Ikääntyneiden ravitsemussuositukset teoriasta ruokapöytään. ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat 18.11.2010



Samankaltaiset tiedostot
NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset

Tampere Merja Suominen, ETT ravitsemussuunnittelija ja -tutkija

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry Helsinki

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

KOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Haasteena ikääntyneiden hyvä ravitsemus. Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Ikäihmisen ravitsemus. Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

IKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A

Haavapotilaan ravitsemus

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä Perushoitaja Marja Lehtonen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

Riittävä ravinnonsaanti on ikääntyneen hyvinvoinnin edellytys

Vanhuspalvelut Helsingin Pörssitalo

Ikäihmisten ravitsemus ja toimintakyky

Ravitsemus muistisairaan kodissa

Muistisairaan ravitsemus. Taija Puranen Ravitsemussuunnittelija Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Videoneuvottelu sopii hyvin ikääntyneiden ravitsemuskuntoutukseen

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Vajaaravitsemuksen hoito

Ravitsemus muistisairaan kodissa

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Ruokapalvelun ja hoitohenkilökunnan yhteistyö ravitsemuksessa. Haasteista hyviin käytäntöihin

Tehostettu ruokavalio Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/ Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Asukkaiden ravitsemustila iäkkäiden pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa Helsingissä

Muistisairaan ravitsemus

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

projekti ( ) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle Tarja Puustinen projektipäällikkö muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria

Proteiini ravitsemuksessa

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Ikääntyneen ravitsemus, liikunta ja erityispiirteet

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Ikäihmisen ravitsemus

Toimintakykyä ruuasta. ETT, dosentti Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Kaunis kattaus ja hyvä seura ruokailusta hyvää mieltä ja riittävästi ravintoaineita. Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Ravitsemusfoorumi 6.9.

RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI JA RAVITSEMUSHOITO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Risto-hanke Ravitsemusterapeutti Nina Laaksonen

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodissa. TPA Tampere: ravitsemus

Sanna-Maria Puumalainen

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Ikääntyneen ruokavalio

Virhe- ja vajaaravitsemus ikääntyneillä

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset ikääntyneille 2010

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Kuntalaisten terveyttä edistävän syömisen vahvistaminen kuntien hyvinvointityössä suosituksista arviointityökaluihin

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat Raija Kara

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos

Ravitsemuksen kehittäminen. Seija Muurinen

Ruokailu ja ravitsemus ikääntyessä. Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, KSSHP, 2019

Kuntien keinot ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi

Maito ravitsemuksessa

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Ikääntyneen ravitsemus, liikunta ja erityispiirteet

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Osteoporoosi (luukato)

Ravitsemus ikääntyneen kuntoutuksen tukena. Palveluohjaaja, fysioterapeutti Marjo Forder Viherlaakson Muistipalvelukeskus

Ravitsemus ikääntyneen kuntoutuksen tukena

NutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila

IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUSOPAS

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

4 RAVINNOSTA TERVEYTTÄ

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

Ravitsemusfoorumi 2015 Ikääntyneiden ruokapalvelut kehittyvät käytäntöä ja hyviä kokemuksia Lappeenrannassa

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Ikääntyneiden ravitsemus. Ravitsemus toimintakyvyn ylläpitäjänä

Transkriptio:

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset teoriasta ruokapöytään ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat 18.11.2010

Ravitsemus läpi elämän Ruokavalio ja elämäntavat vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, sairastuvuuteen ja kuolemanriskiin läpi elämän Eri tekijöiden vaikutus kumuloituu iäkkäällä Toimintakykyä, elämänlaatua ja terveyttä ylläpitävä ravitsemus on erityisen tärkeää iäkkäällä ihmisellä Ravitsemustila on yhteydessä sairauksiin, toimintakykyyn, ravinnonsaantiin ja sosiaalisiin tekijöihin, kuten yksinäisyyteen ja taloudellisiin mahdollisuuksiin

Terveys2000 tutkimuksessa lihavien (BMI >30) miesten osuus on suurimmillaan 55-64-vuotiailla (28%) Naisilla lihavien osuus on suurimmillaan 65-74- vuotiailla (34%), jota vanhemmilla ikäluokilla se pieneni ollen enää 15% >84-vuotiailla. Energiansaanti vähenee 70 ikävuoden jälkeen, kun liikunta ja ulkoilu vähentyä ja toimintakyky heiketä. Paino laskee tästä iästä lähtien keskimäärin noin 2.3 kg / vuosikymmen BMI:n arvioiminen vaikeaa, koska keho muuttuu ikääntyessä (pituus lyhenee -> nostaa BMI:tä)

Lihasmassasta katoaa yli puolet 30v -> 80v Lihasvoimasta katoaa yli puolet 30v -> 80v Syyt monitekijäisiä: perinnöllisyys elämänaikaiset elämäntavat sairaudet, liikkumattomuus, ravitsemus luonnollinen osa ikääntymistä Laihtumisen seurauksena lihaskato kiihtyy

Ravitsemuksen sudenkuopat Fyysinen aktiivisuus vähenee -> Energian tarve pienenee Ravintoaineiden tarve ei pienene Kehon rasvaton massa (lihakset!) pienenee Rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy Proteiinisynteesi heikkenee, proteiinin tarve kasvaa Ruokahalu heikkenee Laihtuminen ja alipaino vakavin ongelma erityisesti sairauksien yhteydessä (muistisairaus)

Ikääntymisen eri vaiheet 1. vaihe: Terve ikääntyminen, ei ravitsemuksellisia puutteita Ei suuria immunologisia muutoksia ennen 90. ikävuotta 2. vaihe, tavallinen ikääntyminen On sairauksia, immunologisia muutoksia voidaan korjata ravintolisillä, vaikka ravitsemustila ei ole huono 3. vaihe Ravitsemustila heikentynyt, immuunivaste heikentynyt Sairauksista toivutaan hitaasti, mikä kuluttaa entisestään ravintoainevarastoja -> immuunivaste heikkenee Tehostettu ravitsemushoito tarpeen Lesourd B, Nutritional factors and immunological aging, 2006

Virhe- tai vajaaravitsemus syntyy, kun elimistön energia-, proteiini tai ravintoaineiden saanti ei vastaa tarvetta Proteiini/energia aliravitsemus syntyy kun elimistö ei saa riittävästi energiaa ja/tai proteiinia Ravitsemustila voi heiketä liian vähäisen syömisen tai sairauksien seurauksena Myös ylipainoinen voi kärsiä ravintoaineiden puutoksesta

Virheravitsemuksen syntyyn johtavia tekijöitä Ikääntyminen ja sairaudet Huono ruokahalu, vaikeuksia syömisessä Akuutti sairaus Lisääntynyt ravintoaineiden tarve Ruokavalion laatu huono Vähäinen syöminen Ikäihmisen anoreksia ja laihtuminen Energiaa riittävästi tai liikaa ei painonlaskua Puutetta ravintoaineista (energia, proteiini, suojaravintoaineet) Sairauksista toipuminen hidastuu Sairastumisriski kasvaa merja.suominen@muistiasiantuntijat.fi

Tahaton painonlasku, alhainen painoindeksi -> negatiivinen vaikutus toimintakykyyn, kuolleisuus lisääntyy Virheravitsemus yhteydessä moniin sairauksiin kuten painehaavoihin, murtumiin Mieliala laskee, ruokahaluttomuus lisääntyy Liikkuminen vähenee, hengitys ja sydämen toiminta huononevat Infektioherkkyys lisääntyy, intensiivihoidon tarve lisääntyy Hoidon teho huononee, sairaalassaoloaika pitenee

Virheravitsemuksen kustannukset Hoitamattomasta virheravitsemuksesta johtuvia kustannuksia, kuten pidentyneitä sairaalassaoloaikoja tai lisääntyneitä lääkekustannuksia ei ole tutkittu Suomessa Sairauksien yhteydessä aliravitsemuksen kustannukset v. 2003 >7.3 miljardia (billion) ja >10 % julkisista terveydenhuoltomenoista Englannissa Tästä suurin osa kuluu yli 65 v. väestöön, vaikka se on kokonaisväestöstä n. 15 % Puolet näistä kustannuksista syntyy sairaalan ulkopuolella, pääasiassa pitkäaikaishoidossa Elämänlaatu, omaishoitajien taakka ym. ei näy suoraan kustannuksissa, myös näitä tulee ottaa huomioon -> Heikentynyt ravitsemustila lisää terveydenhuoltomenoja, tarvitaan lisää tutkimuksia ja arvioita Arvanitakis ym, 2008, Elia M ym, BAPEN 2005

Ravitsemussuositukset ikääntyneille 12 13.12.2010

Ravitsemussuositukset ikääntyneille Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon Ravitsemustila, ruokailu ja ravinnonsaanti ovat kiinteästi yhteydessä ikääntyneiden ihmisten terveydentilaan ja toimintakykyyn. Ikääntyneiden erityistilanteet sairauksien ja kuntoutumisen yhteydessä otetaan ruokapalveluissa ja ravitsemushoidon toteuttamisessa huomioon. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti Ikääntyneen ihmisen ravitsemustila arvioidaan seuraten painoa ja erityisesti painon muutoksia sekä käyttäen ravitsemustilan arviointiin kehitettyjä menetelmiä. Syödyn ruoan määrä arvioidaan tarvittaessa käyttämällä siihen soveltuvia menetelmiä. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti Ravitsemushoito kuuluu hyvään hoitoon ja huolenpitoon. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. D-vitamiinilisän käyttö yli 60-vuotiailla varmistetaan Riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi yli 60-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 20 mikrorgammaa (800 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Suositusten pdf-versio internetissä, osoitteesta www.ravitsemuskotona.fi ja www.ravitsemusfoorumi.fi

14

Ikääntyneen ravitsemuksen arviointi Ravitsemustilan arviointi Painon seuranta, MNA-testi Ravinnonsaannin arviointi Määrä, laatu Ravitsemushoidon suunnitelma Ruoka-aineiden valinta, ruoan rikastaminen, täydennysravintovalmisteet, avun tarve ruokailussa Hoidon seuranta

Ravitsemustilan arviointi Painon seuranta Painon lasku: yli 5 % kk tai yli 10 % 6 kk tai BMI<21 tai Yli 25 % tarjotusta ruoasta jää syömättä (2000 kcal pohja) Painoindeksi 24-29 yli 65-vuotiailla (Aikuisten lihavuus; Käypä hoito) MNA-testi

Ravinnonsaannin arviointi iäkkäillä Ohjattuna ja avustettuna sujuu hyvin Kotona asuvat: Vaikeutena kognition heikentyminen miten muistaa, mitä on syönyt ovat jääneet ravinnonsaannin arvioinneista pois Yhdistelmä, missä on ruokapäiväkirja ja edellisen vuorokauden 24-tunnin ruokailu yhdessä tehtynä avustajan (=omainen, ystävä tai kotihoidon työntekijä) kanssa, on tapa saada tietoa ravinnonsaannista Tiedon saaminen tästä ryhmästä on tärkeää, koska sitä kautta voidaan tukea toimintakykyä ja kotona asumista

55 tutkimusta täydennysravintovalmisteilla, yli 65 v Energialisä 175-1000 kcal/vrk ja proteiinilisä 10-36 g/vrk Kun ravitsemustila heikentynyt, ravitsemushoidosta hyötyä yli 75 v ja sairaalapotilailla Kuolleisuus väheni, paino nousi Sairastuvuus, kuten infektiot, haavojen heikko paraneminen ja painehaavat vähenivät Lihasvoiman paranemiseen tarvitaan fyysistä harjoitusta Milne ym, 2006

Tapoja toteuttaa ravitsemushoitoa 1. Ruokailu, ruokailutilanne 2. Ruoan rikastaminen, ruokalistan suunnittelu 3. Täydennysravintovalmisteiden käyttö

Jatkettiin entisiä käytäntöjä: Ei pöytäliinoja, muoviset kupit ja lautaset Ruoka on annosteltu valmiiksi lautasille keittiössä, vaihtoehdot tilattu etukäteen, ei valinnan mahdollisuutta pöydässä Henkilökunta ei istu pöydissä vaan jakaa tarjottimia ja lääkkeitä tai auttaa omassa huoneessa ruokailevaa Ruokailuaika ja ajankäyttö määräytyy henkilökunnan työvuorojen, tiskin, kärryjen viemisen ym ulkoisen mukaan Ruokailu häiriintyy ulkopuolisista toiminnoista (siivous, lääkärin käynti, vieraat ym) Muutokset osastoilla: Pöytäliinat, lasit, tavalliset lautaset ja ruokailuvälineet, lautasliinat, kukkia pöydällä Tarjoilu kodinomainen, vaihtoehtoja tarjolla Henkilökunta istuu pöytien ääressä, yksi per pöytä, lääkkeet jaetaan ennen tai jälkeen ruokailun Asukkaat istuvat siten, että ruokarauhaa edistetään, omatoimisuuteen kannustetaan, kaikki aloittavat yhdessä ruokailun, ruokarukous tai rauhoittuminen Ruokailutilanne rauhoitetaan ulkopuolisilta häiriöiltä, ei muita vieraita kuin ennalta sovitut esim opiskelijat ja omaiset

Vanhainkodit Hollannissa N= 95/83, asukkaiden keski-ikä 77 v 6 kk kodinomainen tai laitosmainen ruokailu Interventioryhmässä kaikissa tutkituissa muuttujissa ero kontrolliryhmään verrattuna: Elämänlaatu parani: kipu ja yksinäisyys väheni, turvallisuuden tunne ja omatoimisuus lisääntyi fyysinen kunto, kehon paino ja energian saanti parani Kodinomainen ruokailu hidastaa elämänlaadun heikkenemistä, ylläpitää fyysistä kuntoa ja ehkäisee laihtumista

Ruokailun onnistuminen muistisairaalla Itsenäistä syömistä autetaan ja kannustetaan Fysioterapia, käsijumppa ennen ruokailua Syömiseen keskittymistä helpotetaan Värikontrastien käyttö ruoan ja astian välillä sekä ruokailutilassa Vihjeet syömisestä Valintatilanteiden karsiminen Rauhattomalle ja paljon liikkuvalle potilaalle voi tarjota kävellessä syötävää ruokaa

Ikääntyneen proteiinin tarve Aikuisille proteiinin saantisuositus on 0,8 g/kehonpaino kg/vrk Ikääntyneille suositus on liian alhainen suojaamaan lihaskadolta, tarvitaan 1,2-2,0 g/kehonpaino kg/vrk Riittävä proteiinin saanti auttaa ylläpitämään luuston hyvää kuntoa, sydän- ja verisuoniterveyttä ja solujen uusiutumista (haavojen paraneminen) Terveydenhuoltomenot vähenevät kun sairastuvuus pienenee Ruokalistan proteiinipitoisuuteen tulee kiinnittää huomiota

Hyviä proteiinien lähteitä 1,5 g proteiinia/65 kg kehon paino -> proteiinin tarve noin 100 g/vrk Liha, kala, maito ja maitovalmisteet sekä kananmunat Kasviksista vilja ja palkokasvit, kuten herneet ja pavut, ovat parhaita proteiinin lähteitä www.fineli.fi Ruoka-aine Proteiinia, g Kinkkuleike (20 g) 4 Juusto, (20 g) 6 Maitorahka (1 dl) 10 Raejuusto (100 g) 15 Maito, lasillinen (1,7 dl) 5 Kirjolohi, (160 g) 33 Silakkalaatikko (300 g) 17 Lihapyörykät (100 g) 16 Hernekeitto (300 g) 14

Kun ruoka ei maistu Pienet annoskoot Lisää energiatiheyttä rasvoilla tai hiilihydraateilla Maitovalmisteiden rasvapitoisuus kohtalainen tai suuri Ei kevyttuotteita Lisää energiaa ravintovalmisteista Hyvä maku ruoan tärkein ominaisuus Voidaan tinkiä rasvan määrästä ja laadusta

D-vitamiini D-vitamiini turvaa luuston tärkeiden rakennusaineiden saannin D-vitamiininpuutos aiheuttaa myös lihasheikkoutta, mikä heikentää tasapainoa ja altistaa kaatumisille Vasta riittävän isot annokset, 20 µg/vrk (800 IU), ehkäisevät vanhusten kaatumisia ja murtumia Suositukset D-vitamiinilisän käytöstä ovat toteutuneet käytännössä huonosti D-vitamiininpuutos on ollut suomalaisessa väestössä aiemmin luultua yleisempi Iäkkäillä henkilöillä useat syyt johtavat D-vitamiinin puutokseen riittämätön saanti ravinnosta, huono imeytyminen suolistosta, vähäinen auringonvaloaltistus

Moniammatillinen yhteistyö Ravitsemushoidon suunnitelma tehdään moniammatillisessa tiimissä, jossa on mukana: Ikääntyneen ravitsemukseen perehtynyt ravitsemussuunnittelija tai terapeutti Hoitajat Ruokapalvelun edustajat Fysioterapeutti Lääkäri Käytetään hyväksi ravitsemustilan ja ravinnonsaannin arvioinnin tuloksia sekä hoitajien havaintoja ja kokemusta ikääntyneestä Yhteistyö ammattiryhmien välillä, palaverit, keskustelu Tehy 10/2009

Suomen muistiasiantuntijat ry Merja Suominen 8.11.2010

Ravitsemustila heikkenee iän ja sairauksien seurauksena Muistisairailla laihtuminen tavallista Syömiseen liittyvät ongelmat, käytösoireet ja levottomuus voivat aiheuttaa energian kulutuksen lisääntymistä, syömisen vähenemistä, ruokavalion laadun heikkenemistä Sairastamisesta (infektiot, leikkaukset ym.) seuraa ravintoaineiden lisääntynyttä tarvetta, erityisesti proteiinin, mutta myös vitamiinien ja kivennäisaineiden Muistisairaiden henkilöiden puolisohoitajat ovat hyvin iäkkäitä ja heillä on itselläänkin sairauksia ja toiminnanvajeita

Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta Hankkeen avulla kehitetään kotona asuvien muistisairaiden ravitsemushoidon malli valtakunnalliseen käyttöön Kokemuksista ja tuloksista tuotetaan julkaisuja käytännön hoitotyöhön ja omaishoitajille

Hanke toteutetaan kehittämistyönä ja satunnaistettuna interventiotutkimuksena yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien kuntien vanhuspalveluyksiköiden kanssa Yhteistyökunnat: Vantaa ja Turku Yhteistyö kuntien kanssa toteutetaan siten, että tutkimuksessa hyviksi todetut tavat toteuttaa ravitsemushoitoa jäävät hyviksi käytännöiksi kunnissa Nettisivut: www.ravitsemuskotona.fi Ravitsemusfoorumi tänä vuonna 18.-19.11. www.ravitsemusfoorumi.fi Projektiesite, projektiopas Muu ravitsemuskoulutus, yliopisto, täydennyskoulutus, lopputöiden ohjaus

Rekrytoidaan 60 (interventio) + 60 (kontrolli) pariskuntaa Kelan lääkerekisterin kautta Hankkeen tutkimusosion lähtötilanteessa arvioidaan iäkkään muistisairaan ihmisen ja hänen puolisohoitajansa ravitsemustila, ravinnonsaanti (kolmen päivän ruokapäiväkirja), fyysinen toimintakyky, elämänlaatu, kognitio, muistisairauden taso sekä omaishoitajalta kuormittuneisuus Arvioinnin jälkeen interventioryhmässä toteutetaan monialaista, räätälöityä ravitsemushoitoa sekä kehitetään sen perusteella ravitsemushoidon malleja kotona asuvia ikääntyneitä varten. Mukana kaksi ravitsemussuunnittelijaa ja tutkimushoitaja Tutkimusosiossa on kontrolliryhmä. Kontrolliryhmälle tarjotaan ravitsemusohjausta ja neuvoja

Eettinen lupa, tutkimusluvat Rekrytointi, Vantaa ja Helsinki Mittaukset Randomointi 2009 2010 ja 2011 2010 ja 2011 Interventioryhmä 60 pariskuntaa 18 pariskuntaa 8.11.2010 Kontrolliryhmä 60 pariskuntaa 18 pariskuntaa 8.11.2010 Interventio 12 kk Julkaisut, raportointi 2011 ja 2012

Ravitsemushoito, joita interventiossa kartoitetaan ja jonka pohjalta räätälöidään ravitsemushoitoa ruoan valmistus, valmisruokien käyttö välipalojen suunnittelu ja käyttö ruokailutilanne, yhdessä syöminen, juhlahetket kaupassa käynti, kauppapalvelut, ostoslista, ruoka-aineiden valinta, kotivara tehostettua ravitsemushoito tarvittaessa, jolloin käytetään täydennysravintovalmisteita tai ruokaa rikastetaan ravintoaineilla. erityisesti akuuttien sairauksien yhteydessä ja sairaalahoitoa edellyttävissä tilanteissa tehostettuun ravitsemushoitoon kiinnitetään huomiota kotiin kuljetettavat ateriat, niiden monipuolinen käyttö, ravitsemuksellinen ja aistinvarainen laatu

Kiitos!