Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta. TTS Työtehoseura Reetta Palva

Samankaltaiset tiedostot
Koneurakoinnin mahdollisuudet

Urakointihintakyselyn tuloksia

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

MAATALOUS JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU

MAATALOUS- JA MUUN KONEURAKOINNIN HINTATIEDUSTELU

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Konekustannusten hallinta investointitilanteessa Navettarastit Eerikki Kaila TTS - Työtehoseura

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Konekustannukset kuntoon

Maidontuotannon kannattavuus

Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Säilörehun tuotantokustannus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

KONETYÖN KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala

Maitoyrittäjät Koneseminaari Lempäälä

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Viitasaaren biokaasulaitos

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Lanta ja hyvät käytänteet

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Liiketoiminnan johtaminen

KONEURAKOINTIKARTOITUS VESILAHDELTA

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Maatilan kujanjuoksu talvella 2018

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Onko maatilalla varaa investoida vuonna 2016

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Säilörehunurmet kg ka

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Maitotilan laskuoppi. Tulot ja menot pakettiin

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

Töiden organisointi maatalousyrityksissä

Varmista säilörehun laatu

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Korjuuyritykset

Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

ELINVOIMAINEN YRITTÄJYYS 2025

KUVAT. Kansainvälisen toiminnan rahoitus

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen

YMPPI, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet Yhteenveto LANTALOGISTIIKKA (Työtehoseura)

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Maitotilojen talouden benchmark-työkalut

Mikä on kohtuullinen työmäärä maatalousyrityksissä?

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta

Pellon käytön strategiset valinnat

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Nurmiviljelyn konetyöt

Tuoreviljan taloudellisuus

Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Transkriptio:

Urakointi: Työtehon parantaminen ja kannattavuus sekä viljelijäasiakkaan että urakoitsijan näkökulmasta TTS Työtehoseura Reetta Palva

Koneurakointiin liittyvää TTS:ssä Uus-Urakka-hanke Uudellamaalla (Jatko Urakka-hankkeelle) Urakointihintakysely maatalouskone- tai muuta koneurakointia harjoittaville maatalousyrittäjille, joka toinen vuosi Toteutuneet urakointihinnat, tietoja toiminnasta Kysely parhaillaan käynnissä www.tts.fi/urakointi 2

Uus-urakka Ny-Urakka Tavoitteena kehittää maatalousyrittäjien koneurakointitoiminnan johtamista: Työkalu koneurakoinnin taloudellisen tuloksen ja suorituskyvyn mittaamiseen ja seurantaan Mobiiliteknologian ja ajoneuvon etäseurantajärjestelmien hyödyntäminen koneurakointitoiminnan kehittämisessä Yrittäjien ja ostajatahojen välisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittäminen Tiedottaminen ja koneyrittäjien koulutus

Miksi ulkoistaa omaa työtä? Työmäärän kohtuullistaminen: Jatkuvasti liian pitkät työajat ovat riski yrittäjän terveydelle Tutkitusti yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, henkiseen terveyteen, tapaturmien määrän kasvuun Suositus: ei jatkuvasti yli 8-9 tunnin työpäiviä, yli 45-48 tunnin työviikkoja, sesonkiaikoina yli 12 tunnin työpäiviä Pitkät työpäivät lisäävät terveys-, tapaturma- ja hyvinvointiriskiä, sitä enemmän, mitä enemmän rajat ylittyvät 4

Esimerkki: töiden jakautuminen 64 lehmän tilalla, kun kaikki tehdään omin voimin (Klemola ym. 2000) Työaika viikossa, h 200 180 160 140 Karjanhoitotyöt muodostavat noin 68 75 % maitotilan vuosittaisesta kokonaistyönmenekistä 120 100 80 60 40 20 Karja Kyntö Kasvinsuojelu Lannoitus Muut työt Puinti ja kuivaus Säilörehun korjuu Lannanajo Johtotyöt Oljen korjuu Laidunten ylläpito Kylvötyöt 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Viikko 5

Mitä kaikkea ulkoistamalla saa? Ammattimaisesti urakoivalla tehokas kalusto ja hyvä ammattitaito Suuretkin alat nopeasti (edellyttää myös asiakkaan osalta hyvät järjestelyt) Parempi työnlaatu uusimmalla tekniikalla Urakoitsijan kautta tarvikkeita suurissa erissä edullisemmin Urakoitsija hoitaa paitsi työn, myös kaluston ja sen kunnossapidon, säilytyksen ja koneriskit Sesonkityövoimaa 6

Uutta tekniikkaa Ajo-opastus/automaattiohjaus Tuottavuus ja työn laatu Tappiomittari puimurissa Ajonopeuden maksimointi ja puintitappioiden vähentäminen Satomittaus, sensorit Täsmäviljely Valkuaispitoisuus Ajoneuvonseurantajärjestelmät Työn tuottavuuden seuranta

Erikoiskoneet Kivenkeruukone Jankkuri Salaojien huuhtelu Haketus Kaivinkone

Mitä ulkoistamalla saa Varauduttava, ettei tekijää saa juuri oikeaan aikaan Sesonkitöissä sääriskit korostuvat Työ kuitenkin hoituu yleensä nopeammin 9

Panokset ydintoimintaan Mistä raha tilalle tulee? Strategia? Osaaminen tehokkuus? Aika kiire ja sen vaikutukset? Investoinnit paras kalusto - työnlaatu?

Mitä tehdä itse, yhteistyönä ja ulkoistaa? Ajankäyttö tarpeet Ammattitaito Itse? Yhteistyönä? Ulkoistaa? Mielenkiinto Investointi- Työn tuottavuus Karttunen, Lätti, Puttonen (2012) 11

Ulkoistamisen vaikutus maitotilan kokonaistyömäärään (mallilaskelmat) Tuure ym. 2013 Ulkoistamalla sekä lannan levitys -165h säilörehun tuotantotyöt -580 h =745h Työmäärä -9-12% 12

Esimerkkilaskelma:Lannanajoon kuluva aika

Urakointihinnat vs.omat koneet Yleispätevä kustannusvertailu haastavaa Millaiset koneet kapasiteetti ja ominaisuudet Kuinka kauan työhön saa kulua aikaa Oma työketju yhteen mitoitus Työn laatu vaikutukset muuhun tuotantoon Konekaluston käyttöikä Oman työn hinta Tilakohtainen kysymys 14

Esimerkkilaskelma: suorakylvö Käyttöaika 8 v Jäännösarvo 40% Korko 5 % Urakointitaksa 67 e/ha 15

Rehunkorjuu omat koneet /urakoituna e/ha, korjuuala 100 ha, oma ha-kustannus jaettu kahden sadon hehtaareille 400 400 350 308 350 300 300 e/ha 250 200 196 209 200 250 200 Tasaus ja tiivistys urakointina Kuljetus (30 min/ha) urakointina Korjuu urakointina Karhotus urakointina 150 150 Niitto urakointina 100 192 160 144 360 100 Kustannus omilla koneilla, 100 ha 50 50 0 tarkkuussilppuri noukinvaunu paalaus ja käärintä ajosilppuri, koko ketju 0 Paalaus 18 paalia/ha 16

Säilörehunkorjuun kesto eri koneketjuilla Yhden rehunkorjuukerran kesto eri menetelmillä 14 12 10 päivää 8 6 4 140 lehmää (112 ha) 2 0 paalaus-käärintä (1,2ha/h) noukinvaunu (1,5 ha/h) tarkkuussilppuri (2,7 ha/h) ajosilppuri (3,5 ha/h) 17

Urakka-hankkeen kysely: Uusimaa kasvinviljelytilat ja urakointipalvelujen osto Vastanneista n. puolet oli ostanut urakointipalveluja 41 % ostanut maatalouskoneurakointipalveluja Itse urakoivista kolmasosa myös ostanut maatalousurakointipalveluja väkilannoitus lannan levitys sr-korjuu kylvömuokkaus perusmuokkaus heinän/oljenkorjuu kasvinsuojelu puinti kylvötyöt kuivaus Kasvitilojen ostamia maatalousurakointeja 0 5 10 15 20 25 kpl 18

Urakka-hankkeen tuloksia: Uusimaa, kasvinviljelytilat ja urakointi 21 Viljelyala maatalousurakointia tekevät muuta urakointia tekevät 146 yksinomaan kasvinviljelyä harjoittavaa tilaa, joista 77 urakoi 4 12 5 4 7 9 3 5 5 0 2 alle 30 ha 31-50 ha 51-100 ha 101-150 ha 151-200 ha yli 200 ha 19

Miksi aloittaa urakointi? Lisätuloa tai pääelinkeinoksi Halu tehdä konetyötä Tarvitaan myös asiakaslähtöistä asennetta Riittävä kysyntä olemassa Mahdollistaa koneen hankinnan omaan käyttöön, kun ei muuten kannattava, mutta välttämätön Ja on myytävää aikaa Omien töiden ja asiakkaiden töiden priorisointi mietittävä

Urakointihintakysely: Urakoinnin liikevaihto 2014 2004 Mediaani 16 000 euroa Keskiarvo 43 000 euroa Mediaani 9 600 euroa Keskiarvo 22 000 euroa 100 000 e ja yli 12 % 2014 alle 10 000 e 33 % 50-99 999 euroa 9 % 2004 100 000 euroa ja yli 4 % 50-99 000 e 14 % 10-50000 euroa 41 % 10-50 000 euroa 37 % alle 10 000 e 50 % 21

Yleisimmin urakoidut työt Säilörehun korjuun eri työvaiheita teki yhteensä noin 200 urakoitsijaa (niittomurskaus, korjuu eri tavoin, käärintä, kuljetus, siilotyö) Lannan levitystä yhteensä noin 100 urakoitsijaa (liete, kuivalanta) 22

Urakointimäärät Lietteen levitys yli 50 000 m3 11 % 5 000 m3 21 % 20-50 000 m3 19 % 10-20 000 m3 23 % 5-10 000 m3 26 % 23

Urakointihinta Lähtökohtana saada korvaus tehdystä työstä ja tuottoa pääomalle Edellyttää Koneista ja niiden käytöstä aiheutuvat kustannukset katettava Oma työtunti arvostettava ja hinnoiteltava Asiakkaalle näkymätön jaettava laskutettaville tunneille Huolto, kunnossapito Johtaminen (suunnittelu, markkinointi, laskutus) Ammattitaidon ylläpito

Hintavaihtelua on paljon Traktoriteho ja tuntitaksa, lumityöt 120 100 80 urakointitaksa, e/h 60 40 20 0 0 50 100 150 200 250 moottoriteho, kw 25

Asiakkaasta johtuva ajankäyttö Asiakkaan olosuhteet Lohkojen kunto (epätasaisuus, esteet) Peltotiet ja liittymät, tuotantopihan järjestelyt Asiakkaan koneketju Pullonkaulojen muodostuminen Kuljetus ja siilotyöskentely Ovat asiakkaan kustannuksia, jotka tulisi huomioida hinnoittelussa

Asiakas voi vaikuttaa kustannuksiin, esim. Teiden, liittymien ja ympäristön parantaminen Kuljetusajoissa säästöä Tarvikkeet valmiiksi, tukitoiminnot kuntoon sekä kaikki edeltävät työt Odotusaikojen vähentäminen Kysymällä suoraan urakoitsijalta, miten työ sujuu parhaiten Työn tilaus riittävän ajoissa esim. lisähinta kiiretilauksissa Tilaamalla isompia kokonaisuuksia Esim. yhdessä naapurin kanssa

Sopiminen Sopimuksella määritellään osapuolien tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia Käydään läpi urakoitava työ yksityiskohtineen Selkeät, yksiselitteiset ohjeet Palaute Mitä, missä, milloin Avataan käsitteet molemmin puolin ymmärretyiksi puhutaan samaa kieltä Keskustelu työn jälkeen, analyysi ja kehityskohteet, kirjataan paperille

Urakointihintojen kehitys Taksat 2000-2014 euroa/tunti 90 71,8 77,9 80 58,0 65,6 61 63,2 70 60 Lietteen pintalevitys Viljan kuivaus (270-389hl) 37,6 34,8 25,6 37,1 35,5 28,2 47,2 35,9 31,3 49,2 42,2 35,6 53,5 42,1 55,4 46,1 49,9 52,4 50 40 30 Lumityöt 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 20 29

Urakointihintojen kehitys Taksat 2000-2014 euroa/yksikkö 110 81,3 84,2 87,1 87,5 93,4 94,7 97,9 100,4 100 90 Puinti, e/ha Suorakylvö e/ha 80 58,7 59,6 59,3 60,6 62,5 64,3 66,4 67 70 60 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 50 30

220 200 180 Yleinen kustannuskehitys Suhteelliset muutokset : v. 2000 = 100 Energia, voiteluaineet (Tilastokeskus) Maat. investointeihin käytetyt tavarat ja palvelut (Tilastokeskus) Koneiden huolto ja korjaus (Tilastokeskus) Lumityöt (kysely) Leikkuupuinti (kysely) Kasvinsuojeluruiskutus (kysely) 220 200 180 160 160 140 140 120 120 100 100 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 80 Suomen virallinen tilasto (SVT): Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6502. Helsinki: Tilastokeskus 31

Potentiaalisia asiakkaita Urakka-hanke Uudellamaalla: Asiakkaat liikevaihdon mukaan (100 urakoitsijaa arvioi urakoinnin liikevaihdon jakautumisen asiakasryhmien välillä) 27 % 44 % Maa- ja puutarhatilat Hevostallit Muut yritykset Julkinen sektori Yksityishenkilöt 9 % 15 % 5 % 32

Teiden ja kiinteistönhoidon yritysten, kuntien ja seurakuntien kiinnostus käyttää maatilayrittäjien urakointipalveluita 0 % 12 % ei kiinnostunut 42 % kiinnostunut, ei käytä käytämme lisäämme käyttöä 46 %

TTS kone Konekustannusten laskentaohjelma Saatavilla: www.ttskauppa.fi ladattava versio 87,30 34