Littlen tulos. Littlen lause sanoo. N = λ T. Lause on hyvin käyttökelpoinen yleisyytensä vuoksi



Samankaltaiset tiedostot
Estynyt puheluyritys menetetään ei johda uusintayritykseen alkaa uusi miettimisaika: aika seuraavaan yritykseen Exp(γ) pitoaika X Exp(µ)

Estojärjestelmä (loss system, menetysjärjestelmä)

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1

Demonstraatiot Luento 7 D7/1 D7/2 D7/3

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1

3. Esimerkkejä luento03.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät

ESTON LASKENTA VERKOSSA

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

3. Esimerkkejä. Sisältö. Klassinen puhelinliikenteen malli (1) Klassinen puhelinliikenteen malli (2)

Odotusjärjestelmät. Aluksi esitellään allaolevan kuvan mukaisen yhden palvelimen jonoon liittyvät perussuureet.

Yleistä. Esimerkki. Yhden palvelimen jono. palvelin. saapuvat asiakkaat. poistuvat asiakkaat. odotushuone, jonotuspaikat

Vuonohjaus: ikkunamekanismi

Liikenneteorian tehtävä

Poisson-prosessien ominaisuuksia ja esimerkkilaskuja

Syntymä-kuolema-prosessit

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

Demonstraatiot Luento

Liikenneintensiteetti

Liikenneongelmien aikaskaalahierarkia

J. Virtamo Jonoteoria / Poisson-prosessi 1

käännetty prosessi. Tarkastellaan pelkistymätöntä stationaarista stokastista prosessia X t.

(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla?

Esimerkki: Tietoliikennekytkin

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

ATM-VERKON KUTSUTASON ESTO

JATKUVAT JAKAUMAT Laplace-muunnos (Laplace-Stieltjes-muunnos)

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

MTTTP5, luento Otossuureita ja niiden jakaumia (jatkuu)

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto

Jonojen matematiikkaa

J. Virtamo Jonoteoria / Jonoverkot 1

Syntymä-kuolema-prosessit

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Stokastinen analyysi

Öljysäiliö maan alla

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

3. Teoriaharjoitukset

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Järjestelmässä olevien asiakkaiden lukumäärä N(t) ei muodosta enää Markov-prosessia.

D ( ) E( ) E( ) 2.917

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

4. laskuharjoituskierros, vko 7, ratkaisut

Kohdassa on käytetty eksponentiaalijakauman kertymäfunktiota (P(t > T τ ) = 1 P(t T τ ). λe λτ e λ(t τ) e 3λT dτ.

J. Virtamo Jonoteoria / M/G/1/-jono 1

Odotusarvo. Odotusarvon ominaisuuksia Satunnaismuuttujien ominaisuuksia 61

riippumattomia ja noudattavat samaa jakaumaa.

¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.

Matematiikan tukikurssi

/1. MTTTP5, luento Normaalijakauma (jatkuu) Binomijakaumaa voidaan approksimoida normaalijakaumalla

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Konvergenssilauseita

Suotuisien tapahtumien lukumäärä Kaikki alkeistapahtumien lukumäärä

Harjoitus 2: Matlab - Statistical Toolbox

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

Toispuoleiset raja-arvot

J. Virtamo Liikenneteoria ja liikenteenhallinta / Jonoverkot 1

1.1 Funktion määritelmä

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

6. laskuharjoitusten vastaukset (viikot 10 11)

4.1. Olkoon X mielivaltainen positiivinen satunnaismuuttuja, jonka odotusarvo on

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

MAT Todennäköisyyslaskenta Tentti / Kimmo Vattulainen

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

5. laskuharjoituskierros, vko 8, ratkaisut

S Laskuharjoitus 2: Ratkaisuhahmotelmia

T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Stokastinen analyysi

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Oletetaan, että virhetermit eivät korreloi toistensa eikä faktorin f kanssa. Toisin sanoen

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

TODENNÄKÖISYYSLASKUN KERTAUS Peruskäsitteitä

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Malliratkaisut Demo 1

A Lausekkeen 1,1 3 arvo on 1,13 3,3 1,331 B Tilavuus 0,5 m 3 on sama kuin 50 l 500 l l C Luvuista 2 3, 6 7

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Todennäköisyys (englanniksi probability)

Luottamisvälin avulla voidaan arvioida populaation tuntematonta parametria.

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

A-Osio. Ei saa käyttää laskinta, maksimissaan tunti aikaa. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat:

ja s S : ϕ Υ : M,s ϕ, mutta M,s Q. Erityisesti M, t P kaikilla t S, joten

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuihin 2-4 liittyen

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

Ympyrä 1/6 Sisältö ESITIEDOT: käyrä, kulma, piste, suora

Transkriptio:

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 1 Littlen tulos Littlen lause Littlen tuloksena tai Littlen lauseena tunnettu tulos on hyvin yksinkertainen relaatio järjestelmään tulevan asiakasvirran, keskimäärin järjestelmässä sisällä olevien asiakkaiden lukumäärän sekä asiakkaan keskimääräisen viipymän välillä. Tarkastellaan mitä tahansa järjestelmää mustana laatikkona ja määritellään λ = saapumisintensiteetti (aikayksikössä keskimäärin saapuvien asiakkaiden lkm ) T = asiakkaan keskimääräinen viipymä järjestelmän sisällä N = keskimääräinen asiakkaiden lukumäärä järjestelmän sisällä T Littlen lause sanoo N = λ T Lause on hyvin käyttökelpoinen yleisyytensä vuoksi Järjestelmästä ei ole tehty mitään oletuksia mustaan laatikkoon voidaan rajata mikä tahansa osa järjestelmästä Tuloprosessi saa olla mikä vain erityisesti ei edellytetä poissonisuutta prosessin kuitenkin pitää olla stationaarinen

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 2 Littlen lauseen käyttö Jonoteoriassa on usein helpompaa johtaa lauseke järjestelmässä sisällä olevien asiakkaiden lukumäärän odotusarvolle. Tällöin Littlen lausetta voidaan käyttää vastaavan viipymäajan laskemiseen, N T. Joskus tulosta sovelletaan käänteiseen suuntaan eli viipymäajoista päätellään keskimääräiset asiakaslukumäärät, T N.

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 3 Littlen lauseen perustelu Järjestelmässä sisällä olevien asiakkaiden lukumäärä muodostaa stokastisen prosessin N t. Sen keskiarvo pitän aikavälin t yli voidaan laskea jakamalla kuvion mukainen pinta-ala välin pituudella t. N(t) N little 2 0 t Jokainen asiakas tuo pinta-alaan keskimäärin lisän T. Asiakkaita saapuu aikavälissä t keskimäärin λt. Pinta-ala on siten (λt) T N = λ T. Intuitiivinen tapa: Ajatellaan, että jokaiselta asiakkaalta peritään maksu, jonka suuruus on (T/min) mk eli markka per sisälläolominuutti. Järjestelmän saama keskimääräinen tuottonopeus on siten toisaalta λ T mk/min mutta toisaalta N mk/min, koska jokaisesta sisälläolevasta asiakkaasta saatava tulo on 1 mk/min.

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 4 Sovellus: liikenneintensiteetti Tarkastellaan joitain verkon elementtejä esimerkiksi johtoja, portteja, modeemeita tai mitä tahansa loogisia yksiköitä, joita asiakas ottaa käyttöönsä yhden kerrallaan. Olkoon λ = järjestelmään tulevien asiakkaiden saapumisintensiteetti T = keskimääräisen varausajan pituus Suuretta a = λ T kutsutaan liikenteen liikenneintensiteetiksi. Liikenneintensiteetti on paljas luku, mutta sen yksiköksi merkitään usein erlang tai erl (tanskalaisen liikenneteorian uranuurtajan A.K. Erlangin kunniaksi). Littlen tuloksen avulla tulkittuna liikenneintensiteetti on sama kuin keskimäärin yhtäaikaa varattuina olevien elementtien lukumäärä. Esimerkki. Vaihteen keskujohdolla kulkee 150 puhelua tunnissa. Yhden puhelun keskipituus on 3 min. Keskusjohdon liikenneintensiteetti on a = 150 h 1 3 min = 7.5 erl Toisin sanoen johdolla on yhtäaikaisesti käynnissä keskimäärin 7.5 puhelua.

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 5 Tarjottu, estynyt ja kuljetettu liikenne Todellisilla järjestelmillä on aina äärellinen kapasiteetti ja osa järjestelmään pyrkivistä asiakkaista joudutaan hylkäämään (esto). Tämän vuoksi on tarpeen erotella seuraavat käsitteet λ = tarjottu liikennevirta (saapumisintensiteetti) λ b = estynyt liikennevirta λ c = kuljetettu liikennevirta (välitetty liikenne) b N, T c Littlen lause sellaisenaan pätee järjestelmään sisälle saapuvien asiakkaiden virtaan N = λ c T kuljetetun liikenteen liikenneintensiteetti Littlen lausetta voidaan soveltaa myös laajentamalla järjestelmän rajaa kuvan osoittamalla tavalla. Tällöin kaikki asiakkaat saapuvat järjestelmään (saapumisnopeus λ), mutta osa saa hyvin tylyä palvelua (välitön ulosheitto). Keskimääräinen viipymä järjestelmässä on nyt T = λ b λ 0 + λ c λ T = λ c λ T Littlen lause antaa N = λ T = λ c T b N, T T' c mikä on sama tulos kuin edellä.

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 6 Yhden palvelimen kuljetettu liikenneintensiteetti X Tarkastellaan yhden palvelimen järjestelmää, johon mahtuu vain yksi asiakas kerrallaan. λ = palvelimen läpi kulkeva asiakasvirta (palvellut asiakkaat) X = keskimääräinen palveluaika Littlen lauseen mukaan on N = λ X. Toisaalta keskimääräinen miehitys voidaan laskea suoraan 1 N = p 0 0 + p 1 1 = p 1 0 p 0 = todennäköisyys, että palvelin on vapaa p 1 = todennäköisyys, että palvelin on käytössä; palvelimen käyttöaste (ρ) t a = λ X = ρ Yhden palvelimen järjestelmässä (kuljetettu) liikenneintensiteetti on sama kuin palvelimen käyttöaste.

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 7 Littlen tulos: esimerkki Järjestelmässä on N paikkaa kaikkiaan K palvelinta, keskimääräinen palveluaika X N K odotuspaikkaa N-K odotuspaikkaa K palvelinta N systeemipaikkaa Oletetaan, että saapumisnopeus on niin suuri, että järjestelmä on koko ajan saturoitunut (kaikki paikat täynnä). Merkitään λ:lla läpimennyttä liikennevirtaa. Kysymys: Mikä on keskimääräinen viipymäaika T koko järjestelmässä? Sovelletaan nyt Littlen tulosta kaksi kertaa: ensin palvelinjoukkoon ja sitten koko järjestelmään. 1. Palvelinjoukko Keskimääräinen viipymä = X K = λ X λ = K X 2. Koko järjestelmä N = λ T T = N λ = N K X T = N K X