Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori

2. Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Psykiatristen sairaalapalveluiden käyttöä tarkastellaan alueellisesti lääneittäin ja sairaanhoitopiireittäin. Tarkastelussa alueen koko seuranta-ajan tunnuslukuja verrataan koko maahan. 2.1. Etelä-Suomen lääni Etelä-Suomen lääniin kuuluvat seuraavat sairaanhoitopiirit: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. HUS jaetaan kahteen alueeseen: HUS Helsinki ja HUS ilman Helsinkiä (entinen Uudenmaan sairaanhoitopiiri). Etelä-Suomen läänin väestöpohja oli keskimäärin 2380000 eli 45 % koko maan väestöstä. Kuvio 1. Etelä-Suomen läänin psykiatrinen sairaalahoito suhteessa koko maahan 14 12 10 98 % 101 % 99 % 99 % 102 % 102 % Koko maa = 10 8 6 4 2 Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Uusiutuneet hoitojaksot Etelä-Suomen läänin psykiatrisen sairaalahoidon tunnusluvut vastaavat koko maan tunnuslukuja. Potilaita ja hoitojaksoja oli minimaalisesti koko maan keskiarvoa vähemmän. Tämä koski myös hoitojaksojen pituutta. Vastaavasti hoitopäiviä, potilaskohtaisia hoitopäiviä ja uusiutuneita hoitojaksoja oli minimaalisesti koko maan keskiarvoa enemmän. 2

Kuvio 2. Keski-ikä, GAS ja sen muutokset Etelä-Suomen läänissä 12 10 99 % 10 10 101 % 8 Koko maa = 10 6 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien potilaiden keskiikä vastasi ja potilaiden kliininen tila arvioituna niin tulo- kuin lähtö GAS:lla ja siinä tapahtuneella muutoksella vastasi maan keskimääräistä. Kuvio 3. Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisimmin esiintyvät 11 10 95 % 101 % 97 % 99 % 97 % 103 % 99 % 10 9 8 Koko maa = 10 7 6 5 4 3 2 1 F10-F19 Päihteet F20-F29 Skitsofreniat F30-F39 Mielialahäiriöt F40-F48 Neuroottiset ja somat F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Diagnoosi Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka vastasi maan keskimääräistä. Tämä koskee niin väestöön suhteutettuja kuin hoidettuihin potilaisiin suhteutettuja lukuja. 3

Kuvio 4. Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät Koko maa = 10 14 12 10 8 6 4 103 % 107 % 117 % 101 % 88 % 128 % 97 % 104 % 109 % 119 % 102 % 89 % 129 % 98 % 2 F00-F03 Dementia F50-F59 Fysiol häir liittyvät F04-F09 Muut elimelliset aivo F70-F79 Älyllinen kehitysvam F60-F69 Persoonallisuushäiriöt F80-F89 Psyyk keh häiriöt F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat F00-F03 Dementia % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Etelä-Suomen läänistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden osalta fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin sekä psyykkisiin kehityshäiriöihin liittyvät diagnoosit olivat keskimääräistä hieman yleisempiä ja älyllinen kehitysvammadiagnoosi vastaavasti hieman harvinaisempi. Kuvio 5. Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet Etelä-Suomen läänissä koko maahan verrattuna 12 10 96 % 97 % 104 % 106 % 105 % 102 % 97 % 99 % 107 % 107 % 106 % 103 % Koko maa = 10 8 6 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton lähete % osuus Tahdosta riippumaton hoito % osuus "Kaapatut" % osuus Eristys % osuus Lepositeisiin asettaminen % osuus Tahdonvastainen injektiolääkitys % osuus Potilaisiin kohdistuvien pakkotoimien ja tahdosta riippumattoman hoidon määrä vastaavat myös maan keskimääräistä. Tämä koski sekä absoluuttisia väestöön suhteutettuja lukuja ja suhteellisia 4

hoidettuihin potilaisiin suhteutettuja lukuja. Etelä-Suomen läänissä potilaita lähetettiin ja hoidettiin hieman keskimääräistä vähemmän tahdostaan riippumatta. Omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottaminen tahdosta riippumattomaan hoitoon sen sijaan ylitti lievästi maan keskimääräisen. Suhteellisesti tarkasteltuna potilaita lähetettiin ja hoidettiin lähes keskimääräistä vastaavasti tahdostaan riippumatta, mutta omasta tahdostaan hoitoon tulleita otettiin tahdosta riippumattomaan hoitoon keskimääräistä hieman enemmän.. Väestöön suhteutettuna eristämisen, lepositeisiin asettamisen ja tahdonvastaisen injektion kokeneita oli keskimääräistä lievästi enemmän. Suhteellisia lukuja tarkasteltaessa eristämisen, lepositeisiin asettamisen ja tahdonvastaisen injektion kokeneita oli myös hieman keskimääräistä enemmän. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä. 5

2.1.1 HUS Helsinki Helsingin väestöpohja on noin 562 000 vastaten 10,7 % koko maan ja 24 % Etelä-Suomen läänin väestöpohjasta. Psykiatrisia sairaalapalveluja Helsingissä tarjosivat Helsingin yliopistollinen sairaala ja Helsingin terveyskeskus. Kuvio 6. HUS Helsingin psykiatrinen sairaalahoito suhteessa koko maahan 16 14 137 % 125 % 126 % 12 104 % 105 % Koko maa = 10 10 8 6 92 % 4 2 Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Uusiutuneet hoitojaksot HUS Helsingin psykiatrisen sairaalahoidon tunnusluvut poikkesivat koko maan vastaavista. Sekä potilaita, hoitopäiviä ja hoitojaksoja oli koko maan keskiarvoa enemmän. Potilaskohtaiset hoitopäivät ja uusiutuneet hoitojaksot lievästi ylittivät ja hoitojaksojen keskimääräinen pituus alitti maan keskimääräisen. 6

Kuvio 7. Keski-ikä, GAS ja sen muutokset Helsingissä 12 112 % 10 96 % 92 % 97 % 8 Koko maa = 10 6 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden Helsingistä kotoisin olevien potilaiden keski-ikä oli lievästi alempi ja potilaiden kliininen tila arvioituna niin tulo- kuin lähtö GAS:lla lievästi "huonompi" ja siinä tapahtunut muutos taas maan keskimääräistä parempi. Kuvio 8. Helsingistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 16 142 % 144 % 14 12 109 % 125 % 118 % 104 % 119 % Koko maa = 10 10 8 6 9 4 2 F10-F19 Päihteet F20-F29 Skitsofreniat F30-F39 Mielialahäiriöt F40-F48 Neuroottiset ja somat F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Diagnoosi Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Helsingistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka ylitti maan keskimääräisen. Tämä koski erityisesti väestöön suhteutettuja, mutta yleensä myös hoidettuihin potilaisiin suhteutettuja lukuja. Erityisesti skitsofre- 7

niadiagnoosi ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita oli väestöön suhteutettuna helsinkiläisistä keskimääräistä enemmän kuten myös mielialahäiriödiagnoosin ja lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita oli keskimääräistä vähemmän ja mielialahäiriödiagnoosin saaneita lievästi enemmän ja skitsofreniadiagnoosi ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita selvästi keskimääräistä enemmän. Kuvio 9. Helsingistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 18 16 158 % 16 14 131 % 132 % Koko maa = 10 12 10 8 6 71 % 109 % 96 % 68 % 109 % 59 % 91 % 79 % 57 % 9 4 2 F00-F03 Dementia F50-F59 Fysiol häir liittyvät F04-F09 Muut elimelliset aivo F70-F79 Älyllinen kehitysvam F60-F69 Persoonallisuushäiriöt F80-F89 Psyyk keh häiriöt F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat F00-F03 Dementia % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Helsingistä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden osalta fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin sekä psyykkisiin kehityshäiriöihin liittyvät diagnoosit olivat keskimääräistä selvästi yleisempiä sekä väestöön että hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna ja dementiadiagnoosi sekä älyllinen kehitysvammadiagnoosi vastaavasti keskimääräistä harvinaisempi. 8

Kuvio 10. Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet Helsingissä koko maahan verrattuna 25 208 % 20 172 % Koko maa = 10 15 10 116 % 116 % 12 131 % 118 % 96 % 96 % 10 119 % 97 % 5 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito Kaapatut Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton lähete % osuus Tahdosta riippumaton hoito % osuus Kaapatut % osuus Eristys % osuus Lepositeisiin asettaminen % osuus Tahdonvastainen injektiolääkitys % osuus Tahdosta riippumaton hoito ja potilaisiin kohdistuvat pakkotoimet olivat Helsingissä yleisiä. Väestöön suhteutettuna kaikki tunnusluvut ylittivät maan keskiarvon. Tahdosta riippumaton psykiatriseen sairaalaan lähettäminen ja hoito sekä omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottaminen tahdosta riippumattomaan hoitoon olivat maan keskimääräistä yleisempiä samoin kuin pakkotoimet: eristäminen, paljon käytetty lepositeisiin asettaminen ja tahdonvastainen injektio. Suhteellisissa luvuissa eli hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna sekä tahdosta riippumaton lähete, hoito ja tahdonvastainen injektio olivat lievästi koko maan keskiarvoa alempia johtuen potilaiden suuresta määrästä. Sen sijaan myös suhteellisissa luvuissa sekä eristäminen ja erityisesti lepositeisiin asettaminen ylittivät maan keskimääräisen. Sekä tahdosta riippumattomassa hoidossa että pakkotoimissa tapahtui Helsingissä seuranta-aikana jonkin verran alenemista. 2.1.1.1 Helsingin yliopistollinen sairaala Helsingin yliopistollisen sairaalan hallinnollinen rooli on muuttunut seuranta-aikana. Vuonna 2007 Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa sijainneet psykiatriset osastot siirtyivät osaksi Helsingin yliopistollista sairaalaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sairaala hoiti myös muita kuin helsinkiläisiä ja sillä on useampia erillisiä yksikköjä, joita ei voitu enää vuonna 2007 tarkastella erillisinä. Vuoteen 2006 saakka näin oli voinut tehdä ja tämä raportoidaan HUS ilman Helsinkiä luvun yhteydessä. Lisäksi vuoden 2002 aikana HUSista palasi Helsingin terveyskeskukseen sinne vuonna 2000 HU- Sia perustettaessa siirretyt kolme kuntoutusosastoa ja kesällä 2003 palautettiin takaisin Helsingin terveyskeskukseen psykiatrinen päivystysyksikkö (päivystyspoliklinikka ja vuodeosasto). 9

Kuvio 11. Helsingin yliopistollisen sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 12, 10, 8, % osuus 6, Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 4, 2, 0, v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Vuosi Helsingin yliopistollinen sairaala oli "suuri" sairaala. Se hoiti vuosina 2003-2006 hieman yli 4 % kaikista hoidetuista potilaista. Vuoden 2007 hallinnollisen muutoksen jälkeen määrä nousi lähes 10 %:iin. Hoitojaksojen ja hoitopäivien suhteellinen osuus oli lievästi pienempi. Hoidettujen potilaiden suhteen sairaala oli toisena, hoitopäivien suhteen viidentenä ja hoitojaksojen suhteen kolmantena kaikista sairaaloista. Kuvio 12. Helsingin yliopistollisen sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan 12 11 10 98 % 98 % 98 % 93 % 86 % 86 % 8 koko maa = 10 6 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Helsingin yliopistollisen sairaalan potilaat olivat maan keskimääräistä hieman nuorempia. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä maan keskimääräistä vastaa- 10

va, samoin siinä hoidon aikana tapahtunut muutos. Hoitojaksojen kesto oli hieman keskimääräistä pidempi ja vastaavasti potilaskohtaiset hoitopäivät keskimääräistä pienempi ja uusiutuneita hoitojaksoja oli maan keskimääräistä vähemmän, joskin kaikissa esiintyi vuosittaista vaihtelua. Kuvio 13. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 12 107 % 10 89 % Koko maa = 10 8 6 78 % 73 % 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen, muiden ryhmien alitti, erityisesti skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin enemmän mielialahäiriödiagnoosin saaneita kuin skitsofreniadiagnoosin saaneita. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä lukuun ottamatta vuonna 2003 tapahtunutta selvää laskua sekä lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin että skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrässä. 11

Kuvio 14. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 50 45 442 % Koko maa = 10 40 35 30 25 20 15 10 5 99 % 84 % 4 62 % 365 % 245 % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen osalta fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin sekä psyykkisiin kehityshäiriöihin ja lapsuus- ja nuoruusiässä alkaviin häiriöihin liittyvät diagnoosit olivat keskimääräistä selvästi yleisempiä ja persoonallishäiriö- sekä älyllinen kehitysvammahäiriödiagnoosi selvästi keskimääräistä harvinaisempi. Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin sekä psyykkisiin kehityshäiriöihin ja lapsuus- ja nuoruusiässä alkaviin häiriöihin liittyvät diagnoosit lisääntyivät vuonna 2003 merkittävästi. Muuten vuosittainen vaihtelu oli kohtuullista. Kuvio 15. Helsingin yliopistollisen sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna 14 12 125 % 10 Koko maa = 10 8 6 8 65 % 74 % 74 % 84 % 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys 12

Tahdosta riippumatonta lähettämistä, hoitamista, omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon ja eristämistä sekä tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli suhteutettuna hoidettuihin potilaisiin maan keskimääräistä vähemmän. Lepositeisiin asettamista oli taas selvästi keskimääräistä enemmän. Sekä tahdosta riippumattomassa hoidossa ja pakkotoimien käytössä oli vuosittaista vaihtelua. 2.1.1.1 Helsingin terveyskeskus Vuoden 2002 aikana HUSista palasi Helsingin terveyskeskukseen sinne vuonna 2000 HUSia perustettaessa siirretyt kolme kuntoutusosastoa ja kesällä 2003 palautettiin takaisin Helsingin terveyskeskukseen psykiatrinen päivystysyksikkö (päivystyspoliklinikka ja vuodeosasto). Kuvio 16. Helsingin terveyskeskuksen toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 14 % 12 % 1 % osuus 8 % 6 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 4 % 2 % v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Vuosi Helsingin terveyskeskus hoiti seuranta-aikana joka kymmenennen psykiatrisen sairaalapotilaan (9,9 %) maassamme. Myös hoitojaksoista lähes joka kymmenes oli Helsingin terveyskeskuksessa (9,5 %) ja hoitopäivistä 7,6 %. Kaikilla näillä tunnusluvuilla mitattuna Helsingin terveyskeskus tarjosi maassamme eniten psykiatrista sairaalahoitoa. 13

Kuvio 17. Helsingin terveyskeskuksen tunnusluvut suhteessa koko maahan 14 131 % 12 10 10 89 % 98 % 96 % koko maa = 10 8 6 78 % 82 % 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Potilaiden keski-ikä vastasi maan keskimääräistä. Tulo GAS oli keskimääräistä pienempi eli GAS:lla mitattuna Helsingin terveyskeskuksen potilaiden kliininen tila sairaalahoitoon tullessa oli hieman "huonompi" kuin maassa keskimäärin. Kuitenkin lähtö GAS vastasi maan keskimääräistä, jolloin GAS:n muutos oli keskimääräistä suurempi. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus ja potilaskohtaiset hoitopäivät alittivat maan keskimääräisen, samoin uusiutuneita hoitojaksoja oli lievästi keskimääräistä vähemmän. Kuvio 18. Helsingin terveyskeskuksessa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 14 132 % 12 10 102 % 103 % Koko maa = 10 8 6 85 % 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os 14

Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Helsingin terveyskeskuksessa hoidettujen diagnostiikassa skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä ylitti selvästi maan keskimääräisen, lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti ja mielialahäiriö- ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä vastasi maan keskimääräistä. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä lukuun ottamatta vuonna 2003 tapahtunutta selvää nousua lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneiden ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrässä. Kuvio 19. Helsingin terveyskeskuksessa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 10 9 8 87 % 82 % Koko maa = 10 7 6 5 4 3 2 33 % 35 % 51 % 18 % 2 1 F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Helsingin terveyskeskuksessa hoidettujen osalta kaikkia diagnostisia ryhmiä hoidettiin keskimääräistä vähemmin, erityisesti dementia-, fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin, älylliseen kehitysvammaisuuteen, psyykkisen kehityksen häiriöihin ja lapsuus- ja nuoruusiässä alkaviin häiriöihin liittyvät diagnoosit olivat keskimääräistä selvästi harvinaisempia. 15

Kuvio 20. Helsingin terveyskeskuksen tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna 20 18 182 % 16 14 Koko maa = 10 12 10 8 111 % 94 % 94 % 103 % 8 6 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä oli suhteutettuna hoidettuihin potilaisiin maan keskimääräistä enemmän, hoitamista ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon vähemmän. Eristämistä oli lievästi ja lepositeisiin asettamista taas selvästi keskimääräistä enemmän. Tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli taas keskimääräistä vähemmän. Sekä tahdosta riippumattomassa hoidossa ja pakkotoimien käytössä oli vuosittaista vaihtelua. 16

2.1.2 HUS ilman Helsinkiä HUS:n ilman Helsinkiä (entinen Uudenmaan sairaanhoitopiiri) väestöpohja oli noin 876 000 vastaten 16,7 % koko maan ja 37 % Etelä-Suomen läänin väestöpohjasta. Kyseessä oli selvästi suurin "sairaanhoitopiiri". Psykiatrisia sairaalapalveluja alueella tarjosivat Hyvinkään, Jorvin, Lohjan, Peijaksen, Porvoon ja Västra Nylandin sairaalat. Kuvio 21. HUS ei Helsingin (entisen Uudenmaan sairaanhoitopiirin) psykiatrinen sairaalahoito suhteessa koko maahan 12 103 % 113 % 109 % 10 91 % 9 8 82 % Koko maa = 10 6 4 2 Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Uusiutuneet hoitojaksot HUS ilman Helsinkiä psykiatrisen sairaalahoidon tunnusluvut poikkesivat hieman koko maan vastaavista. Sekä potilaita, hoitopäiviä ja hoitojaksoja oli maan keskimääräistä vähemmän. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus potilaskohtaiset hoitopäivät sekä uusiutuneet hoitojaksot taas hieman ylittivät maan keskimääräisen. 17

Kuvio 22. Keski-ikä, GAS ja sen muutokset entisessä Uudenmaan sairaanhoitopiirissä 12 10 94 % 10 98 % 92 % 8 Koko maa = 10 6 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien potilaiden keski-ikä oli lievästi alempi ja potilaiden kliininen tila arvioituna niin tulo- kuin lähtö GAS:lla lähes vastasi ja siinä tapahtunut muutos taas alitti maan keskimääräisen. Kuvio 23. HUS ei Helsingistä (entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä) kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleiset 12 11 10 101 % 96 % 88 % 8 81 % 77 % Koko maa = 10 6 4 56 % 69 % 2 F10-F19 Päihteet F20-F29 Skitsofreniat F30-F39 Mielialahäiriöt F40-F48 Neuroottiset ja somat F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Diagnoosi Liittyen pienehköön hoidettujen potilaiden määrään erityisesti väestöön suhteutetut diagnoosimäärät yleensä alittivat maan keskimääräisen. Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka alitti maan keskimääräisen. Tämä koski erityisesti väestöön suhteutettuja määriä. 18

Erityisesti lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita oli keskimääräistä selvästi vähemmän, mutta myös skitsofreniadiagnoosin, mielialahäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita oli keskimääräistä edelleen selvästi vähemmän, mutta mielialahäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita keskimääräistä vastaavasti ja skitsofreniadiagnoosin saaneita keskimääräistä enemmän. Kuvio 24. HUS ei Helsingistä (entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä) kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvoin esiintyvät 16 151 % 14 12 121 % 116 % 121 % Koko maa = 10 10 8 6 4 72 % 75 % 93 % 74 % 76 % 97 % 89 % 94 % 92 % 95 % 2 F00-F03 Dementia F04-F09 Muut elimelliset aivo F50-F59 Fysiol häir liittyvät F60-F69 Persoonallisuushäiriöt F70-F79 Älyllinen kehitysvam F80-F89 Psyyk keh häiriöt F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta entisestä Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden osalta psyykkisen kehityksen häiriöitä lukuun ottamatta kaikki diagnoosiryhmät olivat maan keskimääräistä harvinaisempia. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna psyykkisen kehityksen häiriöiden lisäksi myös fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät häiriöt sekä lapsuus- ja nuoruusiällä alkavat häiriöt olivat keskimääräistä yleisempiä. 19

Kuvio 25. Tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet HUS ei Helsingin (entisen Uudenmaan sairaanhoitopiirin) koko maahan verrattuna Koko maa = 10 16 14 12 10 8 6 81 % 92 % 116 % 96 % 99 % 109 % 101 % 114 % 145 % 119 % 123 % 135 % 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito Kaapatut Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton lähete % osuus Tahdosta riippumaton hoito % osuus Kaapatut % osuus Eristys % osuus Lepositeisiin asettaminen % osuus Tahdonvastainen injektiolääkitys % osuus Pienehköstä potilasmäärästä johtuen myös tahdosta riippumattoman hoidon ja potilaisiin kohdistuvien pakkotoimien tunnusluvut olivat erilaisia kun tarkastellaan absoluuttisia väestöön suhteutettuja lukuja ja suhteellisia hoidossa olleisiin suhteutettuja lukuja. Väestöön suhteutettuna entisessä Uudenmaan sairaanhoitopiirissä potilaita lähetettiin ja hoidettiin keskimääräistä vähemmän tahdostaan riippumatta. Omasta tahdostaan hoitoon tulleita otettiin sen sijaan keskimääräistä enemmän tahdosta riippumattomaan hoitoon. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna potilaita lähetettiin keskimääräistä vastaavasti ja hoidettiin sekä omasta tahdostaan hoitoon tulleita otettiin keskimääräistä enemmän tahdostaan riippumatta. Pakkotoimien osalta tilanne oli samansuuntainen. Väestöön suhteutettuna eristämisen ja lepositeisiin asettamisen kokeneita potilaita oli lähellä keskimääräistä, mutta tahdonvastaisen injektion saaneita keskimääräistä enemmän. Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna sekä eristämisen, lepositeisiin asettamisen että tahdonvastainen injektion kokeneita oli keskimääräistä enemmän. Vuosittaista vaihtelua tapahtui, mutta se ei ollut kovin suurta lukuun ottamatta tahdonvastaista injektiota ja omasta tahdostaan tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon. 20

2.1.2.1 Hyvinkään sairaala (Kellokosken sairaala) Kuvio 26. Hyvinkään sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 7, 6, 5, % osuus 4, 3, Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 2, 1, 0, v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Vuosi Hyvinkään sairaala oli "suuri" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 3,4 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 5.3 % ja hoitojaksot 3,1 % koko maan vastaavista. Hoitopäiviä Hyvinkään sairaalalla oli sairaaloista kolmanneksi eniten, hoidettuja potilaita kymmenenneksi ja hoitojaksoja 12 eniten. Kuvio 27. Hyvinkään sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan 20 18 174 % 16 158 % 14 koko maa = 10 12 10 8 96 % 104 % 99 % 8 9 6 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Hyvinkään sairaalan potilaiden keski-ikä oli lähellä maan keskimääräistä. Myös potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä lähellä maan keskimääräistä vastaavat. 21

GAS:n muutos oli kuitenkin keskimääräistä pienempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet ylittivät selvästi maan keskimääräisen. Uusiutuneita hoitojaksoja oli maan keskimääräistä hieman vähemmän. Kuvio 28. Hyvinkään sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 16 148 % 14 12 Koko maa = 10 10 8 6 8 4 42 % 44 % 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Hyvinkään sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä ylitti selvästi maan keskimääräisen, lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä selvästi alitti ja mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä kohtuullisesti alitti maan keskimääräisen. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä. Kuvio 29. Hyvinkään sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 12 111 % 10 91 % Koko maa = 10 8 6 4 36 % 67 % 64 % 29 % 65 % 2 F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 22

Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Hyvinkään sairaalassa hoidettujen osalta muun elimellisen aivo-oirediagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen ja kaikkien muiden diagnostisten ryhmien diagnoosin saaneiden määrä alitti. Erityisen selvästi fysiologisiin häiriöihin liittyvien ja psyykkisen kehityksen häiriöihin liittyvien häiriöiden määrä alitti maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 30. Hyvinkään sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna 30 25 243 % 20 Koko maa = 10 15 10 95 % 147 % 119 % 11 5 21 % Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä oli lievästi maan keskimääräistä vähemmän, mutta hoitamista ja erityisesti omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon selvästi enemmän. Eristämistä ja lepositeisiin asettamista oli myös keskimääräistä enemmän, mutta tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli taas selvästi vähemmän. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä.. 2.1.2.2 Jorvin sairaala Jorvin sairaalan psykiatria siirtyi vuonna 2007 osaksi Helsingin yliopistollista sairaalaa, minkä takia Jorvin sairaalan psykiatrinen sairaalahoito raportoidaan vuosilta 2002-2006. 23

Kuvio 31. Jorvin sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 3, 2,5 % 2, % osuus 1,5 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 1, 0,5 % 0, v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 Vuosi Jorvin sairaala on "suurehko" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana vuosittain nousten 2,5 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 1,4 % ja hoitojaksot vuosittain nousten 2,2 % koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Jorvin sairaalassa oli kaikista sairaaloista 19, hoitopäiviä 30 ja hoitojaksoja 18 eniten. Kuvio 32. Jorvin sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan 14 13 12 10 93 % 101 % 89 % koko maa = 10 8 6 81 % 58 % 65 % 2002-2006 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Jorvin sairaalan potilaiden keski-ikä oli maan keskimääräistä alhaisempi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli tullessa hieman keskimääräistä "huonompi", mutta lähtiessä maan keskimääräistä vastaava. Niinpä GAS:n muutos oli keskimääräistä suurempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäi- 24

vät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet alittivat selvästi maan keskimääräisen, samoin kuin uusiutuneiden hoitojaksojen määrä. Kuvio 33. Jorvin sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 14 12 121 % 106 % 10 Koko maa = 10 8 6 46 % 85 % 2002-2006 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Jorvin sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa mielialahäiriödiagnoosin ja skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen, erityisesti lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti. Vuosittainen vaihtelu oli yleensä vähäistä. Kuvio 34. Jorvin sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 20 18 177 % 16 Koko maa = 10 14 12 10 8 6 46 % 106 % 69 % 73 % 103 % 2002-2006 4 2 F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 25

Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Jorvin sairaalassa hoidettujen osalta lapsuus- ja nuoruusiällä alkavan häiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti selvästi maan keskimääräisen ja dementiapotilaita ei hoidettu lainkaan. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 35. Jorvin sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna 25 20 202 % Koko maa = 10 15 10 109 % 106 % 123 % 147 % 14 2002-2006 5 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton hoito oli hieman keskimääräistä yleisempää. Tämä koski sekä lähettämistä, hoitamista ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon. Myös kaikkia pakkotoimia oli keskimääräistä selvästi enemmän. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä. 2.1.2.3 Lohjan sairaala (Paloniemen sairaala) Kuvio 36. Lohjan sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 2,5 % 2, 1,5 % % osuus 1, Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 0,5 % 0, v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Vuosi 26

Lohjan sairaala on "keskisuuri" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 1,3 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 1,1 % ja hoitojaksot 2, koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Lohjan sairaalassa oli kaikista sairaaloista 31 eniten ja 32 vähiten, hoitopäiviä 35 eniten ja 28 vähiten ja hoitojaksoja 22 eniten ja 41 vähiten. Kuvio 37. Lohjan sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan 16 151 % 14 12 107 % koko maa = 10 10 8 6 91 % 84 % 57 % 81 % 54 % 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Lohjan sairaalan potilaiden keski-ikä oli keskimääräistä hieman korkeampi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä keskimääräistä "huonompi". GAS:n muutos oli selvästi keskimääräistä pienempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet alittivat selvästi maan keskimääräisen, mutta uusiutuneiden hoitojaksojen määrä ylitti. 27

Kuvio 38. Lohjan sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 14 12 119 % 115 % 105 % 10 Koko maa = 10 8 6 67 % 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Lohjan sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä selvästi alitti ja muut diagnostiset ryhmät ylittivät maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneiden määrissä, muuten vaihtelu oli vähäistä. Kuvio 39. Lohjan sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 14 12 122 % Koko maa = 10 10 8 6 4 74 % 92 % 9 2 F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Lohjan sairaalassa hoidettujen osalta älyllisen kehitysvammadiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen. Fysiologisiin häiri- 28

öihin liittyviä, psyykkisen kehityksen häiriöihin liittyviä ja lapsuus- ja nuoruusiällä alkavia häiriöitä ei esiintynyt lainkaan. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 40. Lohjan sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna 16 14 142 % 12 111 % 107 % 121 % Koko maa = 10 10 8 6 9 59 % 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä ja hoitamista oli lievästi maan keskimääräistä enemmän ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon lievästi vähemmän. Eristämistä oli keskimääräistä selvästi vähemmän, mutta lepositeisiin asettamista ja tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli taas keskimääräistä selvästi enemmän. Vuosittainen vaihtelu lepositeisiin asettamista lukuun ottamatta oli vähäistä.. 2.1.2.4 Peijaksen sairaala Peijaksen sairaalan psykiatria siirtyi vuonna 2007 osaksi Helsingin yliopistollista sairaalaa, minkä takia Peijaksen sairaalan psykiatrinen sairaalahoito raportoidaan vuosilta 2002-2006. 29

Kuvio 41. Peijaksen sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 3,5 % 3, 2,5 % % osuus 2, 1,5 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 1, 0,5 % 0, v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 Vuosi Peijaksen sairaala on "suurehko" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 3, maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 1,8 % ja hoitojaksot 3,2 % koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Peijaksen sairaalassa oli kaikista sairaaloista 12, hoitopäiviä 25 ja hoitojaksoja 9 eniten. Kuvio 42. Peijaksen sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan 12 109 % 105 % 10 93 % 94 % 97 % 8 koko maa = 10 6 58 % 55 % 2002-2006 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Peijaksen sairaalan potilaiden keski-ikä oli keskimääräistä hieman alempi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä keskimääräistä hieman "huonompi". GAS:n muutos oli lievästi keskimääräistä suurempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen 30

keskimääräiset pituudet alittivat selvästi maan keskimääräisen, mutta uusiutuneiden hoitojaksojen määrä lievästi ylitti. Kuvio 43. Peijaksen sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 12 11 111 % 10 8 81 % Koko maa = 10 6 67 % 2002-2006 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Peijaksen sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa skitsofrenia- ja mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen, lääkeja/tai päihdehäiriödiagnoosin ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti. Vuosittainen vaihtelu oli vähäistä. Kuvio 44. Peijaksen sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 35 30 291 % Koko maa = 10 25 20 15 10 88 % 95 % 123 % 75 % 117 % 2002-2006 5 35 % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 31

Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Peijaksen sairaalassa hoidettujen osalta psyykkisen kehityksen häiriöihin liittyvien häiriöiden määrä ylitti selvästi maan keskimääräisen ja persoonallisuus- lapsuus- ja nuoruusiässä alkavien häiriöiden määrä lievemmin maan keskimääräisen ja fysiologisiin häiriöihin liittyvien häiriöiden määrä alitti selvästi maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 45. Peijaksen sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna 14 127 % 124 % 12 114 % 115 % 10 92 % 102 % Koko maa = 10 8 6 2002-2006 4 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä ja hoitamista oli hieman maan keskimääräistä enemmän ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon lievästi vähemmän. Eristämistä ja lepositeisiin asettamista oli keskimääräistä enemmän, mutta ja tahdonvastaisen injektion käyttämistä oli keskimääräistä vastaavasti. Vuosittainen vaihtelu oli tahdonvastaisen injektion käyttämistä lukuun ottamatta vähäistä. 32

2.1.2.5 Porvoon sairaala (Kevätkummun sairaala) Kuvio 46. Porvoon sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 1,4 % 1,2 % 1, % osuus 0,8 % 0,6 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 0,4 % 0,2 % 0, v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Vuosi Porvoon sairaala on "pienehkö" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 0,9 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 0,7 % ja hoitojaksot 1,1 % koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Porvoon sairaalassa oli kaikista sairaaloista 40 eniten ja 23 vähiten, hoitopäiviä 43 eniten ja 20 vähiten ja hoitojaksoja 38 eniten ja 25 vähiten. Kuvio 47. Porvoon sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan 14 12 119 % 105 % 109 % 105 % 10 91 % koko maa = 10 8 6 73 % 61 % 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Porvoon sairaalan potilaiden keski-ikä oli keskimääräistä hieman korkeampi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä keskimääräistä hieman "parempi". GAS:n 33

muutos oli lievästi keskimääräistä pienempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet alittivat selvästi maan keskimääräisen, mutta uusiutuneiden hoitojaksojen määrä ylitti. Kuvio 48. Porvoon sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 14 12 122 % 119 % 10 9 Koko maa = 10 8 6 8 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Porvoon sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa skitsofrenia- ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen ja lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin sekä mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi jonkun verran. Kuvio 49. Porvoon sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 20 18 177 % Koko maa = 10 16 14 124 % 12 10 91 % 8 6 54 % 44 % 4 2 13 % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 34

Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Porvoon sairaalassa hoidettujen osalta persoonallisuushäiriö- ja muun elimellisen aivo-oirediagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen ja kaikkien muiden diagnostisten ryhmien diagnoosin saaneiden määrä alitti. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 50. Porvoon sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna 30 269 % 262 % 25 20 185 % Koko maa = 10 15 132 % 138 % 158 % 10 5 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumaton hoito oli suhteutettuna hoidettuihin potilaisiin keskimääräistä yleisempää. Tämä koski sekä lähettämistä, hoitamista ja omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon. Myös pakkotoimia oli selvästi keskimääräistä enemmän: eristämistä, erityisesti lepositeisiin asettamista ja tahdonvastaisen injektion käyttämistä. Lepositeisiin asettamisessa ja tahdonvastaisen injektion käyttämisessä oli vuosittaista vaihtelua. 35

2.1.2.6 Västra Nylandin sairaala (Ekåsen, Tammiharjun sairaala) Kuvio 51. Västra Nylandin sairaalan toteuttaman psykiatrisen sairaalahoidon osuus koko maan psykiatrisesta sairaalahoidosta 3,5 % 3, 2,5 % % osuus 2, 1,5 % Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot 1, 0,5 % 0, v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 Vuosi Västra Nylandin sairaala on "keskisuuri" sairaala. Se hoiti seuranta-aikana 1,8 % maamme psykiatrisista sairaalapotilaista. Hoitopäivät olivat 2,7 % ja hoitojaksot 1,8 % koko maan vastaavista. Hoidettuja potilaita Västra Nylandin sairaalassa oli kaikista sairaaloista 27 eniten ja 36 vähiten, hoitopäiviä 15 eniten ja 48 vähiten ja hoitojaksoja 28 eniten ja 35 vähiten. Kuvio 52. Västra Nylandin sairaalan tunnusluvut suhteessa koko maahan 18 16 154 % 154 % 14 koko maa = 10 12 10 8 113 % 108 % 105 % 95 % 10 6 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Potilaskohtaiset hoitopäivät Hoitojaksojen pituus Uusiutuneet hoitojaksot Västra Nylandin sairaalan potilaiden keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi. Potilaiden psyykkinen tila GAS:lla mitattuna oli sekä tullessa että lähtiessä keskimääräistä hieman "parempi". GAS:n 36

muutos oli lievästi keskimääräistä pienempi. Sekä potilaskohtaiset hoitopäivät että hoitojaksojen keskimääräiset pituudet ylittivät selvästi maan keskimääräisen, kun taas uusiutuneiden hoitojaksojen määrä vastasi keskimääräistä. Kuvio 53. Västra Nylandin sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, yleisemmin esiintyvät 12 109 % 10 9 8 Koko maa = 10 6 7 57 % 4 2 F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Västra Nylandin sairaalassa hoidettujen diagnostiikassa skitsofreniadiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen ja neuroottisen häiriödiagnoosin saaneiden erityisesti, mutta myös lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin sekä mielialahäiriödiagnoosin saaneiden määrä alitti maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi jonkun verran. Kuvio 54. Västra Nylandin sairaalassa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka koko maahan verrattuna, harvemmin esiintyvät 30 25 246 % Koko maa = 10 20 15 10 99 % 151 % 118 % 88 % 5 31 % 48 % F00-F03 Dementia % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os 37

Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Västra Nylandin sairaalassa hoidettujen osalta erityisesti dementia-, mutta myös älyllisen kehitysvamma- ja psyykkisen kehityksen häiriödiagnoosin saaneiden määrä ylitti maan keskimääräisen. Vuosittaista vaihtelua esiintyi. Kuvio 55. Västra Nylandin sairaalan tahdosta riippumaton hoito ja pakkotoimet koko maahan suhteutettuna 16 14 131 % 141 % 12 118 % Koko maa = 10 10 8 6 68 % 5 4 36 % 2 Tahdosta riippumaton lähete Tahdosta riippumaton hoito "Kaapatut" Eristys Lepositeisiin asettaminen Tahdonvastainen injektiolääkitys Tahdosta riippumatonta lähettämistä oli suhteutettuna hoidettuihin potilaisiin keskimääräistä vähemmän, mutta sekä hoitamista että omasta tahdostaan hoitoon tulleiden ottamista tahdosta riippumattomaan hoitoon oli keskimääräistä enemmän. Eristämistä ja lepositeisiin asettamista oli keskimääräistä selvästi vähemmän, mutta ja tahdonvastaisen injektion käyttämistä selvästi enemmän. Vuosittainen vaihtelu oli tahdonvastaisen injektion käyttämistä lukuun ottamatta vähäistä. 38

2.1.3 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin väestöpohja on noin 168000 vastaten 3,2 % koko maan ja 7,1 % Etelä-Suomen läänin väestöpohjasta. Psykiatrisia sairaalapalveluja alueella tarjosivat Kanta- Hämeen keskussairaala, Lounais-Hämeen aluesairaala ja Forssan terveyskeskus, joista viimeksi mainitut käsitellään yhtenä sairaalana, koska kyse samasta sairaalasta, jossa ainoastaan palvelujen tarjoaja muuttui. Kuvio 56. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin psykiatrinen sairaalahoito suhteessa koko maahan 14 126 % 12 113 % 113 % 104 % 10 92 % Koko maa = 10 8 6 81 % 4 2 Hoidetut potilaat Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitojaksojen pituus Potilaskohtaiset hoitopäivät Uusiutuneet hoitojaksot Sekä potilaita, hoitopäiviä ja hoitojaksoja oli koko maan keskimääräistä hieman enemmän. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus potilaskohtaiset hoitopäivät alittivat ja uusiutuneiden hoitojaksojen määrä taas hieman ylitti maan keskimääräisen. 39

Kuvio 57. Keski-ikä, GAS ja sen muutos Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä 14 12 108 % 115 % 108 % 10 85 % Koko maa = 10 8 6 4 2 Keski-ikä Tulo GAS Lähtö GAS GAS:n muutos Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien potilaiden keski-ikä oli korkeampi ja potilaiden kliininen tila arvioituna niin tulo- kuin lähtö GAS:lla keskimääräistä "parempi", mutta siinä tapahtunut muutos maan keskimääräisen. Kuvio 58. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka suhteessa koko maahan, yleisemmin esiintyvät 18 16 154 % 14 136 % Koko maa = 10 12 10 8 6 122 % 99 % 11 108 % 88 % 98 % 4 2 F10-F19 Päihteet F20-F29 Skitsofreniat F30-F39 Mielialahäiriöt F40-F48 Neuroottiset ja somat F10-F19 Päihteet % os F20-F29 Skitsofreniat % os F30-F39 Mielialahäiriöt % os F40-F48 Neuroottiset ja somat % os Vuosi Yleisimmin esiintyvien diagnostisten ryhmien osalta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka skitsofreniaa lukuun ottamatta ylitti maan keskimääräisen. Tämä koski erityisesti väestöön suhteutettuja määriä. Väestöön suhteutettuna erityisesti neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita ja lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saa- 40

neita oli keskimääräistä selvästi enemmän, mielialahäiriödiagnoosin saaneita lievästi enemmän ja skitsofreniadiagnoosin saaneita keskimääräistä vastaavasti Hoidettuihin potilaisiin suhteutettuna neuroottisen häiriödiagnoosin saaneita ja lääke- ja/tai päihdehäiriödiagnoosin saaneita oli edelleen keskimääräistä, mutta mielialahäiriödiagnoosin saaneita keskimääräistä vastaavasti ja skitsofreniadiagnoosin saaneita keskimääräistä vähemmän. Kuvio 59. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden diagnostiikka suhteessa koko maahan, harvemmin esiintyvät 18 16 154 % Koko maa = 10 14 12 10 8 6 133 % 136 % 111 % 89 % 54 % 86 % 137 % 117 % 12 98 % 79 % 48 % 76 % 4 2 F00-F03 Dementia F50-F59 Fysiol häir liittyvät F04-F09 Muut elimelliset aivo F70-F79 Älyllinen kehitysvam F60-F69 Persoonallisuushäiriöt F80-F89 Psyyk keh häiriöt F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat F00-F03 Dementia % os F50-F59 Fysiol häir liittyvät % os F04-F09 Muut elimelliset aivo % os F70-F79 Älyllinen kehitysvam % os F60-F69 Persoonallisuushäiriöt % os F80-F89 Psyyk keh häiriöt % osuus F90-F98 Lapsuus- nuoruus iällä alkavat % os Harvemmin esiintyvien diagnostisten ryhmien suhteen osalta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä kotoisin olevien psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden osalta dementia- ja muun elimellisen aivooirehäiriö- ja persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneita oli keskimääräistä enemmän ja älyllisen kehitysvammahäiriö-, psyykkisen kehityksen häiriö- ja lapsuus- ja nuoruusiällä alkavia häiriödiagnooseja saaneita on keskimääräistä selvästi vähemmän. Tämä koski sekä väestöön että hoidettuihin potilaisiin suhteutettuja lukuja 41