VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

Transkriptio

1 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987, VpL, muutokset 981/2008, VpA 759/1987, muutokset 981/2008) sisältävät säännökset vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) on edelleen voimassa, mutta lakien keskinäinen suhde muuttui siten, että vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla (VpL 4 ). Vammaispalvelulaki on siten toissijaista lainsäädäntöä. Sosiaalihuoltolaki on yleislainsäädäntö ja vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki ovat erityislainsäädäntöä. Subjektiiviset ja määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus/vaikeavammaisella asiakkaalla on subjektiivinen oikeus: kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen tulkkipalvelut päivätoiminta palveluasuminen välttämättömien asunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset henkilökohtainen apu Varattuihin määrärahoihin perustuvia vammaispalveluja ovat: sopeutumisvalmennus kuntoutusohjaus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet ylimääräiset vaatekustannukset ylimääräiset erityisravintokustannukset Kunta voi kohdentaa määrärahat kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville hakijoille. Vaikeavammaisuuden määritelmä

2 2 Ensin arvioidaan, onko henkilö lain tarkoittama vaikeavammainen. Arviointi tehdään tapaamalla asiakasta henkilökohtaisesti ja yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden toimintakyvyn arviointiin tarkoitettuja soveltuvia menetelmiä. Vaikeavammaisuus määritellään suhteessa haettuun palveluun tai tukitoimeen sekä henkilön oman toimintaympäristöön ja sosiaaliseen tilanteeseen. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammat tai sairaudet voivat olla pysyviä tai eteneviä, mutta ei ikääntymisen aiheuttamia. Ikääntymiseen liittyvä vammaisuus on erotettavissa tavanomaiseksi katsottavasta ikääntymisestä: ikääntymisen myötä esimerkiksi näkö- ja kuulo heikentyvät, mutta vain osalla ihmisistä niin voimakkaasti, että tila vastaa vaikeavammaisuutta. Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen selvittäminen Palvelun hakijalle laaditaan palvelujen järjestämiseksi ja koordinoimiseksi yksilöllinen palvelusuunnitelma (VpL 3 a ) yhteistyössä asiakkaan, tarvittaessa hänen huoltajansa tai läheistensä ja muiden palvelujen järjestäjien kanssa. Palvelusuunnitelma alkaa palvelutarpeen selvittämisellä, joka on tehtävä määräajassa (3 kk). Se on välttämätön osa yksilöllisen palvelusuunnitelman valmistelua. Palvelusuunnitelma on prosessi, joka elää asiakkaan tilanteen muuttuessa. Vammaispalvelujen tarve ja tukitoimet on selvitettävä vammaisen henkilön tilanteen ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla ja selvittäminen on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa siitä kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa tai omainen on ottanut yhteyttä kuntaan näiden saamiseksi. Asiakkaalla on oikeus saada päätös ilman aiheetonta viivytystä ja enimmäisaika päätöksen tekemiselle on kolme kuukautta palvelun tai tukitoimen hakemisesta (3 ). Oikeus palveluun voi alkaa hakemuspäivästä tai hakemuskuukauden alusta lukien. Palvelusuunnitelma ei sinänsä johda palvelujen järjestämiseen vaan asiakkaan tulee myös hakea vammaispalvelulain mukaista etuisuutta ja toimittaa hakemuksen liitteeksi selvitykset ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sosiaaliviranomaiselle asian käsittelyssä ja ratkaisussa. Mahdollisen lisäselvityksen toimittamiseksi viranomainen voi asettaa kohtuullisen määräajan. Asiakkaan suostumuksella viranomainen voi itsekin hankkia tarvittavia tietoja. Vammaispalvelulain mukaista palvelua tai tukitoimia haetaan yleensä tarkoitukseen varatulla hakemuksella, mutta jos palvelua haetaan suullisesti, tällöin asiakkaan on ilmaistava hakeminen niin selkeästi, että viranomainen huolehtii tietojen kirjaamisesta kunnan asiakasjärjestelmään. Määrärahoihin perustuvia palveluja ja tukitoimia koskevat hakemukset käsitellään talousarviovuonna huomioiden kunnan määrärahat. Päätöksen vammaispalvelulain mukaisista etuisuuksista tekee sosiaalityöntekijä. Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankinnasta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai

3 3 sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisesta elämästä. Kunnalla ei ole kuitenkaan erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Asunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hakemuksen mukana tulee olla suunnitelma ja kustannusarvio sekä tarvittavat lausunnot sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan asiantuntijoilta. Korvattavissa muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa. Harkittaessa asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamista tulee päätöksenteossa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: hakijan vaikeavammaisuus erityisesti itsenäisen asunnossa suoriutumisen kannalta tosiasiallinen tarve ja käyttötarkoitus, voidaanko käyttää vaihtoehtoisia ratkaisuja esim. asunnonmuutostyöt onko kyseessä hakijan vakituinen asunto voidaanko ko. laitteilla/välineillä turvata henkilön itsenäinen selviytyminen asumisessa tavanomaisista elämäntoiminnoista ja onko suunniteltu laite muutoin tarkoituksenmukainen tarvitseeko henkilö todennäköisesti lähitulevaisuudessa hoitolaitoksessa annettavaa pitkäaikaishoitoa ja ovatko esitetyt kustannukset kohtuullisia voidaanko laite myöntää vaikeavammaisen henkilön käyttöön Korvattavia kohtuullisia kustannuksia arvioitaessa on huomattava että kunnan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat vain välttämättömät sairauden tai vamman aiheuttamasta tarpeesta johtuvat kustannukset. Asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvien välineiden hankkimisesta syntyneitä kustannuksia on haettava (6) kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä. Päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisessa tarvittavat välineet koneet ja laitteet Tarkoitukseen varattu määräraha kohdennetaan erityisesti niille vaikeavammaisille henkilöille, jotka vammansa tai sairautensa johdosta välttämättömästä syystä tarvitsevat päivittäisissä toiminnoissa selviytymiseksi välttämättä sellaisia välineitä, koneita tai laitteita, jotka eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet myönnetään omaksi, jolloin avustuksen määrä on puolet kohtuullisista kustannuksista. Kalliit apuvälineet voidaan myöntää myös vaikeavammaisen henkilön käyttöön eli pitkäaikaislainaan, ja kunta päättää korjaustoimenpiteistä ja vastaa syntyvistä kustannuksista, mutta ei kuitenkaan tavanomaisesta sähkön /pattereiden kulutuksesta aiheutuvista

4 4 kustannuksista. Käyttötarpeen lakattua apuväline toimitetaan vammaispalveluihin uudelleen myönnettäväksi. Henkilökohtaisen avun määritelmät Henkilökohtaisella avulla toteutetaan perustuslain 19 tarkoittamaa oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaalipalveluihin. Avun järjestämistapa on riippuvainen kunnan palvelurakenteesta ja kunnan käytettävissä olevista järjestämistavoista. Vaikeavammainen henkilö toimii henkilökohtaisen avustajan, joka on pääsääntöisesti muu henkilö kuin perheenjäsen, työnantajana. Kunta korvaa avustajan palkkauksesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset kokonaisuudessaan. Palkkasuositus on vuonna 2010, 9,5 h. Henkilökohtainen apu ei koske toisen henkilön antamaa hoivaa, huolenpitoa tai valvontaa. Vaikeavammaisella tulee olla voimavaroja itse määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista johtuva avun ja tuen tarve ei edelleenkään kuulu vammaispalvelulain nojalla järjestettäväksi. Näissä tilanteissa tarvittava apu ja tuki järjestetään muun sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännön nojalla. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa arkeen kuuluvina toimina, työssä opiskelussa ja harrastuksissa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpidossa, kun asiakas on vaikeavammainen. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin tukitoimiin. Kuljetus- ja saattajapalvelut Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset, jotka tapatuvat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalvelut myönnetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain ja toissijaisesti vammaispalvelulain mukaan. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus 18 yhdensuuntaiseen asioimis- ja virkistysmatkaan kuukaudessa. Työ- ja opiskelumatkat myönnetään hakemuksen perusteella todellisen tarpeen mukaan. Omavastuuosuutena maksetaan yleisen kulkuneuvon mukainen taksa. Joutsan lähikunnat ovat Kangasniemi, Hartola, Luhanka, Toivakka, Pertunmaa, Hirvensalmi ja Jyväskylä. Kuljetuspalvelun kilometrimäärä on enintään 50 km yhdensuuntaisesti mainittujen naapurikuntien alueella, mutta työmatkoja ei voida rajata. Sairaanhoidon, terveydenhuollon tai kuntoutuksen saamiseksi tehdyt matkat korvaa kansaneläkelaitos sairausvakuutuslain tai kelan kuntoutuslain nojalla. Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen

5 5 Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Palveluasuminen järjestetään joko palvelutaloasumisena tai kotiin järjestettyinä riittävinä tukipalveluina. Kokonaisarvion palvelutarpeesta ja päätöksen palveluasumisesta (missä ja miten palveluasuminen järjestetään) tekee vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää ensisijaisen lainsäädännön perusteella esimerkiksi kotihoidon avulla, omaishoidon tuella ja henkilökohtaisen avun avulla vammaispalvelulain mukaisena palveluna. Sosiaalihuollolla ei ole velvollisuutta järjestää palveluasumista tai henkilökohtaista apua niille hyvin vaikeatai monivammaisille henkilöille, joiden vaikean vamman tai sairauden takia tarvittavaa riittävää huolenpitoa ei ole mahdollista turvata avohuollon toimenpitein vaan joiden kohdalla tarvitaan pääasiassa sairaanhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti. Vanhuksille suunnatut palvelut ja tukitoimet järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella käyttäen vanhusten palveluasumisjärjestelmää. Palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia. Asukas maksaa itse vuokran, ruokakustannukset, jokapäiväiseen elämiseen kuuluvat kustannukset sekä lääkkeet. Palveluasumisena annettuja palveluja ovat avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen jatkuvaluontoisesti vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Palveluasumista järjestetään ensisijaisesti vain kunkin asukkaan omassa kotikunnassa. Vammaisten asumispalveluja tarjotaan Joutsassa ensisijaisesti kunnan omille asukkaille. Kehitysvammaisten laitoshoitoa hankitaan tarvittaessa kunnan ulkopuolelta. Pääasiassa palveluasumispäätös tehdään määräaikaisena ja kunnalla on oikeus päättää palvelujen järjestämisestä sekä erityisesti niiden järjestämistavasta. Tulkkipalvelut Siirtyvät Kelalle Päivätoiminta Vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa on järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on erittäin vaikea toimintarajoite, joka estää häntä osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Joutsassa on mahdollisuus osallistua Helperissä järjestettävään työtoimintaan. Asiakasmaksut ja korvausten perintä

6 Vammaiset henkilöt maksavat yleensä normaalit asiakasmaksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain perusteella. Maksuttomia ovat vammaispalvelulain 8 :n 1 momentissa tarkoitetut palvelut (kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus), 8 :n 2 momentissa tarkoitetut kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen lukuun ottamatta kuljetuspalvelun omavastuuosuutta (julkisen liikennetaksan mukainen), tulkkipalvelut, päivätoiminta kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta, henkilökohtainen apu sekä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ja VpL:n 11 :ssä tarkoitetut tutkimukset. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla. 6