Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Suomen metsien inventointi

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat MELA hakkuumahdollisuusarviot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Riittääkö puu VMI-tulokset

Puuraaka-aineen saatavuus

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Metsäohjelman seuranta

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsäpolitikkafoorumi

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

MELA käyttäjäsovelluksia ja -kokemuksia

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Suomen metsävarat

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsäohjelman seuranta

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Metsäohjelman seuranta

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Puukauppa, tammikuu 2011

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Metsäohjelman seuranta

MELA2009: energiapuun korjuu

Metsäohjelman seuranta

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Metsäohjelmien seuranta

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäohjelman seuranta

hinnoitteluun ja puukauppaan

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Metsäohjelman seuranta

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat ainespuun alueelliset hakkuumahdollisuusarviot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Energiapuu ja metsänhoito

Biohiilestä lisätienestiä

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Transkriptio:

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Aines- ja polttopuukertymä sekä metsähakkeen käyttö vuosina 2000-2009 milj. m³/v 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 Ainespuu Polttopuu Metsähake 20,0 10,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Metla/Metinfo 13.6.2010

Ainespuun suurin kestävä hakkuukertymäarvio VMI7-VMI10 milj. m 3 /v 80 70 60 50 40 30 Kuitu Tukki Yhteensä 20 10 0 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10

Laskelmakehikko Simuloinnin ohjaus: > simulointiparametrit - metsänkäsittelyohjeet - hinnat ja kustannukset. Optimoinnin ohjaus: > optimointitehtävä (strategiset tavoitteet ja rajoitteet) - tavoitefunktio - rajoitteet Metsävaratiedot: koeala- ja puutiedot MELA Metsikkösimulaattori - luonnonprosessimallit - käsittely- ja talousmallit Optimointi (JLP) Hakkuumahdollisuusarviot

Aineisto ja oletukset 1. Metsävaratiedot: VMI10 -koeala ja puutiedot (2004-2008) arviot oksaston, kannon ja juurten määristä perustuvat Repolan (2009a,2009b) ja Marklundin (1988) biomassayhtälöihin 2. Metsänkäsittelyvaihtoehdot: Vuoden 2006 metsänkäsittelysuositukset (Pohjois-Suomi ja turvemaat v. 2007 suositukset) Energiapuu otettu huomioon suositusten mukaisissa hakkuuvaihtoehdoissa leimausja harvennusrajat, harvennukset alaharvennusperiaatteella: Energiapuun korjuuvaihtoehdot: - Harvennus: integroitu aines- ja energiapuuhakkuu; energiapuuhakkuu - Siemenpuuhakkuu (mänty): ainespuuhakkuu + kantojen korjuu - Avohakkuu: hakkuutähteiden - oksat ja kannot korjuu (kuusikot); kuivahkon kankaan kantojen korjuu (männiköt) Energiapuun korjuu mahdollinen kankaiden ja turvemaiden kasvupaikoilla 1-4; puhdas ainespuuhakkuu aina myös vaihtoehtona Integroidussa korjuussa: energiapuu d 1.3 4-11 cm, ainespuu d 1.3 > 11 Kasvatushakkuiden kokopuukorjuussa ravinnehävikki huomioon käänteisenä lannoitusreaktiona (Jacobson & Kukkola 1999); uudistushakkuissa ravinnehävikkiä ei otettu huomioon Latvustähteestä talteen 70 %, kannoista nostoon vain > 20 cm 90 %:n saannolla

3. Hinnat Ainespuu: Kantohinnat vuosien 1999-2008 toteutuneet keskiarvot puutavaralajeittain v. 2008 rahanarvossa, /m 3 Puutavaralaji Kantohinnat Etelä- Rannikko, Etelä-Pohjanmaa, Suomi Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ahvenanmaa Mäntytukki 58,00 54,80 50,50 36,15 Kuusitukki 55,95 51,55 41,20 35,35 Koivutukki 52,20 45,35-33,10 Mäntykuitu 16,10 17,05 17,05 14,00 Kuusikuitu 25,80 24,80 20,55 15,55 Koivukuitu 15,65 16,40 16,15 11,60 Tienvarsihinta: kantohinta + keskimääräinen tilastoitu korjuukustannus (tukki 6,45 /m 3, kuitu 11,75 /m 3 ) Energiapuu: Kantohinta : oksat yms. 4 /m 3, runkopuu 15 /m 3, kannot 4 /m 3 Käyttöpistehinta: metsähake 30 /m 3 (~15 /MWh) Energiapuun korjuu- ja haketustuki niiden ehdot täyttäville runkolukuharvennuksille (7 /m 3, 1,7 /i-m 3 ) Korjuu- ja metsänhoitokustannusten yksikköhinnat tilastoituja keskihintoja (lisätietoja http://www.metla.fi/metinfo/mela > MELA Tulospalvelu > Laatuseloste)

4. Hakkuulaskelmavaihtoehdot laskelmat metsäkeskuksittain laskelmajakso 50 vuotta (viisi 10 -vuotiskautta) tulokset perustuvat tienvarsi- ja käyttöpistehintoihin kustannukset laskettu vastaavasti ainespuulle tienvarteen ja energiapuulle (haketettuna) käyttöpisteeseen (energiapuun korjuussa sovelletut ajanmenekki-/tuottavuusmallit: Laitila ym. 2004, 2007, Kärhä ym. 2004, 2006, Heikkilä ym. 2005) käytetyt rajoitteet/tavoitteet vain ainespuulle, energiapuulla ei rajoitteita/tavoitteita (mukana kuitenkin nettotulojen laskennassa) Nettotuottojen maksimointi 5 % korkokannalla ilman rajoitteita (Suurin nettotulo) Suurin kestävä hakkuukertymä (Suurin kestävä)) max NTN 4 % korkokannalla alueellisin kestävyysrajoittein tasainen tai nouseva ainespuun kokonaishakkuukertymä tasaiset tai nousevat nettotulot tukkikertymä jatkuvasti vähintään 1. kymmenvuotiskauden tasolla Vuosien 2004-2008 kertymätaso (Hakkuut 2004-2008) max NTN 4% rajoitteena vuosien 2004-2008 keskimääräinen ainespuun puutavaralajeittainen hakkuukertymä metsäkeskuksittain

milj. m 3 /v 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Hakkuukertymä 2007-2036 Tukkikertymä Kuitukertymä Ranka Latvus Kantopuu Ainespuukertymä Energiapuu 2007-2016 2017-2026 2027-2036 Suurin nettotulo: Ainespuukertymä 95,6 68,0 74,6 Tukkikertymä 45,4 25,1 28,8 Kuitukertymä 50,2 42,9 45,8 Energiapuu 19,0 12,0 12,3 Ranka 2,6 5,2 4,6 Latvus 5,6 3,1 3,0 Kantopuu 10,8 3,8 4,7 Suurin kestävä: Ainespuukertymä 70,3 78,4 79,9 Tukkikertymä 32,9 33,4 33,7 Kuitukertymä 37,4 45,0 46,2 Energiapuu 12,9 13,9 12,7 Ranka 2,1 4,3 3,9 Latvus 3,7 3,8 3,4 Kantopuu 7,2 5,7 5,5 10,0 0,0 2007-2016 2017-2026 2027-2036 Hakkuut 2004-2008 : Ainespuukertymä 56,0 56,1 56,1 Tukkikertymä 25,7 25,7 25,6 Kuitukertymä 30,3 30,4 30,5 Energiapuu 16,4 20,2 18,1 Ranka 6,6 10,7 9,4 Latvus 4,2 4,8 4,4 Kantopuu 5,7 4,7 4,3

Energiapuukertymä 2007-2036, milj. m 3 /v 100,0 80,0 60,0 40,0 Ranka Latvus Kantopuu Energiapuu 20,0 Ainespuukertymä 0,0 Suurin nettotulo Suurin kestävä Hakkuut 2004-2008

Ainespuun hakkuukertymä puulajeittain milj. m 3 /v 100 90 80 70 Suurin nettotulo Suurin kestävä Hakkuut 2004-2008 60 50 40 30 20 Muu lehtipuu Koivu Kuusi Mänty 10 0 Ainespuun keskimääräinen kertymä 2007-2036, milj. m³/v Suurin nettotulo Suurin kestävä Hakkuut 2004-2008 VMI10/2009 (* VMI10/2009 (* VMI10/2009 (* Mänty 37,7 39,4 35,3 36,0 24,5 24,5 Kuusi 27,4 27,9 26,9 26,7 23,2 23,2 Koivu 11,9 13,0 11,6 12,4 7,2 7,1 Muu lehtipuu 2,3 2,6 2,3 2,6 1,3 1,3 Yhteensä 79,4 82,9 76,2 77,6 56,0 56,1 *) Lähde: VMI10/2009-laskelmat Metinfo MELA Tulospalvelu

Hakkuupinta-alat 2007-2036 1000 ha/v, 800 700 600 Uudistushakkuu ja hakkuutähteet Uudistushakkuu Energiapuuharvennus Integroitu harvennus Ainespuun kasvatushakkuu 500 400 300 200 100 0 Suurin nettotulo Suurin kestävä Hakkuut 2004-2008

Puuston tilavuus puuntuotannon maalla, milj. m 3 3 000 3 000 2 500 2 500 2 000 2 000 1 500 1 000 Lehtipuu Kuusi Mänty 1 500 1 000 Lehtipuu Kuusi Mänty 500 500 0 0 Suurin nettotulo Suurin kestävä Hakkuut 2004-2008 Suurin nettotulo Suurin kestävä Hakkuut 2004-2008 Lähde: VMI10/2009-laskelmat Metinfo MELA Tulospalvelu

Hinnan ja tukien vaikutus energiapuukertymään Käyttöpistehinta (-15 %) 25 /m³ 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Suurin kestävä: energiapuun käyttöpistehinta - 15 % 2007-2016 2017-2026 2027-2036 Ranka Latvus Kantopuu Energiapuu - hinnanalennuksen vaikutus keskimäärin 30 v:ssa (energiapuukertymästä säilyy) Suurin Suurin Hakkuut n-tulo kestävä 2004-2008 Energiapuu 0,61 0,62 0,71 Ranka 0,44 0,39 0,68 Latvus 0,77 0,78 0,80 Kantopuu 0,63 0,66 0,71 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Suurin kestävä: ei energiapuun korjuutukia 2007-2016 2017-2026 2027-2036 Ranka Latvus Kantopuu Energiapuu Ilman korjuu- tai haketustukia - tukien poiston vaikutus keskimäärin 30 v:ssa (energiapuukertymästä säilyy) Suurin Suurin Hakkuut n- tulo kestävä 2004-2008 Energiapuu 0,76 0,82 0,94 Ranka 0,26 0,25 0,89 Latvus 0,82 0,87 0,95 Kantopuu 1,00 1,00 1,00

Varaukset laskelmaoletukset: yksikköhinnat, mallit yms. ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän viim. 30 vuoden keskimääräisellä tasolla metsät oletetaan hoidetuksi ajallaan metsänhoitosuositusten mukaisesti energiapuun vaikutukset laskelmavalinnoissa vaativat vielä yksityiskohtaisempaa analyysia esim. hakkuiden kohdistumisesta ja jäävän puuston rakenteesta käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat puumarkkinoilla, miten metsiä hakataan ja hoidetaan => tuloksia ei siis pidä tulkita todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteina tai toteutettavaksi tarkoitettuina suunnitteina