Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1
1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2
Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso. syvä uni kevyt uni torke / mikrouni erittäin väsynyt väsynyt Väsymyksellä tarkoitetaan vaikeutta pysyä hereillä. ei väsynyt / ei vireä vireä erittäin vireä 3
Kuinka yleistä ja vaarallista ajonaikainen väsymys on? Puhelinhaastatteluun perustuvat tutkimus, Ranska 1 : - 28 %:lla voimakasta väsymystä ajaessa edellisenä vuonna - 11 %:lla läheltä piti tilananne; 46 %:ssa kysymys väsymyksestä - 6 %:lla onnettomuus,; 5 %:ssa kysymys väsymyksestä - väsymysonnettomuuksia enemmän kaupunkialueella (54 %), lyhyillä matkoilla (85 %) ja päivällä (85 %) - läheltä piti tilanteeseen joutumista ennustaa väsyneenä ajaminen edellisenä vuonna (6,5-kertainen riski), onnettomuuksia taas nuoruus (2,3) ja väsyneenä ajaminen edellisenä vuonna (2,0) Onnettomuustilastoihin perustuvat tutkimus, USA 2 : - kun puuttuva tieto kuljettajan tilasta otetaan huomioon, uneliaisuus selittää 7 % kakista kolareista, 13 % sairaalahoitoon johtaneista kolareista ja 17 % kuolonkolareista - alkuperäisissä tilastoissa vastaavat osuudet 4 %, 8 % ja 4 % - väsymysonnettomuuksien osuus noin 3,5-kertainen verrattuna virallisiin tilastoihin 1 Sagaspe ym. J. Sleep Res., 2010 19, 578 584. 2 Tefft, Acc. Anal. Prev. 2012, 45, 80 186.. 4
Mistä ajonaikainen väsymys johtuu? 1. Vähäinen / häiriintynyt uni - 1 yö 0h unta = 5 yötä 4h unta per yö = 0,5 1 promillen humala 2. "Väärä" vuorokaudenaika - voimakasta väsymystä esiintyy yöllä noin 10 kertaa enemmän kuin päivällä 3. Pitkä yhtäjaksoinen ajaminen - pitkä yhtäjaksoinen ajaminen väsyttää sitä enemmän, mitä heikommin ennen ajamista on nukuttu 4. Ajamisen yksitoikkoisuus - yksitoikkoisuus väsyttää yhtä paljon kuin yöunen jääminen puoleen normaalista 5. Alkoholi, lääkkeet, sairaudet - myös pienet alkoholimäärät (< 0,5 promillea) + univaje väsyttää merkittävästi 5
Ajonaikainen väsymys ja käyttäytyminen Ei unelias - kasvolihasten normaali jänteys - normaalit silmänräpäytykset, lyhyet vilkaisut - ajoittaiset kehon liikkeet ja eleet Hieman unelias unelias - maneereja (silmien hierominen, kasvojen vääntely, haukottelu) - tavallista hitaampana silmäluomien sulkemisena - kasvojen heikentyneenä lihastonuksena - lasittuneelta / samealta vaikuttavana katseena, tuijottamisena Hyvin unelias - hitaat ( 2 3 s) silmäluomien sulkemiset, silmien pyörähtävät liikkeet - katseen huono fokusointi, silmät ristissä - heikentynyt lihastonus kasvoissa - ilmeisen aktiivisuuden puuttuminen ja sitten säpsähdykset Äärimmäisen unelias - henkilö on nukahtamaisillaan, pitkittyneitä ( 4 s) silmäluomien sulkemisia - pitkittyneet matalan aktiivisuustason jaksot ja toistuvat säpsähdykset Drowsiness Continuum, Wierwille & Elssworth 1994 6
1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 7
Mitä vireyden hallintakeinoja kuljettajat käyttävät? Kyselytutkimus, Ruotsi - yleisimpiä vireyden hallintakeinoja auton pysäyttäminen ja kävely (54 %), ikkunan avaaminen (47 %), kahvin juominen (45 %), juttelu matkustajan kanssa (35 %) - nokosia käytti 18 % - nokosia käyttivät erityisesti ne, jotka olivat ajaneet kolarin väsyneenä, olivat ajaneet väsyneenä, ammattikuljettajat, miehet ja 46-64 v - nuoret käyttivät tehokkaita keinoja vähemmän - 32 % kuljettajista piti autoon asennettua, vaarallisesta ajamisesta kertovaa vireysmittaria tehokkaana keinona tiedottaa väsymyksestä - kuljettajan fysiologisesta tilasta kertovaa mittaria piti tehokkaana, 16 %, tienvarsien kylttien antamaa tietoa 12%, median antamaa tietoa 9% ja auton katsastuksessa annettua tietoa 4% Anund ym. J. Sleep Res. (2008) 17, 16 22 8
Mitä vireyden hallintakeinoja kuljettajat käyttävät? Päiväkirjatutkimus, Suomi (pitkänmatkan raskaan liikenteen kuljettajat) - yleisimpiä vireyden hallintakeinoja (virallisten taukojen ulkopuolella) kahvi (yövuoroista 34 %:ssa, päivävuoroista 16 %:ssa) juttelu (20 %, 9 %) virvoitusjuomat (14 %, 1 %) kehon liikkeet (12 %, 8 %) radio (9 %, 2 %) laulu/viheltely (9 %, 4 %) makeiset (8 %, 3 %) lämpötilan säätäminen (6 %, 2 %), nokoset (5 %, 2 %) Pylkkönen ym. TSR-loppurapotti, 2013. 9
Tiedotus ja koulutus Meta-analyysi tiedotusinterventioista 1 - kampnanjan vaikuttavuutta voidaan parantaa, kun esitettävä aineisto on kertätty siltä maantieteelliselta alueellta, jossa kohderyhmä asuu/liikkuu (viestin vieminen kontekstiin) RCT-tutkimus raskaan liikenteen kuljettajille suunnatusta koulutusintervetiosta 2 - ajonaikainen vireys parani jonkin verran päiväajossa, mutta ei yöajossa 1 Phillips ym. Accident Analysis and Prevention 2011, 43, 1204 1218. 2 Pylkkönen ym. TSR-loppurapotti, 2013 Sallinen 2013 10