Vanhuksen hauraus-raihnaus-oireyhtymä (HRO) TIMO STRANDBERG, MATTI VIITANEN, TAINA RANTANEN, KAISU PITKÄLÄ. Duodecim 12/ 2006, geriatrian teemanumero

Samankaltaiset tiedostot
Ikääntyneiden ravitsemus ja gerastenian tunnistaminen. Timo Strandberg, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot Hyks

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

vanhuuden erityisnäkökohtia

Vanhuksen hauraus-raihnausoireyhtymä

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä

Säilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin!

Gerastenia miten diagnosoida ja mitä tehdä?

Fyysinen kuntoutuminen

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: Lähteitä

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke

Proteiinilisän merkitys ikääntymiseen liittyvän lihaskadon ehkäisyssä

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Jan Sundell dosentti, vt. ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, Sisätautivastuualueen johtaja

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Keskeiset ongelmat johtuvat ylipainosta. Keskeiset ongelmat johtuvat laihtumisesta ja alipainosta

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Haavapotilaan ravitsemus

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Toimintakyvyn muutoksen havaitseminen ja heikkenemisen hidastaminen

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Vajaaravitsemuksen hoito

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Lihasvoimaharjoittelun merkitys potilaan hoidossa. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, Sisätautivastuualueen johtaja

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Geriatrinen potilas päivystyksessä. Jani Mononen akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HYKS Peijaksen sairaala

YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN. Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS

Elämänkulku ja vanheneminen

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa

Vanhuksen gerastenia - tunnista riskipotilas. Koivukangas, Minna.

Kotihoito houkuttelevaksi työyhteisöksi? Kuntoutumista edistävä ja toimintakykyä ylläpitävä hoitotyö kotihoidossa kunnon motivaatiot asialle

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach Ludwigshafen DE Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

Hyvinvointia työstä Juha Oksa. Työterveyslaitos

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Potilasturvallisuustutkimuksen. seminaarisarja. Iäkkään toimintakykyä tukeva liikunta. Päivi Tikkanen Ylihoitaja, ft, TtL Päivi Tikkanen

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Terveelliset elämäntavat

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

HAURAS JA RAIHNAS VANHUS

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä

KOTIRUOAN MERKITYS TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄJÄNÄ

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

75 VUOTTA TÄYTTÄNEET KUOPIOLAISET SEURANTAPOTILAAT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ AJANJAKSOLLA

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Psykoositietoisuustapahtuma

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Transkriptio:

Hauraus-raihnaus-oireyhtymä () - Medikalisaatiota vai todellinen vanhusten ongelma? Timo Strandberg Geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot Vanhuksen hauraus-raihnaus-oireyhtymä () TIMO STRANDBERG, MATTI VIITANEN, TAINA RANTANEN, KAISU PITKÄLÄ Duodecim 12/ 2006, geriatrian teemanumero Esityksen rakenne Geriatriset oireyhtymät Sarkopenia - kakeksia :n ehkäisy ja hoito Geriatrian jättiläisiä = geriatrisia oireyhtymiä KÄSITE Sairaus SYYT PATOGENEESI OIREKUVA Vaihteleva (Frailty) Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Muistisairaudet Yksinäisyys Pidätyskyvyttömyys Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema Oireyhtymä 1 Oireyhtymä 2 Oireyhtymä 3 Geriatrinen oireyhtymä Määritellyt oireet Määritellyt oireet Määritellyt oireet Yhtenäinen ilmentymä (Primaarilla) :lla tarkoitetaan henkilöitä, joiden yleinen terveydentila on heikko ilman, että heidän tilannettaan voisi suoraa liittää tiettyyn diagnosoituun sairauteen. Heidän stressinsietokykynsä on alentunut, mikä lisää toimintakyvyn heikkenemisen, toiminnanvajauksien ja kuoleman riskiä. Useita taustasyitä Muuntelevat tekijät Inouye ym. JAGS 2007;55:780

:n yhteydet Tyypillinen potilas on laiha, lihaksistoltaan surkastunut, hitaasti usein rollaattorin kanssa liikkuva, useimmiten vanha nainen. Toiminnanvajaus Monisairastavuus alkoi itsenäisenä oireyhtymäkäsitteenä muotoutua 1980-luvulla Yhdysvalloissa Vaikka -potilas on jo alkanut siirtyä alaspäin vanhuuden raihnaistumisen portaikossa, :n kuvaan ei välttämättä vielä liity toiminnanvajausta tai dementoitumista :n tyyppisestä tilasta on kuitenkin puhuttu aiemminkin esimerkiksi käsitteillä vanhuudenheikkous, seniili devitalisaatio tai hauraat vanhukset Delphi Panel 2012 Eniten yksimielisyyttä: Frailty on olemassa ja sillä on kliinistä merkitystä On eri kuin disability Yleisistä preventio- ja hoitotoimista Ei yksimielisyyttä biomarkkereista :n seuraukset = geriatriaa Kaatuilu Murtumat Monilääkitys Toistuvat päivystyskäynnit ja sairaalahoidot Infektiot Toiminnanvajeet Kuolemanvaaran lisääntyminen Useita määritelmiä - tavallisimmat Friedin fenotyyppi-luokittelu Rockwoodin Frailty index Hybridimallit

Fig. 2 PHENOTYPIC METHOD KNOWN OR UNKNOWN ROOT CAUSE(S) INDEX METHOD Measured health deficists and disabilities The Women s Health and Aging Studyn aineistoon perustuva :n kriteeristö (ns. Fried) Tahaton laihtuminen Uupumus 60-vuotiaana ilmoitetun ja tutkimuksen alussa mitatun painon erotus vähintään 10 % aiemmasta painosta jokin seuraavista: - 3 pistettä tai vähemmän tarmoa asteikolla 0-10 - epätavallinen väsymyksen tunne suurimman osan tai koko ajan viimeksi kuluneen kuukauden aikana - epätavallinen heikkouden tunne suurimman osan tai koko ajan viimeksi kuluneen kuukauden aikana Measured clinical items FRAILTY FRAILTY 1) tahaton laihtuminen (weight loss) 2) subjektiivinen uupumus (exhaustion) 3) vähäinen fyysinen aktiivisuus 4) hitaus (slowness) 5) heikkous (weakness). Vähäinen fyysinen aktiivisuus Hitaus 90 kcal tai vähemmän viikossa koostuen seuraavista liikuntamuodoista - kävely - kohtuullisen rasittavat kotityöt - kohtuullisen rasittavat ulkotyöt - tanssiminen - keilaaminen - säännöllinen liikuntaharrastus kävelynopeus 4 metrin matkalla - 0.65 m/s tai vähemmän kun pituus alle 160 cm - 0.76 tai vähemmän, kun pituus 160 cm tai enemmän Risk of further disability, comorbidity and death Vähintään kolmen osatekijän toteutuminen merkitsee :ta ja 1-2 on :n esiaste. Heikkous puristusvoima dynamometrilla (paras kolmesta yrityksestä, dominantti käsi) - 17 kg tai vähemmän kun painoindeksi 23 kg/m 2 tai alle - 17.3 kg tai vähemmän kun painoindeksi 23-26 kg/m 2-18 kg tai vähemmän kun painoindeksi 26-29 kg/m 2-21 kg tai vähemmän kun painoindeksi 29 kg/m 2 tai enemmän Frailty calculator (Romero-Ortuno R ym. BMC Geriatrics 2010;10:57) Perustuu SHARE-tutkimuksen (Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe, 12 maata) aineistoon Uupumus Ruokahalun menetys Käden puristusvoima Kävelyvaikeus Vähäinen fyysinen aktiivisuus FRAILTY SCORE: Tai yksinkertaisemmin Painonlasku > 5 % Tuolista ylös alle x 5 ilman käsinojia Uupumuksen tunne TAI Kävelynopeus 4-10 metrin matkalla Frailty index (Rockwood) Eroaa Friedin kriteereistä siinä, että yksinkertaisesti kirjataan sairaudet ja toiminnanvajeet ja lasketaan niistä indeksi, FI 0= ei, 1=maksimivaje, esimerkiksi: 9 vajetta 36:sta, indeksi = 0.25 Eräässä väestöotoksessa 65+ henkilöillä FI>0.25 oli 22.7 %:lla, ennusti kuolleisuutta

Tyypillisiä laboratoriolöydöksiä Aliravitsemukseen liittyvät Pieni kolesterolipitoisuus Pieni albumiinipitoisuus Lievä anemia Ateroskleroosiin liittyvät Kohonnut homokysteiinipitoisuus Kohonnut herkän CRP:n pitoisuus Lihaskatoon liittyvä Pieni kreatiniinipitoisuus -nimitys Laihuuden ja painonlaskun liittyminen itsestään selvänä :ään on asetettu kyseenalaiseksi, koska myös lihavilla vanhuksilla voi olla (sarkopeeninen obesiteetti, fat-frail ) Näin frailty-termin kääntäminen pelkäksi hauraudeksi saattaa antaa oireyhtymästä väärän mielikuvan. % 50 40 30 20 10 0 Lihavuus (BMI >29) eri ikäryhmissä (Terveys 2000) 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85- Miehet Naiset 100 % :n tai sen esiasteen yleisyyslukuja Geneettiset tekijät, ateroskleroosi, krooninen tulehdus Fig. 4 Genes, epigenetics, ageing, cumulative oxidative stress, lifestyle, vascular dysfunction and atherosclerosis, trauma 80 60 40 20 PREVENTIO Vähäinen fyysinen aktiivisuus, vajaaravitsemus Kliiniset sairaudet Primaari COGNITIVE AND NEURONAL DYSFUNCTION, AGEING ENERGETICS ANOREXIA -Physiologic (NO, CCK, ghrelin, leptin) -Lack of protein, energy - INFLAMMATION -TNF-alfa -IL-1, IL-2, IL-6 LOSS OF MUSCLE MASS -Protein catabolism, -fibre changes HORMONES - Sex steroids, DHEAS GH,ghrelin, insulin/igf-1, thyroxine, intramuscular LPL LOSS OF MUSCLE STRENGTH - Fat accumulation, fiber and motor unit changes Sarcopenia/dynapenia 0 Kaikki kotona asuvat yli 65 v Esiaste yli 65 v Yli 80 v PALLIAATIO Sekundaarinen Toiminnanvajaus Exhaustion Weight loss Inactivity Gait speed Grip strength Social support, health services and technology, adaptation CLINICAL FRAILTY Strandberg & Pitkälä, Lancet 2007

Fig. 3 Vitality Prefrailty Frailty Disability Death Disease Ageing Age Loss of energy and reserves Adapted from Bortz, JAGS 1993;41:1004-8 Bortz WM. J Geront 2002;57A:M283-M288 ja sarkopenia :n tunnusmerkit ovat myös monia sarkopenian eli vanhuuden lihaskadon seurauksia ( heikentynyt liikuntakyky, alentunut lihasvoima) Luurankolihas on aineenvaihdunnan kannalta keskeinen ja tärkeä kudos Lihasmassa vähenee - mikä on normaalia vanhenemista? Vanhenemismuutokset Sexhormonit Apoptoosi Mitokondrioiden dysfunktio Neurodegeneratiiviset sairaudet, Motoneuronien menetys Käytönpuute Immobilisaatio Fyysinen inaktiivisuus painottomuus Sarkopenia Kakeksia Laitoshoito Nälkiintyminen Malabsorptio terveydenhuollon kuormittajana potilaat tulevat tavallisesti sairaaloiden akuuttiyksiköiden asiakkaiksi kaaduttuaan, tultuaan sekavaksi jonkin akuutin sairauden takia tai koska he usein tarkemmin määrittelemättömästä syystä - eivät selviydy kotona. Laitosten ja hoivakotien asukkaista monilla on Asian ydin ei ole normaalia vanhenemista Rasittaa yksilöä ja terveydenhuoltoa Pitäisikö siis tehdä jotain? Toimenpiteet säädettävä vaiheen mukaan :n tunnistaminen ja ehkäisy :n tehokas hoito ja ehkäisy edellyttävät, että se tunnistetaan ja sen kehittymiseen puututaan mahdollisimman ajoissa. :n varhaisessa ehkäisyssä nimenomaan avohoito ja muut kuin geriatrit ovat avainasemassa.

Lääkkeettömät hoitomuodot Proteiinivajauksen korjaaminen, tarvittaessa lisäravinteet Yhdistettävä: Fyysinen aktiivisuus ja lihasvoimaharjoittelu (iästä riippumatta, mutta ikään sovellettuna) Lääkkeet tai lääkkeenomaiset hoitomuodot Hormonikorvaushoito (testosteroni, estrogeeni) ja SARM Anaboliset steroidit (nandroloni) Kasvuhormoni Dehydroepiandrosteroni (DHEAS) D-vitamiini Anti-inflammatorit Omega-3 rasvahapot Sytokiiniantagonistit (medroksiprogesteroni, megestroliasetaatti, talidomidi, tetrahydrokannabinoli) TNF-alfa estäjät (infliksimabi, etaneserpti RAA-järjestelmään vaikuttavat lääkkeet (ACE-estäjät, ATR-salpaajat) Statiinit Greliini Erytropoetiini Kipulääkkeet (toimintakyvyn säilyttäminen) Psyykenlääkkeet (atyyppiset antipsykootit, mirtatsapiini) Karnitiini ja kreatiini vaikutus lihasten funktioon Preventio Palliaatio Visio :n ennaltaehkäisy voi onnistuessaan helpottaa ikääntyvän väestön hyvinvointia ja myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia n edettyä pitkälle, hoito on oireenmukaista ja jäljellä olevaa toimintakykyä tukevaa