Raision kaupungin strategia 2009 2013

Raision kaupungin strategia 2009 2013

Sisällysluettelo Raision kaupungin strategia 2009 2013 1. Strategian lähtökohdat...s. 3 Raision toiminta-ajatus Raision visio 2025 2. Muutosvoimat...s. 4 3. Keskeisimmät haasteet...s. 5 4. Strategiset näkökulmat...s. 9 5. Raision menestystekijät...s. 10 Lisätietoja: suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen puh. (02) 434 3203, 040 521 3252 marja-riitta.pulkkinen@raisio.fi www.raisio.fi > Päätöksenteko ja hallinto > Talous ja strateginen ohjaus 2

1. Strategian lähtökohdat Raision kaupungin strategiaa vuosiksi 2005 2009 on rakennettu kaupungin toiminta-ajatuksesta ja visiosta käsin. Raision toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kuvaa lyhyesti kaupungin perustehtävää eli sitä mistä kaupunki ottaa vastuun: Toiminta-ajatus merkitsee käytännössä sitä, että kaupunki järjestää asiantuntevia palveluja ja hakee asiakkaan tarpeisiin perustuvia ratkaisuja. Strategiakaudella toiminta-ajatusta selkiinnytetään täsmentämällä palveluittain, mikä on kaupungin vastuulla olevien palvelujen perustaso ja mahdollinen korotettu palvelutaso Raisiossa. Raision visio 2025 Visio on strategiaprosessiin osallistuneiden yhteinen näkemys tavoittelemisen arvoisesta tulevaisuudesta. 3 Visio on selkeästi parempi kuin nykytila: Raisio on innostunut ja uudistuskykyinen kaupunki, joka ennakkoluulottomasti ja peräänantamattomasti kehittää ratkaisuja monipuolisen palvelutarjonnan järjestämiseksi muuttuvissa oloissa. Kaupunki tukee Raisiossa asuvia ja työssä käyviä ottamaan vastuuta terveydestään, lä himmäisistään ja ympäristöstään. Raisio kaventaa asukkaiden hyvinvointieroja. Raision kaupunki toimii vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti Turun seudulla. Raisio rakentaa harmoniaa ihmisen ja luonnon rinnakkainelolle. Raisio on uusien mahdollisuuksien ja tapahtumien monimuotoinen kaupunki: paikka, jonne parhaat ammattilaiset hakeutuvat töihin.

2. Muutosvoimat Keskeisimpien muutosvoimien merkitys Muutosvoima Uhka Mahdollisuus 1. Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu x 2. Yhteisöllisyyden väheneminen x 3. Syrjäytyminen x 4. Yleisten terveysriskien kasvu x 5. Monikulttuurisuus, maahanmuutto x x 6. Huoltosuhteen heikkeneminen, meno- ja tulokehityksen kasvava epätasapaino 7. Henkilöstön ikärakenteen vanheneminen x x x x Muutosvoimat voivat olla kaupungin organisaation kannalta ulkoisia voimia tai sisäisiä paineita. Kaupungin on reagoitava muutospaineiden nostattamiin haasteisiin tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin. Muutosvoimat voivat sisältää uusia mahdollisuuksia ja toisaalta ne voivat olla luonteeltaan korostuneen uhkaavia. Tulevaisuuden kannalta merkittävää on tunnistaa, mitä nousee esille, kun maksimoidaan mahdollisuudet. 8. Teknologian kehitys x 9. Kunta- ja palvelurakenteen muutos x x 10. Ilmastonmuutos x x 4

3. Keskeisimmät haasteet Havaitut haasteet muodostuvat useista yhteen kietoutuneista tekijöistä eivätkä noudata organisaatiorajoja. Raision kaupungin toiminnan kannalta merkittävimmiksi lähitulevaisuuden haasteiksi nousevat ilmastonmuutos, kunta- ja palvelurakenneuudistus, väestön ikääntyminen ja kaupungin meno- ja tulokehityksen kasvava epätasapaino. Haasteet kietoutuvat myös toisiinsa, sillä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on hakea ratkaisuja nimenomaan väestönkehityksestä ja kuntatalouden epätasapainosta johtuviin haasteisiin ja yhdyskuntarakenteen ongelmiin. Yhdyskuntarakenne ja sen tiivistäminen ovat merkittäviä haasteita myös ilmastonmuutoksen kannalta. Voisi siis sanoa muutospaineiden tuulien käyvän sekä sisältä että ulkoa. Huoltosuhteen heikkeneminen Kaupungin palveluorganisaation uudistaminen Megaluokan haasteet Kunta- ja palvelurakenneuudistus Ilmastonmuutos Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen 5

Väestökehitys Raision väestö ikääntyy. Ikärakenteen tasapainottamiseksi Raisio tavoittelee väestösuunnitteessaan 100 asukkaan vuosittaista muuttovoittoa. Nämä molemmat seikat vaikuttavat myös kaupungin toimintaan. Väestön ikääntyminen muuttaa ja kasvattaa palvelutarpeita. Muuttovoiton saavuttaminen edellyttää riittävää ja monipuolista asuntotuotantoa. Muuttovoiton tukena on myös vanhoilla omakotialueilla vireillä oleva sukupolvenvaihdos. Ohessa väestösuunnite, joka perustuu viime valtuustokauden linjauksiin kokonaisväkiluvun kehityksestä. Suunnitteen ikärakennetta koskevat olettamukset on korjattu tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten laatiman ennusteen mukaisiksi. Suurin ero viime valtuustokauden ja nykyisen väestösuunnitteen välillä on ikäihmisten ja erityisesti 85 vuotta täyttäneiden osuuden ja lukumäärän kasvussa vuonna 2025. Uuden suunnitteen mukaan 85 vuotta täyttäneitä olisi tuolloin 115 enemmän kuin aiempi suunnite tuotti. Ero selittyy tilastokeskuksen ennusteeseen sisältyvillä pienentyneillä kuolemanvaaraolettamuksilla. 6

Palveluorganisaation uudistamisen laaja kenttä Väestön huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sitä, että samanaikaisesti tapahtuu kolme asiaa: palvelujen tarve kasvaa, kaupungin rahoituspohja uhkaa heiketä ja palvelujen tuottajat uhkaavat vähetä. Etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitys uhkaa heikentää muiden palvelujen rahoitusmahdollisuuksia. Raision kaupungin on löydettävä uusia tapoja organisoida kaupungin vastuulla olevia palvelut. Raision vahvuutena on jo nyt toimintaa ja taloutta läpivalaisevat taulukot ja kattava osaaminen käy- tännön prosessien parantamisessa. Työkaluista huolimatta viime strategiakierroksella ei onnistuttu luomaan merkittäville ja laajoille prosesseille soveltuvaa johtamismallia (lasten ja nuorten palvelut sekä maankäyttöprosessi). Strategian vaatimusta menokehityksen hidastamisesta ei myöskään onnistuttu täyttämään. Epäonnistumiseen on saattanut vaikuttaa sektoroitunut johtamis- ja toimintatapa, jota tulisikin kehittää joustavampaan suuntaan. Haasteena on kaupungin organisaation joustavuuden ja voimavarojen liikkuvuuden lisääminen. Palvelujen priorisointitarve lisääntyy tiukkenevan talouskehityksen vuoksi. Tästä johtuen kaikkia palveluita ei ole mahdollista tuottaa aiemmassa laajuudessa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kaupunkilaisten, perheiden ja yhteisöjen vastuun lisääminen. Kuntien eläkevakuutuksen arvion mukaan kuntasektorin eläkepoistuma 2006 2011 on noin 80 000 työntekijää. Vuoteen 2015 mennessä poistuma on noin 165 000 työntekijää. Raision kaupungin osalta poistuma 2008 2015 on 363 henkilöä ja 2008 2025 yhteensä 766 henkilöä. Arvio kattaa sekä vanhuuseläkkeelle että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät. Eläkepoistuma tarjoaa myös yllykkeen uudistaa palveluiden järjestämistapaa. Henkilöstötarpeen ennakointiin ja ikääntyvän henkilöstön jaksamisen tukemiseen tarvitaan tehokkaita työvälineitä henkilöstösuunnittelussa. Kaupungin rekrytointitoiminnassa edistetään myös maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden palkkaamista kaupungin palvelukseen mahdollisimman monella toimialalla. Tämän lisäksi on tärkeää, että kaupunki toimii aktiivisesti työmarkkinoiden kansainvälistymistä vahvistavissa elinkeinoja työllisyyspoliittisissa hankkeissa. 7

Nykyinen Paras-lainsäädäntö on voimassa vuoden 2012 loppuun, mutta keskustelu jatkosta käynnistyy jo syksyllä 2009. Seudun palvelu- ja kuntarakenteessa on odotettavissa muutoksia jo tällä strategiakaudella. Kaupungin luottamushenkilöiden, johdon ja työntekijöiden on kyettävä toimimaan entistä haasteellisemmassa kuntakentän kehittämisverkostossa huolehtiessaan Raision ja seudun intressien yhteensovittamisesta. Tietotekniikka avaa uusia mahdollisuuksia kunnan palvelujen järjestämiseen. Haasteena on ensinnäkin parantaa kuntalaisten palveluja luomalla sähköisiä asiointipalveluja. Toisena haasteena on hyödyntää tietotekniikkaa palvelutuotannossa. Kolmantena on vielä mainittava viestintäteknologian soveltamismahdollisuudet tehokkaassa verkkotiedottamisessa (24/7). Raisiossa asuvien ulkomaan kansalaisten, ulkomailla syntyneiden ja muunkielisten määrä on noussut viime vuosina ja kehitys jatkunee samansuuntaisena. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden juurtuminen suomaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille on tärkeä haaste ja mahdollisuus. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Ilmastonmuutoksesta käytävä keskustelu vaikuttaa kuntien kehittämiseen strategiakaudella. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet vaikuttavat maankäytön tehostamiseen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Energiankulutuksen vähentäminen edellyttää muutoksia liikkumisen, lämmityksen sekä sähkön ja materiaalien käytön ratkaisuihin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän ja mm. vedenpinnan tasoon asettavat haasteita rakentamiselle. Joukkoliikenteen lisäämisellä on mahdollista hillitä ilmastonmuutosta. 8

4. Strategiset näkökulmat Strategian ydinkysymys on, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta Raisio pystyisi hyödyntämään maksimaalisesti muutosvoimia ja selviytyisi muutospaineista edetäkseen kohti visiota, samalla perustehtävästään huolehtien. Strategiaa kannattaa rakentaa mahdollisimman monipuolisesti eri näkökulmista, jotta lopputulos on tasapainoinen. Näköpiirissä olevien muutosvoimien perustella strategiset näkökulmat on määritelty seuraavasti: 1. Kaupungin toiminnan, henkilöstöpolitiikan ja talouden näkökulma: Miten kaupungin tulee organisoida toimintansa ja voimavarojensa käyttö? Miten kaupunki säilyttää kykynsä kehittyä? Mihin kaupungin pitää keskittyä talouden hallinnassa? 2. Kuntalaisen näkökulma Missä kaupungin pitää onnistua kuntalaisen ja yleensäkin sidosryhmien silmissä? 3. Seudun näkökulma Missä Raision pitää onnistua vahvistaakseen seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa? Missä kaupungin pitää onnistua sovittaakseen yhteen Raision ja seudun tasapainoisen kehityksen? 4. Raision vastuu maailmanlaajuisista ongelmista Missä asioissa ja miten Raision kaupunki pystyy kantamaan vastuuta maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi? 9

5. Raision menestystekijät RAISION STRATEGIAKARTTA 8. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Raision menetystekijät on ryhmitelty oheiseen strategiakarttaan edellä mainittujen näkökulmien mukaisesti. 7. Raisio on vahva ja itsenäinen toimija Turun seudulla 6. Vetovoimainen toimintaympäristö elinkeinoelämälle 4. Perustason turvaaminen palveluissa 3. Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta 1. Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen 5. Viihtyisät asuinalueet ja turvallinen ja mielenkiintoinen elinympäristö Seuraavissa taulukoissa on koosteet Raision kaupungin menestys tekijöistä ryhmiteltynä edellä mainittujen näkökulmien mukaan. Menestystekijöille on asetettu tavoitetasot vuoteen 2013. Lisäksi on esitetty mittarit/ mittariaihiot tai seurantatapa, joiden avulla toteutumia voidaan arvioida. 10

Kaupungin toiminta, henkilöstöpolitiikka ja talous Kriittinen menestystekijä Mittari tai seurantatapa Taso 2013 1. Tarvelähtöisten palvelumallien kehittäminen Kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen asiakkaan tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen Ensivaiheessa uudistetaan lasten ja nuorten palvelumallit päämääränä lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Erikseen harkitaan muiden palvelumallien jatkokehittämisen tarve Kaupunginvaltuuston päätös lasten ja nuorten palvelujen järjestämisestä Kaupunginvaltuuston päätös v. 2011 v. 2012 Toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus paranee kaikissa palveluryhmissä Yksikköhintojen muutos (%) Palvelukokonaisuuksia koskevat optimointikriteeristöt: kehittäminen käyttöönotto Koko kaupungin tasolla 3 5 % vuoteen 2008 verrattuna v. 2009- v. 2010- Kaupungin talous on kestävällä pohjalla Menokehitys hidastuu Lainarahoitusta käytetään vain investointeihin, lainakehitystä seurataan puolivuosittain Menokehitys noudattaa tulokehitystä, raportoidaan valtuustolle Vuosikate/nettoinvestoinnit (%) Arvioidaan vuosittain talousarvioiden yhteydessä 100 % 11

Kaupungin toiminta, henkilöstöpolitiikka ja talous Kriittinen menestystekijä Mittari tai seurantatapa Taso 2013 2. Henkilöstövoimavarojen hyvä hallinta Osaamisen pitkäjänteinen johtaminen Monitaitoisuuden lisääminen, monialaisten tehtävien kehittäminen Raision kaupunki työnantajana edistää ammatillista liikkuvuutta ja joustavan työuran kehittämistä Henkilöstöstrategian painotuksia: Työvoiman saatavuus Osaamiskartoitukset Tehtävänkuvien muutokset Sisäisen liikkuvuuden määrä Yli henkilökohtaisen eläkeiän kaupungin palveluksessa olevat Työvoiman saatavuus hyvä Henkilöstön kehittämissuunnitelmat kunnossa Selvää kasvua v. 2009 verrattuna tehtävänkuvien kehittämisessä, sisäisessä liikkuvuudessa ja työurien pituuksissa Sisäisen verkostoyhteistyön vahvistaminen Arviointi organisaatiorajat ylittävästä moniammatillisesta yhteistyöstä raportointi konsernijaostolle. v. 2010 Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen 3. Teknologian hyödyntäminen palvelutuotannossa Kunta 10-tutkimus Mainetutkimus Koetun työkyvyn indeksi nousee kaikkien kuntien keskiarvoon Mainetutkimus: Henkilöstöpolitiikkaa koskevat osiot + 10 % Teknologian hallittu ja kattava hyödyntäminen Tarkoituksenmukaisessa muodossa olevaa tietoa ja tiedonsiirtoa käytetään tehostamaan työprosesseja Tietotekniikkaa hyödynnetään palvelutuotannossa Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palveluryhmissä Kaupunginhallituksen konsernijaoston selonteko valtuustolle v. 2011 12

Kuntalaisen näkökulma Kriittinen menestystekijä Mittari tai seurantatapa Taso 2013 4. Perustason turvaaminen palveluissa Valtuustokauden alkupuolella painopiste on palvelujen häiriötilojen minimoimisessa Valtuustokauden puolivälin jälkeen saavutetaan valmiudet siirtyä perustasolle pois häiriötilasta Tilaajan määritykset palvelujen perustasoista on kattavasti käytettävissä vuonna 2011 Valtuustokauden lopulla on aikaisintaan mahdollisuuksia perustason ylittäviin laatuvalintoihin Kaupunki tukee aktiivisen elämäntavan vahvistamista ja asukkaiden omia voimavaroja terveyden edistämisessä Mahdollisuudet vapaaehtoistyön tekemiseen kasvavat 5. Viihtyisät asuinalueet, turvallinen ja mielenkiintoinen elinympäristö Edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle Turvallinen asuin- ja elinympäristö Fyysisen kaupunkikuvan kaunistaminen Määritykset sisällytetään tilauksiin Määritykset sisällytetään tilauksiin Määritykset sisällytetään tilauksiin PYLL-indeksi (seuranta viiden vuoden jaksoissa: seuraava v.2009-2013) Mainetutkimus Valmistuneet asunnot, nettomuutto Mainetutkimus Keskikaupunkialueen osayleiskaava Peruskorjauspainotus investointiohjelmassa v. 2010 v. 2011 v. 2012 Tilastollisesti merkittävä muutos parempaan + 10 % vuoteen 2008 verrattuna, nousee hyvälle tasolle Noin 200/100/vuosi V. 2008 taso säilyy Valtuustossa 2013 V. 2010-2011 Seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä tapahtumia 6. Vetovoimainen toimintaympäristö elinkeinoelämälle Raisio edistää elinkeinopolitiikallaan liiketoimintamahdollisuuksien kasvua ja verkostojen laajentumista Turun seudulla Vetovoimaiselle liike- ja yritystoiminnalle luodaan edellytyksiä, painopisteenä pohjoiset alueet Tapahtumien määrä Työpaikkamäärä ja yritysten määrä Mielikuva yrityspäättäjien silmissä Uuden liike-, tuotanto- ja toimistotilan määrä 13 Valtakunnallisesti merkittäviä 2/vuosi, seudullisesti 4/vuosi Kasvu 5 % Säilyy vähintään vuoden 2008 tasolla (Mainetutkimus) Lisäys 50.000 m2

Seudun näkökulma Kriittinen menestystekijä Mittari tai seurantatapa Taso 2013 7. Raisio on vahva ja itsenäinen toimija Turun seudulla Vahva peruskunta on demokratian kannalta paras ratkaisu Raisiolla on hyvät taloudelliset ja muut edellytykset olla runkona vahvalle, nykyistä suuremmalle peruskunnalle Raisio hakee ratkaisuja, joilla yhteen sovitetaan Raision ja seudun tasapainoinen kehitys: Raision kaupunki on mukana kaupunkiseudulla teknisten palvelujen tuotantoyhtiöiden toiminnassa ja tilaamisen verkostoyhteistyössä Raisio sitoutuu hankkeisiin, joiden tavoitteena on syventää kaupunkiseudulla verkostoyhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sivistys- ja vapaaaikapalveluissa Varmistetaan, että Raision rooli palvelujen järjestäjänä läntisellä vyöhykkeellä on kustannusneutraali Raisio osallistuu Turun seudun elinkeinopoliittiseen yhteistyöhön alueen osaamispääoman vahvistamiseksi ja osaamisvahvuuksien yhdistämiseksi sekä yhteistyön kehittämiseksi Raisiolla on vahva ja vetovoimainen palveleva keskusta Vahvistaa myös seudun monikeskuksisen aluerakenteen kehittymistä Raision kaupunki päättää osallistumisesta pitkäjänteisten Raisiota ja seutua koskevien kustannus- ja hyötyvertailujen perusteella Erillinen selvitys demokraattisesta vaikuttamisesta ja aktiivisesta toiminnasta seudun elinkeinopoliittisissa yhtiöissä Turun seudun aluerakennetarkastelu Raisio on itsenäinen kaupunki Raisiolla on valmiudet päätöksentekoon suuremmasta peruskunnasta seudun länsivyöhykkeellä Päätökset vuoteen 2011 mennessä Raportointi konsernijaostolle Viimeistään v. 2013 14

Raision vastuu maailmanlaajuisista ongelmista Kriittinen menestystekijä Mittari tai seurantatapa Taso 2013 8. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Joukkoliikenneakselin korostaminen asunto- ja työpaikkaalueiden suunnittelussa edistää taajamarakenteen tiivistymistä, raideliikenteen mahdollisuuksia selvitetään Joukkoliikenteen käytön edistäminen Energiankulutuksen vähentäminen Uusiutuvien energiamuotojen käyttö kaukolämmön tuotannossa Joukkoliikennereittien varrella (esim. < 700 m) asuvien osuus, % Joukkoliikenteen käyttäjämäärä ~ seutulipun käyttäjämäärä, hlöä Energiankulutuksen määrä kaupungin kiinteistöissä ja katuvalaistuksessa, kwh/m3 Uusiutuvalla polttoaineella tuotetun kaukolämmön osuus, % Kasvu 10 % Kasvu 10 % Alenee 10 % 5 % Strategian linjauksia täsmennetään valtuustokauden aikana seuraavilla pitkän tähtäyksen ohjelmilla: Henkilöstöstrategia Lasten ja nuorten palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden kehittäminen Elinkeino-ohjelma Asuntopoliittinen ohjelma Maankäyttö- ja rakentamisohjelma Maapoliittinen ohjelma 15

Raision kaupunki, PL 100, 21201 Raisio Puh. (02) 434 3111, Faksi (02) 434 3352 raision.kaupunki@raisio.fi, www.raisio.fi Mainostoimisto Hurraa Oy/Uusiaura Oy 2009