Lanta ja hyvät käytänteet

Transkriptio

1 Hydro-Pohjanmaa-hankkeen loppuseminaari Oulussa Lanta ja hyvät käytänteet Sarita Ventelä

2 Esityksen sisältö Kasvinviljelytilojen lannan vastaanottohalukkuus Lannan käsittely & hyvät käytänteet Lantaurakoinnin - Hyvät käytänteet ja haasteet Lantalogistiikan kehittämistarve Uudisraivioselvitys

3 Lannan vastaanottohalukkuus Haastateltavana yhteensä 30 kasvinviljelytilaa, joista 57% otti lantaa vastaan Suurin osa tiloista, jotka eivät ottaneet lantaa vastaan, olisivat halunneet vastaanottaa lantaa. Suurimmat syyt miksi lantaa ei oteta vastaan: Kylvöjen viivästyminen Maan tiivistymisongelma Apulannan käytön helppous

4 Lannan käytön plussat ja miinukset Hyvät Huonot kustannussäästöt maan rakenteen ja ravinnetalouden kohentuminen työlästä, ravinnesuhteiden tasapainotus hankalaa epätasainen tuleentuminen urakoitsija hoitaa levitystyön ajallisuusongelmat ravinteiden kierrätys maan tiivistyminen, rikkakasvit

5 Lannan vastaanottohalukkuuteen vaikuttavat tekijät kasvinviljelytiloilla

6 Lannan käyttöön vaikuttavat tekijät Lannoitemarkkinat Kotieläintilat Lannan käyttö kasvinviljelytiloilla Tukipolitiikka Urakointipalvelut

7 Lannan käsittelyn hyvät käytänteet Tekniikka Käsittely Logistiikka Separointi Ilmastus ja kompostointi Eriytetty kuljetus Letkulevitys Biokaasutus Etäsäiliöt Erikoislevittimet Entsyymit Ravinteiden vaihto

8 Lannan separointia

9 Ajettavat levittimet

10 Välisäiliöt

11 Slurrykat

12 Biokaasu

13 Entsyymit

14 Lanta & hyvät käytänteet Yhteistyökuviot, Naapurisuhteet Kosteikot, Kerääjäkasvit Neuvonta, koulutus, tiedotus

15 Lantaurakoinnin haasteita Urakoinnin kustannukset, rahoitus ja kannattavuus (hinnoittelu vs. kohtuuttomat investoinnit) Levitysajankohta ja -olosuhteet Työvoimakysymykset (työntekijöiltä vaaditaan ammattitaitoa, motivaatiota ja sosiaalisia taitoja) Ympäristösäädökset Liikenneajo (paripyörien haasteellisuus) Lietteen koostumus (vettä ei kannata kuljettaa) Logistiikan kehittäminen - yksilöllä kohtalaisen vähän vaikutusmahdollisuuksia Maatalouden toimintaympäristön muutokset

16 Urakoinnin hyviä käytänteitä Nykyaikainen ja tehokas levityskalusto (leveät renkaat, paripyörät, alhaiset rengaspaineet, eri linjassa kulkevat pyörät jne.) Ammattitaitoiset urakoitsijat Innovatiiviset käsittelymenetelmät Etälantalat ja kuivalannan patterointi Erilaiset yhteistyökuviot Kaluston vuokraaminen Kustannuslaskenta ja jatkuva kehitystyö Asenteet

17 Urakointipalvelujen hyödyntäminen Ammattitaitoista urakointipalvelua käyttämällä kotieläintilat voivat saada käyttöönsä tehokasta ja ympäristön kannalta parasta tekniikkaa. Tuotannon kustannustehokkuus lisääntyy, kun keskitytään omaan ydinosaamiseen ja tuotannon kannalta tärkeimpiin prosesseihin kuten eläinten hoitoon ja ruokintaan.

18 Lantalogistiikan kehittämistarpeen tulos Lantalogistiikkaa kehittämällä saadaan lanta jaettua laajemmalle alueelle. Erilaisilla lannankäsittelyn ratkaisuilla on mahdollista saada lannan ravinteet juuri sinne missä niitä tarvitaan Logistiikan ja käsittelymenetelmien kehittämiseen tarvitaan tukea; niin taloudellista kuin ohjauksellista yksittäiset yrittäjät eivät sitä yksinään pysty tekemään.

19 Paikkatieto Tutkimus Tukipolitiikka Mitä vielä tarvitaan? Logistiikan kehittämistä Lannan käytön suunnittelua Tiedon ja ymmärryksen lisäämistä Yhteistyömallien kehittämistä Vaikuttavuuden arviointia; Avainlukuja ja indikaattoreita Markkinointia Lantafoorumi Investointi- ja kehittämistukea Vastaanotto- ja kuljetustukea Neuvontaa ja ohjausta Resurssien lisäämistä Tuotteistamista Biokaasun mahdollistaminen

20 Uudisraiviot Etelä- ja Pohjois- Pohjanmaalla Selvityksessä haastateltiin yhteensä 30 viljelijää. Raivausten syyt: 1) peltokuvioiden parantaminen 2) Lisäalan tarve tilakeskuksen läheltä 3) Tilan elinkykyisyyden säilyttäminen Tulos: Tilusjärjestelyjen avulla mahdollista vähentää raivaustarvetta

21 Kiitos! Sarita Ventelä,projektipäällikkö Hydro-Pohjanmaa SeAMK Oy, Elintarvike ja maatalous Ilmajoentie 525, Ilmajoki puh