Toimivan laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteeristö Arviointialue 2



Samankaltaiset tiedostot
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 39

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMIEN ITSEARVIOINNIN KRITEERIT

puuttuva alkava kehittyvä edistynyt 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Laadunhallinta osana koulutuksen

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Järjestelmä kattaa vain. ja/tai yksiköistä/koulutusaloista. Menettelytapojen vaikuttavuudesta. Menettelytapojen vaikuttavuudesta toiminnan

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Kriteeristön esittely

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Arvioinnilla luottamusta

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

VUODEN 2014 ULKOISEEN

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 70

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

LARK alkutilannekartoitus

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Kehittämisen omistajuus

Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Hevosopiston LAATUJÄRJESTELMÄN ULKOINEN AUDITOINTI, kooste vahvuuksista ja parantamiskohteista

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

/Marjut Huttunen

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

LAATUFESTARIT Vararehtori Heli Huotari

Laadunhallinnan itsearviointi

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Pedagogisen johtamisen katselmus

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI?

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus

Talent Management parhaat käytännöt -kartoituksen tulokset

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola

Tietojohtamisen arviointimalli

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATURYHMÄN EDOTUS: LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERIT JA AR- VIOINTIPROSESSI

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Työelämätoimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Laatuykkönen , Helsinki

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Viestintä- strategia

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Arviointi ja mittaaminen

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Transkriptio:

Toimivan laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteeristö Arviointialue 2 Jaakko Tuomi Helsinki Business College Oy 7.4.2014

Arvioinnin taustaa Pilotointi toteutettiin hyödyntämällä jo olemassa olevia päättäviä ja kehittäviä työryhmiä Pilotointiin ei otettu mukaan opiskelijoiden eikä työelämän edustajia kriteerien keskeneräisyyden vuoksi Kummit olivat jokaisessa arviointitilaisuudessa mukana ja ottivat ylös kommentteja kriteereihin ja kriteeristöön liittyen Arviointialue 4 jaettiin laaturyhmän sisällä eri osiin Oppilaitos arvioitiin kuuluvan yksittäisessä kriteerissä sille tasolle (puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt), minkä ehdot täyttyvät kokonaisuudessaan sisältäen myös alemman tason vaatimukset osallistuvien lkm arviointialueet kriteerien lkm arvioitu kesto Laaturyhmä 7 4,5,6 94 11 Johtoryhmä 4 2 14 2 Henkilöstöfoorumi 9 3 5 1 LaKe 4 1 5 2 Miki & Jaska 2 1,2,3,4,5,6 118 16 Osallistuvat henk. yht. 26 kriteerien lkm yht 118 henkilötunnit yht. 134 12.5.2014 2

Kommentteja arvioinnista Kummilapsikonsepti toimi erinomaisesti ja siitä oli iso hyöty itse pilotoivalle koulutuksen järjestäjälle Arviointialueittain tapahtuvat arviointikeskustelut koettiin antoisiksi, myös kummit näkivät keskustelujen tason erittäin positiivisena Palautteessa toivottiin useamman opettajan ja koulutuspäällikön osallistumista arviointiin Dokumentoinnin (näyttöjen) merkitys korostuu arvioinnissa, jolloin asioista vastaavien henkilöiden edustus arviointitilaisuudessa olennaista tasolla yksiköiden välisiä eroja, mikä heikensi arviota tietyissä kriteereissä Muun koulutuksen ja muun (arviointialueen 4 sisällä) haaste arvioinnissa Ensimmäinen isällytettiin APK:n arviointiin ja toinen TyKe:n arviointeihin 12.5.2014 3

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus kriteerin otsikko puuttuva alkava kehittyvä edistynyt kommentit kriteeriin 2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Terminologian avaaminen suotavaa. Esim. Johdannossa, tms. muuten yhdenvertaisuus kärsii. Esimerkkejä näytöistä kaivataan. Esim. minimissään tarkoitetaan.. mitä? Pitkäaikaisen näytön määritelmä: Kuinka pitkä? Miltä ajalta dokumentaatioita? 12.5.2014 4

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Laadunhallintajär jestelmä osana strategista suunnittelua, johtamista ja ohjausta 2.1 Laadunhallinta a tapahtuu erillään strategisesta suunnittelusta, johtamisesta ja ohjauksesta. Strategisella suunnittelulla, johtamisella ja ohjauksella on vain joitakin yhtymäkohtia laadunhallintaj ärjestelmään. Laadunhallintaj ärjestelmä kytkeytyy melko hyvin koulutuksen strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja ohjaukseen. Laadunhallintaj ärjestelmästä saatavia tietoja hyödynnetään strategisessa johtamisessa ja ohjauksessa. Laadunhallintaj ärjestelmä kytkeytyy kiinteästi strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja ohjaukseen. On pitkäaikaista näyttöä siitä, että laadunhallinta on luonteva osa koulutuksen strategista suunnittelua, johtamista ja ohjausta. Miten määritellään melko hyvin à subjektiivinen arvio, samoin pitkäaikainen näyttö, onko esim. 5 v vai 10v? Olisiko syytä määritellä virallisesti mitä tarkoitetaan pitkäaikaisella näytöllä? 12.5.2014 5

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Johdon sitoutuminen ja laadunhallinnan johtaminen 2.2 ohjaukseen osallistuvat johtajat eivät ole sitoutuneita laatutyöhön. eri tasoilla toimivan johdon ja henkilöstön sitoutumisessa on vaihtelua, laatutyöhön suhtaudutaan osin ristiriitaisesti. johto johtaa laadunhallintaa ja sen kehittämistä. Johtajat ovat sitoutuneita laadun hallintaan ja sen kehittämiseen. johto johtaa tavoitteellisesti laadunhallintaa ja sen kehittämistä ja osallistuu esimerkillisesti laadun hallintaan ja sen parantamiseen. Kriteerit eivät selvästi täytä laatu-ympyrää. kaivataan selkeyttä: Laatustrategia, johtoryhmässä käsiteltävät asiat. Henkilöstö tippunut kehittyvä- ja edistynytkohdista pois? Miksi ylipäätään henkilöstö otettu mukaan, jos kysytään johdon sitoutumista à henkilöstön toi-mintaa arvioidaan erikseen kohdassa 3. Kriteeri kaipaa vielä lisä-pohdintaa. 12.5.2014 6

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Strategian jalkauttaminen 2.3 Organisaation tehtävä, visio, arvot ja tavoitteet eivät ole selkeitä, jolloin henkilöstöllä ei ole tarvittavaa tietoa strategiasta ja tavoitteista. Henkilöstö ei osallistu strategiatyöhö n. Organisaation tehtävä, visio, arvot ja Valtaosa henkilöstöstä ymmärtää tavoitteet ovat laadunhallinna selkeitä ja siten n merkityksen määritelty, että ja osallistuu kaikki ymmärtävät, mitä tavoitellaan. siihen. Johdolla ja henkilöstöllä on kokonaiskuva organisaation tavoitteista ja toiminnasta sekä omasta osuudestaan tavoitteiden saavuttamisess a ja arvojen mukaisessa toiminnassa. Tavoitteiden saavuttamista seurataan. Johto ja henkilöstö osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja edistävät omalla toiminnallaan niiden saavuttamista ja arvojen toteutumista käytännössä. Tavoitteiden saavuttamista seurataan systemaattises ti eri tasoilla ja siitä on selkeää ja pitkäaikaista näyttöä. Paljon tekstiä tässä kriteerissä. Puhutaan sekaisin strategiasta ja laadunhallinnasta. Sotketaanko tässä asioita? Laadunhallinnan merkitys strategian jalkauttamisessa voisi olla näkö-kulmana. Suoraviivaistamista: Strategian jalkauttaminen. Eriytetään laadunhallinta ja strategia. Käsitteiden avaaminen. Pitäisikö alkavaan tuoda lisää määritteitä esim. henkilöstön osallistumisesta? 12.5.2014 7

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Tiedonhallinta osana johtamista ja ohjausta 2.4 strategiassa ei ole otettu kantaa tiedon tuottamiseen tai sen käyttöön johtamisessa ja ohjauksessa. Tietoa tuotetaan tarpeen vaatiessa erillisillä, yhtyeensopima ttomilla järjestelmillä. strategiatyössä on tunnistettu kokonaisvaltais en tiedonhallinna n tarve johtamisessa ja ohjauksessa ja käynnistetty tiedonhallinna n kehittäminen. Kokonaisvaltain en tiedonhallinta on osa koulutuksen strategiaa, johtamista ja ohjausta. Tiedonhallintaa kehitetään strategian suuntaisesti. järjestäjällä on yhtenäinen, käyttäjän tarpeita vastaava ja vuorovaikutteis uutta tukeva tiedonhallintaj ärjestelmä johtamisen, ohjauksen, seurannan ja päätöksenteon edellyttämän tiedon tuottamiseksi. Tiedonhallintaa arvioidaan osana koulutuksen itsearviointia ja sitä parannetaan tulosten pohjalta Kriteerit ymmärrettäviä 12.5.2014 8

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus 2.5 järjestäjä ei ole määrittänyt mitä tietoja johtaminen ja ohjaus edellyttävät. johtamisessa ja ohjauksessa tarvittavan tiedon määrittely on aloitettu. johtamisessa ja ohjauksessa tarvittava tieto on määritelty ja sen käyttöä kehitetään toimintaa tukevaksi. johtamisessa ja ohjauksessa tarvittava tieto on selkeästi määritelty, se tuotetaan ajantasaisella tavalla, sitä käytetään ja välitetään eteenpäin kannalta järkevällä tavalla. Tietotarpeen määrittäminen: Kokonaisarkkitehtuurista kysymys Kriteeri etenee loogisesti 12.5.2014 9

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus 2.6 järjestäjällä ei ole käsitystä omasta tietojärjestelm äkokonaisuude staan eikä se vastaa johtamisen ja ohjaksen tarpeita. tietojärjestelm äkokonaisuude n rakentaminen on aloitettu ottaen huomioon johtaminen ja ohjaus. Tietoturvan kehittäminen on aloitettu. tietojärjestelm äkokonaisuus tukee johtamista ja ohjausta sekä pääosin keskeisiä toimintaproses seja ja niiden kehittämistä. Tietojärjestelmi en tietoturva on hyvällä tasolla. tietojärjestelm äkokonaisuus tukee johtamista ja ohjausta sekä keskeisiä toimintaproses seja ja niiden kehittämistä sekä on tekniseltä ratkaisultaan tarkoituksenm ukainen. Tietojärjestelmi en tietoturva on varmistettu. Kriteereihin mukaan kokonaisark-kitehtuurin termistö ja jaottelu? Kriteerin rakenne hyvä 12.5.2014 10

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Toimintaympärist östä saatavien tietojen hyödyntäminen ml. seuranta-, arviointi-, tutkimustieto 2.7 Toimintaympäri stöanalyysejä tehdään satunnaisesti eivätkä ne tuota tietoa strategisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Toimintaympäri stöanalyysi tehdään lähinnä vain osana strategiaproses sia. Tuloksia hyödynnetään melko systemaattisest i strategiatyössä. Toiminnan ohjaukseen hankitaan tapauskohtaise sti tietoa. järjestäjä käyttää päätöksenteoss a ja ohjauksessa monipuolisesti tietoa toimintaympäri stöstä ja niissä tapahtuvista muutoksista. järjestäjä käyttää päätöksenteoss a ja ohjauksessa systemaattisest i ja ennakoivasti tietoa toimintaympäri stön muutoksista. Melko systemaattisesti? Miten tulkitaan? kaksi ensimmäistä kriteeriä johtoryhmätyöskentelyyn liittyvää, kehittyvä ja edistyvä liittyy koulutuksen toimintaan? Vai kuinka? Onko koulutuksen järjestäjä = oppilaitos? Kriteerin tulkinta vrt. kuntayhtymä - yksityinen 12.5.2014 11

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Toimintaedellytys ten varmistaminen ja resurssien suuntaaminen 2.8 järjestäjä tuottaa pyydettäessä tietoa järjestämislupa prosessiin. järjestäjä tuottaa satunnaisesti tietoa koulutuksen ja tutkintojen järjestämisedel lytyksistään. Järjestämisedel lytysten systemaattinen varmistaminen puuttuu. järjestäjällä on käytössä menettelytapoj a, joilla se seuraa ja arvioi säännöllisesti koulutuksen ja tutkintojen järjestämisedel lytysten riittävyyttä. järjestäjällä on selkeää näyttöä siitä, että se reagoi nopeasti ja hallitusti sisäisen ja ulkoisen toimintaympäri stön sekä yhteiskunnan muutoksiin ja poikkeamiin sekä arvioi säännöllisesti myös koulutuksen ja tutkintojen järjestämisedel lytysten riittävyyttä, toimii ennakoivasti niiden varmistamiseks i ja muuttaa toimintaansa strategian Mihin viitataan järjestämislupaprosessilla? Mitä tässä haetaan? järjestäjätason lupaprosessilla? Viittaako tulevaisuu-teen? Puuttuva: pyydettäessä? Kehittyvä: Itse tuottaa? Kriteeri vaatii täsmennystä ja avaamista. Kriteeri aiheuttaa paljon erilaista tulkintaa à aukikirjoittamista tarvittaisiin. 12.5.2014 12

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus 2.9 Resursseja ei kohdenneta tavoitteiden suuntaisesti. Resurssien Resurssien kohdentamist sisäinen a tavoitteiden kohdentamin suuntaisesti en ja jako ei varmisteta. ovat tarkoituksen mukaisia tavoitteiden saavuttamise n kannalta. Resurssien kohdentamis esta strategian suuntaisesti on selkeää näyttöä. Käsittää kattavasti kaiken resur-soinnin? Kriteeri epämääräinen kehittyvän ja edistyvän välillä. Tarkoituksenmukaisuus selkeys? Kuka mää-rittää? 12.5.2014 13

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Koulutustarjonta 2.10 järjestäjältä puuttuvat kokonaan tai keskeisiltä osin koulutustarjon nan suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvät laadunhallinna n menettelytavat. Koulutustarjon nan suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvät laadunhallinna n menettelytavat eivät kaikilta osin tue tarkoituksenm ukaisella tavalla koulutustarjon nan suuntaamista toimintaalueen työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Koulutustarjon nan suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvät laadunhallinna n menettelytavat edistävät koulutustarjon nan suuntaamista toimintaalueen työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. järjestäjällä on selkeät, vakiintuneet toimintastrateg iaan perustuvat menettelytavat, joiden avulla se varmistaa, että koulutustarjont a suuntautuu määrällisesti ja sisällöllisesti oman toimintaalueen työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden ja omien toimintaedellyt ysten pohjalta. Menettelytapo ja arvioidaan ja parannetaan. Onko osittain päällekkäinen kri-teerin 2.8. kanssa. Viittaako 2.8. viranomaisyhteistyöhön ja tässä asiakkaiden näkemyksiin? Alkava eivät kaikilta osin tue ( negatiivinen ) à vaihto-ehtona: tukevat osittain kehittyvä edistävät. Tulkinta on että tässä on aika iso väli. Selkeä kriteeristö muuten 12.5.2014 14

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus 2.11 Ennakointi-, seuranta- ja arviointitiedo n käyttö on satunnaista eikä sen pohjalta tehdä koulutustarjo ntaa koskevia ratkaisuja. Ennakointi-, seuranta- ja arviointitieto a käytetään suunnattaess a koulutustarjo ntaa, tiedon käyttö ei ole kuitenkaan suunnitelmall ista. Ennakointi-, seuranta- ja arviointitiedo n hankintaan ja käyttöön koulutustarjo nnan suuntaamises sa on käytössä yhdessä sovitut systemaattise t menettelytav at. Koulutustarjo nnan suuntaamine n perustuu systemaattise en ennakointiin, jota toteutetaan tiiviissä vuorovaikutu ksessa työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Selkeät ymmärrettävät kriteerit Todettiin että päällekkäisyyttä aiempien kriteerien kanssa 12.5.2014 15

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen 2.12 Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen eivät ole keskeisiä toimintaa ja päätöksenteko a ohjaavia periaatteita. Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ovat vain osin toimintaa ja päätöksenteko a ohjaavia periaatteita. Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ohjaavat toimintaa ja päätöksenteko a. järjestäjällä on yhdessä sidosryhmien ja kumppanien kanssa kehitettyjä menettelytapoj a, jotka edistävät vastuullisuutta ia kestävää kehitystä ja toimimista ennalta ehkäisevästi. On selkeää ja pitkäaikaista näyttöä menettelyjen toteutumisesta käytännössä sekä niiden arvioinnista ja parantamisesta. Mitä katetaan tässä? Hyvinvointi, opiskelijahuolto, yms. Määrittelyt 12.5.2014 16

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus 2.13 Kestävä kehitys ei ole osa laadunhallinta järjestelmää. Kestävän kehityksen integrointi osaksi laadunhallinta järjestelmää on aloitettu. Kestävä kehitys on osin integroitu osaksi laadunhallinta järjestelmää. Kestävä kehitys on integroitu osaksi laadunhallinta järjestelmää. Mitä kestävä kehitys pitää sisäl-lään? Mikä on kattavuus? 12.5.2014 17

2. Strateginen johtaminen ja ohjaus Tuloksellisuus 2.14 Tuloksellisuus ei ohjaa koulutuksen johtamista ja ohjausta. Tuloksellisuus ohjaa vain osittain koulutuksen johtamista ja ohjausta. Tuloksellisuus ohjaa koulutuksen johtamista ja ohjausta. Tuloksellisuude n edistämiseksi on menettelytapo ja, joiden toteutumisesta on näyttöä. Tuloksellisuutt a seurataan ja arvioidaan melko kattavasti. järjestäjällä on yhdessä sidosryhmien ja kumppanien kanssa kehitettyjä menettelytapo ja, jotka edistävät tuloksellisuutta. On selkeää ja pitkäaikaista näyttöä menettelyjen toteutumisesta käytännössä. Menettelytapo ja arvioidaan kattavasti ja menettelyjä parannetaan. Ei kommentointia kriteeristä, paitsi tulkinta melko kattava- miten määritellään? Samoin selkeä ja pitkäaikainen näyttö? Määrittely? 12.5.2014 18