LÄNSI 2012 - LÄNSI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISHANKE VÄLIARVIOINTIRAPORTTI Ilmari Rostila Professori Tampereen yliopisto 10.6.2011
2 LÄNSI 2012 HANKKEEN VÄLIARVIOINTIRAPORTTI 1. JOHDANTO... 3 2. HANKKEEN MUUTOSTEORIA JA KYSELY... 5 3. KESKEISET TULOKSET... 7 4. MENETELMÄKOHTAINEN TARKASTELU... 10 4.1. Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen... 10 4.2. Mini-intervention juurruttaminen... 14 4.3. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen... 16 4.4. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen... 18 4.5. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen... 20 4.6. Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen... 22 4.7. Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta... 23 4.8. Asiakastyön tavoitteiden seuranta... 25 4.9. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen... 26 5. YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 30
3 1. JOHDANTO Käsillä olevan LÄNSI 2012 kehittämishankkeen arviointitutkimuksen lähestymistapana on tarkastella hankkeen piirissä vallitsevia oletuksia arvioinnin ja hanketyön kehittämiskumppanuuden puitteissa (ks. ohjelmien/hankkeiden teoriaan perustuva kehittämiskumppanuus arvioinnissa, Chen 2005). Väliarvioinnin tarkoituksena on antaa hankkeessa toimiville tietoa, jonka perusteella he voisivat tarkentaa ja kohdentaa toimintaansa suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Tätä varten tässä raportissa muodostetaan yleiskuva hankkeen lähtötasosta (hankkeen alkuvaiheen tilanne) tavoitteen suhteen ja niiden tekijöiden suhteen, jotka vaikuttavat menetelmän juurtumiseen. Hankkeessahan pyritään yleisesti todeten siihen, että erilaisia ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmiä käytettäisiin tulevaisuudessa huomattavasti enemmän kuin nykyään. Tässä vaiheessa on tärkeää tietää missä määrin ongelmien varhaisen tunnistamisen ja niihin puuttumisen menetelmiä on käytetty koko hankkeessa, sekä erikseen eri piloteissa. Mikä on tilanne niiden tekijöiden osalta, joiden oletetaan olevan yhteydessä menetelmien käyttöön ja käytön lisääntymiseen tulevaisuudessa? Väliarvioinnin aineiston keruu on toteutettu 11 kuntapilotissa kahdella tavalla: tietoa on kerätty piloteissa kyselyllä ja ryhmäkeskustelulla (kysely ja fokusryhmä, ks. arviointisuunnitelma ja liitteet). Kysely kohdistuu hankkeen tavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien tekijöiden lähtötason selvittämiseen. Tässä raportissa kerrotaan kyselyn tuloksista, käyttäen tulkinnallisena lähestymistapana Chenin muutosteoriaa ( model of change ). Hankkeen muutosteoriaa selostetaan seuraavassa jaksossa 2. Arviointia ohjaavaan kehittämiskumppanuuden ajatuksen mukaisesti arvioinnin toteuttamiseen osallistuneet Tampereen yliopiston opiskelijat antoivat kukin omalle pilotilleen palautteen heti kyselyn ja fokusryhmän valmistuttua (tammi-maaliskuu 2011). Fokusryhmät koottiin pilotin vastuuhenkilöistä ja he pohtivat pilottinsa tilannetta oman tietonsa, sekä jossain määrin myös saamansa kyselytiedon pohjalta. Työskentelyä syvennettiin vielä pilottien yhteisessä palautetilaisuudessa 23.3..
4 Tämä raportti jatkaa kehittämiskumppanuutta, kooten pilottikohtaiset aineistot kokonaiskuvaksi, joka välitetään - tämän raportin, sekä mm. arviointiryhmän keskustelujen kautta - palautteena kullekin pilotille ja koko hankkeelle. Arviointi antaa yleiskuvan hankkeen tavoitteita ja muutoksen lähteitä koskevasta lähtötasosta mahdollisimman nopeasti siten, että hanke yleisesti ja sen eri pilotit voisivat suunnata oikein kehittämistoimiaan. Arvioinnin tarkoituksena on siis se, että piloteille annetaan arvioinnin tuloksista reaaliaikaista tietoa, nopea palaute. Pilotit tekevätkin koko ajan myös itsenäisesti, projektipäällikön tuella, yhteenvetoa sekä kyselyn että fokusryhmien tuloksista. Tämä raportti keskittyy siis selostamaan kyselyn tuloksia. Fokusryhmä kohdistui pilottien haasteisiin tavoitteisiin pääsemisessä. Fokusryhmähaastattelujen tulkita koskee sitä mitä Chen kutsuu ohjelman tai hankkeen toteutusteoriaksi tai projektiteoriaksi ( model of action ). Kiinnostuksen kohteena on tällöin se, miten käytännössä millaisia käytännöllisiä haasteita kohdaten muutosteoriaan kuuluvien asioiden käynnistäminen on saatu aikaan. Fokusryhmähaastattelujen tuloksia käsitellään erikseen pilottien omien ohjausryhmien kokouksissa. Kyselyn ja fokusryhmähaastattelujen tuloksia ei siis yhdistetä tässä toisiinsa, vaan tähän yhdistämiseen pyritään tarkoituksenmukaiselle tavalla vasta arvioinnin toisessa vaiheessa. Raportissa painottuu myös ammattilaisen eli työntekijän näkökulma. Arviointisuunnitelman mukaan pilotit voivat itsenäisesti toteuttaa asiakasarviointia esim. Bikva arviointia, mutta yhteistä arviointia hanke ei ole siihen järjestämässä. Arvioinnista vastaa professori Ilmari Rostila yhteistyössä projektipäällikkö Alpo Komminahon kanssa. Arviointi on toteutettu Tampereen yliopiston Porin yksikön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti siten, että yksitoista yliopiston hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelman ja sosiaalityön opiskelijaa suoritti pilottikohtaisen aineiston keruun ja antoi sitä koskevan palautteen piloteille. Tämä oli osa Rostilan ohjaamaa opiskelijoiden opintoihin normaalisti kuuluvaa kehittämistyötä. Sosiaalipolitiikan opiskelija Marika Hiltunen, joka on toiminut hankkeessa harjoittelijana, avusti projektipäällikön ohjauksessa ryhmäkeskustelujen ja kyselyjen yhteenvedon tekemisessä. Käyttäen hyväksi arvioinnin kuluessa yhteistyönä syntyneitä johtopäätöksiä, kehittämiskumppanuuteen perustuvan arvioinnin lähestymistavan soveltamisesta ja väliraportin lopullisesta sisällöstä vastaa professori Ilmari Rostila.
5 Tässä väliraportissa selostetaan ensin hankkeen muutosteoriaa ja tehdään tähän liittyen kyselyyn perustuvia yleisiä huomioita menetelmien käytöstä hankkeessa ja pilottien välisistä eroista. Tämän jälkeen siirrytään menetelmäkohtaiseen tarkasteluun, myös pilottien välisiä eroja esille tuoden. Lopuksi kootaan yhteen analyysiin perustuvia alustavia kehittämisehdotuksia, joista siis hankkeen ja pilottien piirissä viritetään edelleen keskustelua. 2. HANKKEEN MUUTOSTEORIA JA KYSELY Menetelmän käytön yleistymiseen ja lisääntymiseen vaikuttavina tekijöinä kyselyssä mitattiin seuraavia tekijöitä: - menetelmää koskeva koulutus - menetelmän harjoittelu - esimiehiltä saatu tuki menetelmän käytössä - työtoverilta saatu tuki menetelmän käytössä - käsitys työtovereiden sitoutuneisuudesta menetelmän käyttöön Näiden oletettiin vaikuttavan sekä suoraan että menetelmää koskevien asennetekijöiden kautta menetelmän käytön lisääntymiseen. Toimintakäytäntöinä, joiden ajateltiin myös luovan edellytyksiä menetelmän käytölle, mitattiin lisäksi: - menetelmän käytön seurantaa - kiinnostusta menetelmän käytön kokemuksista - menetelmän käyttöä koskevan palautteen ottamista huomioon - asiakkaiden palautteen seuraamista ja sen ottamista huomioon Näitä mitattiin myös sinänsä kiinnostavina ja menetelmien juurruttamiseen liittyvinä käytäntöinä työpaikoilla. Menetelmän käyttöä ja sitä koskevia asennetekijöitä mitattiin seuraavilla väittämillä: - menetelmän käyttö työssäni on mielekästä ja järkevää - menetelmän käyttö työssäni on hyödyllistä - olen itse sitoutunut käyttämään menetelmää
6 - arvio menetelmän käytöstä Hankkeelle ominaisen muutosajattelun mukaisesti siis ajatellaan, että koulutus ja harjoittelu menetelmien käytössä, sekä työntekijän toimintaympäristöön liittyvät tekijät, kuten käytettävissä oleva aika, esimiehen ja työtovereiden tuki ja työtovereiden asenne vaikuttavat myönteisesti menetelmää koskeviin asennetekijöihin. Näitä ovat menetelmän kokeminen mielekkäänä, järkevänä ja hyödyllisenä sekä menetelmään sitoutuminen. Näiden asennetekijöiden ajatellaan puolestaan luovan myönteisiä edellytyksiä menetelmän käytön lisääntymiseen. Tässä vaiheessa on tärkeää tarkastella nimenomaan sitä, missä määrin menetelmien käyttöön vaikuttavat tekijät näyttäisivät alkavan käynnistyä tai miten ne ovat käynnistyneet piloteissa ja tätä kautta hankkeessa kokonaisuudessaan. Kyselyaineiston raportointi perustuu keskiarvoihin, jotka on saatu kyselyvastausten perusteella. Aineiston ei väitetä olevan tilastollisesti edustava, koska vastaajien määrät ovat aineistossa pilottikohtaisesti suhteellisen pieniä (7-32 vastaajaa), eivätkä vastaajat valikoituneet kokonaan satunnaisesti, vaikka tähän pyrittiinkin. Kyselyyn vastanneiden kohderyhmä oli eisatunnaisesti valikoitunut erityisesti Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun, Naantalin, Porin, Salon sekä Vakka-Suomen piloteissa. Näin ollen esitettyihin tuloksiin tulee suhtautua varauksellisesti. Koska kyseessä ei ole varsinainen tutkimus, vaan arviointi, on tieto kuitenkin sillä tavalla riittävää, että voimme sen perusteella muodostaa, tutkimukseen käytettävissä olevien resurssien puitteissa, kohtalaisen tarkan kuvan hankkeen tavoitteiden lähtötasosta ja tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien tekijöiden tilasta. Tarkastelun aluksi kannattaa palauttaa vielä mieleen kyselyssä käytetty asteikko. Vastaaja sai kyselyssä ottaa kantaa käyttäen viisiluokkaista asteikkoa, jonka vaihtoehdot olivat hyvin suuressa määrin (5), suuressa määrin (4), jossain määrin (3), vähäisessä määrin (2) ja ei lainkaan (1).
7 3. KESKEISET TULOKSET Hankkeessa edistettäviä menetelmiä tulisi käyttää kautta linjan suuressa määrin tai jopa hyvin suuressa määrin. Hyvää tasoa tavoiteltaessa tulisi juurruttamisen kohteena olevien ehkäisevän työn menetelmien sekä ryhmätoimintojen käytön ja asiakastavoitteiden seurannan (jatkossa puhutaan menetelmien käytöstä) asettua siten vähintään arvoon 4. Kuviossa 1. on esitetty tiivistetysti tilanne menetelmien käytön osalta koko hankkeessa kyselyvastausten keskiarvojen valossa. Kuvio 1. Hankkeessa edistettävien menetelmien käyttö (keskiarvot). Koko hankkeen puitteissa ehkäiseviä menetelmiä käytetään ilmeisesti parhaimmillaankin vain jossain määrin tai ei lainkaan. Parhaiten menetelmistä näyttäisi olevan käytössä mielenterveysongelmien tunnistamismenetelmät (ka 2,9) ja päihteiden käytön tunnistamismenetelmät (Audit 2,8). Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen käytettyjen seulontojen tekeminen oli samaa tasoa (2,7). Vähäisessä määrin tehtiin mini - interventiota (2,3) ja ikääntyneiden päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamista (1,8 ja 1,7). Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisyä ei tehty juuri lainkaan (1,4). Myös ryhmämuotoisten toimintojen sekä asiakaskohtaisten tavoitteiden seurannan edistäminen ovat hankkeen kannalta tärkeitä tavoitteita. Kyselyn mukaan ryhmämuotoisten toimintojen käyttö on vähäistä (2,0), mutta asiakaskohtaisten tavoitteiden seurantaa on tehty jossain määrin (3,0),
8 Suhteellisen vaatimaton tilanne menetelmien käytön osalta on hankkeen alkuvaiheessa luonnollista. Menetelmien käyttö on oletettavasti yhteydessä siihen, miten hyödyllisiksi ja mielekkäiksi ammattilaiset katsovat menetelmien käytön ja miten sitoutuneita he ovat käyttämään niitä. Audit menetelmää on vastausten mukaan jossain määrin mielekästä, järkevää ja hyödyllistä, käyttää, ja sen käyttöön on jossain määrin sitouduttu. Myönteisiä poikkeuksia ovat pilottikohtaisesti tarkastellen Eurajoki ja Uusikaupunki, joissa arviot ovat lähempänä luonnehdintaa suuressa määrin. Mini-intervention käyttö on koettu jossain määrin hyödylliseksi, mielekkääksi ja järkeväksi ja siihen ollaan jossain määrin sitouduttu. Piloteista Eurajoella ja Huittisissa käyttö on jopa suuressa määrin hyödyllistä ja mielekästä ja järkevää. Eurajoella menetelmän käyttöön ollaan enemmän kuin jossain määrin sitouduttu. Mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen menetelmien käyttö koetaan hieman enemmän kuin jossain määrin hyödylliseksi ja mielekkääksi ja menetelmien käyttöön ollaan jossain määrin sitoutuneita. Pilottikohtaisessa tarkastelussa myönteiseen suuntaan poikkeavat Salo ja Uusikaupunki ja kielteiseen suuntaan Eurajoki ja Turku. Sitoutuneisuus oli puolestaan muita selvästi vahvempaa Uudessakaupungissa ja heikompaa :ssa. Menetelmien kokeminen yleensä ottaen jossain määrin hyödylliseksi ja mielekkääksi ja käyttöön sitoutuminen vain jossain määrin on hankkeen alkuvaiheessa luonnollista. Entä menetelmien yleistymiseen ja käytön lisääntymiseen tähtäävien mekanismien käynnistyminen? Koulutuksen määrä, menetelmän käytön harjoittelu, esimiehiltä ja työtoverilta saatu tuki menetelmien käytössä, sekä käsitys työtovereiden sitoutuneisuudesta menetelmien käyttöön on koettu suhteellisen vähäiseksi. Nämä vaikuttavat tekijät olivat siis käynnistyneet vain korkeintaan jossain määrin (vastausten keskiarvot vaihtelivat, menetelmästä riippuen, välillä 2,9 1,3).
9 Menetelmien yleistymiseen ja käytön lisääntymiseen vaikuttavien mekanismien (tekijöiden) keskiarvojen vaihtelu näkyy oheisessa kuviossa (Kuvio 2.). Kuten todettu, menetelmäkohtaisesti näitä asioita tarkastellaan luvussa 4. Kuvio 2. Menetelmien yleistymiseen ja käytön lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Arviota koskevien vastausten keskiarvojen vaihteluväli (menetelmästä riippuva max. - min.). Asiakastyön seuranta, joka sai parhaat keskiarvot (mm. työtovereiden sitoutuminen 2,9 - harjoittelu 2,0), ei ole kuviossa mukana. Seuraavaksi parhaat keskiarvot saivat mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja Audit -menetelmä. Huonoimmat keskiarvot osuivat kaikkien tekijöiden kohdalta ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisyyn. Koulutusta (max. 2,1 min. 1,3), samoin kuin harjoittelua (1,9 1,3) ja esimiehen tukea (2,3 1,5) oli koettu - menetelmästä riippuen - olleen vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan Työtovereiden tukea oli arvioitu keskimäärin saadun enimmillään vaihtoehtojen jossain määrin ja vähäisessä määrin puoliväliä vastaavasti (max. 2,5 min. 1,5). Henkilökunnan sitoutumista koskeva keskiarvo lähestyi erään menetelmän osalta vaihtoehtoa jossain määrin (max. 2,7).
10 Kyselyyn vastaajat näyttävät tietävän, mihin asiakkaita tulee tarvittaessa ohjata eteenpäin ongelmissaan, kun on kyse aikuisväestön päihteiden liikakäytöstä tai mielenterveysongelmien tunnistamisesta, mutta ikääntyneiden ja lapsiperheiden osalla tieto soveltuvasta jatkosta on heikompi. Kaikkien menetelmien käyttöä koskeva työntekijöiden ja asiakkaiden palaute otetaan yleisesti heikosti huomioon ( ei lainkaan tai vähäisessä määrin ). Parhaiten palaute otetaan huomioon asiakkaan tavoitteiden toteutumisen seurannassa (3,1). Muiden menetelmien kohdalla esimerkiksi asiakkaiden palautteen huomioon ottamisen keskiarvot vaihtelevat välillä 1,6 2,3. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelmia ei tunneta työyksiköissä (2,4) ja niillä on ohjausvaikutusta vain vähän (2,6). 4. MENETELMÄKOHTAINEN TARKASTELU Seuraavassa tarkastellaan väliarviointikyselyn tuloksia yksityiskohtaisemmin, kiinnittäen huomiota myös pilottien välisiin eroihin. Tarkastelussa selostetaan, ensiksi, menetelmän käyttöä edistäviä tekijöitä, toiseksi, käyttöön liittyviä toimintatapoja ja lopuksi menetelmien käytön kokemista, käyttöön sitoutumista ja menetelmän käyttämistä. 4.1. Alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen Audit -menetelmän käyttöä kysyttiin 10 pilotissa. Menetelmän käyttö näyttäisi vaihtelevan Uudenkaupungin lupaavasta tilanteesta (keskiarvo 3,6 sijoittuu luonnehintojen jossain määrin ja suuressa määrin väliin) käyttöön vähäisessä määrin (Raisio, Posa, Turku, joissa ka noin 2). Audit -menetelmän yleistymiseen ja käytön lisääntymiseen tähtäävien mekanismien käynnistyminen koulutuksena, menetelmän käytön harjoitteluna, käytettävissä olevana aikana, esimiehiltä ja työtoverilta saatuna tukena, sekä käsityksenä työtovereiden sitoutuneisuudesta menetelmän käyttöön ilmenee taulukosta 1.
11 Tässä vaiheessa kaikille piloteille on yhteistä menetelmää koskevan koulutuksen ja harjoittelun vähäisyys, kuitenkin siten, että Salossa koulutusta oli sentään koettu olleen jossain määrin. Tämä on hankkeen alkuvaiheessa ymmärrettävää, mutta ei pitkän päälle riitä.
KESKIARVO EURA-JOKI K- RAISIO RAUMA SALO TURKU 12 Taulukko 1. Audit menetelmän käyttöä edistävät tekijät piloteissa. Tekijä Koulutus 2,0 2,3 2,1 2,3 2,2 1,2 1,3 1,9 2,8 1,7 2,0 Harjoittelu 1,9 2,9 2,4 2,1 1,5 1,3 1,4 1,6 2,5 1,7 2,0 Aikaa 2,5 3,4 2,6 2,7 2,5 2,0 2,1 2,4 2,7 2,0 3,0 Esimiehen tuki 2,3 3,1 2,6 2,2 1,9 2,1 1,8 2,2 2,4 2,3 2,4 Työtovereiden tuki 2,4 3,1 2,4 2,3 2,5 2,0 1,9 2,0 2,5 2,4 2,8 Henkilökunnan sitoutuneisuus 2,5 2,6 2,9 2,8 2,6 2,2 1,7 2,5 2,8 1,7 3,6 Aikaa menetelmän käyttämiseen on hieman enemmän kuin jossain määrin vain Eurajoen pilotissa, jossain määrin Uudessakaupungissa, mutta muuten aikaa on tätä vähemmän. Menelmän käyttöä myös harjoitellaan yleensä ottaen vähemmän kuin jossain määrin. Ajankäytön ja harjoittelun niukkuus vaikuttaisivat olevan selviä pullonkauloja menetelmän käytön edistämisessä. Esimieheltä koetaan saatavan tukea jossain määrin Eurajoella, muissa piloteissa arviot ovat tämän alapuolella. Tilanne on samansuuntainen myös työtovereiden tuen osalta. Esimiesten ja työtovereiden tukea tarvitaan lisää. Entä arvio henkilöstön sitoutuneisuudesta käyttää menetelmää? Uudessakaupungissa arvio työtovereiden asenteista menetelmään on suhteellinen myönteinen, muuten arviot liikkuvat alle kolmosen. Taulukko 2. koskee menetelmän käyttöön liittyviä toimintatapoja. Näitä ovat menetelmän käytön seuraaminen ja organisaation kiinnostuneisuus menetelmän käyttöä koskevasta työntekijän ja asiakkaiden palautteesta ja näiden ottaminen huomioon, sekä tieto siitä, mihin asiakas Auditin perusteella ohjataan. Voidaan ajatella, että nämä tekijät koskevat Audit menetelmän istuttamista organisaation/työpaikan käytäntöihin ja näiden käytäntöjen kautta syntyvää organisaation tukea menetelmän käytölle ja sen hyödyntämistä. Näitä asioita voidaan ajatella yhtäältä menetelmän käyttöä edistävinä organisaatiotason tekijöinä, mutta myös toisaalta menetelmän hyödyntämisenä tavoitteena sinänsä.
KESKIARVO EURA-JOKI K- RAISIO RAUMA SALO TURKU KESKIARVO K-ATAKUNTA RAISIO RAUMA SALO TURKU 13 Taulukko 2. Audit menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat piloteissa. Toimintatapa Käyttöä seurataan 1,7 1,9 1,9 1,6. 1,5 1,3 1,6 2,6 1,3 1,9 Palautteestani ollaan kiinnostuneita 2,1 2,4 2,6 2,0 2,3 2,2 1,3 1,6 2,5 2,2 2,0 Palautteeni otetaan huom. 2,3 3,0 2,7 2,3 2,2 2,2 1,8 2,0 2,6 2,0 2,3 Asiakkaiden palaute: seurataan ja huomioidaan 2,1 3,0 2,5 1,7 1,9 1,7 1,7 2,0 2,3 2,0 2,2 Tiedetään mihin ohjataan 3,7 4,3 3,6 3,2 3,0 3,4 3,6 3,8 4,3 3,6 3,8 Vastaukset voidaan yhteenvetäen pelkistää siten, että menetelmän käyttöä työssä ei seurata, eikä sitä koskevasta työntekijöiden tai asiakkaiden palautteesta olla kovin kiinnostuneita. Yleensä ja erityisesti Eurajoella ja Salossa tunnutaan tiedettävän mihin asiakas ohjataan. Audit menetelmän käytön kokemista, menetelmään sitoutumista ja menetelmän käyttämistä koskevat tiedot on koottu pilottikohtaisesti taulukkoon 3. Taulukko 3. Audit menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa. Kuvaava tekijä On mielekästä ja järkevää 3,2 3,7 3,4 3,0 3,4 2,5 2,5 3 3,5 2,7 3,9 On hyödyllistä 3,2 3,7 3,7 3,2 3.0 2,6 2,6 3,1 3,6 2,9 3,8 Oma sitoutuneisuus 2,9 3,7 3,1 3,0 3,1 1,8 2,0 2,5 3,1 2,4 3,8 Menetelmän käyttö 2,8 2,9 3,3 2,9 3,0 2,2 2,0 2,5 2,9 2,3 3,6 Useimmissa piloteissa vastaajat katsoivat, että Audit menetelmää on jossain määrin mielekästä ja järkevää, sekä myös hyödyllistä, käyttää. Tätä kuvaava keskiarvo oli yleensä noin kolme, myönteisinä poikkeuksia Eurajoki ja Uusikaupunki, joissa lähestyttiin tavoitetasoa.
KESKIARVO RAISIO RAUMA SALO TURKU U:KI JA LAITI- LA 14 Myös omaa sitoutuneisuutta Audit menetelmän käyttöön kuvaava keskiarvo oli Uudenkaupungin ja Eurajoen piloteissa lähellä neljää ( suuressa määrin ) eli niiden osalta oltaisiin tässäkin suhteessa jo lähellä tavoitetasoa. Onko näin myös käytännössä? Myös Huittisissa, Porissa ja Salossa sitoutuneisuutta kuvaava keskiarvo oli suurempi kuin kolme. Menetelmän arvioidussa faktisessa käyttämisessä ollaan kuitenkin alle jossain määrin tason ja myös Eurajoella tilanne on tämä. Vain Uudessa kaupungissa ja Laitilassa keskiarvo on lähempänä arvoa neljä. Vastausten perusteella tarkastellen siis missään pilotissa ei ole menetelmän käyttämisessä saavutettu tavoitetasoa. 4.2. Mini-intervention juurruttaminen Mini-interventio menetelmää koskevia kysymyksiä kysyttiin 10 pilotissa. Kuten taulukosta (Taulukko 4.) nähdään, menetelmää koskeva koulutus, käytettävissä oleva aika ja tuki koetaan, Eurajokea lukuun ottamatta, tässä vaiheessa vähäiseksi. Harjoittelu koetaan vähäiseksi tai sitä ei ole vastaajien mielestä ollut lainkaan. Taulukko 4. Mini-interventio menetelmän käyttöä edistävät tekijät piloteissa. Tekijät Koulutus 1,8 2,7 1,9 2 1,7 1,0 1,7 1,5 2,3 1,4 1,9 Harjoittelu 1,6 2,3 1,7 1,4 1,5 1,0. 1,7 2,2 1,2 1,1 Aikaa 2,3 3,0 2,4 2,4 2,2 1,6 2,6 2,3 2,5 2,3 1,4 Esimiehen tuki 2,0 3,3 2,1 1,8 1,7 1,6 2,4 2,1 2,3 1,7 1,3 Työtoverien tuki 2,1 3,4 2,1 2,1 1,8 1,5 2,7 2,1 2,2 1,5 1,3 Asiantuntijoiden tuki 1,9 2,7 1,7 2,2 1,8 1,3 2,2 1,9 2,3 1,5 1,1 Henkilökunnan sitoutuneisuus 2,1 2,9 2,1 2,3 2,2 2,0. 2,3 2,3 1,7 1,4 Menetelmän käytön seurannan ja menetelmää koskevan palautteen osalta vastaukset keskittyvät vaihtoehtoon vähäisessä määrin, mutta Eurajoella tilanne on hieman parempi (Taulukko 5.).
KESKIARVO Asiakkaat antavat palautetta RAISIO RAUMA SALO TURKU U:KI JA LAI- TILA KESKIARVO RAISIO RAUMA SALO TURKU U:KI JA LAI- TILA 15 Taulukko 5. Mini-interventio menetelmän käyttöön liittyvät toimintatavat piloteissa. Toimintatapa Käyttöä seurataan 1,5 2,1 1,4 1,4. 1,0. 1,5 2,2 1 1,2 Palautteestani kiinnostuneita Palautteeni otetaan huomioon Asiakkaiden palaute myönteistä Asiakkaiden palaute otetaan huomioon 2,0 2,9 2,1 1,9 2,0 2,0. 1,9 2,1 1,8 1,4 2,0 3,0 2,2 2,1 2,0 1,7. 2,1 2,2 1,7 1,3 1,7 2,7 1,9 1,4 1,7 1,1. 1,7 2,0 1,6 1,3 1,8 2,7 2,1 1,7 2,1 1,3. 1,8 2,1 1,2 1,2 2,0 3,0 2,6 1,9 2,2 1,3. 1,9 2,1 1,3 1,3 Tiedetään mihin ohjataan 3,2 4,1 3,7 3,0 2,8 2,6. 4,0 3,8 3,4 1,6 Taulukko 6. koskee Mini -intervention käyttöä, menetelmän kokemista ja siihen sitoutumista. Mini-interventiota käytetään yleisesti ottaen vasta vähäisessä määrin (2,3). Yhdessä pilotissa (Eurajoki) lähtötaso ylittää kuitenkin arvion jossain määrin. Taulukko 6. Mini-interventio menetelmän käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa. Kuvaava tekijä Menetelmän käyttö 2,3 3,4 2,4 2,5 2,3 1,8 2,5 2,3 2,4 2,1 1,4 On mielekästä ja järkevää 2,8 3,9 3,5 2,9 2,8 2,3. 2,7 3,1 2,6 1,6 On hyödyllistä 2,8 3,9 3,5 2,9 2,7 2,6. 2,8 3,2 2,4 1,6 Oma sitoutuneisuus 2,4 3,7 2,6 2,6 2,4 1,7. 2,5 2,6 2,1 1,4 Mini-intervention käyttö koetaan kuitenkin jossain määrin hyödylliseksi ja mielekkääksi ja järkeväksi, Eurajoella ja Huittisessa näin on jopa suuressa määrin. Oma sitoutuneisuus menetelmän käyttöön lähestyy vain Eurajoella tavoitetasoa.
KESKISARVO RAUMA SALO TURKU 16 4.3. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen Mielenterveysongelmien puheeksi ottamista ja seulontamenetelmien käyttöä kysyttiin yhdeksässä pilotissa. Koulutus (2,1), menetelmien käytön harjoittelu (1,8), menetelmien käyttöön on annettu aika, ja tuki koetaan vähäiseksi (Taulukko 7.). Käyttöön vaikuttavien tekijöiden tilanteessa on kuitenkin selkeitä poikkeuksia (esimerkiksi koulutus ja tuki Salossa ja Uudessakaupungissa). Myös henkilöstön sitoutuneisuus arvioidaan varsin vähäiseksi, mutta tämä arvio eroaa Uudessakaupungissa myönteiseen suuntaan. Taulukko 7. Mielenterveysongelmien puheeksi ottamista ja seulontamenetelmien käyttöä edistävät tekijät piloteissa. Tekijä Tehdään ja käytetään 2,9 2,0 2,9 3,1 2,9 2,5 3,1 3,2 2,1 4,4 Koulutus 2,1 1,9 1,6 2,2 1,9 1,6 2,2 2,8 1,9 2,9 Aikaa 2,6 2,7 2,5 2,8 2,5 2,1 2,6 2,9 2,1 3,4 Esimiehen tuki 2,3 2,4 2,5 1,8 2,2 2,4 2,5 2,5 1,8 2,8 Työtovereiden tuki 2,5 2,3 2,6 2,6 2,4 2,2 2,5 3,1 1,8 3,4 Asiantuntijoiden tuki 2,1 2,1 2 2,3 2,2 1,8 2,2 2,8 1,3 2,6 Harjoittelu 1,8 1,9 1,5 1,5 1,8 1,3 1,9 2,4 1,3 2,3 Henkilökunta sitoutunut 2,7 2,3 2,4 2,6 2,8 2,4 2,8 2,8 2,3 3,8 Piloteissa ei ole näiden menetelmien käyttöön liittyviä vakiintuneita toimintatapoja, mutta vaikuttaa siltä, että työntekijöillä on varsin paljon tietoa asiakkaiden jatkopoluista (Taulukko 8.).
KESKISARVO RAUMA SALO TURKU KESKIARVO RAUMA SALO TURKU Taulukko 8. Mielenterveysongelmien puheeksi ottamiseen ja seulontamenetelmien käyttöön liittyvät toimintatavat piloteissa. 17 Toimintatapa Käyttöä seurataan 1,9 1,6 1,6 1,6 1,9 1,6 1,8 2,2 1 4,2 Palautteestani kiinnostuneita 2,1 2,1 2,1 2,2 2,3 2,1 2,1 2,4 1,5 2,5 Palautteeni otetaan huomioon 2,2 2,1 2,1 2,2 2,3 2,3 2,4 2,4 1,5 2,5 Asiakkaat antavat palautetta 2,1 2,6 2,6 2 2 1,5 1,8 2,3 1,3 2,6 Asiakkaiden palaute myönteistä 2,2 2,6 1,9 2,3 2,4 1,5 2,3 2,5 1,2 3,1 Asiakkaiden palaute huomioidaan 2,2 2,4 1,2 2,3 2,4 2,2 2,3 2,5 1,5 2,7 Tiedetään mihin ohjataan 3,6 3,1 3,6 3,2 3,5 3,6 3,6 3,8 4 4 Näitä menetelmiä käytetään tällä haavaa jossain määrin (ks. Taulukko 9). Taulukko 9. Mielenterveysongelmien puheeksi ottamisen ja seulontamenetelmien käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa. Kuvaava tekijä Tehdään ja käytetään 2,9 2,0 2,9 3,1 2,9 2,5 3,1 3,2 2,1 4,4 On mielekästä ja järkevää 3,3 2,7 3,5 3,2 3,4 2,8 3,1 3,7 2,7 4,6 On hyödyllistä 3,4 2,6 3,5 3,2. 3,1 3,5 3,8 2,7 4,6 Oma sitoutuneisuus 3,0 2,7 2,7 3,2 3,0 2,2 3,3 3,2 2,6 4,3 Työntekijöiden oma näkemys menetelmien hyödyllisyydestä ja mielekkyydestä sijoittuu vaihtoehtojen jossain määrin ja suuressa määrin väliin, mutta lähemmäs edellistä. Tästä poikkeavat myönteiseen suuntaan Salo ja etenkin Uusikaupunki (jossa arvio lähestyy luonnehdintaa erittäin suuressa määrin ) ja kielteiseen suuntaan Eurajoki ja Turku.
KESKIARVO 18 Menetelmien käyttöön ollaan jossain määrin sitoutuneita, mutta sitoutuneisuus on tätä selvästi vahvempaa Uudessakaupungissa ja selvästi heikompaa :ssa. 4.4. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukeminen Kysely tehtiin seitsemälle pilotille, joista yhtä ei ole huomioitu yhteenvedossa, koska siinä on vastaajana vain yksi henkilö. Koulutusta, aikaa ja tukea seulan käyttöön on yleensä ottaen vähäisessä määrin, Porissa kuitenkin jonkin verran enemmän (Taulukko 10.). Taulukko 10. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen tarkoitettujen päihdeseulojen käyttöä edistävät tekijät piloteissa. Tekijä Koulutus 1,8 2,1 1,7 2,2 2,6 1,0 2,2 Harjoittelu 1,7 2,3 1,5 1,8 2,2 1,0 2,2 Aikaa 2,5 2,6 2,1 2,4 3,1 1,1 3 Esimiehen tuki 2,1 2,3 1,9 1,7 2,7 1,3 2,7 Työtovereiden tuki 2,2 2,1 1,8 2,1 3,1 1,3 3 Asiantuntijoiden tuki 1,9 2,1 1,8 2,1 2,5 1,3 2,2 Henkilökunta sitoutunut 2,7 2,3 2,3 2,3 4,0 1,3 4,0 Piloteissa ei ole näiden menetelmien käyttöön liittyviä vakiintuneita toimintatapoja, mutta työntekijöillä on jossain määrin tietoa asiakkaiden jatkopoluista (Taulukko 11.)
KESKIARVO KESKIARVO Taulukko 11. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen tarkoitettujen päihdeseulojen käyttöön liittyvät toimintatavat piloteissa. 19 Toimintatapa Käyttöä seurataan 1,8 1,9 1,5 1,4 2,4 1 2,2 Palautteestani kiinnostuneita Palautteeni otetaan huomioon Asiakkaat antavat palautetta Asiakkaiden palaute myönteistä Asiakaspalaute otetaan huomioon 2,0 1,9 1,7 1,6 2,5 1,6 2,4 2,1 2,0 1,9 1,8 3 1,5 2,2 2,2 2,0 1,8 2 2,7 1,1 2,5 2,1 1,7 1,9 2 2,6 1,3 2,5 2,3 2,0 2 2,1 3 1,6 2,4 Tiedetään mihin ohjataan 2,9 2,3 3,3 2,9 3,7 1,5 3,6 Päihdeseuloja käytetään raskaana oleville naisille ja pienten lasten äideille jossain määrin (2,7) (Taulukko 12.). Menetelmää käytetään kuitenkin lähes suuressa määrin kahdessa pilotissa (Pori 3,9 ja Uusikaupunki 3,7), vähäisessä määrin kolmessa ja yhdessä ei lainkaan. Porissa ja Uudessakaupungissa menetelmän käyttöön ollaan varsin sitoutuneita ja se koetaan suuressa määrin hyödylliseksi ja mielekkääksi. Näissä piloteissa ollaan siis asenteiden osalta jo ilmeisesti tavoitetason tuntumassa. Muissa piloteissa näitä asioita koskevat arviot vaihtelevat vaihtoehtojen vähäisessä määrin ja jossain määrin välillä. Taulukko 12. Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja pienten lasten äitien tukemiseen tarkoitettujen päihdeseulojen käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa. Kuvaava tekijä Päihdeseuloja käytetään 2,7 2,3 2,2 2,2 3,9 1,3 3,7 Oma sitoutuneisuus 2,9 2,4 2,5 2,5 4,2 1,5 4 On mielekästä ja järkevää 2,9 2,6 2,8 2,7 4,1 1,6 3,8 On hyödyllistä 3,0 2,6 2,8 2,6 4,4 1,6 3,9
KESKIARVO NAANTALI 20 4.5. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen Ylisukupolvisten menetelmien käyttö oli relevantti asia kuudessa pilotissa ja näissä asiaa selvitettiin kyselyssä. Koulutusta, aikaa ja tukea menetelmien käyttöön on yleensä ottaen vähäisessä määrin tai ei lainkaan (Taulukko 13.). Tästä yleiskuvasta on vain pienenä poikkeuksena Naantali, jossa asiantuntija-apua on kuitenkin saatu jossain määrin. Taulukko 13. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemisen menetelmien käyttöä edistävät tekijät piloteissa. Tekijä Koulutus 1,3 1,4 1,0 2 1,1 1,4 1,1 Aikaa 1,6 2,1 1,3 2,2 1,3 1,4 1,1 Esimiehen tuki 1,5 2,0 1,1 2,1 1,3 1,4 1,1 Työtovereiden tuki 1,5 1,4 1,4 1,9 1,3 1,7 1,1 Asiantuntijoiden tuki 1,5 1,1 1,0 2,7. 1,6 1,0 Harjoittelu 1,3 1,3 1,0 1,9 1,0 1,4 1,0 Henkilökunta sitoutunut 1,4 1,4 1,3 2,1 1,4 1,4 1,0 Myös menetelmien käyttöön liittyvät toimintatavat ovat nähtävästi varsin kehittymättömiä, mutta ainakin Naantalissa tunnutaan tiedettävän minne asiakas ohjataan (Taulukko 14.).
KESKIARVO NAANTALI KESKIARVO NAANTALI Taulukko 14. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemisen menetelmien käyttöön liittyvät toimintatavat piloteissa. 21 Toimintatapa Käyttöä seurataan 1,2 1,1 1,0 1,6 1,2 1,3 1,0 Palautteestani kiinnostuneita 1,5 1,6 1,3 2,1 1,2 1,7 1,3 Palautteeni otetaan huomioon 1,6 1,7 1,2 2,5 1,2 1,7 1,2 Asiakkaat antavat palautetta 1,4 1,6 1,3 2,2 1,2 1,3 1,0 Asiakkaiden palaute myönteistä Asiakaspalaute otetaan huomioon Tiedetään mihin asiakas ohjataan 1,5 1,7 1,2 2,4 1,1 1,3 1,0 1,6 1,7 1,3 2,1 1,5 1,7 1,0 2,4 2,4 2,1 3,9 2,2 2,5 1,3 Menetelmiä ei juuri käytetä. Kuvaavaa on, että paras tilanne oli tässä suhteessa Naantalissa, jossa menetelmää käytettiin vain vähäisessä määrin (Taulukko 15.). Naantalissa menetelmät koetaan myös jossain määrin mielekkäinä, järkevinä ja hyödyllisinä. Taulukko 15. Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemisen menetelmien käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa. Kuvaava tekijä Menetelmiä käytetään 1,4 1,6 1,2 2,1 1,2 1,4 1,1 Oma sitoutuneisuus 1,7 2,0 1,4 3 1,3 1,6 1,1 On mielekästä ja järkevää 2,0 2,0 2 3,1 1,3 2,1 1,3 On hyödyllistä 2,3 2,0 2,1 3,4 2,7 2,1 1,2
KESKIARVO SALO KESKIARVO SALO 22 4.6. Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen ja varhainen auttaminen Ikääntyneiden päihdeseulojen käyttö koski viittä pilottia. Koulutusta ja harjoitteluakaan ei ole ollut juuri lainkaan (ka1,3, Taulukko 16.) Taulukko 16. Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen päihdeseulan käyttöä edistävät tekijät piloteissa. Tekijä Koulutus 1,3 1,3 1,1 1,3 1 1,9 Harjoittelu 1,3 1,4 1 1,2 1 2 Aikaa 1,8 1,4 1,6 1,8 1,6 2,4 Esimiehen tuki 1,7 1,6 1,5 1,5 1,8 2,2 Työtovereiden tuki. 1,7 1,3 1,6 1,6 1,8 2,2 Asiantuntijoiden tuki 1,6 1,3 1,4 1,6 1,3 2,2 Henkilökunnan sitoutuminen 1,9 1,4 1,8 2 2,1 2,1 Kyseisten päihdeseulojen käyttöön ei tunnu liittyvän työpaikkakohtaisia, juurtumista vahvistavia toimintakäytäntöjä (Taulukko 17.). Taulukko 17. Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen päihdeseulan käyttöön liittyvät toimintatavat piloteissa. Toimintapa Tekemistä seurataan 1,4 1,1 1,2 1,4 1,1 2,0 Palautteesta kiinnostuneita 1,7 1,3 1,5 1,7 1,8 2,1 Palaute otetaan huomioon 1,6 1,3 1,4 1,7 1,7 2,1 Asiakkaat antavat palautetta 1,6 1,3 1,5 1,6 1,5 2,0 Asiakkaiden palaute myönteistä 1,6 1,4 1,6 1,6 1,3 2,0 Asiakkaiden palaute huomioon 1,8 1,4 1,7 1,8 2,2 2,1 Tiedetään mihin ohjataan 2,7 1,7 2,6 2,5 3,2 3,6
KESKIARVO KESKIARVO SALO 23 Näitä päihdeseuloja käytetään vähäisessä määrin tai ei lainkaan (Taulukko 18.). Taulukko 18. Ikääntyneiden päihdehäiriöiden tunnistaminen päihdeseulan käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa. Kuvaava tekijä Menetelmää käytetään 1,7 1,3 1,5 1,8 1,8 2,0 Oma sitoutuneisuus 2,0 1,9 1,9 2,0 1,7 2,5 On mielekästä ja järkevää 2,6 1,7 2,2 2,8 3,2 3,0 On hyödyllistä 2,6 1,7 2,3 2,9 3,0 3,3 4.7. Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulonta oli merkityksellinen neljälle pilotille. Koulutusta, harjoittelua, aikaa ja tukea menetelmän käyttämiseen ei juuri ole (Taulukko 19.). Taulukko 19. Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulontoja edistävät tekijät piloteissa. Tekijä Koulutus 1,4 1,4 1,2 1,5 1,5 Harjoittelu 1,3 1,4 1,2 1,4 1 Aikaa 1,6 1,6 1,5 1,9 1,5 Esimiehen tuki 1,6 1,4 1,9 1,6 1,6 Työtovereiden tuki 1,6 1,6 1,4 1,7 1,6 Henkilökunta on sitoutunut 1,8 1,6 1,3 2,1 2,2
KESKIARVO KESKIARVO 24 Pilottialueilla ei ole ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulontaan liittyviä, niiden käyttöä tukevia työpaikkatasoisia toimintakäytäntöjä (Taulukko 20.) Taulukko 20. Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulontoihin liittyvät toimintatavat piloteissa. Toimintatapa Tekemistä seurataan 1,5 1,4 1,1 1,6 1,8 Palautteestani ollaan kiinnostuneita 1,6 1,4 1,3. 2,2 Palautteeni otetaan huomioon 1,7 1,3 1,5 1,8 2,2 Asiakkaat antavat palautetta 1,4 1,1 1,2 1,7 1,7 Asiakkaiden palaute myönteistä 1,6 1,3 1,2 1,8 2,2 Asiakkaiden palaute huomioidaan 1,8 1,4 1,3 2,3 2,2 Tiedetään mihin ohjataan 2,5 2,1 2,1 2,8 3,1 Ikääntyneiden mielenterveyden seulontoja tehdään vähäisessä määrin tai ei juuri lainkaan (Taulukko 21.) Porin ja n piloteissa, joissa menetelmää käytetään edes vähän, se koetaan muita pilotteja enemmän mielekkääksi, järkeväksi ja hyödylliseksi. Verrattuna muihin menetelmiin, oma sitoutuminen on varsin vähäistä. Taulukko 21. Ikääntyneiden mielenterveyshäiriöiden seulontojen kokeminen, sitoutuminen ja käyttäminen piloteissa. Kuvaava tekijä Menetelmää käytetään 1,8 1,7 1,5 2,0 2,1 On mielekästä ja järkevää 2,4 1,6 2,2 2,7 3.0 On hyödyllistä 2,4 1,7 2,1 2,8 3.0 Oma sitoutuneisuus 1,8 1,6 1,8 2,1 1,8
KESKIARVO NAANTALI SALO KESKIARVO Taulukko 22. Asiakastyön tavoitteiden toteutumisen seuraamista edistävät tekijät piloteissa. NAANTALI SALO 4.8. Asiakastyön tavoitteiden seuranta 25 Asiakkaan kanssa asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaa kysyttiin seitsemässä pilotissa. Eurajoella aikaa ja tukea seurannan tekemiseen koetaan saatavan eniten. Seurantaa koskevista mielipiteistä ollaan kiinnostuneita ja palaute otetaan huomioon. Tämä on poikkeavan positiivista muihin pilotteihin verrattuna (Taulukko 22.). Tekijä Koulutus 2,1 2,4 2 2,3 1,8 2 2,1 1,9 Harjoittelu 2,0 2,7 2,1 2,3 1,5 1,7 2,0 1,7 Aikaa 2,8 3,6 2,6 3,4 2,7 2,1 2,5 2,9 Esimiehen tuki 2,4 3,3 2 2,8 2,1 2 2,4 2,5 Työtovereiden tuki 2,7 3,3 2,6 2,8 2,5 2,2 2,8 2,7 Asiantuntijoiden tuki 2,3 2,7 2,3 2,7 2,3 1,8 2,3 2,3 Henkilökunta sitoutunut 2,9 3,4 2,7 2,9 3,1 2,6 2,6 3,1 Työyksiköissä on vain vähäisessä määrin asiakastyön tavoitteiden seurantaan liittyviä toimintatapoja (Taulukko 23.). Taulukko 23. Asiakastyön tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen liittyvät toimintatavat piloteissa. Toimintatapa työyksikössä Kiinnostuneita toteutuksesta 2,5 3,1 2,3 2,2 2,5 2,1 2,5 2,7 Kiinnostuneita mielipiteistäni 2,7 4,0 2,3 2,6 2,3 2,5 2,6 2,8 Palautteeni otetaan huomioon 2,8 3,9 2,6 2,9 2,6 2,5 2,5 2,7 Asiakkaat antavat palautetta 2,5 3,3 2,3 2,8 2,5 2 2,3 2,5 Asiakkaat antavat myönteistä palautetta 2,6 3,1 2,5 2,3 2,6 2,5 2,4 2,8 Asiakaspalaute otetaan huomioon 3,1 3,7 2,6 3,8 3 2,6 2,8 3
KESKIARVO NAANTALI SALO 26 Asiakkaan tavoitteiden toteutumista seurataan yleensä jossain määrin, joissakin piloteissa ilmeisesti hieman tätä enemmänkin (Taulukko 24.). Asiakaskohtaisen tavoitteen seurantaa pidetään kuitenkin yleensä ottaen suuressa määrin mielekkäänä (3,7) ja hyödyllisenä (3,9) ja sen käyttöön ollaan hieman enemmän kuin jossain määrin itse sitoutuneita (3,4). Asiakaskohtainen työn tavoitteiden toteutumisen seuranta näyttäisi olevan, hankkeen tavoitteiden suuntaisesti, yleistymässä. Taulukko 24. Asiakastyön tavoitteiden toteutumisen seuraamisen kokeminen, sitoutuminen ja tekeminen piloteissa. Seurantaa kuvaa Seurataan systemaattisesti 3,0 2,1 2,8 3,4 3,2 3 3,2 3,4 On mielekästä ja järkevää 3,7 4,1 3,5 4,1 3,7 3,3 3,7 3,8 On hyödyllistä 3,9 4,4 3,7 3,8. 3,5 3,8 4,0 Oma sitoutuneisuus 3,4 4,0 3,1 3,9 3,3 2,7 3,1 3,7 Kysymyksiä herättää kuitenkin se, että asiakastyön seurantaa edistävät tekijät ja asiakastyön seurantaan liittyvät toimintatavat eivät kuitenkaan olleet keskiarvojen valossa kovin korkealla tasolla. Mitenkähän asiakaskohtaisten tavoitteiden seuranta työntekijöiden keskuudessa ymmärretään? Onko varsin erilaisia tulkintoja siitä, mitä tavoitteiden seuranta oikeastaan tarkoittaa? 4.9. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen Ryhmämuotoisia toimintojen käyttöä kysyttiin seitsemässä pilotissa. Ryhmämuotoisten toimintojen koulutus, niihin varattu aika, harjoittelu ja tuki on vielä hyvin vähäistä (Taulukko 25.).
27
KESKIARVO NAANTALI KESKIARVO NAANTALI Taulukko 25. Ryhmämuotoisten toimintojen käyttöä edistävät tekijät piloteissa. 28 Tekijä Koulutus 1,8 1,4 1,4 2,0 2,1 1,9 1,4 2,1 Harjoittelu 1,6 1,4 1,4 1,4 2,3 1,9 1,0 1,8 Aikaa 2,0 1,4 1,6 2,3 2,1 2,2 1,6 2,8 Esimiehen tuki 2,1 1,4 1,6 2,0 2,6 3,4 1,1 2,3 Työtovereiden tuki 2,0 1,1 1,7 2,3 2,5 2,5 1,1 2,6 Henkilökunta sitoutunut 2,1 1,6 1,6 2,1 2,2 2,3 1,7 3,2 Menetelmien käyttöä ei myöskään juuri seurata eikä sitä koskevaa palautetta noteerata (Taulukko 26.). Taulukko 26. Ryhmämuotoisten toimintojen käyttöön liittyvät toimintatavat piloteissa. Toimintatapa Seurataan 1,6 1,0 1,3 1,6 2 1,9 1,2 2,5 Palautteestani kiinnostuneita 1,9 1,1 1,6 2,0 2,5 2,2 1,8 2,2 Palautteeni otetaan huomioon 2,0 1,1 1,5 1,9 2,9 2,3 1,8 2,2 Asiakkaat antavat palautetta 2,1 1,6 1,6 2,2 2,5 2,4 1,8 2,7 Asiakaspalaute myönteistä 2,3 1,7 1,6 2,3 2,6 2,7 2,1 2,8 Asiakkaiden palaute huomioon 2,2 1,4 1,6 2,3 2,9 2,6 2,1 2,6 Menetelmiä käytetään yleensä vain vähäisessä määrin, osassa pilotteja ei lainkaan (Taulukko 27.). Eniten ryhmämuotoisia toimintoja on käytössä Vakka-Suomessa (U:ki ja Laitila), jossa käyttöä kuvaa sanapari jossain määrin.
KESKIARVO NAANTALI Taulukko 27. Ryhmämuotoisten toimintojen käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen piloteissa. 29 Käyttöä kuvaava tekijä Toimintoja käytetään 2,0 1,7 1,5 2,1 2,4 2 1,6 2,9 On mielekästä ja järkevää 2,6 1,9 2,1 2,7 3,6 2,7 1,8 3,5 On hyödyllistä 2,7 1,9 2,2 2,8 3,6 2,7 2,4 3,5 Oma sitoutuneisuus 2,4 1,7 1,9 2,5 3,2 2,5 1,7 3,4
30 5. YHTEENVETO JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA Hankkeen tavoitteiden mukaisesti ehkäisevän työn menetelmiä ja ryhmämenetelmiä tulisi käyttää nykyistä enemmän, sekä tehdä enemmän asiakastavoitteiden toteutumisen seurantaa. Ilmeisesti hankkeen kohdekunnissa näitä menetelmiä käytetään parhaimmillaankin vain jossain määrin tai ei lainkaan. Tämä on tietenkin luonnollista näin hankkeen alkuvaiheessa. Hankkeen tavoitteena on se, että pilottikohtaisesti sovittuja menetelmiä käytetään kautta linjan suuressa määrin tai jopa hyvin suuressa määrin. Menetelmien käytön oletetaan olevan yhteydessä siihen, miten työntekijät näkevät menetelmien hyödyt ja mielekkyyden ja miten sitoutuneita he ovat menetelmien käyttöön. Tältä osin menetelmien (kuten esimerkiksi Audit menetelmä, Mini-interventio ja Mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen menetelmät) käyttö nähdään tavallisesti jossain määrin mielekkäänä, järkevänä ja hyödyllisenä, ja niiden käyttöön on jossain määrin sitouduttu. Hankkeessa ja piloteissa olisi nyt pyrittävä siihen, että työntekijät osaisivat nähdä vielä paremmin menetelmien hyödyt ja mielekkyyden, sekä sitoutua tätä kautta menetelmien käyttöön. Tässä suhteessa kannattaa kiinnittää huomiota sekä myönteisiin että kielteisiin poikkeuksiin. Myönteisiä poikkeuksia ovat Audit menetelmän osalta Eurajoki ja Uusikaupunki, Miniintervention osalta Eurajoki ja Huittinen ja mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen menetelmien osalta Salo ja erityisesti Uusikaupunki. Ne pilotit, joissa menetelmät on koettu kielteisemmin, voisivat hyötyä edellä mainittujen pilottien kokemuksista. Pitäisi pohtia miten kokemusten vaihtoa voitaisiin hankkeen puitteissa edistää. On tärkeää tarkastella myös sitä, missä määrin ne tekijät, joiden voi olettaa edistävän kokemusta menetelmien hyödyllisyydestä ja mielekkyydestä, sekä sitoutumista menetelmiin alkavat käynnistyä piloteissa ja koko hankkeessa. Sellaisina tekijöinä, joiden oletettiin vaikuttavan sekä suoraan että menetelmää koskevien asennetekijöiden kautta menetelmän käytön lisääntymiseen, selvitettiin menetelmää koskevaa
koulutusta, menetelmän harjoittelua, aikaa menetelmän käyttöön, sekä esimieheltä ja työtovereilta saatua tukea. 31 Työntekijät katsoivat yleisesti, että menetelmiä koskevaa koulutusta, menetelmän käytön harjoittelua, aikaa menetelmän käyttöön, sekä esimiehiltä ja työtoverilta saatua tukea oli ollut vain vähäisessä määrin. Menetelmän käyttöä edistävissä tekijöissä oli myös pilottikohtaisia eroja, joihin hankkeen sisäisissä keskusteluissa kannattaa kiinnittää huomiota. Onko esimerkiksi koulutus jossain kyetty järjestämään muita paremmin vai mistä on kysymys? Kehittämisehdotuksia 1. Edistetään edelleen, mm. koulutusten tuloksellisuuteen liittyvää, kokemusten vaihtoa hankkeen puitteissa. 2. Kiinnitetään erityistä huomiota tiedon siirtymiseen koulutuksesta työn tekemiseen ja tähän liittyvien siirtomekanismien hyödyntämiseen. Pilottien esimiehille tulisi järjestää tilaisuuksia, joissa tätä asiaa käsitellään. Vastaava ehdotus tuli esille myös pilottikohtaisissa arviointien yhteenvedoissa. Koulutusten järjestämiseen ja koulutuksista tiedottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta asenne saadaan myönteiseksi, sekä varmistaa koulutusten jälkeen, että menetelmien käyttöönottoon panostetaan. Myös asiakaskohtaisten tavoitteiden seurannan tulisi olla itsestäänselvyys pitkäaikaisissa asiakassuhteissa ja sitä varten käytettävissä olevista menetelmistä tulisi sopia työpaikkakokouksessa sekä järjestää tarvittavaa, myös harjoitteluun tukeutuvaa, koulutusta. Tämä voisi toteutua harjoittelun liittämisellä kiinteämmin koulutukseen sekä mahdollisesti hankkeen tukemalla työyksikkökohtaisen yhteisen menetelmiä koskevan seurannan järjestämisellä. Näitä asioita tulisi käsitellä työpaikkakokouksissa. 3. Menetelmän käytöstä pitäisi olla selvä maininta työntekijän toimenkuvassa. Tähän liittyen asiakastyössä olevilla tulisi olla käytössään selkeät ohjeet ehkäisevän työn menetelmien käytöstä eri asiakastilanteissa. Työpaikoilla tulisikin antaa menetelmien käyttöönottoon liittyvä ohjeistus ja kohdentaa se tarkoituksenmukaisesti eri työntekijöille. Menetelmien perustyöhön juurtumisen edellytyksiä ovat aika menetelmän käyttöön ja johdon selkeä tuki menetelmän käytölle. Arviointikyselyn toisella kierroksella pitäisi kysyä, kuuluuko edistettävän menetelmän käyttö ohjeistettuna työn-
tekijän rutiinitoimenpiteisiin, sekä pyrkiä kyselyn kohdentamiseen ottaen huomioon menetelmien käyttöä koskevat erilaiset toimenkuvat. 32