Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1
Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne sekä kulloinenkin yhteiskunnan kehitystaso ja arvot Vaivaisten holhousasetus 1852 Vaivaisia ovat: Hourut ja mielettömät, ruumiiltaan vialliset, vanhastuneet, raajarikkoiset, jotka tarvitsevat muiden hoitoa ja holhousta eivätkä taida itse jonkinlaisella työllä hankkia mitään eläkkeeksensä Vammaispalvelulaki Vammaisia ovat: Henkilöt, joilla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Lääketieteellisestä mallista kohti sosiaalista määritelmää Vamma on yksilön rajoitusten ja ympäristön välisestä suhteesta syntyvä tila. 2
Vammaispalvelulain tarkoitus Toteuttaa vammaisten ihmisten perusoikeuksia arkielämässä Pohja Suomen perustuslaissa Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL 1 ) Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (VPA 1 2 mom.) 3
ICF-luokituksen osa-alueiden vuorovaikutussuhteet, eli mitä arvioidaan Lääketieteellinen status Fyysiset toiminnot Osallistuminen SUORI- TUKSET Yksilötekijät Ympäristötekijät 4
Toimintaky vyn monitasois uus Kulttuuri Asenteet Yhteiskunt a lainsäädän tö Identiteetti ToimintaEDELLYTYSTEN spektri Liikkumine n Kävely Avun tarve Itsenäisyys, Omat valinnat Kenen kanssa Miten Itsestä huolehtimi nen Arki Pärjäämise n eetos Onko oikeus, kuka määrittelee Asettaako joku ehdot Psykologia Tunne Subjektiivin en tunne Fysiologia Vamma Ympäristö Kommunik ointi ja Vuorovaik utus Ymmärrys Arvot Puhuttu kieli Pystynkö ilmaisemaa n Sama kieli Osaamine n Oppiminen Meritokratia Yhteiskunta luokka Yksilön odotus Tuntemus, ei samoja odotuksia Osallisuus - Oman näköinen elämä Yhdenvertai suus Tukeeko Estääkö Toteutuuko Osallistaa syrjäyttää Riippuvuus Rajoitteet Keinot Kyvykkyys 5
Vammaispalvelulain osauudistuksen tavoitteet 1.9.2009 palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmaa sekä viivytyksetöntä päätöksentekoa koskevat säännökset sekä henkilökohtainen apu voimaan vammaispalvelulaissa Lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta (keskenään, suhteessa muihin kansalaisiin ja asuinpaikkaan), itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä parantaa heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin Konkretisoida suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia: Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, oikeus osallisuuteen, oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin sekä tukea aktiivisuutta yhteiskuntaan ja työelämään Toteuttaa vaikeavammaisten henkilöiden perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon henkilökohtaisella avulla Perustuslain 19 1 momentti sekä palvelutarpeen arvioinnilla oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin Perustuslain 19 3 momentti Ihmis- ja perusoikeus näkökulma (kaikki muut perusoikeudet sekä YK:n vammaissopimus) 6
Palvelusuunnitelman asema vammaispalvelulain osauudistuksen yhteydessä 1.9.2009 Lakiin uusi 3 2 mom, jonka mukaan palveluja ja tukitoimia järjestettäessä ON otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve Palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelma ja viivytyksetön päätöksenteko, 3 a Tarkoitus lisätä palvelujen suunnitelmallisuutta sekä niiden saannin joutuisuutta. Samalla palvelusuunnitelman merkitys vahvistuu, kun se erityislainsäädännössä nostetaan lain tasolle Erityinen merkitys subjektiivisen oikeuden tasoisen henkilökohtaisen avun järjestämistavan arvioinnissa! 7
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: Palvelutarpeen selvittäminen, 3 a 1 mom. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä (SHL 40 a ) Palvelutarpeen selvittäminen aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenoton jälkeen Kunnan selvittämisvelvollisuus koskee kaikkia vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia Yhteydenoton voi tehdä vammaisen henkilön lisäksi laillinen edustaja, omainen, muu henkilö tai viranomainen Yhteydenotto voi olla suullinen, henkilökohtainen käynti tai puhelinsoitto taikka kirjallinen hakemus tai tiedustelu 8
Palvelutarpeen selvittäminen Palvelutarve selvitetään vammaisen henkilön tilanteen ja olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa (vähintään tapaaminen, myös kotikäynti- jos asiakas tähän suostuu, selvitykset, arviointimenetelmät) Palvelutarpeen selvittämiseen ei tule ryhtyä tai se on keskeytettävä, jos vammainen henkilö sitä vastustaa Ennen toimenpiteistä luopumista annettava kuitenkin Asiakaslain 5 :n mukainen selvitys asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä muista asiaan vaikuttavista seikoista 9
Palvelusuunnitelman laatiminen, 3 a 2 mom. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa siten kuin asiakaslain 7 :ssä säädetään, myös muut asiakaslain säännökset otettava huomioon Suunnitelmasta käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja elämän tilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä erityinen painoarvo henkilökohtaisen avun kohdalla! Lähtökohta: Palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja ei saa ilman perusteltua syytä sivuuttaa päätöksenteossa - asiakkaan etu! Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan 10
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: Asian viivytyksetön käsittely, 3 a 3 mom. Päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä Koko prosessi päätöksineen on saatava loppuun viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiakas tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen Määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittäminen vaatii erityisestä syystä pidemmän käsittelyajan tällöinkin on huolehdittava ettei päätöksen teko viivästy aiheettomasti 11
12