Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Samankaltaiset tiedostot
Monitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Perunasta ja maidosta etsitään terveyttä

BOREALIN LAJIKKEET 2016

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Kokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.

Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa

Peltokasvien luomuviljely

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 30 prosenttia

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

K-maatalous kevät Joensuu

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON

HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Viralliset lajikekokeet 2017

Viralliset lajikekokeet 2016

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012

VIKING MALT Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti

Mikä viljalajike luomuun?

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Valk. % Tjp g. Hlp kg

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Siementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

1. Viralliset lajikekokeet. 2. Koetulosten tulkinta Yleistä Viljat, palko- ja öljykasvit

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ LAHTI JARMO TERVALA

Siemenopas Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Palvelevan Tilasiemenen siemenopas

Viralliset lajikekokeet

PalvelevanTilasiemenen. Siemenopas. Elmeri BOR. Löydät meidät Facebookista!

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Luomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola

Viljelyaloja lajikkeittain 2015

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

HAVAINTOKAISTAT 2017 ELIMÄKI

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

HAVAINTOKAISTAT 2017 HALIKKO

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kasvussa. Paljon tietoa Borealin jalostustoiminnasta ja lajikkeista. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti. Kasvinjalostajanoikeus

ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Viljelyaloja lajikkeittain 2016 Määritelmät ja rajaukset: - lähde: Mavi, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Vuoden 2011 viljelytulokset

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Viljat lajikkeittain 2017

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Kasvussa. Uutuudet: Satoa ja laatua» sivu 4. Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti BOR. Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvussa. Lupaavia uutuuslajikkeita Borealilta» sivu 6. Puristamot tarvitsevat raaka-ainetta -öljykasvisadolle on. Menolippu Pohjolaan

Transkriptio:

Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin tänä vuonna 25 uutta lajiketta. Mukana on monta vilja- ja öljykasvilajiketta, jotka ovat selvästi satoisampia kuin nykylajikkeet. Myös lajikkeiden korrenlujuus ja laatu ovat parantuneet. Uusien kasvilajikkeiden viljelyarvo selvitetään virallisissa lajikekokeissa. MTT vastaa lajikekokeiden toteuttamisesta. Kokeissa menestyneet uudet lajikkeet voidaan hyväksyä Kasvilajikelautakunnan lajikeluetteloon. Viljelyarvon selvittämiseksi uusia lajikkeita verrataan kenttäkokeissa viljelyssä oleviin mittarilajikkeisiin. Kenttäkokeita on eri puolella Suomea MTT:n toimipisteissä, Perunantutkimuslaitoksessa, ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskapetissa, Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä ja K- ryhmän koetilalla. Virallisissa lajikekokeissa selvitetään lajikkeiden satoisuutta, viljelyominaisuuksia, laatua, talvehtimista ja tautien kestävyyttä. Kokeissa oli viime vuonna 154 viljalajiketta. Öljykasvilajikkeita oli 44, nurmikasvilajikkeita 53 ja perunoita seitsemän. Uusia lajikkeita kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin 25. Virallisten lajikekokeiden tulokset 2001 2008. MTT:n selvityksiä 167. Hinta 25. Luettavissa internetissä: http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts167.pdf. Lajikkeet löytyvät julkaisusta joko lajiketai linjanimen perusteella. Tilaukset: julkaisut@mtt.fi

Syysrukiit Reetta ja Evolo Reetta on kaikille viljelyalueille sopiva melko satoisa syysruis. Kokeissa se on ollut 11 % Elviä satoisampi. Reetta on talvenkestävä ja aikainen. Lisäksi se on kotimaisista lajikkeista lyhin ja lujakortisin. Evolo on erittäin satoisa hybridiruis kaikille viljelyalueille. Sen korsi on verrattain lyhyt. Evolo on myöhäinen lajike, mutta sen sakoluku on korkea ja kestävä. Kevätrukiit Arantes ja Rogo Arantes on kevätruislajikkeista satoisin, mutta myös myöhäisin. Se on hieman lyhyt- ja lujakortisempi kuin muut viljelyssä olevat lajikkeet. Arantesilla esiintyy jonkin verran enemmän härmää kuin muilla lajikkeilla. Rogo on vanha ruotsalainen kevätruislajike 1960-luvulta. Lajikkeen satotaso on Juuson luokkaa, mutta kasvuaika on pari vuorokautta sitä myöhäisempi. Rogon sakoluku alhaisempi kuin Juuson. Neljä uutta kevätvehnää Wanamo on aikainen kevätvehnälajike, joka on päivän aikaisempi kuin Kruunu. Satotasoltaan Wanamo on lähellä Kruunua. Lajikkeen sakoluku on korjuussa korkea, mutta laskee Kruunua nopeammin. Wanamon valkuaispitoisuus on melko korkea ja leivontalaatu hyvä. Wellamo on satoisa lajike, joka on kasvuajaltaan kaksi päivää myöhäisempi kuin Kruunu. Hehtolitrapaino on korkea ja valkuaispitoisuus vähän korkeampi kuin Kruunulla. Sakoluku ja sen kestävyys ovat alemmat kuin Kruunulla. Demonstrant on satoisa lajike, joka on kasvuajaltaan kaksi päivää myöhäisempi kuin Kruunu. Lajikkeen hehtolitrapaino on korkea. Sakoluku on korjuussa melko korkea, mutta se laskee nopeammin kuin Kruunulla. Puntari on myöhäinen ja satoisa lajike. Sen kasvuaika on neljä päivää myöhäisempi kuin Kruunun. Puntarin korsi on luja. Sakoluku ja valkuaispitoisuudet ovat alhaisia. Puntari soveltuu lähinnä rehuvehnäksi, vaikka se on menestynyt hyvin myös leivontakokeissa. Uusissa ohrissa valinnan varaa Amber on satoisa ruotsalainen kaksitahoinen ohralajike, joka on yhtä aikainen kuin Barke. Myös tuhannen jyvän paino ja hehtolitrapaino ovat samat kuin Barkella. Amber ei ole erityisen altis taudeille.

Conchita on saksalainen kaksitahoinen ohra. Lajike on melko lyhyt ja satoisa. Myös tämä ohra on yhtä aikainen kuin Barke. Conchita lakoutuu Barken tapaan ja sen tuhannen jyvän paino on melko suuri. Lajike kestää hyvin tauteja. Eerik on monitahoinen ohra, joka on päivän Kunnaria aikaisempi ja hieman sitä satoisampi. Lajike on erittäin lujakortinen ja se on monitahoisista ohrista suurijyväisin. Eerik on jonkin verran altis rengaslaikulle. Eliseta on itävaltalainen kaksitahoinen ohra, joka on melko satoisa. Lajike on päivän myöhäisempi kuin Scarlett. Elisetan tuhannen jyvän paino on melko suuri ja hehtolitrapaino ohrien korkein. Lajikkeessa esiintyy jonkin verran fysiologisia laikkuja. Fairytale on tanskalainen kaksitahoinen ohra, joka on yhtä aikainen kuin Barke. Lajike on erittäin satoisa. Sadon valkuaispitoisuus on alhainen. Fairytale lakoutuu hieman vähemmän kuin Barke. Lajikkeen tuhannen jyvän paino on pieni ja taudinkesto hyvä. Harbinger on kaksitahoinen satoisa ohra. Lajikkeen tuhannen jyvän paino ja hehtolitrapaino ovat samat kuin Barken. Harbinger on myös yhtä aikainen kuin Barke. Lajike on melko lyhyt ja erittäin lujakortinen. Se kestää hyvin tauteja. JB Maltasia on saksalainen kaksitahoinen ohra. Se on yhtä aikainen kuin Annabell. Lajike on satoisimmillaan kahdella eteläisimmällä vyöhykkeellä. JB Maltasia on lyhytkortinen eikä se ole erityisen taudinaltis. Streif on saksalainen kaksitahoinen ohra. Lajike on Annabellin aikaisuusluokkaa. Streif on erittäin satoisa, lyhyt ja lujakortinen eikä sillä ole erityistä taudinalttiutta. Rambler on satoisa kotimainen kaksitahoinen ohra. Lajike on lyhytkortinen ja kaksi päivää myöhäisempi kuin Scarlett. Ramblerin korsi on lyhyt ja tuhannen jyvän paino melko suuri. Lajike on suhteellisen altis rengaslaikulle. Kaurat Akseli, Sofiina ja Steinar Akseli on hyvin satoisa kaura. Lajike on aikaisuudeltaan Velin luokkaa. Akselin kuori on suhteellisen ohut. Lajike on lujakortinen ja pienijyväinen. Lehtilaikkutauteja Akselilla on hyvin vähän. Sofiina on yhtä aikainen kaura kuin Aslak, mutta kuitenkin sitä satoisampi ja lujakortisempi. Lajike on ohutkuorinen ja melko hyvin lehtilaikkutauteja kestävä. Steinar on erittäin satoisa ja lujakortinen kauralajike, jonka kasvuaika on kaksi päivää pidempi kuin Roopen. Kuorta sillä on keskimääräisesti, mutta hehtolitrapaino on pieni. Lehtilaikkutauteja Steinarilla ei esiinny juuri lainkaan.

Kevätrypsit ja kevätrapsit Cordelia on satoisa kevätrypsi, jonka valkuais- ja öljysato ovat korkeat. Trapper on melko aikainen ja satoisa kevätrapsi, jonka valkuais- ja öljysato ovat korkeat. Lajikkeen lehtivihreäpitoisuus on alhainen. Campino on satoisa kevätrapsi, joka öljysato on korkea. Sadon lehtivihreäpitoisuus on korkea. Timotei Tryggve Tryggve on ruotsalainen timotei, jonka kevätsato on keskimääräistä suurempi. Lajike talvehtii hyvin pohjoisinta Suomea myöten. Sadon sulavuus on kohtuullisen hyvä molemmissa niitoissa. Puna-apila SW Torun SW Torun on puna-apila, jonka jälkikasvukyky on Bettyä parempi. Lajike on ollut kolmannella ja neljännellä vyöhykkeellä Bettyä satoisampi, vaikkei sen talvenkestävyys olekaan aivan Bettyn veroinen. Lisätietoja: arjo.kangas@mtt.fi puh. (06) 474 6401 kuvat: Tero Sivula/Rodeo.fi Kasvilajikeluettelossa on tänä vuonna 25 uutta lajiketta. Nämä vilja- ja öljykasviuutuudet ovat selvästi satoisampia kuin nykylajikkeet.