HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA

Samankaltaiset tiedostot
HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA

HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA Euran kunta

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstöraportti Kh Kv

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Henkilöstökertomus 2014

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Henkilöstötilinpäätös 2016

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

Työhyvinvointi ja johtaminen

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työhyvinvointi ja johtaminen

Tutkittua tietoa korvaavasta työstä kunta-alalla

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA KATSAUS

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

Henkilöstötilinpäätös 2018

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työterveyshuolto 2018

Pornaisten kunta TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Kriittinen menestystekijä

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Tiedosta turvaa muuttaako tieto toimintaa

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Henkilöstösuunnitelma 2016

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Anu Kangasjärvi. Hallitussihteeri

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

Hausjärven kunnan työhyvinvointikysely 2018 yhteenveto

Henkilöstötilinpäätös 2015

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Työterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio

Transkriptio:

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Euran kunta 1.

2 Yleistä Motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö on avainasemassa kuntapalveluiden tuottamisessa. Euran kunnan henkilöstöraportti vuodelta 2015 on laadittu ottaen huomioon kunnan henkilöstöresurssit voimavarana, investointina sekä keskeisenä kustannuksena kunnan palvelutoiminnan kokonaisuudessa. Henkilöstön työhyvinvointia on selvitetty työhyvinvointikyselyllä marraskuussa 2015, ja tulosten vertailukohtana on käytetty vuotta aiempia tuloksia. Työhyvinvointi on nostettu keskeiseksi tekijäksi, koska työhyvinvoinnista huolehtiminen on työelämän laatua parantavaa työnantajan ja koko henkilöstön välistä yhteistyötä ja hyödyttää molempia. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn ja organisaation tuloksellisuus kasvaa. Tämän henkilöstöraportin tiedot on il moitettu pääsääntöisesti 31.12. tilanteen mukaan. Vertailua on tehty pääosin vuosiin 2013 ja 2014. 2. Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä 2.1 Henkilöstökulut Palkkakustannukset milj. euroa muutos 2012 25,3 2,8 % 2013 26,7 5,5 % 2014 27,5 3,0 % 2015 27,3-0,7 % Henkilöstökulut milj. euroa muutos 2012 32,9 2,8 % 2013 34,8 5,7 % 2014 35,8 2,9 % 2015 35,6-0,6 % 2.1.1 Palkat tulosalueittain 2.2 Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärä on laskenut noin 26 henkilöllä vuoden 2014 lopun tilanteesta. Vuoteen 2012 verrattuna henkilöstön määrä on kasvanut 46 henkilöllä. Henkilöstön 31.12.13 31.12.14 31.12.15 lukumäärä vakinaiset 612 639 613 määräaikaiset 243 247 261 työllistetyt 4 8 6 oppisopimus 3 11 7 muut 6 11 3 yhteensä 868 916 890 2.3 Vakinaisen henkilöstön määrä, tulosalue Tulosalue 2014 2015 osuus % Kuntajohtaminen 61 58 9,5 Perusturvapalvelut 248 238 38,8 Kasvatus- ja opetuspalvelut 236 229 37,4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalv. 17 15 2,4 Tekniset palvelut 77 73 11,9 Yhteensä 639 613 100,0

3 2.4 Määräaikaisen henkilöstön määrä, tulosalue Tulosalue määräaikaiset (suluissa v. 2014) joista sijaisia Kuntajohtaminen 13(18) 5(10) Perusturvapalvelut 119(123) 62(80) Kasvatus- ja opetuspalvelut 77(51) 20(11) Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalv. 45(48) 2(2) Tekniset palvelut 7(7) 2(1) Yhteensä 261(247) 91(104) 2.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet Euran kunnan henkilöstöpoliittisen ohjelman strategisina painopistealueina vuonna 2015 ovat olleet työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuodelle 2015, jossa linjattiin henkilöstömäärätavoitteet vuodelle 2015. Vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt hieman. Valtuusto ei perustanut vuoden aikana uusia virkoja. Kunnanhallitus päätti kahdeksan uuden toimen perustamisesta. Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö teki täyttölupapäätöksiä toimien/virkojen täyttämiseksi 28 päätöstä, jotka koskivat yhteensä 38 toimen/viran täyttölupaa. Määräaikaisten osuus on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut (v.2013 28 %, v. 2014 38 %) vuonna 2015 prosenttiosuuteen 42 %, joka on huomattavasti valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella (noin 25 %). Kunnan käyttötalouden menoihin kohdistuu kovia paineita, ja menoleikkauksia tulisi saada aikaan myös henkilöstörakenteessa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma kulkee ajallisesti yhteydessä talousarvion valmisteluun. Uudet virat ja toimet tulee linjata kummassakin asiakirjassa. Määräaikaisen ja tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen pitää aina löytyä työsopimuslain mukainen peruste. Määräaikaisen kehittämisja projektihenkilöstön tehtävien siirto on suunniteltava pääsääntöisesti siirrettäväksi vakinaiselle henkilöstölle ja jatkossa määräaikaisen henkilöstön palkkaamista tulisi linjata viranhaltijapäätöksi. Vakinaisen henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeää palvelutarpeiden muutosten johdossa, jotta uusien rekrytointien määrää voidaan pitää rajallisena. Yhteisenä tavoitteena tulee olla määräaikaisen ja tilapäisen henki löstön määrän vähentäminen Tilapäisen henkilöstön palkkaaminen on perusteltua vain kausitöihin sekä määräaikaisiin projekteihin. Edellä oleva ohje on säilytetty tulosalueita sitovana. 3 Henkilöstön rakenne 3.1 Osa-aikaiset (vakinaiset) Henkilöstön rakenne osa-aikaiset (vakinaiset) henkilöä Tulosalue 2014 2015 Kuntajohtaminen 5 6 Perusturvapalvelut 14 13 Kasvatus- ja opetuspalvelut 25 25 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalv. 1 - Tekniset palvelut 4 3 Yhteensä 49 47 Osittaisella osa-aikaeläkkeellä on 14 henkilöä. 3.2 Sukupuolirakenne Sukupuolirakenne, vakinainen henkilöstö naine n mies 2014 2015 2014 2015 Kuntajohtaminen 54 51 7 7

4 Perusturva 238 227 10 11 Kasvatus- ja opetuspalv. 202 200 34 29 Kulttuuri- ja vapaa-ajanp. 14 15 3 0 Tekniset palvelut 47 45 30 28 555 538 84 75 Naisten osuus Euran kunnan koko henkilöstöstä on 87,8 % (v. 2014 86,9 %). 3.3 Ikärakenne Tekniset palvelut 9 1 Yhteensä 25 27 Kuntien eläkevakuutus on arvioinut Euran kunnan eläkkeelle siirtymisten määrän seuraavan kuvion mukaiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän on arvioitu olevan 7-9 henkilöä per vuosi, mikä on ollut liian suureksi arvioitu luku viime vuosina ainakin Euran kunnan osalta. Vuonna 2014 kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keski-ikä oli n. 45,7 vuotta, joka vastaa myös Euran kunnan koko henkilöstön keski-ikää vuodelta 2015. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaita oli 52,7 %. Vakinaisen henkilöstö suurimmat ikäryhmät ovat 40-49- sekä 50-59 -vuotiaat. V a k i n a i s e n henkilökunna n ikärakenne Ikäryhmittäin 2013 2014 2015 alle 30 35 26 20 30-39 107 110 102 40-49 180 174 168 50-59 233 240 237 60-64 58 82 83 yli 65 1 7 3 yht. 614 639 613 3.4 Eläkkeelle siirtyminen Vuonna 2015 siirtyi eläkkeelle 27 henkilöä. henkilö ä Tulosalue 2014 2015 Kuntajohtaminen 4 2 Perusturvapalvelut 7 11 Kasvatus- ja opetuspalvelut 4 13 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 1 0 Kuntien Eläkevakuutuksen on myös laatinut taulukon eläkepoistumasta ammattiryhmittäin. Euran kunnasta vuosina vuoteen 2016 asti eniten eläkkeelle siirtyviä on ammattiryhmässä kokit ja keittäjät (38,1 %), palkanlaskijat, toimistotyötä tekevät ym., (35,4 %) ja sosiaalialan hoitajat (34,9 %). 3.5 Johtopäätökset ja toimenpiteet Eläketapahtumien suunnittelulla on jatkossa organisaation uudistumisessa tärkeä merkitys. Tähän osaltaan liittyvät ratkaisut työtehtävien sisällöllisestä sekä osa-aikaisten eläkejärjestelyjen mahdollisuudesta. Osa-aikaeläke on yksi keino pi dentää työssäoloaikaa henkilökohtai seen elä keikään. Osa-aikaeläkejärjestelyihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niin, että jär jestelyt ovat yksilöllisen ratkaisun lisäksi myös tehtävän hoidon kan nalta tarkoi tuksenmukaiset. Osittainen työky vyttömyyseläke on kustannusten kannalta edullinen työnantajalle, koska siitä ei aiheudu varhe-maksua.

5 Työnantaja on velvollinen maksamaan varhaiseläke menoperusteista ns. varhe-maksua, mikäli työntekijä jää ensimmäistä kertaa työkyvyt tömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläk keelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai työnte kijä saa kuntoutustukea eli määräaikaista työ kyvyttömyyseläkettä. Varhe-maksua makse taan 36 kuukauden ajalta kutakin eläketapah tumaa kohti. Kustannukset kohdistuvat aina siihen toimintayksikköön, jossa työntekijä on viimeksi työskennellyt. Euran kunta kuuluu ns. keskisuurten työnantajien maksuluokkaan ja joutuu osallistumaan varhe-maksuun myös yhteisvastuullisesti koko kuntakenttää ajatellen. Varhe-maksujen osalta kehitys maksujen suuruus on ollut noin 200 000 euroa vuodesta 2009 lukien. Vuonna 2012 varhe-maksun suuruus oli 223.723 euroa, joten maksujen suuruus vuosin 2013-2015 on hieman pienempi. 4.1 Koulutustaso Henkilöstön koulutustasosta ei tietojärjestelmistä saada tietoja. Systemaattista kou lutustietojen keräämistä ei vielä tietojärjestelmiin si sälly. 4.2 Osaamisen kehittäminen Sähköisen toimintatavan mukaisten web-ohjelmien koulutusta on järjestetty omana sisäisenä koulutuksena. Perusturva- sekä kasvatusja opetuspalvelut ovat huo lehtineet henkilöstönsä laki sääteisestä täydennyskoulutuksesta. Koulutuskustannusten vuotuiseksi määräksi Euran kunnassa on arvioitu n. 150.000 euroa. Näiden kustan nusten lisäksi koulutuk seen useasti liittyy myös matka- ja majoituskustannuksia, jotka eivät tähän summaan sisälly. 4.3 Johtopäätökset ja toimenpiteet Osaamisen kehittäminen ja ammattitaidon ylläpito jatkuvassa muutoksessa on korostunut erityisen tärkeäksi asiaksi. Lakisääteisestä täydennyskoulutuksesta on huolehdittu. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Aktiivinen varhainen tuki, ammatil linen kuntoutus, työhyvinvoinnin edistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla työnantaja ja työntekijät yhdessä voivat vaikuttaa siihen, että työssä jaksetaan omaan henkilökohtai seen eläkeikään saakka. Kehityskeskustelujen yhteydessä käydään henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa linjatuin tavoin vuosit tain läpi myös yksittäisen työntekijän täydennyskoulutustarve, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla. Suunnitelma tukee organisaation järjestelmällistä kehittämistä. Työkyvyn varhaisen tuen malli on päivitetty ja hyväksytty käyttöönotettavaksi koko organisaatiossa. Työkyvyn ylläpitäminen on yksi oleellinen osa henkilöstöpoliittista ohjelmaa. 4 Osaaminen, sen kehittäminen ja johtami nen

6 55.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot työpäivinä ja kalenteripäivinä työpvt kalenteripv t 2014 9284 12896 2015 9025 12440 Sairauspoissaoloja oli yhteensä vuonna 2015 12440 kalenteripäivää, joka tarkoittaa n. 13,9 kalenteripäivää/työntekijä. 5 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvin vointi 5.1 Poissaolot Kaikkia poissaoloja kuvaava taulukko: 5.2 Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalveluja kunnan henkilöstölle ostettiin Euran kunnan työterveyshuollosta ja lääkärikeskus Minervalta. Työterveyshuolto Käynnit kpl 2013 2014 2015 Työterveyshuolto lääkäri 99 137 142 terveydenhoitaja 136 155 158 fysioterapeutti - - - psykologi - - - laboratorio 583 714 732 muut tutkimukset - - - Eräät poissaolot kalenteripäiviä per vakinainen työntekijä 2015: sairau s työtap. perhevapa a muu vapaa Kuntajohtaminen 23,8 0,2 10,6 11,2 Perusturvapalvelut 30,7 0,3 30,1 11,8 Kasvatus- ja opetuspalvelut 10,2 0,1 23,7 8,5 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut 3,5 1,9 21,4 6,9 Tekniset palvelut 18,6 0,9 0,8 1,8 Kaikki yhteensä (613) 20,3 0,3 22,2 9,2 Sairaanhoito lääkäri 1173 916 935 terveydenhoitaja 363 284 303 fysioterapeutti 22 37 32 erikoislääkärit 3 3 7 tutkimukset 1874 2135 2093 Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2015/ 128.786 euroa (v. 2014/ 122.034 eu roa). Kela korvaa hyväksyttävistä kustannuk sista ehkäisevän työterveyshuollon osalta 60 % ja sairaanhoidon osalta 50 %. I korvausluokassa vuosi kustannus 2013 44.208

7 2014 2015 47.824 55.986 II korvausluokassa vuosi kustannus 2013 85.255 2014 74.210 2015 72.799 Työhyvinvointikyselyn tulokset on käsitelty marraskuussa 2015 koko henkilöstön info-tilaisuudessa, joulukuussa yhteistyötoimikunnassa, esimiespäivässä (2016), tykytyöryhmässä ja tulosalueilla. 5.4 Työsuojelu ja yhteistoiminta Euran kunnan työsuojeluryhmään kuuluivat vuonna 2015 työsuojelupäällikkö Markku Nurmi, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Atte Penttilä, työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Leena Pohjalainen ja Euran kunnan henkilöstön työterveyshoitaja Aulikki Kalli. Kaikki työsuojeluryhmän jäsenet ovat käyneet työsuojelutoiminnan peruskurssin ja osa on kouluttautunut työsuojeluun liittyviin asioihin myös laajemmin. 5.3 Työhyvinvointikysely Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi toteutuu, jos työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Kysely toteutettiin saman sisältöisenä kuin vuonna 2014, Kevan työhyvinvointikyselyn pohjaa hyödyntäen ja lisättyinä avoimilla kysymyksillä. Kyselyyn vastattiin sähköisesti ja niille, joilla tämä ei ollut mahdollista lähetettiin paperilomake. Kyselyn vastausprosentti oli 63,2 % (v. 2014 60,2 %). Osa-alue Keskiarvo (asteikko 1-6, v. 2014 tulokset suluissa) Työ ja osaaminen 4,4(4,3) Esimiestyö ja 4,3(4,4) johtaminen Työyhteisö 4,3(4,2) Oma työhyvinvointi ja 4,7(4,6) työkyky Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut osallistuivat vuoden aikana työsuojelutoimikuntana toimivan kunnan yhteistyötoimikunnan kokouksiin, missä käsiteltiin yhteistoimintasopimuksen mukaan myös työsuojelutoimintaan liittyvät asiat. Työsuojeluryhmä kokoontui omiin kokouksiinsa Euran terveyskeskukseen kuusi kertaa vuonna 2015. Työsuojeluryhmä teki vuonna 2015 työpaikkakäynnin Kirkonkylän koululle, Kiukaisten koululle, Panelian koululle, Ahmasojan koululle, Hinnerjoen/Honkilahden kotihoitoon, kuntajohtamisen tulosalueelle kunnanvirastoon, Sampon kouluun Honkilahdelle ja Tolppamäen palvelukotiin. Neljä ensimmäiseksi mainittua työpaikkakäyntiä tehtiin osana kouluterveydenhuollon vetämää moniammatillista kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuskäyntiä. Työpaikkakäyntien tarkoituksena on tutustua Euran kunnan eri toimipisteiden työskentelyolosuhteisiin, antaa henkilöstölle tarvittaessa tietoa työskentelyolosuhteiden parantamisesta ja tehdä tarvittaessa korjausehdotuksia työskentelyolosuhteisiin.

8 Työpaikkakäynneistä laadittiin käyntiraportit, joihin kirjattiin havaitut puutteet, korjausehdotukset ja esitettiin korjausaikataulu. Työsuojeluryhmä teki tarkastuskäynnin (työpaikkakäynti tehty jo aikaisemmin) vuonna 2015 maaseututoimeen Kiukaisiin, vanhainkoti Osmanrinteeseen ja teknisten palveluiden kiinteistöhuoltoon. Myös tarkastuskäynneistä laadittiin käyntiraportit, joihin kirjattiin ensimmäisellä käynnillä havaittujen puutteiden korjaustilanne, annettiin mahdolliset korjauskehotukset ja esitettiin korjausaikataulu. Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät vuonna 2015 työsuojelun valtakunnalliseen valvontahankkeeseen liittyvän tarkastuskäynnin Euran toimintakeskukseen 30.3.2015. Toimintakeskuksen tarkastuskäyntiin liittyen työsuojelutarkastaja teki toimintakeskuksen henkilökunnalle erillisen Valmeri-työhyvinvointikyselyn. Työhyvinvointikyselyn mukaan toimintakeskuksen psykososiaalinen kuormitustilanne oli vertailutyöpaikkoja huonompi, mutta muut osa-alueet vertailutyöpaikkoja parempia. Lisäksi aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat tekivät uusintatarkastuskäynnin Euran yhteiskouluun, vanhainkoti Osmanrinteeseen ja Euran toimintakeskukseen 7.10.2015. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja teki ennen vanhainkodin uusintatarkastuskäyntiä kirjallisen Halmeri-kyselyn (asiakirjoihin perustuva kysely), jonka tulokset olivat vertailutyöpaikkojen tuloksia paremmat. Vuonna 2015 järjestettiin kunnan henkilöstölle yksi kahden päivän pituinen (16 t) ensiapu I koulutustilaisuus ja kolme yhden päivänpituista (8 t) hätäensiapukoulutustilaisuutta. Ensiapu I koulutustilaisuuteen osallistui 14 henkilöä Euran kunnan eri työpisteistä ja hätäensiapukoulutustilaisuuksiin 49 henkilöä. Läheltä-piti -ilmoituksia tuli työsuojeluryhmälle vuonna 2015 yhteensä 65 kappaletta (vuonna 2014 18 kappaletta). Suurin osa läheltä-piti -ilmoituksista koski edelleen palvelukodeissa tapahtuneita asiakasväkivaltatilanteita. Läheltä-piti -ilmoituksia tuli myös terveyskeskuksesta, ruokahuollosta, kouluilta, päiväkodeista ja keskushallinnosta. Läheltä-piti -tilanteisiin pyrittiin keksimään sellainen ratkaisu, että kyseiset tilanteet eivät enää toistuisi. Työsuojeluryhmälle tietoon tulleiden läheltä-piti -ilmoitusten lisääntyminen edelliseen vuoteen verrattuna ei välttämättä suoraan merkitse sitä, että läheltä-piti -tilanteet ovat lisääntyneet. Eri yhteyksissä henkilökuntaa on muistutettu läheltä-piti -ilmoitusten tekemisen tärkeydestä, jotta kaikki läheltä-piti -tilanteet tulisivat tietoon ja tätä kautta niiden esiintymistä jatkossa voitaisiin välttää. Euran kunnan sisäilmatyöryhmään kuuluivat työsuojelupäällikkö Markku Nurmi, rakennusmestari Simo Saarenmaa, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Atte Penttilä ja Euran kunnan henkilöstön työterveyshoitaja Aulikki Kalli. Sisäilmatyöryhmän kokous pidettiin vuonna 2015 kuusi kertaa, joista osa pidettiin laajemmalla kokoonpanolla. Sisäilmatyöryhmälle tuli vuoden aikana neljä haittailmoitusta työpaikan sisäilmasta. Sisäilmatyöryhmä tutustui yleensä työpaikkoihin, joista haittailmoitus oli tehty ja antoi tämän jälkeen ohjeet työpaikan sisäilmatilanteen parantamiseksi. Vuoden aikana sisäilmatyöryhmä käsitteli kasvatus- ja opetustoimiston, Kauttuan koulun, kulttuurija nuorisotoimen, terveyskeskuksen välinehuollon, Euran toimintakeskuksen ja Käräjämäen päiväkodin sisäilma-asiaa. Vuonna 2015 tehtiin aikaisempia vuosia enemmän kunnollisia sisäilmatutkimuksia epäiltyihin ongelmakiinteistöihin. Tutkimusten avulla saatiin tarkkaa tietoa kiinteistöjen korjaustarpeesta ja soveltuvuudesta palvelutuotantoon. Koko sisäilmatyöryhmä osallistui 11.11.2015 Raumalla olleeseen aluehallintoviraston järjestämään sisäilmakoulutustilaisuuteen.

9 Vuosi 2015 oli työsuojelutoiminnassa jälleen kiireinen, mutta mitään räikeitä puutteita tai lainvastaisuuksia ei edelleenkään tullut työolosuhteissa esiin. Työsuojeluryhmä pyrki edelleen parantamaan työskentelyolosuhteita eri työpaikoilla yhteistyössä työpaikkojen henkilökunnan kanssa. Työsuojeluryhmä osallistui pyydettäessä oman työsuojelukäyntiohjelmansa lisäksi myös muiden työsuojelun toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyyn. Työsuojelusuunnitelmassa tavoiteltua olotilaa, jossa kaikkien on hyvä olla työssä, ei täysin nytkään saavutettu. Työsuojelutarkastuskäynneillä nousi esiin useassa työpaikassa psykososiaalisen kuormituksen lisääntyminen. Psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseen on jatkossa paneuduttava usealla työpaikalla yhteistyössä työpaikan esimiesten johdolla. Työpaikkakohtainen työsuojelun toimintaohjelma ei edelleenkään ollut kaikilla Euran kunnan työpaikoilla valmis. Niiden työpaikkojen, joissa työsuojelun toimintaohjelmaa ei ole vielä tehty, onkin se tehtävä mahdollisimman nopeasti. Työsuojelutoiminta oli Eurassa edelleen toimivaa ja havaittuihin työsuojelullisiin ongelmiin etsittiin yhteistyössä ratkaisua työpaikan henkilökunnan kanssa. Työsuojelullisia ongelmia saatiin yleensä aina yhteistyössä vähennettyä, mutta kaikilta työpaikoilta niitä ei saatu kokonaan poistettua. Työsuojelun toimintaedellytykset olivat Eurassa edelleen kiirettä lukuun ottamatta hyvät. Yhteistyö eri hallintokuntien kanssa toimi pääsääntöisesti edelleen hyvin. 5.5 Tyky- ja virkistystoiminta Tyky- ja virkistystoimintaa järjestävänä ryhmänä on ns. tyky -työryhmä. Ryhmä on järjestänyt tuettuna toimintana mahdollisuu den käydä laajasti erilaisissa kuntoilumahdollisuuksissa. Vuonna 2015 järjestettiin koko henkilöstön tykyjumppa kerran viikossa Kirkonkylän koululla sekä kunnan oma sählyvuoro kerran viikossa Sorkkisten koululla. Liikuntailtapäivät järjestettiin elo-syyskuun vaihteessa Euran Urheilutalolla sekä sen ympäristössä. Ohjelmassa oli mm. kävelyä, pyöräilyä, vesijumppaa sekä muita ohjattuja jumppia. Kuntolippuihin sisältyi vuodesta 2015 alkaen 4 lippua, joita sai käyttää sekä kulttuuritykykohteisiin, että normaaliin toimintaan. Lisäksi näillä kohdennetuilla lipuilla sai kesällä käydä Pyhäjärvi-teatterissa. Maaliskuussa Euran Pirtillä kävi kokeileva tyky-ryhmä leipomassa Euran rinkilöitä. Kulttuurityky-kohteissa voidaan toteuttaa työyksikkökohtaista kokeilevaa ryhmätoimintaa. Sekä kevät- että syksykaudella järjestettiin ryhmätoimintana kunnan henkilökunnalle suunniteltuja yhdeksän kerran vesijumppaa urheilutalolla, kuntosaliryhmiä hoitohenkilöstölle, toimistotyötä tekeville, laitoshuoltajille, ruokapalvelun henkilöstölle sekä varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Marraskuussa järjestettiin ohjelmallinen henkilöstöjuhla Euran Urheilutalolla. 5.6 Johtopäätökset ja toimenpiteet Työhyvinvointikyselyn tulokset olivat samansuuntaiset kahtena vuonna. Huomiota tulisi kiinnittää koetun, oman työhyvinvoinnin erittäin hyvän tason saamiseksi myös tasoksi muihin tuloksiin. Esimiestyön ja johtamisen osalta tulos oli hieman laskenut, joten erityisesti sille sektorille tulisi pohtia kohdennettuja toimia johtamisen ja organisoinnin kysymysten kehittämiseksi. Sairauspoissaolopäivien määrä on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Työkyvyn varhaisen tuen malliin kiinnitetään enenevästi

10 huomiota koko or ganisaatiossa. Ohjeistus on vakiinnutettu ja toimintamallit luotu. Rekrytointiprosessi on vahvistunut vuoden 2015 aikana käyttöön otetun kuntarekry.fi-palvelun myötä. Tyky-toimintaa on monipuolistettu työhyvinvointikyselyssä tulleiden toiveiden johdosta. Henkilöstöasioiden kehittämisessä jatkossa tietojen vertailtavuus muihin kuntiin on tärkeässä roolissa. Euran kunnalla olisi mahdollisuus KT:n kautta ottaa käyttöön kuntatyönantajille tarkoitettu maksuton sähköinen palvelu, johon kuntaorganisaatiot voivat tallettaa henkilöstöraportoinnin tunnuslukuja ja vertailla niitä keskenään.

11 Valtuusto ei perustanut uusia virkoja Kunnanhallitus 16.11.2015: 4 lähihoitajaa, 2 ohjaajaa ja 1 sairaanhoitaja palvelukoti Nuuttiin 1.12.2015 lukien. 26.1.2015 Sairaanhoitajan toimen perustaminen terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepoliklinikalle LIITE. Perustetut virat ja toimet: