä ahtaalla tontilla. Pitkällä tähtäimen suunnitelmissa sairaalan tulevat laajennukset on myös merkitty ao. alueelle. Laajennusmahdollisuudet tulisi ottaa huomioon

14 päätöksenteossa. Vertailun vuoksi on vaihtoehdossa Ve1 taulukkoon optiona sisällytetty myös Silentan tontin osto siten, että uuden pysäköintitalon sijaan rakennetaankin maantasopysäköinti alueelle (= vaihtoehto Ve1+). Mikäli tarkastelussa keskitytään kaikkien investointikustannusten tarkasteluun, niin edullisen vaihtoehto on Ve1+ eli Silentan tontin osto ja maantasopysäköinti (270 650 000 ). Tontin osto parantaa tulevaisuuden laajennusmahdollisuuksia Ve1:n osalta. Vaihtoehto 3:n osalta suuremmat kustannukset johtuvat maanrakennustöiden kustannuksista. Näitä lisäävät paalutus ja kantavan alapohjan rakentaminen sekä pohjaveden pinnantason vuoksi nostettava lattiatason korko. Vaihtoehto 3:n osalta myös pysäköintilaitos joudutaan rakentamaan suuremmaksi. Ve1 pystyy hyödyntämään alueella jo olevaa pysäköintilaitosta. Kaukolämmön liittymismaksut ja sähkön varasyöttöjen rakentaminen kauempaa lisää Ve3:n osalta kustannuksia. Toisaalta mittava esirakentamisen tarve Ve1:ssä voimalinjan maakaapeloinnin ja katuverkostoon tehtävien muutosten vuoksi lisää kustannuksia. 4.4 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mahdollinen integraatio Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation laajuuksia ja mahdollisuuksia tarkasteltiin Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (JYTE) terveydenhuollon jaoston lausunnon 9.10.2013 mukaisesti (liite 8). Uuteen sairaalaan sijoitettaisiin erikoislääkärivastaanotot ja keskitetyt erikoistutkimukset, keskitetyt kuntoutuspalvelut, apuvälinepalvelut sekä yksittäisten erikoistyöntekijöiden kuten reumahoitajan, ravitsemusterapeutin ja jalkaterapeutin vastaanotot. Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys jatkuu jaoston näkemyksen mukaan nykymuotoisena uudessa sairaalassa. Uuden sairaalan yhteyteen tulee jaoston mukaan rakentaa noin 100 potilaspaikkaa korvaamaan nykyiset Palokan ja mahdollisesti Muuramen terveyskeskussairaalan palvelut. Tämä mahdollistaisi säästöt muun muassa päivystyspotilaskuljetuksissa. Yleisesti integraation hyötyinä nähdään, että toiminnan potilas- ja asiakaslähtöisyys paranisi sekä integraatio antaisi mahdollisuuden tehokkuuden parantamiseen. Lisäksi palveluketjujen sujuvuus paranisi. Uuden sairaalan sijoittuminen Kyllönmäelle Ve1-yhteyteen mahdollistaisi Keskustan ja Kuokkalan terveysasemien avosairaanhoidollisten vastaanottopalveluiden siirtämisen uuden sairaalan yhteyteen. Väestöpohja-arvio palveluiden käyttäjistä on 55 000 asukasta. Uuden sairaalan sijoittumista Kyllönmäelle puoltaa lähivuosina tarvittava investointitarve keskustan terveydenhuollonpalveluihin. Uuden sairaalan sijoittuminen Keljokankaalle Ve3-yhteyteen ei tarjoaisi lausunnon mukaan yhtä luontevaa ympäristöä avosairaanhoidollisten toimintojen ja erikoissairaanhoidon avopalveluiden integraatiolle. Väestöpohja-arvio palveluiden käyttäjistä on 20 000 asukasta. Eteläinen vaihtoehto palvelisi Jyväskylän eteläpuolen asukkaita. Perusterveydenhuollon palveluiden tarvitsema laajuus sairaalan yhteyteen määritettiin perustuen arvioituihin palveluiden käyntimääriin vuodessa (Jyväskylän alueen terveyspalveluiden vastuualuejohtaja Ari Kukka). Arvioidut laajuudet vaihtoehdoissa on esitetty taulukossa 8. Perusterveyshuollon integraation osalta alustavat ratkaisuehdotukset tilojen sijoittelusta on esitetty kuvassa 7 (Ve1) ja kuvassa 8 (Ve3). Taulukko 8. Perusterveydenhuollon palveluiden arvioitu laajuus eri vaihtoehdoissa

15 Kuva 7. Vaihtoehto 1: Perusterveyshuollon tilojen mahdollinen sijoittelu sairaalan yhteyteen (alustava)

16 Kuva 8. Vaihtoehto 3: Perusterveyshuollon tilojen mahdollinen sijoittelu sairaalan yhteyteen (alustava)

17 Eri palveluiden tilatarpeiden perusteella laskettiin tavoitehinta-arvio perusterveydenhuollon investointikustannuksille (alv 0%, kustannustaso 12/2013). Kustannusarvio on esitetty taulukossa 9. Kustannusarvioon ei ole sisällytetty perusterveydenhuollon osuutta infran kustannuksista (kunnallistekniikka, katuverkot). Perusterveydenhuollon kustannukset on eritelty, koska nämä mahdolliset investointikustannukset kohdistuvat erillisesti Jyväskylän kaupunkille/jyte-kunnille. Perusterveyshuollon kustannukset eivät tule siis kohdistumaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle ja sen kunnille. Taulukko 9. Vaihtoehtojen kustannusvertailu perusterveydenhuollon integraatio (alv 0%, kustannustaso 12/2013), kustannukset eivät kohdistu KSSHP:lle UUSI SAIRAALAHANKE KUSTANNUSVERTAILU: PERUSTERVEYDENHUOLLON INTEGRAATIO Kustannustaso 12/2013 Ei sisällä osuuutta infran kustannuksista Ve1: Läntinen vaihtoehto, Sairaalanmäki Ve3: Eteläinen vaihtoehto, Eteläinen Ve1+: Läntinen vaihtoehto sisältäen Silentan tontin ja maantasopysäköinnin Ve1 Ve3 Ve1+ / ALV 0% / ALV 0% / ALV 0% INTEGRAATION KUSTANNUKSET 33 850 000 29 400 000 32 800 000 Rakennus 13 300 brm2 31 200 000 31 200 000 Rakennus 10 700 brm2 26 200 000 Apuvälinekeskus 1300 brm2 (olemassa olevat tilat, rak. 45) 1 200 000 1 200 000 Uusi apuvälinekeskus 1300 brm3 2 400 000 Autopaikoius 100 ap. 1 450 000 800 000 400 000 Mikäli vaihtoehdossa 1 halutaan käyttää vanhan sairaalan tiloja perusterveyshuollon palveluissa, niin erittäin varovaiset kustannusarviot ovat seuraavat: Väistö 3:n muutoskustannukset (5 000 brm2) 1,5 2 M NOVA:n muutostyöt 7 M Tunnelin rakentaminen Väistö 3:een 3 3,5 M Erillään olevat tilat eivät ole toiminnan tehokkuuden kannalta hyvä ratkaisu etenkään sellaisten palveluiden sijoittamisen kannalta jotka vaativat logistiikan toimivuutta. Lisäksi ylläpitokustannuksissa ei saavuteta samoja hyötyjä kuin toimittaessa samoissa tiloissa. 4.5 Kokonaisaikataulutarkastelu Hankkeen mahdollisten aikataulujen yhteenvedot on esitetty taulukoissa 9 (Ve1)ja 10 (Ve3). Hankkeen sijainti- ja integraatiopäätöksestä oletetaan tehtävän päätös helmikuun 2014 loppuun mennessä. Vaihtoehdon best case skenaariot on laadittu hyväksymis- ja päätöksentekoetapit määrittämällä Vaihtoehdon 1 mukaisesti sairaalan käyttöönotto olisi 2020 maaliskuussa. Vaihtoehto 3 taas valmistuisi pari kuukautta myöhemmin johtuen siitä, että suunnitelmia täytyy kehittää ja päivittää vastaamaan uutta ympäristöä. Suunnittelu on tällä hetkellä käynnissä vaihtoehdon 1 osalta. Worst case skenaariossa on otettu huomioon kaavoitusprosessin mahdolliset viiveet. Käyttöönotto voi viiveiden takia siirtyä noin vuoden verran. Suunnittelun oletetaan kuitenkin etenevän koko ajan ilman viiveitä. Molemmissa sijaintivaihtoehdoissa edellytetään suunnitelmahyväksymisiä ja päätöksiä taulukossa esitettyjen aikaikkunoiden puitteissa. Päätösaikataulut ovat kriittisiä hankkeen aikataulussa pysymiseksi. Suunnitteluvaihe on molemmissa vaihtoehdoissa kriittisin aikataulullisesti. Kokonaisaikataulutarkastelussa ei ole huomioitu sairaalan ICT-järjestelmien ja laitteiden suunnittelu-, asennus-, testaus-, yhteiskäyttökoe- ja käyttöönottovaiheiden ICT-aikatauluja. Tämä aikataulu tulee laatia ICTsuunnittelukoordinaattorin kanssa yhteistyössä luonnossuunnittelun yhteydessä. Hankeaikataulu ja ICTaikataulu tulee synkronoida keskenään. Molemmissa hankevaihtoehdoissa aikatauluriskit ovat hallittavissa ja minimoitavissa riittävän tarkalla aikatauluseurannalla ja projektinjohdon riskienhallintatoimin ja menettelyin.

Taulukko 10. Vaihtoehto Ve1, Läntinen, Keskussairaalanmäki 18 KSSHP JKL Energia Alueen toimijat KOKONAISAIKATAULUTARKASTELU VE 1 / UUSI SAIRAALA-, INTEGRAATIO- JA PYSÄKÖINTILAITOS-AIKATAULUT (Sisältäen hyväksymiset ja päätökset): Alkaa Loppuu X HANKE- JA SIJAINTIPÄÄTÖS 3.2.2014 28.2.2014 X Hankepäätös integraatiosta 3.2.2014 28.2.2014 X X X Tonttiostopäätökset 3.2.2014 28.2.2014 X X Hankealueelta toimintojen poistumiset: Koy Palokärjentie 7, JKL Käenpesä, Pohjolan ja Töysän varikot 1.8.2014 27.2.2015 X Ruokahuollon tukitoiminnoista päätös 3.2.2014 28.2.2014 X X X Väistötila- ja väliaikaistoiminta-järjestelypäätökset 3.3.2014 31.3.2014 X Suu- ja hammastoimintojen väistötilojen hankeaikataulu (huom! Nykyisten parakkien toiminnan sopimukset 31.12.2016 asti voimassa!) 1.4.2014 20.4.2016 X X X Päätös hanke-alueen ennakoivien purku-, raivaus- ja maankaivuutöiden valmisteluista 2.5.2014 30.5.2014 X Hankealueen kunnallistekniset verkostojen siirrot ja purut (suunnittelu 2014 ja rakentamisvaihe 2015) 2014 2015 X Hanke-alueen rakennusten purku ja alueen raivaus 1.4.2014 6.9.2016 X Hanke-alueelta poistuvalle huoltoasema toiminnoille uudet rakennukset ja alueet, hanke-aikataulu 3.6.2013 20.5.2016 Suunnitelmien hyväksymispäätös: X L1-SUUNNITELMAT (L1 osa A) 3.6.2013 28.6.2013 X Huonetilaohjelman hyväksyntä Ksshp 3.2.2014 31.3.2014 X L1-SUUNNITELMAT (L1 osa B) 1.10.2014 31.10.2014 X TOTEUTUSSUUNNITTEUVAIHEEN SUUNNITTELUN JATKAMISPÄÄTÖS (SOPIMUKSIEN ALLEKIRJOITUS) ja lainvoimainen 1.7.2015 29.7.2015 X L2-SUUNNITELMIEN HYVÄKSYNTÄ 1.7.2015 31.8.2015 TOTEUTUSUUNNITTELU 1.9.2015 X Asemakaavan muutosaikataulu (oletus ei valitusta) 1.3.2013 30.4.2015 X Rakennuslupahakemuksen hyväksymispäätös 4.8.2015 31.8.2015 X Rakennnuslupahakemuksen käsittely 1.9.2015 28.12.2015 X Rakennuslupa valmis ja lainvoimainen 29.12.2015 25.1.2016 X X Hankinnat X X Maanrakennusurakka sisältäen maanalaiset talotekniset työt 15.2.2016 11.3.2016 X X 1. pääurakka / Vaippa, runko ja perustukset 12.5.2016 6.7.2016 X X 2. Pääurakka / Sisävalmistusvaihe ja loput ulkopuolen työt 7.10.2016 1.12.2016 X Hankealueen ulkuoliset katuverkostot, kunnallistekniset liittymäpisteet, näihin syötöt ja varasyötöt: X Suunnittelu rakentamista varten 2014 2015 X Purut, siirrot ja rakentamiset ja valmiit käytteenotettavat liittymät 2015 2016 Rakentaminen 2016 kevät 2019 elokuu X X Sairaalan laite-, järjestelmäasennukset ja toiminnan varustus 2019 tammikuu 2019 syyskuu X X Sairaalan käyttöönotto ja testaus (BEST CASE) 2019 heinäkuu 2020 maaliskuu WORST CASE: hankkeen eteneminen kuitenkin keskeyteksettä koko ajan 2021 maaliskuu X Pysäköintilaitoksen käyttöönotto 2018 alkusyksy Taulukko 11. Vaihtoehto Ve3, Eteläinen, Keljonkangas KSSHP JKL Energia Alueen toimijat KOKONAISAIKATAULUTARKASTELU VE 3 / UUSI SAIRAALA-, INTEGRAATIO- JA PYSÄKÖINTILAITOS-AIKATAULUT (Sisältäen hyväksymiset ja päätökset): Alkaa Loppuu X HANKE- JA SIJAINTI-PÄÄTÖS 3.2.2014 28.2.2014 X Hankepäätös intergraatiosta 3.2.2014 28.2.2014 X X Tonttiostopäätökset 3.2.2014 28.2.2014 X Ruokahuollon tukitoiminnoista päätös 3.2.2014 28.2.2014 Suunnitelmien hyväksymispäätös: X L1-SUUNNITELMAT (L1 osa A) 3.6.2013 31.3.2014 X Huonetilaohjelman hyväksyntä Ksshp 3.2.2014 31.3.2014 X L1-SUUNNITELMAT (L1 osa B) 27.11.2014 31.12.2014 X TOTEUTUSSUUNNITTEUVAIHEEN SUUNNITTELUN JATKAMISPÄÄTÖS (SOPIMUKSIEN ALLEKIRJOITUS) ja lainvoimainen 26.8.2015 23.9.2015 X L2-SUUNNITELMIEN HYVÄKSYNTÄ 27.8.2015 27.10.2015 TOTEUTUSSUUNNITTELU 1.11.2015 X Asemakaavan muutosaikataulu (oletus ei valitusta) 3.2.2014 1.6.2015 X Rakennuslupahakemuksen hyväksymispäätös 29.9.2015 26.10.2015 X Rakennnuslupahakemuksen käsittely 27.10.2015 27.10.2015 X Rakennuslupa valmis ja lain voimainen 23.2.2016 23.2.2016 X X Hankinnat X X Maanrakennusurakka sisältäen maanalaiset talotekniset työt 12.4.2016 6.5.2016 X X 1. pääurakka / Vaippa, runko ja perustukset 8.7.2016 2.8.2016 X X 2. Pääurakka / Sisävalmistusvaihe ja loput ulkopuolen työt 5.12.2016 29.12.2016 X Hankealueen ulkuoliset katuverkostot, kunnallistekniset liittymäpisteet, näihin syötöt ja varasyötöt: X Suunnittelu rakentamista varten 2014 2015 X Purut, siirrot ja rakentamiset ja valmiit käytteenotettavat liittymät 2015 2016 Rakentaminen 2016 kevät 2019 lokakuu X X Sairaalan laite-, järjestelmäasennukset ja toiminnan varustus 2019 maaliskuu 2019 marraskuu X X Sairaalan käyttöönotto ja testaus (BEST CASE) 2019 elokuu 2020 toukokuu WORST CASE: hankkeen eteneminen kuitenkin keskeyteksettä koko ajan 2021 maaliskuu X Pysäköintilaitoksen käyttöönotto 2018 alkusyksy

4.6 Synergialausunnot KSSHP: Uusi sairaalahanke, sijaintipaikkaselvitys Mahdollisista synergiaeduista tai synergiahaitoista pyydettiin lausunnot seuraavilta lähialueen oppilaitoksien edustajilta: Ammattioppilaitos (Ei vastausta) Onerva Mäen koulu (Ei vastausta) Sairaalakoulu (Kukkulan koulu) (ks. liite 9) Bovallius-ammattiopisto (ks. liite 9) Kukkulan koulu on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä sairaalakoulu, jonka toiminta on määritelty perusopetuslain 4 :ssä. Sen mukaan sairaalan ylläpitäjäkunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut seikat huomioon ottaen on mahdollista. Kukkulan koulu toimii v. 2012 käyttöön otetussa koulurakennuksessa keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Koulun oppilaat ovat lasten- ja nuortenpsykiatrian osaston potilaita, lastenosasto 1:n potilaita, lastenneurologian päiväsairaalan potilaita sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikan potilaita. Oppilaat käyvät koulua joko osastolta tai kotoa käsin. Sairaalan osastoilta käy suoraan tällä hetkellä n. kolme oppilasta sairaalakoulua. Synergiahyödyt ovat merkittävät, jos Uusi sairaala jatkaa Keskussairaalanmäellä. Sairaalakoulun sijainti välittömästi sairaalan läheisyydessä on ensiarvoisen tärkeää oppilaiden kouluun siirtymisen, koulussa opiskelun sekä osastojen, poliklinikoiden ja koulun henkilökunnan yhteistyön kannalta. Synergiahaitat korostuvat, jos Uusi sairaala rakentuu Keljonkankaalle, koska se johtaa muun muassa sairaalakoulun toiminnan hajautumiseen ja yhteistyön vaikeutumiseen. Bovallius-ammattiopiston lausunnon mukaan sairaalan sijainnilla ei ole merkittävää vaikutusta heidän toimintansa kannalta. 19 4.7 Tekniset lausunnot Keski-Suomen pelastuslaitokselta pyydettiin lausunto pelastustoimen toimintavalmiudesta. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje julkaisun (Sisäasiainministeriö 21/2013) mukaan pelastustoimen tulee tehdä uhkien arviointi yksittäisten riskikohteiden varalta. Tämän mukaan pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee saavuttaa hoitolaitos 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tämä määritelmä toteutuu molempien sijoitusvaihtojen osalta (liite 10). Jyväskylän kaupungin kaavoitukseen on viestitty pelastuslaitoksen viesti Rautpohjan tehtaan vaikutusalueen huomioimisesta kaavaa muutettaessa. Kaukokylmä- ja varalämpöjärjestelyt tulee käydä lävitse suunnittelun yhteydessä. Jyväskylän Energia on alustavasti ilmoittanut halukkuutensa tarjota kaukokylmää sairaalalle. Vaihtoehdon 3 liikenneteknisiä ratkaisuja tarkasteltiin Trafixin simuloinnin avulla vuoden 2040 iltapäivän huipputunteina. Katujärjestelyt päivitettiin vastaamaan muuttuneita liikennemääriä. Oletuksena oli, että Eteläväylälle VT9:n länsipuolelle olisi tällöin rakennettu myös 75 000 kerrosneliötä kaupan toimintoja sekä asuntoja noin 2000:lle. Liikennetilanne on siis pitkälti erilainen kuin nykyisin. Jyväskylän kaupungin liikennesuunnittelun mukaan liikenteen osalta ei ollut huomauttamista. ELY-keskus ei ehtinyt antaa lausuntoaan aikataulun puitteissa. Vaihtoehdon 1 toimivuustarkastelut on tehty aiemmin hankesuunnitteluvaiheessa. 4.8 Yhteenveto vaiheen II tarkasteluista Taulukkoon 12 on koottu yhteenvetovertailu vaihtoehtojen Ve1 ja Ve3 osalta. Tarkastelussa on otettu huomioon seuraavat arvioidut näkökulmat: