Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Transkriptio

1 Kuva: Kaija Laaksonen MMM Reetta Palva, TTS Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Kyselyn mukaan yleisimpien maatalouden urakointitöiden taksat nousivat vuosina noin prosentin verran vuodessa. Moni vastaaja oli pitänyt hinnat samana viime vuodet. Myös muille aloille tehtävien töiden taksat nousivat maltillisesti. Paljon urakoitujen töiden, leikkuupuinnin ja kasvinsuojeluruiskutuksen hehtaaritaksat nousivat noin 2 2,5 prosenttia eli noin reilun prosentin verran vuotta kohti. Puinnin keskitaksa oli 102,6 /ha (100,4 v. 2014) ja ruiskutuksen 18,2 /ha (17,9 v. 2014). Kylvötöiden hehtaaritaksat nousivat keskimäärin yhden prosentin kahdessa vuodessa. Kylvölannoituksen hinta oli keskimäärin 58,9 /ha (58,1 v. 2014) ja suorakylvön 67,5 /ha (67,0 v. 2014). Lumitöissä tuntitaksa oli keskimäärin 54 /h (52,4 vuonna 2014), nousua 3 % kahdessa vuodessa. Myös kaivinkonetöissä nousu oli 2 3 % luokkaa. Eniten kaivinkonetyötä ilmoitettiin tonnin koneilla, ja keskimääräinen tuntitaksa oli 56,2.

2 Taulukko 1. Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2016 (alv. 0%). Lähde TTS:n urakointihintakysely. Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2016, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h ,9 51,2 50,7 8 Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 siip. /h ,7 67,6 62,1 12 Kyntö, sarka-aura /ha ,2 61,0 60,8 9 Kyntö, kaksoisaura /ha ,8 62,7 55,6 8 Kultivointi /h ,9 63,9 67,7 7 Kultivointi /ha ,1 44,8 39,8 8 Lautasmuokkaus/-äestys /h ,8 75,6 64,3 9 Lautasmuokkaus/-äestys, 3-3,5 m /h ,0 68,3 64,0 3 Lautasmuokkaus/-äestys, 4 m ja yli /h ,2 77,6 70,2 6 Lautasmuokkaus/-äestys /ha ,1 34,1 30,9 13 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h ,7 65,0 47,1 3 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h ,4 84,9 77,1 9 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha ,5 31,8 34,7 13 Jankkurointi /h ,0 76,7 5 Uudisraivausjyrsintä, raivaus /h ,6 120,3 110,2 7 Kivien keräys /h ,9 82,8 80,0 25 Kivien keräys 4 m ja alle /h ,0 61,9 76,5 6 Kivien keräys yli 4 m /h ,3 92,3 79,6 19 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /h ,3 53,0 56,0 10 Lannoitteen levitys, syysviljat ja nurmi /ha ,1 16,4 15,0 28 Lietteen levitys (kaikki) /h ,0 90,5 84,1 22 Lietteen levitys (kaikki) /m3 2,5-2,8 2,63 2,67 2,47 32 Lietelannan levitys, hajalevitys /h ,5 77,9 67,6 8 Lietelannan levitys, hajalevitys /m3 2,0-2,9 2,44 2,40 2,05 5 Lietelannan levitys letkulevitin /h ,0 79,0 75,5 3 Lietelannan levitys letkulevitin /m3 1,9-2,8 2,37 2,40 2,19 3 Lietelannan levitys, sijoitus /h ,5 102,5 99,7 11 Lietelannan levitys, sijoitus /m3 2,6-2,8 2,73 2,75 2,69 21 Lietelannan levitys, vetoletkujärjestelmä /m3 1,8-3,3 2,53 3 Lannan siirtoajo (yli 20 m3) /h ,5 94,5 90,0 6 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /m3/km 0,34-0,45 0,39 0,40 0,34 6 Kuivalannan levitys (kaikki) /h ,7 79,1 76,4 25 Kuivalannan levitys alle 12 m3 /h ,2 72,4 68,2 7 Kuivalannan levitys 12 m3 ja yli /h ,4 86,8 82,6 18 Kuivalannan levitys (kaikki) /m3 2,2-2,8 2,49 2,45 2,42 10 Kalkin levitys /t 5,1-6,0 5,54 5,73 5,38 14 Kylvö Kylvölannoitus /h ,9 87,5 63,7 9 Kylvölannoitus, työlev cm /h ,5 62,5 56,2 7 Kylvölannoitus, työlev cm /ha ,4 55,5 51,3 27 kylvölannoitus 400 cm /ha ,4 60,0 59,8 25 kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha ,8 67,0 57,5 4 Kylvölannoitus /ha ,9 58,3 55,4 58 Suorakylvö (kaikki) /h ,9 75,1 70,2 6 Suorakylvö 300 cm ja alle /h ,9 73,4 66,7 4 Suorakylvö (kaikki) /ha ,5 67,0 66,4 44 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha ,8 67,1 66,3 31 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha ,2 66,8 66,5 13 Piensiementen kylvö /ha ,4 37,0 43,8 12 Piensiementen kylvö /h 45,6-73,2 59,4 5 Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /h ,3 75,7 47,7 16 Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /ha 15,0-21,4 18,2 17,9 16,4 117 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h ,7 61,0 43,9 5 Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h ,3 84,4 52,9 11 Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen /ha 17,5-20,2 18,8 17,5 17,9 6 TTS seuraa toteutuneita koneurakointihintoja joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Vuoden 2016 lopussa kyselylomakkeita lähetettiin postitse noin kappaletta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 627 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti TTS:n internet-sivuilla olleen linkin kautta. Nettilomakkeella tuli 376 vastausta, joista uusia oli 55 eli eivät olleet saaneet kyselyä postitse. Lähetetyn kyselyn palautumisprosentti oli siten noin 52 % (572 kpl). Vastaajien vaihtuvuus vaikuttaa Töissä, joissa ilmoitettuja taksoja on vähän, voivat yksittäiset poikkeavat hinnat vaikuttaa keskiarvoon huomattavastikin. Siksi joissakin töissä keskihinta ei ole kehittynyt tasaisesti vaan voi nousta hyppäyksenä ja sitten taas laskea seuraavassa kyselyssä, kun vastaajat vaihtuvat. Syynä voi olla myös virhe työn luokittelussa. Vastaajat kuvaavat tehdyn työn sisältöä suurimmaksi osaksi erittäin hyvin, mutta joskus kuvauksesta voi puuttua jotain oleellista. Moni pitänyt hinnat samana Samojen vastaajien ilmoittamia hintoja katsottaessa moni on pitänyt hinnat samana vuosien 2014 ja 2016 ajan. Suorakylvössä molempina vuosina vastanneita oli reilut 20 kpl, joista peräti 80 %:lla taksa oli sama molempina vuosina. Kylvölannoituksessa vastaava vertailu näyttää, että taksaansa oli korottanut puolet, kasvinsuojeluruiskutuksissa noin 40 % ja leikkuupuinnissa noin joka kolmas vastaaja. Taksojen muutosta myös alaspäin oli useammin kuin yksittäisiä tapauksia, eli hintoja oli todella myös laskettu. Kustannusten kehitys Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan trak

3 Vast. 2016, kpl Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /h ,3 45,3 41,3 8 Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /ha ,0 36,5 44,4 4 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /h ,3 92,7 61,7 24 Heinän ja säilörehun niittom cm /h ,8 50,7 55,5 3 Heinän ja säilörehun niittom cm /h ,4 66, Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli /h ,8 158,7 120,0 6 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha ,2 39,7 37,2 53 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,4 35,4 34,7 4 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,0 38,3 36,3 16 Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli /ha ,4 41,7 38,7 32 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /h ,7 65,1 60,7 13 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha ,3 22,8 22,0 28 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, alle 7 m /h ,7 50,1 66,0 6 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 7 m /h ,2 76,3 7 Heinän pöyhintä /ha ,6 20,7 5 Heinän pöyhintä /h ,7 3 Kovapaalaus /paali 0,28-0,33 0,3 0,3 0,3 9 Kanttipaalaus (sis. naru) /paali 9,9-13,6 11,8 11,75 9,78 3 Kanttipaalin käärintä /paali 4,1-12,2 8,13 3 Pyöröpaalaus, tuntihinta /h ,3 3 Heinän/oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali 6,8-8,0 7,38 7,00 4 Heinän/oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 6,8-8,3 7,54 8,44 8,29 17 Heinän/oljen pyöröpaalaus, halk. > 150 cm (sis. /paali 7,7-11,9 9,83 6 verkko/naru) Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,6-8,6 8,09 8,3 9,4 20 Säilörehun käärintä /h ,4 3 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 3,9-4,7 4,29 3,81 4,14 11 Säilörehun käärintä, muovilla /paali 7,1-8,2 7,7 7,8 7,9 4 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 11,2-13,3 12,2 11,2 12,5 12 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 12,1-13,6 12,8 12,8 13,0 20 naru) Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru /paali ,9 16,0 15, muovi) Säilörehupaalien siirto pellolla /h 51,7 53,0 2 Säilörehupaalien siirto pellolla /paali 2,10 2 Säilörehupaalien ajo pellolta perävaunulla /h ,8 61,14 4 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h ,2 124,5 117,5 5 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha ,0 115,3 116,2 10 Hinattava tarkkuussilppuri /h 139,5 1 Hinattava tarkkuussilppuri /ha 103,3 1 Ajosilppuri, nurmi /ha ,3 83,7 85,5 6 Ajosilppuri, kokovilja /ha 111,7 0 Ajosilppuri, koko ketju (niitto-tiivistys) /ha 200,0 200,0 196,7 2 Säilörehun siirtoajo /h ,0 63,1 60,0 8 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h ,6 54,8 52,4 9 Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h ,7 78,2 76,4 10 Puinti, työleveys cm /h ,9 100,1 99,2 16 Puinti, työleveys cm /h ,8 119,6 123,8 24 Puinti, työleveys cm /h , ,3 16 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /h Puinti, työleveys alle 320 cm /ha ,5 92,9 89,1 16 Puinti, työleveys cm /ha ,5 95,9 95,9 10 Puinti, työleveys cm /ha ,8 101,8 99,2 34 Puinti, työleveys cm /ha ,1 101,6 101,8 37 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha ,0 106,1 99,7 13 Puinti /ha ,9 100,4 98,0 125 toreiden hinnat ovat nousseet aikana yhteensä vajaa kolme prosenttia ja työkoneiden hinnat noin 4 5 prosentin verran. Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Urakointihintojen korotuspaineita vuoteen 2016 vähensi polttoaineen hinnan lasku edelleen vuoden 2014 jälkeen. Kevyen polttoöljyn hinta oli kesällä 2016 n. 62 c (alv 0) kun kesällä 2014 hinta oli 84 c/l (Öljyalan keskusliitto). Polttoöljyn hinta on todennäköisesti vaikuttanut hinnoitteluun viljan kuivauksessa, missä tuntiveloituksissa oli laskua 1 5 prosenttiin eri kokoluokissa. Tosin hl kuivureissa keskimääräinen taksa nousi 3 % kahden vuoden takaisesta. Edellisessä kyselyssä ko. kuivureissa taksa oli laskenut, kun muissa kokoluokissa noussut, eli vastaajien vaihtuvuus on aiheuttanut tässäkin poikkeavat suunnat. Hinnoittelun ongelmat Vastauksissa tulee aina palautetta hinnoittelun ongelmista. Joidenkin urakoitsijoiden asiakkaat vetoavat tilastoon ja odottavat urakoitsijalta sen tasoisia hintoja. Kuitenkin työn tekemisen olosuhteissa ja työn laadussa voi olla käytännössä suuria eroja. Uuden (ja usein kalliin) teknologian avulla urakoitsijan koneilla tehtynä pellolta voidaan saada parempaa tai laadukkaampaa tuottoa. Asiakkaan kannattaa myös miettiä, miten voisi osaltaan sujuvoittaa työtä ja siten perusteita hinnan tinkimiseen. Ilmoitettu yksikköhinta ei myöskään ole välttämättä koko laskutettu hinta. Urakoitsijalla voi olla aloitusmaksu ja esimerkiksi siirtymisistä voidaan veloittaa erikseen. Ellei pidemmillä etäisyyksillä siirtymisiä veloiteta erikseen, ne pitäisi huomioida yksikköhinnassa. Myös asiakkaasta johtuvat odottelut voi hinnoitella erikseen

4 Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2016, kpl Viljan kuivaus alle 120 hl /h ,7 29,0 27,3 20 Viljan kuivaus hl /h ,3 36,8 35,9 60 Viljan kuivaus hl /h ,9 44,6 45,3 27 Viljan kuivaus hl /h ,4 63,2 61,0 40 Viljan kuivaus hl /h ,4 80,9 87,7 19 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h ,0 143,3 125,0 2 Viljan varastointi, yli 5 kk /m3 3,6-9,0 6,3 6,2 5,4 26 Viljan varastointi, yli 5 kk /tonni ,0 7,5 10,0 8 Viljan lajittelu /t ,7 26,1 25,4 20 Viljan lajittelu /h ,5 40,7 32,00 4 Viljan peittaus, sis. peittausaineen /t ,3 61,7 56,66 4 Viljan lajittelu ja peittaus, sis. Peittausaineen /t 76,8 2 Sokerijuurikkaan nosto (kaikki) /ha 300,0 304,2 2 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus /m3 3,6-4,6 4,13 3,96 4,38 10 Hakkuutyö, harvesteri /h ,6 69,0 72,5 4 Hakkuutyö, harvesteri /m ,8 12,2 13,9 7 Puun ajo kuormatraktorilla (ajokone) /m ,1 6 Hakkuutyö moottorisahalla /h ,1 25,0 27,3 7 Energiapuun korjuu (erilaiset kourat) /h ,8 60,1 55,6 11 Energiapuun korjuu (erilaiset kourat) /m3 14,0 0 Pilkkeiden teko /h ,3 40,0 39,3 10 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) /m ,1 6,0 5,9 13 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) /h ,7 49,3 46,1 42 Sirkkelisahaus /h ,1 54,5 51,9 23 Viherkesannon niitto/murskaus alle 260 cm /h ,7 50,4 50,1 12 Viherkesannon niitto/murskaus yli cm /h ,1 53,4 50,8 5 Viherkesannon niitto/murskaus yli 300 cm /h ,8 88,7 56,0 5 Viherkesannon niitto/murskaus /ha ,0 44,1 31,6 9 Tienvarsien niitto (kaikki) /h ,4 55,5 51,6 59 Tienvarsien niitto (kaikki) /km 27,2 29,0 2 Tienvarsien niitto, niittokone /h ,3 50,8 42,9 8 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h ,0 54,7 55,4 46 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h ,8 59,1 56,7 5 Vesakoiden murskaus /h ,3 58,0 53,2 28 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h ,4 47,3 39,3 3 Traktorityö kuljettajineen kw /h ,4 52,4 48,1 27 Traktorityö kuljettajineen yli 140 kw /h ,1 56,1 58,3 9 Traktorikaivuri /h ,9 47,7 45,7 13 Kaivuri alle 10 tn /h ,2 50,6 49,4 37 Kaivuri tn /h ,4 55,2 52,7 70 Kaivuri yli 20 tn /h ,6 52,5 59,3 5 Kuljetustyö, erilaiset /h ,9 54,2 57,0 8 Maan ja soran ajo, kaikki /h ,1 52,8 52,0 44 Maan ja soran ajo, kantavuus alle 16 t /h ,1 18 Maan ja soran ajo, kantavuus 16 t ja yli /h ,5 24 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h ,5 57,0 53,7 6 Lumen ajo /h ,0 54,7 49,6 3 Kuormaustyö (kaikki) /h ,2 47,2 45,0 11 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h ,2 47,2 45,0 6 Kuormaustyö, kurottaja /h ,4 60,0 55,7 5 Pienkuormaintyöt /h 46,4 0 Lumityö (kaikki) /h ,0 52,4 49,9 270 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h ,8 55,5 53,0 131 Lumen linkous / takalana /h ,8 48,2 45,4 77 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h ,1 48,9 50,1 22 Tien lanaus /h ,6 53,4 51,6 53 Taulukossa ei alinta ja ylintä hintaa Keskimääräisten urakointihintojen ohella oheisessa taulukossa on esitetty hintojen vaihtelu laskettuna keskihajonnan avulla. Keskihajonta on ilmoitettujen hintojen keskimääräimen poikkeama keskiarvosta. Sen kautta laskettuna saadaan vaihtelu, jonka sisällä suurin osa hinnoista on. On kysytty minimi- ja maksimitaksojen julkaisemista, jotta saataisiin koko hintaskaala näkyviin. Keskimääräistä korkeammalla taksalla urakoivat kokevat joskus asiakkaiden puolelta kritiikkiä vedoten tilaston taksoihin. Minimija maksimitaksat kertoisivat toki ääripäät, mutta toisaalta usein vain yksittäiset tapaukset. Lisäksi on olemassa näppäilyvirheen mahdollisuus. Nettivastauksissa on esimerkiksi hehtaaritaksa ilmoitettu tuntitaksana. Joissakin töissä virhe on ilmeinen mutta ei aina. Urakoinnin liikevaihto Liikevaihto tarkoittaa myyntituottojen summaa eli asiakkailta laskutettua kokonaissummaa. Keskimääräinen urakoinnin liikevaihto on pysynyt tällä vuosikymmenellä lähes samoissa lukemissa, ollen vuonna 2016 noin euroa ( euroa v. 2014). Mediaaniluku kuvaa paremmin tyypillistä liikevaihtoa, sillä keskiarvoa voivat nostaa pienen joukon isot liikevaihdot. Mediaani vastaajien ilmoittamista urakoinnin liikevaihdoista vuonna 2016 oli euroa ( v. 2014). Mediaaniluku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle euroa ja puolella yli sen. Liikevaihtojen jakauma oli hyvin samanlainen kuin edellisessä kyselyssä, mukana on urakointia alle eurosta usean sadan tuhannen liikevaihtoon. Yli liikevaihdolla urakoineita oli kyselyssä 12 % - 4 -

5 Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2016, kpl Hiekoitus ilman soraa /h ,6 54,8 52,3 28 Hiekoitus (sis sora) /h ,0 64,7 52,5 4 Harjaus /h ,6 59,3 55,8 13 Harjaus, avoharja /h ,0 56,8 58,7 4 Harjaus, keräävä harja /h ,7 62,1 54,6 9 Polanteen poisto /h ,6 64,2 53,8 8 Lokakaivojen tyhjennys /h ,3 66,9 48,1 3 Lokakaivojen tyhjennys /kpl ,3 99,2 71,2 4 Salaojien huuhtelu /h ,3 53,8 45,3 8 Räjäytystyöt, traktorikäytt. (ei sis. räjähdettä) /h ,6 51,7 58,5 3 Liikuntapaikkojen hoito (jääkentät, hiihtoladut) /h ,0 80,0 51,5 3 Henkilötyön vuokraus /h 19,5-28,3 23,9 18,5 21,2 11 Henkilötyön vuokraus, sis. auto/työkaluja /h 29,9-43,0 36,4 4 Urakoitsijan työpanos (ilman sotua) /h ,6 16,3 14,8 374 Palkatun kuljettajan työpanos (ilman sotua) /h ,6 14,2 13,4 134 Taulukko 2. Vastaajilla käytössä olevaa uutta teknologiaa. kpl % kyselyyn vastanneista Ajo-opastin/automaattiohjaus Työkonekamera Tappioilmaisin puimurissa Vaaka Tilaajan seurantajärjestelmä 36 6 Ajoneuvonseurantajärjestelmä 28 4 Traktorin oma tiedonkeruujärjestelmä 25 4 Täsmäviljelyjärjestelmä 11 2 Kasvusto- ym. sensori 9 1 Taulukko 3. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuonna Liikevaihto, euroa % urakoitsijoista alle , , , , , ,7 yli ,9 vastanneista. Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 3. Urakointimäärissä ei suuria muutoksia Keskimääräiset urakointimäärät eivät myöskään olleet juuri muuttuneet. Kaksi kolmesta arvioi urakoinnin pysyvän jatkossakin nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin osassa urakointitöitä odottaa 23 % eli reilut 140 vastaajaa. Useimmat vastasivat urakoinnin lisääntyvän maataloustöissä. Noin joka kolmas odotti tienhoitotöiden lisääntyvän. Myös kaivinkonetyöt mainittiin melko usein. Noin kymmenen prosenttia eli noin 60 vastaajaa arvioi toiminnan vähenevän. Vastaavasti useimmilla maataloustöissä ja seuraavaksi useimmiten lumitöissä. Osa kertoo lopettavansa iän tai eläkkeelle jäämisen vuoksi. Uutta työtä helpottavaa tekniikkaa on käytössä yleisesti Kyselyssä tiedusteltiin, mitä erilaisia uusia teknologioita konetöissä oli käytössä. Taulukko 4. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä vuosina 2016 ja keskimäärin /urakoitsija Työ Kylvölannoitus ha Suorakylvö ha Lautasäestys ha Kylvömuokkaus ha Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen ha Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen ha Lietteen levitys, kaikki m3 Lietteen sijoituslevitys m3 Kuivalannan levitys m3 Säilörehun, heinän ja oljen paalaus paalia Karhotus ha Säilörehun noukinvaunukorjuu ha Puinti ha Viljan kuivaus tn Lumityöt h Kaivinkonetyöt h Hintataulukon tulkinta Oheisessa taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Taulukossa hintoja on tarkasteltu vaihteluna, joka on laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2012 ja 2014 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. Joitain aikaisempia jaotteluja on tarkennettu, jolloin vanha hinta on edellisvuosien kohdalta listauksesta poistettu

6 Ajo-opastin tai automaattiohjaus oli käytössä 28 prosentilla vastaajista (173 kpl). Näitä käytettiin erityisesti kasvinsuojeluruiskutuksissa ja lannoitteenlevityksissä. Muista töistä lannan ja kalkinlevitys, kylvö, muokkaus- ja niittotyöt mainittiin myös usein. Muutama kertoi hyödyntävänsä myös puinnissa. Yleisimmin kyse oli ajo-opastimista, automaattiohjaus oli tusinalla vastaajia. Ajo-opastuslaitteiden koettiin helpottavan ja keventävän työn tekemistä ja lisäävän työn tarkkuutta. Työ nopeutuu, materiaaleja ja polttoainetta säästyy ja työskentely on mahdollista pimeämmässäkin. Seuraavaksi yleisin laite oli työkonekamera, jollainen tai useampia oli 23 prosentilla vastaajista (144 kpl). Useimmiten kamera oli puimurissa, yleensä peruutuskamerana mutta saattoi olla myös säiliössä. Lisäksi kamera oli usein paalaimessa, kylvökoneessa ja etukuormaajassa. Paalaimessa näkee, miten käärintä sujuu ja putoaako paali normaalisti. Kylvökoneen säiliössä kamerasta näkee onko säiliössä vielä tavaraa, ja traktorista nousemiset vähenevät. Peruutuskamerat lisäävät näkyvyyttä ja turvallisuutta. Joka viidennen vastaajan leikkuupuimurissa oli tappioilmaisin. Vaakoja oli viljankuivaamoissa (28 kpl), etukuormaimissa (22 kpl), lannoitteenlevittimissä (15 kpl). Muutamilla vastaajilla oli ajoneuvovaaka, joillakin vaaka viljan lajittelijassa. Yksittäisillä vastaajilla oli vaaka-anturit ajosilppurissa, noukinvaunussa, paalaimessa, puimurissa ja metsäkoneessa. Täsmäviljelyyn liittyviä laitteita mainittiin typpisensorit, puimurin satokartoituslaitteet sekä lietteen määrän säätö. Nämä olivat kuitenkin vielä harvinaisia, kymmenkunta urakoitsijaa. Erillinen ajoneuvonseurantajärjestelmä oli käytössä 26 urakoitsijalla ja traktorin oma tiedonkeruujärjestelmä 20 urakoitsijalla. Taustatietoja Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tilan päätuotantosuunta tai urakoinnin ohella tärkein tulonlähde oli kasvinviljely (57 %). Kotieläintuotantoa oli alle kolmasosalla (30 %). Metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin kuusi prosenttia. Moni vastasi päätuloa tulevan useasta lähteestä, suurimmalla osalla metsätalous on maatalouden ohella merkittävä tulonlähde. Yksinomaan muun yritystoiminnan tärkeimmäksi tulonlähteeksi ilmoitti seitsemän prosenttia vastanneista. Noin kolme prosenttia ilmoitti koneurakoinnin päätuotantosuunnaksi muuna yritystoimintana. Muita aloja olivat mm. korjaamotoiminta, rakentaminen ja henkilövuokraus. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin euroa, mediaani euroa. Urakointiin käytettiin keskimäärin 69 työpäivää (mediaani 30 päivää). Vähintään 200 työpäivää käytti noin 11 prosenttia tiloista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 18 prosenttia vastaajista. Näistä suurimmalla osalla (80 %) oli yksi palkattu työntekijä, lopuilla useampia. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,6 henkilöä/ vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Sijaiskone tai -tekijä oli 56 prosentilla vastaajista. Erillinen vastuuvakuutus oli 60 prosentilla vastaajista. Toimintaetäisyys urakoinnissa oli keskimäärin 36 kilometriä (mediaani 25 km), ja vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 55 kilometriin (mediaani 35 km). Noin 7,5 %:lla suurin nykyinen urakointietäisyys oli yli 99 kilometriä. Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut noin kolmasosa vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet, murskaimet) olivat useimmiten hankittuja koneita (16 % kaikista vastaajista). Maatalouskoneita urakointia varten on hankkinut noin 10 % vastaajista. Yleisimpiä maatalouskoneita olivat rehunkorjuukoneet ja lietevaunut. Muita urakointiin hankittuja koneita olivat mm. kaivinkoneet ja metsäkoneet. Urakoitsijoiden asiakaskunta pysyy yleensä samana vuodesta toiseen. Puolella vastaajista vakioasiakkaita on yli 90 % asiakkaista. Yli 90 %:lla vastaajista vakioasiakkaiden osuus on yli 60 %. Vakioasiakkaiden suuri osuus vaikuttanee osaltaan siihen, ettei nähdä tarpeelliseksi tehdä kirjallisia sopimuksia. Kirjallisesti maatalouskoneurakoinnista ilmoitti sopivansa viisi prosenttia vastanneista. Suurin osalla ei myöskään ole tarvetta markkinoida urakointipalveluitaan. Osa pitää yhteyttä asiakkaisiin soittamalla tai käymällä paikan päällä. Tienhoitourakointia tekevät myyvät työtään tarjouskilpailujen kautta. Sähköisiä hakupalveluja ilmoitti käyttävänsä 4 % ja lehti-ilmoittelua 8 %. Markkinointi sosiaalisen median kautta on lisääntymässä, facebookin/somen yhtenä kanavana mainitsi 12 urakoitsijaa (2 %). Omat nettisivut kertoi omistavansa 44 urakoitsijaa eli noin 7 % vastanneista. Nettisivuja käyttävät yleensä keskimääräistä suuremmat urakoitsijat, liikevaihto näillä oli keskimäärin euroa

7 KONEKUSTANNUSTEN LASKEN- TA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huoltoja kunnossapitokuluja. konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 5). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi :n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x = 1295 /vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x = vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 6. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 7. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna (taulukko 6). Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti ja rakennusten vuotta. Rahoitustilanne on usein sellainen, että Taulukko 5. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia 1 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,11017 Esimerkki: maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: x = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v

8 Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta tai on irrotettava omaksi yritykseksi. Taulukossa 6 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista polttoja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukainen 5. vaativuusryhmän mukainen palkka on kuluvalla kaudella 10,44 /h sisältäen 3 % ammattitaitolisän. Parempi vertailukohta konetyön palkkatasolle on Tilastokeskuksen keräämä tilasto yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan, josta viimeinen tilasto on vuodelta Tilastossa maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien ( kpl) säännöllisen työajan keskiansio oli 15,58 euroa tunnilta. Koneurakointi edellyttää hyvää ammattitaitoa, minkä voi ja tulee huomioida urakoiden hinnoittelussa. Kyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin, millaista tuntipalkkaa lasketaan omalle työlle ja mikä on palkatun työntekijän tuntipalkka. Oman työn hinnaksi ilmoitettujen tuntipalkkojen keskiarvo oli 6,6 euroa/ tunti (mediaani 15 /h) ja palkkatyövoiman 14,6 euroa (mediaani 14 /h). Taulukko 6. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko- % / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 280 ( /m²) Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi eristämättömän varastotilan rakennuskustannus* 280 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM rakentamisohjekustannus 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 53 /v (- 10% sopimusale =47,7 /v). Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw Vahinkovakuutus, josta vähennetty 15 % alennuksia Vakuutukset yht. /v Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat ovat korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, joiden hinta määräytyy vakuutusmäärän mukaan. Urakointityön vakuutus esim euron oikeusturvalle ja euron vastuuvakuutukselle on yhteensä noin 190 euroa. 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw Polttoaineen kulutus l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Kevyen polttoöljyn hinta toukokuu 2017 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 85,2 (68,7) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta keväällä 2017, 10w - 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,77 (2,24) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * = /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 15,6 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 51,09 % ja vakinaisilla 64,76 % palkasta (Maaseudun työnantajaliitto 2017). Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 15,6 /h (tilasto) 15,6 /h (tilasto) Palkan sivukulut ,97 /h 51,09 % 10,10 /h 64,76 % Palkkakustannus yht. 23,57 /h 25,70 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton

9 TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 6 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 7 on esimerkki traktorin ja taulukossa 9 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero. Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 8. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 6 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä könttäsummana, ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. VILJANKUIVAUKSEN NUSLASKELMAT KUSTAN- Taulukossa 10 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Laskelmien kuivurit ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat toukokuussa 2017 kevyen polttoöljyn hinta oli 68,7 senttiä/litra (Öljy- ja kaasualan keskusliitto) ja sähkön hinta 9,7 senttiä/ kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös Taulukko 7. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta Laskelma on tehty kevään 2017 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 6. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw Hankintahinta, (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 7,5 8,3 9,1 11,0 14,7 16,2 21,7 25,3 34,3 /h (käyttö 1000 h/v) 4,5 5,0 5,5 6,6 8,8 9,7 13,0 15,2 20,6 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 % - 9 -

10 Taulukko 8. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset. Työkoneet Koneen hinta alv 24 % alv 0 % Koneen korkoja poistokust. /v (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v Aurat Sarka-aura, 3-teräinen Sarka-aura, 4-teräinen Sarka-aura, 5-ter. puolihin Sarka-aura, 6-ter. puolihin Sarka-aura, 7-ter. puolihin Sarka-aura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 3-teräinen Kaksoisaura, 4-teräinen Kaksoisaura, 5-teräinen Kaksoisaura, 5-ter. puolihin Kaksoisaura, 6-ter. puolihin Kaksoisaura, 7-ter. puolihin Kaksoisaura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 9-ter. puolihin Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite Pintaäes 7 m ja yli, hinattava Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m Rikkaäes, 6 m Rikkaäes, 9 m Lapiorullaäes, nostolaite 3-4 m Lapiorullaäes, hinattava 4-5 m Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m Lautasäes, nostolaite 3-4m Lautasäes, hinattava 3-4 m Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m Lautasäes, hinattava, yli 6 m Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m Kultivaattori alle 3,5 m, nostol Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol Kultivaattori alle 5,0 m, hin Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin Kelajyrsin alle 2,2 m Kelajyrsin 2,2 m ja yli Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle Vaakatasojyrsin 2,5-3 m Vaakatasojyrsin 3-4 m Vaakatasojyrsin 4-5 m Vaakatasojyrsin 5 m ja yli Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol Keskipakolevitin, hinattava Puhallinlevitin, nostolaite Puhallinlevitin, hinattava Lietelannan levitysvaunu alle 8 m Lietalannan levitysvaunu 8-10 m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu yli 20 m Letkulevitin 12 m Letkulevitin 16 m Letkulevitin yli 16 m Multain, vannas, 3-6 m Multain, vannas, yli 6 m Imu-painevaunu 4-8 m Imu-painevaunu yli 8 m Lietesekoitin, tr.käytt Lietepumppu, teho 7,5-11 kw Lietepumppu, tr.käytt Paineletkulevitysjärjestelmä, peruskokoonpano Kiinteän lannan levitysvaunu, alle 10 m Kiinteän lannan levitysvaunu m Kiinteän lannan levitysvaunu m Kiinteän lannan levitysvaunu yli 20 m Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava Suorakylvökone, 3 m Suorakylvökone, 4 m Suorakylvökone, 6 m Suorakylvökone, 8 m Peltojyrä 3-4 m, nostolaite Peltojyrä 4-6 m, hinattava Peltojyrä yli 6 m, hinattava Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliaut Perunanistutuskone, 2-r., autom., lann.yks Perunanistutuskone, 4-r., autom., lann.yks Perunan multain 2-rivinen Perunan multain 4-rivinen Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /10-12m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli 2000 l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli 2000 l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m Lautasniittokone 2,4 m Lautasniittokone 3,2 m Lautasniittokone, yli 3,2 m Niittomurskain, nostolaite, 2,4-2,8 m Niittomurskain, nostolaite, 3,0-3,4 m Niittomurskain, nostolaite, 3,5-3,7 m Niittomurskain, taakseajo, 7,0-7,5 m Niittomurskain, hinattava, 2,8-3,4 m Niittomurskain, hinattava, yli 3,4 m Perhosniittomurskain, 8-9 m Etuniittolaite Kelasilppuri Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli Tarkkuussilppurivaunu Silppuava noukinvaunu, alle 40 m Silppuava noukinvaunu, 40 m3 ja yli Haravapöyhin 3-4,5 m ISSN:

11 Haravapöyhin 4,5-6 m Haravapöyhin yli 6 m Karhotin, alle 5 m Karhotin, 5 m ja yli Kelapöyhin Kovapaalain Pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) Suurkanttipaalain Pyöröp. käärintälaite hinattava Pyöröpaalin tuubikäärin Suurkanttip. käärintälaite Hapotinlaitteisto (normaali) Paalipihdit Pyöröpaalin halkaisija Pyöröpaalin purkain Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitt Viljankäsittelykoneet Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäyttöinen, yli 50 kw Viljalietso, sähkökäyttöinen Imupainelietso, traktorikäyttöinen Viljanlajitin Peittauskone Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m Perunannostokoneet Elevaattorikone Korjuukone, nostolaite Korjuukone, hinattava 1-riv., säil.nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, peräv.nostava Varsiston murskain Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t Perävaunu, kantavuus 8-10 t Perävaunu, kantavuus t Perävaunu, kantavuus yli 15 t Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m Puutarhakoneet Ruohonleikkuri, vetävä Puutarhajyrsin Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 10 hv) Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 18 hv) Metsätyövälineet Moottorisaha Raivaussaha Juontokoura Juontovintturi Kourakuormain (maatilakuormain) Metsäperävaunu Hakkuulaite, kaato-kasaus-laite Hakkuulaite, kaato-karsinta-katkonta-laite Sekalaiset Takalevy Etukuormain sorakauhalla Maatilakaivuri Kivipoimuri karhottimella Lumilinko, yhteen suuntaan ajettava Lumilinko, kahteen suuntaan ajettava Alueaura Hiekoitin, nostol Polttopuiden hydraulihalkaisija, traktorik Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäytt Klapikone Klapikone kuljettimella Hakkuri (ilman syöttölaitetta) Hakkuri (syöttölaitteella) Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain Kesantomurskain alle 2,5 m Kesantomurskain yli 2,5 m Taulukko 9. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2017 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 6. Leikkuuleveys, cm alle 320 cm cm cm cm cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m Puimurivakuutus, /v Polttoaineen kulutus l/h Voiteluaineen kulutus kg/h 0,1 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 100 h/v) /h (käyttö 150 h/v) HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,4 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olos., h/ha 1,2 1,0 0,9 0,7 0,6 0, ISSN: