Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Transkriptio

1 Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1

2 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus 3 2. Henkilökohtaisen avun sisältö ja määrä 3 3. Vammaispalvelulain toissijaisuus 3 4. Henkilökohtaisen avun järjestäminen 4 5. Myöntämisperusteet 5 6. Palvelutarpeen selvittäminen 7 7. Palvelusuunnitelma 8 8. Hakeminen 9 9. Päätös Avustajan hankkiminen ja palkkaaminen Erityistilanteita avustajan palkan ja korvausten maksun osalta Ilmoitusvelvollisuus Lisätietoja 12 2

3 1. Järjestämisvelvollisuus Henkilökohtainen apu säädettiin vaikeavammaisen henkilön subjektiiviseksi oikeudeksi alkaen. Vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä henkilökohtaista apua kunnan määrärahoista riippumatta. Jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimien avulla, ei kunnalla ole velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen. 2. Henkilökohtaisen avun sisältö ja määrä Vammaispalvelulaissa (VpL) henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa 2) työssä ja opiskelussa 3) harrastuksissa 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä (8c 1 mom). Päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten apua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on myönnettävä vähintään 30 h/kk, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Työ voi olla työsuhteeseen perustuvaa tai yritystoimintaa. Henkilökohtaista apua työssäkäyntiin voidaan myöntää silloin, kun avustaja mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön työnteon. Opiskelun tulee olla tutkintoon tai ammatin saavuttamiseen tähtäävää, ammattitaitoa vahvistavaa tai työllistymismahdollisuuksia edistävää. Muunlainen opiskelu katsotaan harrastukseksi. Ennen kuin päätös henkilökohtaisen avun myöntämisestä voidaan tehdä, on arvioitava yksilöllisesti, missä asioissa vaikeavammainen henkilö välttämättä tarvitsee apua. Tämän jälkeen on arvioitava, miten suuri tuntimäärä kattaa avun tarpeen. Henkilökohtaisen avun tavoitteena on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan vammaispalvelulain 8 c 1 momentissa tarkoitettuja toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avustajan työ ei ole hoito- tai hoivatyötä. Asiakkaan tarvitsemista terveyden- ja sairaanhoidollisista palveluista vastaa kotihoito. 3. Vammaispalvelulain toissijaisuus Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaisille henkilöille. Palvelujen saanti pyritään järjestämään ensisijaisesti yleislainsää- 3

4 dännöllä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja ja tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaiselle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palvelutarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. 4. Henkilökohtaisen avun järjestäminen Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen; taikka 3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. (8 d ) Jos asiakas ei vamman tai sairauden takia pysty itse ilmaisemaan mielipidettään, sitä selvitetään yhteistyössä hänen laillisen edustajansa tai muun läheisen henkilön kanssa tai käyttämällä erilaisia kommunikaatiomenetelmiä, apuvälineitä tai tulkkipalvelua. Vaikeavammainen henkilö palkkaa henkilökohtaisen avustajan henkilökohtaisen avun myöntämistä koskevan päätöksen perusteella ja toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana. 4

5 Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella vaikeavammainen henkilö voi hankkia avustajan Honkalampi-säätiön Avustajakeskuksen kautta, jolloin Avustajakeskus huolehtii sijaismaksajana vaikeavammaisen henkilön lakisääteisistä työnantajavelvoitteista. Vaikeavammainen henkilö voi hoitaa työnantajavelvoitteet myös yhteistyössä tilitoimiston kanssa. 5. Myöntämisperusteet Henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää vaikeavammaisuutta. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen vammaispalvelulain 8 c 1 momentissa tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaista apua voidaan myöntää, mikäli henkilön tarvitsema apu voidaan järjestää avohuollon tukitoimien avulla eikä henkilö ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Avuntarve voi olla jatkuvaa, vuorokauden eri aikoihin ajoittuvaa tai muutoin erityisen runsasta. Henkilökohtaisen avustajan työ ei kuitenkaan ole hoito- tai hoivatyötä. Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei perustu tiettyyn diagnoosiin vaan päätökset tehdään aina yksilökohtaisen harkinnan perusteella. Hakemukseen on liitettävä lääkärin ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden lausunnot tai selvitykset hakijan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää, että: avun tarve on pitkäaikainen avun tarve on välttämätön toiminta ei onnistu itsenäisesti tai suoriutuminen vie kohtuuttomasti aikaa henkilökohtainen apu mahdollistaa tavanomaisen elämän avun tarve on toistuvaa, vaikka se olisi määrältään vähäistä vaikeavammaisella henkilöllä on kykyä määritellä avun sisältö ja toteutustapa henkilö kykenee toimimaan työnantajana avun tarve ei perustu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan (esim. lapsen iltapäivähoito, sairaanhoito), koska tällöin henkilön palvelutarve tulee turvata muilla palveluilla 5

6 Erityistilanteita: Henkilökohtainen apu palveluasumisessa, tehostetussa palveluasumisessa tai hoitokodissa: Palveluasumisessa, tehostetussa palveluasumisessa tai hoitokodissa asuvan henkilön avun tarve päivittäisissä toiminnoissa, esim. asioinnissa, turvataan yksikön henkilökunnan avulla. Palveluasumisen yksiköiltä ja hoitokodeilta edellytetään asiakkaiden avun tarvetta vastaavaa henkilöstömitoitusta. Henkilökohtaista apua voidaan yksilökohtaisen harkinnan perusteella myöntää harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen. Henkilökohtaisen avun suhde omaishoitoon: Vammaispalvelulain 8 d mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen (puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi, elämänkumppani), ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Tällainen syy voi olla esimerkiksi avustettavan vamman tai sairauden laatu, vaikeus saada avustajaa tai avuntarpeen äkillisyys. Lähtökohtana on, että läheisen henkilön tulisi toimia omaishoitajana, ei henkilökohtaisena avustajana. Omaishoidon tuki ei sinällään estä henkilökohtaisen avun myöntämistä. Henkilökohtaista apua ei myönnetä omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Ikääntyneet: Henkilökohtaista apua ei voida myöntää, mikäli toimintakyvyn aleneminen ja avun tarve johtuvat ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintakyvyn muutoksista. Ikääntyneellä vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa ja henkilökohtaisen avun tulee tukea häntä toteuttamaan omia elämänvalintojaan. Henkilökohtainen apu ei tule kysymykseen, jos avun tarpeen määrittely perustuu pelkästään toisen henkilön, esimerkiksi omaisen, näkemyksiin. Vanhuksen hoivan, hoidon ja valvonnan tarpeisiin ei vastata henkilökohtaisella avulla. Lapset ja nuoret: Vanhemmat vastaavat lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Henkilökohtaisesta avusta päätettäessä on arvioitava ensisijaisten palvelujen sopivuus ja riittävyys (mm. päivähoito, iltapäivähoito, kotihoito). Koska henkilökohtaisen avun myöntäminen edellyttää avustettavan kykyä tehdä itsenäisiä valintoja sekä määritellä avun sisältö ja toteutustapa, aivan pienen lapsen kohdalla henkilökohtainen apu ei tule kyseeseen. Henkilökohtainen apu tulee kyseeseen silloin, kun lapsi tai nuori ei ole vanhempiensa välittömän ja jatkuvan valvonnan tarpeessa ja kykenee tekemään omaa elämäänsä koskevia valintoja. Keskeistä arvioin- 6

7 nissa on verrata vaikeavammaista lasta samanikäiseen terveeseen lapseen. Hoivan, hoidon ja valvonnan tarpeisiin ei myönnetä henkilökohtaista apua. Kehitysvammaiset: Henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytyksenä myös kehitysvammaisen henkilön kohdalla on vaikeavammaisuus. Kehitysvammaisen henkilön tulee kyetä määrittelemään henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa. Asumispalveluyksikössä asuvan kehitysvammaisen avun tarve päivittäisissä toiminnoissa turvataan yksikön henkilökunnan avulla. Hoivan, hoidon ja valvonnan tarpeisiin ei vastata henkilökohtaisella avulla. 6. Palvelutarpeen selvittäminen Palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi (VpL 3 a ) Yhteydenotto, josta selvittämisvelvollisuus alkaa, voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti. Yhteydenotto on esimerkiksi hakemus, kirjallinen tiedustelu, henkilökohtainen käynti tai puhelinsoitto. Palvelutarpeen selvittäminen aloitetaan viipymättä, 7 arkipäivän kuluessa. Palvelujen ja tukitoimien tarve selvitetään vammaisen henkilön tilanteen ja olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa kotikäynnillä tai henkilökohtaisella tapaamisella. Tarvittaessa selvityksiä pyydetään muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta. Yksilöllinen avuntarve selvitetään asiakkaan toivomus, mielipide ja itsemääräämisoikeus huomioiden. Asiakkaalle selvitetään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niihin vaikuttavat seikat (AsiakasL 5 ). Palvelutarpeen selvittämiseen ei ryhdytä, jos asiakas sitä vastustaa. Selvitys keskeytetään asiakkaan pyynnöstä. Henkilön tarvitsemien tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi hänet voidaan osoittaa lääkärin tai muun asiantuntijan tutkimukseen. (VpL 11 ) Asiakkaan tulee toimittaa hakemuksen liitteenä tarvittavat selvitykset, esim. lääkärintodistukset, jotka voidaan toimittaa lääkärin arvioitavaksi. Lääkäri päättää mahdollisista lääketieteellisistä lisätutkimuksista, joista hakijalle ei aiheudu kustannuksia. Asiakas voi myös itse hakeutua tutkimukseen, jolloin hän vastaa itse tutkimuksen kustannuksista. Jos asiakkaan hakeman palvelun tai tukitoimen tarvetta ei voida sel- 7

8 vittää ilman lisätutkimuksia, asiakkaan tulee mennä tarvittaviin tutkimuksiin. Muussa tapauksessa hakemus on hylättävä. 7. Palvelusuunnitelma Vammaisen henkilön palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. (VpL 3 a ) Vammaiselle henkilölle laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma palvelutarpeen selvittämisen pohjalta. Poikkeuksena on tilapäisen avun tarve, jolloin asiakkaan tilanne ja olosuhteet voidaan kuvata asiakaskertomuksessa. Palvelusuunnitelma laaditaan ilman aiheetonta viivytystä. Suunnitelman laatimisen vastuuhenkilö on vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja. Asiakkaalla on oikeus osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa asiakkaalle selvitetään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa, erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä seikat, joilla on merkitystä asiassa. (AsiakasL 4-5 ). Asiakkaalle tulee selvittää esimerkiksi se, minkälaisilla edellytyksillä hän on oikeutettu saamaan palveluja ja tukitoimia. Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun tai toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisensa tai muun hänen läheisensä kanssa (AsiakasL 9 ). Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla (AsiakasL 10 ). Asiakkaan toivomuksia ja mielipidettä selvitettäessä voidaan tarvittaessa käyttää tulkitsemista tai muita kommunikaation apuvälineitä ja menetelmiä. Palvelusuunnitelmassa asiakkaan yksilöllinen tilanne kuvataan riittävän yksityiskohtaisesti asiakkaan toimintakyvyn ja palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden sekä tarvittavien palvelujen ja tukitoimien osalta. 8

9 Vammaispalvelulaki tai asiakaslaki ei tarkemmin määrittele palvelusuunnitelman sisältöä. Palvelusuunnitelmasta tulee kuitenkin ilmetä asiakkaan yksilölliset olosuhteet ja erityistarpeet, asiakkaan vamman tai sairauden diagnoosi, asiakkaan toimintakyky ja avuntarve päivittäisissä toiminnoissa sekä riittävän yksilöity kuvaus palvelujen toteutuksesta ja tarvittavista apuvälineistä. Lisäksi suunnitelmasta tulee ilmetä suunnitelman laatijat, laatimisajankohta sekä tarkistusajankohta. (Räty 2010, s.100) Palvelusuunnitelma tarkistetaan, jos asiakkaan palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan (VpL 3 a ). Palvelusuunnitelmaan kirjataan, milloin palvelusuunnitelma tarkistetaan ja kuka toimii palvelusuunnitelma-palaverin koollekutsujana. Palvelusuunnitelma on perustana vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja tukitoimista päätettäessä. 8. Hakeminen Henkilökohtaista apua haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemus toimitetaan osoitteeseen: Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos Kiteen sosiaalitoimisto/vammaispalvelut Kiteentie Kitee. Hakemukseen on liitettävä lääkärin ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden lausunnot tai selvitykset hakijan terveydentilasta ja toimintakyvystä. Tiedusteluihin vastaa vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja p Päätös Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. (VpL 3 a ) Päätös tulee antaa kirjallisena. Määräajasta voidaan poiketa ainoastaan silloin, kun hakijan vamman tai sairauden harvinaislaatuisuus edellyttää poikkeuksellisen laajaa ja aikaa vievää selvitystä, joka ei ole valmistunut kolmen kuukauden kuluessa. Hakemukset henkilökohtaisesta avusta käsitellään vammaispalvelutiimissä, johon kuu- 9

10 luvat sosiaalipalvelujen päällikkö, sosiaaliohjaaja sekä tarvittaessa muut asiantuntijat. Päätöksen henkilökohtaisen avun myöntämisestä tekee sosiaalipalvelujen päällikkö. Päätös on perusteltava riittävän selkeästi, yksilöidysti ja ymmärrettävästi. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä otettava kantaa hakemuksessa esitettyihin seikkoihin. Lisäksi perusteluissa on mainittava päätöksenteossa sovelletut säännökset, mutta sovelletun lainkohdan määritteleminen ei ole riittävä perustelu. Perusteluiksi ei riitä maininta, että hakijalla ei katsota olevan erityisiä syitä tai edellytyksiä kyseiseen palveluun tai tukitoimeen eikä toisen viranomaisen myönteinen tai kielteinen päätös. Hylkäävissä päätöksissä on erityisen tarkasti tuotava esiin päätöksen perusteet. 10. Avustajan hankkiminen ja palkkaaminen Henkilökohtaista apua voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi. Henkilökohtaisen avun myöntämistä koskevassa päätöksessä määritellään henkilökohtaisen avustajan viikko- tai kuukausikohtainen työaika sekä tuntipalkka. Avustajan työaika on enintään 40 tuntia viikossa, enintään kahdeksan tuntia päivässä (Työaikalaki 6, Henkilökohtaisia avustajia koskeva työehtosopimus 5 ). Työnantajana toimiva vaikeavammainen henkilö voi myönnetyn henkilökohtaisen avun tuntimäärän puitteissa tarvittaessa palkata useamman kuin yhden avustajan. Henkilökohtaisten avustajien työsuhteissa noudatetaan työaika-, työsopimus- ja vuosilomalakia. Heta-liittoon kuuluvien työnantajien kohdalla sovelletaan lisäksi henkilökohtaisia avustajia koskevaa työehtosopimusta (Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta ) Työnantajana toimiva vaikeavammainen henkilö voi halutessaan liittyä Heta-liittoon. Heta-liiton jäsenmaksu ei kuulu kuntien korvattaviin kustannuksiin. Mikäli vaikeavammainen henkilö hoitaa työnantajavelvoitteensa Honkalampi-säätiön Avustajakeskuksen avustamana, Avustajakeskukselle lähetetään päätöksen mukainen maksusitoumus sekä avustajatilauslomake, jossa yksilöidään vaikeavammaisen henkilön avustajatarve. Tällöin Avustajakeskus vastaa lakisääteisten työnantajavelvoitteiden hoitamisesta vaikeavammaisen henkilön puolesta. Avustajakeskus toimii sijaismaksajana hoitaen mm. avustajien palkanmaksun, lakisääteiset työnantajamaksut ja vakuutukset sekä avustajien lakisääteisen työterveyshuollon. Vaikeavammainen henkilö vastaa itse työnjohdosta, työsuojelusta, työntekijän perehdytyksestä, työajoista sopimisesta ym. Avustajakeskus avustaa vaikeavammaista henkilöä hankkimaan ja palkkaamaan henkilökohtaisen avustajan, laatii vaikeavammaiselle henkilölle ja hänen avustajalleen 10

11 kirjallisen työsopimuksen ennen työsuhteen alkamista sekä pyrkii hankkimaan tarvittaessa avustajalle sairaus- ja vuosilomien sijaisen. Henkilökohtainen avustaja ei ole työsuhteessa Avustajakeskukseen vaan hänen työnantajanaan toimii avustettava vaikeavammainen henkilö. Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset. 11. Erityistilanteita avustajan palkan ja korvausten maksun osalta Avustajan sairastuessa työnantajana toimivalle vaikeavammaiselle henkilölle korvataan avustajan palkka enintään sairastumista seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun. Jos avustajan työsuhde on jatkunut alle kuukauden, korvataan sairausajan palkkana 50 % avustajan palkasta. (Työsopimuslaki, 11 ). Sairastumispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän jälkeen avustaja on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, jota avustajan tulee itse hakea Kelasta. Jos työ keskeytyy äkillisesti työnantajasta johtuvasta syystä (vaikeavammainen henkilö joutuu esim. sairaala- tai laitoshoitoon), avustaja lomautetaan ja hänelle maksetaan lomautuksen ajalta palkkaa 14 vrk. Jos työsuhde on toistaiseksi voimassaoleva ja työsuhde keskeytyy äkillisesti, työntekijälle annetaan lomautusilmoitus ja 14 vrk: n jälkeen työntekijä on lomautettu. Lomautusajalta työntekijä voi hakea korvausta esim. omasta liitosta. Työntekijä voidaan lomauttaa määräaikaisesti tai toistaiseksi. Jos esim. laitoskuntoutusjakso on ennalta tiedossa, vakinaisessa työsuhteessa työskentelevä avustaja lomautetaan kuntoutusjakson ajalle. Lomautuksesta on ilmoitettava työntekijälle vähintään 14 vrk ennen lomautuksen alkamista. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevää avustajaa ei voi lomauttaa. Lomautuksen sijaan avustajan vuosiloma voidaan sopia kuntoutusjakson ajalle, jolloin avustaja saa loma-ajalta palkan. (Työsopimuslaki, 5. luku) Avustajalla on oikeus työsopimuslain mukaisiin perhevapaisiin, esim. tilapäiseen hoitovapaaseen lapsen hoidon järjestämiseksi. Työsopimuslain mukaan avustajan perhevapaiden ajalta ei makseta palkkaa. Työsopimuslain mukaan irtisanomisaika on vähimmillään 14 vrk. Henkilökohtaisia avustajia koskevan työehtosopimuksen mukaan irtisanomisaika on vähimmällään yksi kuukausi. Muutoin irtisanomisaika määrittyy työsuhteen keston mukaan. Työnantaja ja työntekijä voivat yhteisellä sopimuksella päättää työsuhteen aikaisemmin. 11

12 Työnantajana toimiva vaikeavammainen henkilö voi erikseen ja ennalta sopien hakea korvausta myös muihin avustamisesta aiheutuviin kuluihin, joita voivat olla esim. avustajan kohtuulliset ja välttämättömät matka- ja majoituskustannukset, mikäli avustaja joutuu matkustamaan työnantajan mukana. 12. Ilmoitusvelvollisuus Vaikeavammaisen henkilön tulee ilmoittaa vammaispalvelujen sosiaaliohjaajalle niistä olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta henkilökohtaisen avun järjestämiseen. 13. Lisätietoja Lisätietoja henkilökohtaisesta avusta: Vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja p Sosiaalipalvelujen päällikkö p Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos Kiteentie Kitee Lähteet: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Työaikalaki Työsopimuslaki Vuosilomalaki Henkilökohtaisia avustajia koskeva työehtosopimus Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö