Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2015 (661) Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Säilörehun paalausta ja käärintää tehdään edelleen paljon erillisillä koneilla, mutta yhdistelmäpaalaimet ovat yleistyneet viime vuosina. Yhdistelmäpaalaimella oli urakoinut 41 vastaajaa. Pyöröpaalauksesta taksoja ilmoitti kaikkiaan noin 100 urakoitsijaa. Kuva: Sakari Alasuutari Urakointihintojen kehitys ylöspäin on ollut kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna keskimäärin parin kolmen prosentin luokkaa vuodessa. Paljon urakoiduissa peltotöissä, leikkuupuinnissa ja kylvössä hehtaaritaksat ovat nousseet vähemmän. Hintojen nousu mukailee konetyön kustannuskehitystä, joka on viime vuosina ollut melko maltillista. Suuria muutoksia urakointitoiminnassa ei ole tapahtunut, kun katsotaan keskimääräistä liikevaihtoa. Joka neljäs odottaa töiden lisääntyvän tulevaisuudessa, ja monissa töissä kaksi kolmesta urakoitsijasta arvioi pystyvänsä tekemään nykyistä suurempia urakkamääriä.

2 Taulukko 1. Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2014, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h ,2 50,7 43,8 11 Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 s. /h ,6 62,1 57,8 9 Kyntö, sarka-aura /ha ,0 60,8 61,7 9 Kyntö, kaksoisaura /ha ,7 55,6 53,8 10 Kultivointi /h ,9 67,7 53,6 8 Kultivointi /ha ,8 39,8 39,9 11 Lautasäestys /h ,6 64,3 58,3 14 Lautasäestys, 3 m /h ,3 64,0 56,4 3 Lautasäestys, yli 3 m /h ,6 70,2 59,7 11 Lautasäestys /ha ,1 30,9 33,5 18 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h 47,1 39,6 2 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h ,9 77,1 61,6 10 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha ,8 34,7 34,0 18 Jankkurointi /h ,7 3 Tasausäestys /h ,0 4 Uudisraivausjyrsintä, raivaus /h ,3 110,2 102,5 6 Kivien keräys (kaikki) /h ,8 80,0 74,8 26 Kivien keräys 4 m ja alle /h ,9 76,5 64,3 6 Kivien keräys yli 4 m /h ,3 79,6 77,6 18 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen pintalevitys (kaikki) /h ,0 56,0 61,5 7 Lannoitteen pintalevitys, yli 12 m /h ,4 57,7 61,5 5 Lannoitteen pintalevitys (kaikki) /ha 13,8-18,9 16,4 15,0 14,9 26 Lietelannan levitys (kaikki) /h ,5 84,1 75,6 36 Lietelannan levitys (kaikki) /m 3 2,56-2,78 2,67 2,47 2,29 42 Lietelannan levitys, hajalevitys /h ,9 67,6 65,8 14 Lietelannan levitys, hajalevitys /m 3 1,97-2,83 2,40 2,05 2,06 5 Lietelannan levitys letkulevitin /h 75,5 69,5 2 Lietelannan levitys letkulevitin /m 3 2,22-2,58 2,40 2,19 2,12 4 Lietelannan levitys, sijoitus /h ,5 99,7 88,7 19 Lietelannan levitys, sijoitus /m 3 2,64-2,86 2,75 2,69 2,41 32 Lannan siirtoajo /h ,5 90,0 62,9 8 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /m 3 /km 0,30-0,51 0,40 0,34 0,29 8 Kuivalannan levitys (kaikki) /h ,1 76,4 68,0 28 Kuivalannan levitys alle 12 m 3 /h ,4 68,2 56,2 15 Kuivalannan levitys 12 m 3 ja yli /h ,8 82,6 71,3 13 Kuivalannan levitys (kaikki) /m3 2,23-2,66 2,45 2,42 2,32 8 Kalkin levitys /t 5,3-6,2 5,73 5,38 5,85 18 Kylvö Kylvölannoitus, kaikki /h ,5 63,7 54,8 12 Kylvölannoitus, työlev cm /h ,5 56,2 53,9 8 Kylvölannoitus, kaikki /ha ,3 55,4 53,5 72 Kylvölannoitus, työlev cm /ha ,5 51,3 50,7 36 kylvölannoitus 400 cm /ha ,0 59,8 54,8 30 kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha ,0 57,5 67,3 5 Suorakylvö (kaikki) /h ,1 70,2 78,4 4 Suorakylvö 300 cm ja alle /h ,4 66,7 71,2 3 Suorakylvö (kaikki) /ha ,0 66,4 64,3 56 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha ,1 66,3 63,6 40 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha ,8 66,5 66,1 15 Piensiementen kylvö /ha ,0 43,8 38,0 6 TTS seuraa toteutuneita koneurakointihintoja joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Vuoden 2015 alussa kyselylomakkeita lähetettiin postitse kappaletta. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti TTS:n internet-sivuilla olleen linkin kautta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 730 koneurakointia tehnyttä yrittäjää, joista 462 vastasi sähköisesti. Vastaajien määrä hieman kasvoi edellisestä kerrasta (717 kpl v. 2013). Kyselyn palautti 125 uutta vastaajaa netin kautta. Lähetetyn kyselyn palautumisprosentti oli siten noin 37 % (605 kpl). Lisäksi parisen kymmentä vastaajaa ilmoitti lopettaneensa urakoinnin, yleensä eläkkeelle jäämisen vuoksi. Todennäköisesti postituslistalla on paljonkin lopettaneita, joista ei ole tietoa. Urakointihintojen kehitys Lumityö on kyselyn yleisin yksittäinen urakointityö, jossa keskimääräisen hinnan kehitystä vuodesta toiseen voidaan pitää melko luotettavana mittarina. Lumityön taksa nousi kahden vuoden jaksolla viisi prosenttia eli vuodessa 2,5 %. Peltotöissä hehtaaritaksat nousivat jälleen pääosin hyvin maltillisesti. Esimerkiksi leikkuupuinnissa taksa oli vuonna 2014 keskimäärin 100,4 /ha, nousua 2,5 % kahdessa vuodessa. Suorakylvön hehtaaritaksa oli 67 euroa, missä on alle prosentin nousu kahden vuoden takaiseen. Vaihtelua kuitenkin on, esimerkiksi kasvinsuojeluruiskutuksen hehtaaritaksa nousi keskimääräistä enemmän (9 %) ja oli17,9 euroa vuonna 2014 (16,4 /ha v. 2012). Töissä, joissa ilmoitettuja taksoja on suhteellisen vähän, voivat yksittäiset poikkeavat hinnat vaikuttaa keskiarvoon huomattavastikin. Siksi joissakin töissä keskihinta ei ole kehittynyt tasaisesti vaan voi nousta hyppäyksenä ja sitten taas laskea seuraavassa kyselyssä, kun vastaajat vaihtuvat. Syynä voi olla myös virhe työn luokittelussa. Vastaajat kuvaavat tehdyn työn sisältöä suurimmaksi osaksi erittäin hyvin, mutta joskus kuvauksesta voi puuttua jotain oleellista. Urakoinnin kustannukset jopa laskivat polttoaineiden osalta. Kevyen polttoöljyn hinta (alv 0%) oli vuonna 2012 keskimäärin 91,5 senttiä/litra, kun vuoden 2014 kesällä hinta oli noin 84 senttiä. Polttoaineen hinta laski vuoden 2015 alussa ja oli keväällä edelleen vuoden 2014 tasoa alempana (77 senttiä/litra). Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden hinnat ovat nousseet 2 3 prosenttia vuodessa ja maataloudessa käytettävien koneiden hinnat keskimäärin prosentin vuosivauhtia. 2

3 Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2014, kpl Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /h ,7 47,7 42,4 20 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h ,0 43,9 41,1 6 Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h ,4 52,9 43,9 13 Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /ha 14,6-21,1 17,9 16,4 15,8 128 Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen /ha 15,8-19,2 17,5 17,9 16,6 10 Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /h ,3 41,3 37,7 12 Heinän ja säilörehun niittomurskaus (kaikki) /h ,7 61,7 66,5 23 Heinän ja säilörehun niittom cm /h ,7 55,5 48,0 3 Heinän ja säilörehun niittom cm /h ,8 58,8 59,1 13 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /h ,7 120,0 126,0 7 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha ,7 37,2 36,0 62 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,4 34,7 32,8 7 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,3 36,3 38,1 24 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /ha ,7 38,7 34,1 31 Karhotus ja karhojen yhdistäminen (kaikki) /h ,1 60,7 50,7 24 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, alle 5 m /h ,0 34,2 41,7 5 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, 5-7 m /h ,1 66,0 57,0 3 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 7 m /h ,3 15 Karhotus ja karhojen yhdistäminen (kaikki) /ha ,8 22,0 20,3 33 Kovapaalaus /paali 0,23-0,30 0,26 0,26 0,26 9 Kanttipaalaus /paali 9,3-14,2 11,75 9,78 9,80 4 Heinän/oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali 5,9-8,1 7,00 5,33 3 Heinän/oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,7-9,2 8,44 8,29 6,22 23 Säilörehun paalaus (ei verkkoa/narua) /paali 6,9-9,1 8,00 8,82 3 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,1-9,3 8,25 9,40 8,68 21 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /h Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 3,4-4,2 3,81 4,14 3,70 11 Säilörehun käärintä, muovilla /paali 5,5-10,1 7,75 7,88 7,52 6 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 9,6-12,7 11,19 12,46 12,03 7 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 11,8-13,6 12,7 13,0 11,6 25 naru) Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/ /paali 15,3-16,6 16,0 15,7 15,0 42 naru + muovi) SR niitto + paalaus + käärintä (sis. /paali 14,2-18,2 16,2 15,0 17,2 3 verkko+muovi) Säilörehupaalien siirto pellon laitaan /h ,7 53,0 52,5 3 Säilörehupaalien siirto pellon laitaan /paali 2,1 1,7 0 Säilörehupaalien ajo pellolta perävaunulla /h ,1 7 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h ,5 117,5 107,5 6 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha ,3 116,2 102,5 11 Säilörehun korjuu hinatt. tarkkuussilppurilla /h ,5 125,0 120,0 4 Säilörehun korjuu hinatt. tarkkuussilppurilla /ha ,3 81,4 83,6 3 Säilörehun korjuu ajosilppurilla /ha ,7 85,5 76,3 7 Kokoviljan korjuu ajosilppurilla /ha ,7 120,0 135,0 3 Ajosilppuri, koko ketju /ha 196,7 197,5 1 Säilörehun siirtoajo /h ,1 60,0 52,2 9 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h ,8 52,4 44,5 8 Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h ,2 76,4 77,0 13 Puinti, työleveys cm /h ,1 99,2 93,8 12 Puinti, työleveys cm /h ,6 123,8 113,7 26 Puinti, työleveys cm /h ,1 140,3 141,3 18 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /h ,0 236,0 3 Puinti (kaikki) /ha ,4 98,0 94,7 132 Taksoissa on suuri hajonta Kyselyn tulosten koetaan joskus painavan hintoja alaspäin, kun mukana on vastaajia erilaisilla taustoilla. Mukana on naapurille vain vähäisiä määriä urakoivia ja toisaalta täysin urakoinnista tulonsa hankkivia urakoitsijoita. Urakointihinnan ja urakointimäärän yhteys ei kyselyssä ole kovin voimakas. Vähän urakoivilla taksat ovat kuitenkin joissain töissä keskimäärin hieman alempia kuin paljon urakoivilla. Esimerkiksi leikkuupuinnissa enintään 50 hehtaaria urakoivien keskimääräinen taksa oli 97 euroa/hehtaari, kun yli 100 hehtaaria urakoivien taksa oli keskimäärin 106 euroa/ hehtaari. Hintavaihtelu on suurta ja sitä esiintyy sekä paljon että vähän urakoivien joukossa, mutta kaikkein alimmat hinnat ovat yleensä vain vähän urakoivien hintoja. Urakoinnin liikevaihto Urakointitoiminta ei ole tämän vuosikymmenen aikana enää kovin paljon laajentunut, sillä keskimääräinen liikevaihto ei ole kasvanut, jopa hieman pienentynyt. Keskiarvo vuonna 2014 oli euroa ja edellisessä kyselyssä noin euroa. Mediaaniluku kuvaa paremmin tyypillistä liikevaihtoa, sillä keskiarvoa voivat nostaa pienen joukon isot liikevaihdot. Mediaani vastaajien ilmoittamista urakoinnin liikevaihdoista vuonna 2014 oli euroa, edellisessä kyselyssä vuoden 2012 osalta euroa. Luku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle euroa ja puolella yli sen. Mediaanin pieneneminen on hieman yllättävää, mutta kysymys ei välttämättä ole urakoitsijakohtaisesta toiminnan vähenemisestä, vaan todennäköisemmin johtuu vastaajien vaihtuvuudesta. Alle euron liikevaihdolla urakoineita oli kyselyssä edellistä kertaa enemmän ja toisaalta yli euron liikevaihtoja vähemmän. Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2. Urakointimäärissä ei suuria muutoksia Keskimääräiset urakointimäärät ovat osaksi jatkaneet tasaista kasvua edellisestä kyselystä, osaksi pysyneet kutakuinkin ennallaan. Kaksi kolmesta arvioi urakoinnin pysyvän jatkossakin nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin osassa urakointitöitä odottaa neljännes vastaajista. Noin kahdeksan prosenttia arvioi toiminnan vähenevän, joista moni kertoo lopettavansa iän tai eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kun lisäysmahdollisuuksia on kysytty työkohtaisesti, monissa töissä prosenttia vastaajista arvioi voivansa lisätä urakointia. 3

4 Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2014, kpl Puinti, työleveys alle 320 cm /ha ,9 89,1 83,6 16 Puinti, työleveys cm /ha ,9 95,9 93,7 10 Puinti, työleveys cm /ha ,8 99,2 97,1 36 Puinti, työleveys cm /ha ,6 101,8 97,5 43 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha ,1 99,7 97,3 17 Viljan kuivaus alle 120 hl /h ,0 27,3 24,8 22 Viljan kuivaus hl /h ,8 35,9 30,3 64 Viljan kuivaus hl /h ,6 45,3 39,5 37 Viljan kuivaus hl /h ,2 61,0 55,4 33 Viljan kuivaus hl /h ,9 87,7 82,3 19 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h ,3 125,0 130,0 3 Viljan varastointi, yli 5 kk /m 3 3,4-8,9 6,2 5,4 4,7 12 Viljan varastointi, yli 5 kk /t 4,4-10,7 7,5 10,0 8,4 8 Viljan lajittelu /t ,1 25,4 22,0 15 Viljan lajittelu /h ,7 32,0 24,4 7 Viljan peittaus, sis. peittausaineen /t ,7 56,7 3 Viljan lajittelu ja peittaus, sis. peittausaineen /t ,8 75,0 5 Sokerijuurikkaan nosto (kaikki) /ha ,0 304,2 280,4 5 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus /m 3 3,4-4,5 4,0 4,4 3,9 10 Hakkuutyö, harvesteri /m 3 10,4-14,0 12,2 13,9 11,7 7 Hakkuutyö moottorisahalla /h 27,3 1 Hakkuutyö, harvesteri /h ,0 72,5 58,5 5 Energiapuun korjuu /h ,1 55,6 50,7 17 Energiapuun korjuu /m 3 9,9-18,1 14,0 3 Pilkkeiden teko /h ,0 39,3 38,8 15 Puun siirtoajo /m 3 5,2-6,7 6,0 5,9 5,4 24 Puun siirtoajo /h ,3 46,1 45,4 51 Sirkkelisahaus /h ,5 51,9 45,1 26 Viherkesannon niitto alle 260 cm /h ,4 50,1 43,1 13 Viherkesannon niitto yli cm /h ,4 50,8 52,0 10 Viherkesannon niitto yli 300 cm /h ,7 56,0 57,3 3 Viherkesannon niitto /ha ,1 31,6 31,1 6 Tienvarsien niitto (kaikki) /h ,5 51,6 45,8 59 Tienvarsien niitto (kaikki) /km ,2 10,3 3 Tienvarsien niitto, niittokone /h ,8 42,9 40,6 6 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h ,7 55,4 46,0 36 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h ,1 56,7 48,9 16 Vesakoiden murskaus /h ,0 53,2 50,2 21 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt+muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h ,3 39,3 38,1 3 Traktorityö kuljettajineen kw /h ,4 48,1 42,9 34 Traktorityö kuljettajineen yli 140 kw /h ,1 58,3 46,6 11 Traktorikaivuri /h ,7 45,7 43,0 15 Kaivuri alle 10 tn /h ,6 49,4 47,1 26 Kaivuri tn /h ,2 52,7 47,8 55 Kaivuri yli 20 tn /h ,5 59,3 55,8 8 Kuljetustyö, kaikki /h ,2 57,0 48,9 56 Maan ja soran ajo /h ,8 52,0 48,1 46 Lavettikuljetukset traktorilla /h 65,0 2 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h ,0 53,7 48,3 6 Kuorma-autokuljetus /h 60,0 57,0 1 Lumen ajo /h ,7 49,6 49,9 9 Lisäysmahdollisuuksia arvioitiin olevan useammin kuin kaksi vuotta sitten, jolloin yleensä noin puolet arvioi niitä olevan. Lumitöissä ja kaivinkonetöissä lisäysmahdollisuudet ovat pysyneet samalla tasolla kuin viimeksi, niissä noin 40 prosenttia pystyisi lisäämään urakointia. Koneiden kapasiteetit kasvavat Koneiden kasvun huomaa urakointikalustossa. Kuuden metrin niittomurskaimia oli kymmenen vuotta sitten kourallinen, nyt lähes puolet koneista on työleveydeltään vähintään kuusi metriä ja suurimmat noin 10 metrisiä. Karhottimista kolme neljästä oli yli 7 metrisiä ja suurimmissa työleveyttä on jo yli 13 metriä. Säilörehun paalauksessa ja käärinnässä yhdistelmäpaalaimia on tullut paljon pelloille viime vuosina. Paalauksen ja käärinnän taksat ovat kuitenkin samaa tasoa niillä kuin kahdella työkoneella tehtynä, joten töitä ei eritelty tilastossa. Taksa oli muovi hintaan sisältyen keskimäärin 16 /paali. Ajosilppuriurakointia tekeviä vastasi yhdeksän urakoitsijaa. Koko rehunkorjuuketjusta niitosta siilotyöhön ilmoitti hinnan vain yksi urakoitsija, joten taksaa ei nyt saatu tilastoon. Pelkän silppuroinnin taksa vaihteli melko paljon urakoitsijoiden välillä, edullisimmillaan ajosilppurin sai alle puolella korkeimpaan taksaan verrattuna. Ajosilppureilla urakoitu ala oli keskimäärin 665 hehtaaria. Osalla kone on hankittu useamman tilan yhteiseksi. Kun urakointia tehdään omien nurmien lisäksi, urakointialat ovat ehkä pienempi osa koko koneella tehtävää korjuuta. Suurimmat alat ovat reilut hehtaaria, jossa useimmat eivät enää nähneet lisäysvaraa. Lietteen levityksessä sijoitus on edelleen lisääntynyt. Jo kaksi kolmesta lietteen levitysurakoinnista tehtiin sijoittamalla tai multaavalla laitteella. Työleveys on useimmiten kahdeksan metriä. Suurimmalla osalla on käytössä kiekkomultain, mutta muutamilla on lisäksi kultivaattorimultain muokatulle maalle levittämistä varten. Lietevaunujen keskikoko oli 16 m 3. Reilu viidesosa vaunuista oli 18 m 3 tai sitä suurempia. Kymmenen vuotta sitten vaunut olivat keskimäärin 12,5 m 3. Ajettavilla levityskoneilla urakoivia oli kyselyssä yhdeksän. Ajettavilla suurimpia levitysmääriä ( m 3 ), urakoivat arvioivat lisäysmahdollisuuksia olevan vielä noin m 3 :iin. Uusina töinä tilastoon tuli jankkurointi ja tasausäestys, joissa molemmissa taksoja ilmoitti neljä vastaajaa. Töitä tehtiin pääasiassa tuntitaksalla, joka oli jankkuroinnissa keskimäärin 77 euroa ja tasausäestyksessä 64 euroa. Jyräys on jäänyt pois tilastoista jo 4

5 Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. 2014, kpl Kuormaustyö (kaikki) /h ,2 45,0 43,4 9 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h ,2 45,0 43,4 5 Kuormaustyö, kurottaja /h ,0 55,7 53,7 4 Pienkuormaintyöt /h ,4 52,5 40,3 5 Lumityö (kaikki) /h ,4 49,9 46,1 289 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h ,5 53,0 49,7 146 Lumen linkous / takalana /h ,2 45,4 41,6 100 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h ,9 50,1 46,1 18 Tien lanaus /h ,4 51,6 44,1 50 Hiekoitus ilman soraa /h ,8 52,3 49,1 33 Harjaus /h ,3 55,8 52,3 14 Harjaus, avoharja /h ,8 58,7 49,8 5 Harjaus, keräävä harja /h ,1 54,6 56,3 8 Polanteen poisto /h ,2 53,8 59,3 12 Lokakaivojen tyhjennys /h ,9 48,1 50,00 4 Lokakaivojen tyhjennys /talous ,2 71,2 61,2 5 Salaojien huuhtelu /h ,8 55,3 4 Räjäytystyöt (ei sis. räjähdettä) /h ,7 58,5 47,4 6 Hiihtolatujen kunnossapito, latukone /h 58,3 1 Työntekijän vuokraus /h 21,2 2 Traktorin vuokraus /h 22,0 0 Urakoitsijan työpanos (ilman sotua) /h 9,6-23,0 16,3 14,8 14,5 476 Palkatun kuljettajan työpanos (ilman sotua) /h 9,8-18,6 14,2 13,4 12,6 172 Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä vuosina 2014 ja 2012 sekä niiden vastaajien osuus, joilla olisi mahdollista lisätä urakointia. Keskimäärin /urakoitsija Vastannut voivansa lisätä % keskimäärin/urakoitsija urakoitsijoista nyt suus määrä lisäysmahdolli- Työ Kylvölannoitus ha ha Suorakylvö ha ha Lautasäestys ha ha Kylvömuokkaus ha ha Kasvinsuojeluruiskutus, ha ha perinteinen Kasvinsuojeluruiskutus ha ha ilma-avusteinen Lietteen levitys, kaikki m m 3 Lietteen sijoituslevitys m m 3 Kuivalannan levitys m m 3 Säilörehun,heinän ja oljen paalia paalia paalaus Karhotus ha ha Säilörehun noukinvaunukorjuu ha ha Puinti ha ha Viljan kuivaus tn Lumityöt h h Kaivinkonetyöt h h Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuonna Liikevaihto, euroa % urakoitsijoista alle , , , , , , ja yli 12,5 aikaisemmin, sillä vaikka siitä oli viime kerralla neljä taksatietoa, taksat jakautuivat tunti- että hehtaarihintoihin. Myös joitakin harvinaisempia töitä, joista on tullut enää muutama hintatieto, on jäänyt pois tilastoista. Hinta tilastoidaan, jos tietoja on kolmesta samansisältöisestä työstä. Urakoinnin haasteet ja tavoitteet Urakointityön mahdollisista ongelmakohdista kysyttiin nyt vain nettikyselyssä lomakkeen tilanpuutteen vuoksi. Nettivastaajista viidesosa kirjoitti työtä hankaloittavista asioista. Haasteet eivät ole muuttuneet vuosien varrella. Haasteet liittyvät suurimmaksi osaksi säähän ja lyhyisiin sesonkeihin ja näihin yhdistettynä töiden tilaamiseen liian myöhään. Vastauksissa tulee palautetta myös hinnoittelun vaikeuksista. Osa kokee erityisesti halvemmalla tekevien sotkevan markkinoita ja vaikeuttavan urakointia elinkeinonaan tekevien toimintaa. Osa asiakkaista vertaa hintoja satunnaisten urakoitsijoiden taksoihin. Muutamat korostivat lisäksi, että työn laadusta ei olla valmiita maksamaan. Kun vastaajilta kysyttiin koneurakoinnin taloudellista tavoitetta, noin 14 % vastasi että tavoitteena on saada korvaus työlle ja välittömille kuluille. He tekevät käytännössä jo maksetulla kalustolla, uutta ei ole tarkoitus hankkia, eikä urakoinnilla ole taloudellisesti suurta merkitystä. Asiakkaat ovat tuttuja ja enemmänkin kyse on naapuriavusta. Useimmilla tavoitteena oli kattaa urakoinnilla välittömien kulujen (esim. polttoaineet) ja palkan lisäksi osa koneen hankintakuluista (45 % vastanneista). Urakointi on mahdollistanut investoinnin omaan koneeseen ja samalla voidaan hankkia lisätuloja omalla työllä. Lähes yhtä usein tavoitteena oli koneen hankintakulujen kattaminen kokonaan urakointituloilla (40 %). Näistä kolme neljästä tavoitteli lisäksi kohtuullista voittoa kustannusten kattamisen lisäksi. Liikevaihto ja urakoinnin taloudellinen tavoite olivat kytköksissä: paljon urakoivat tavoittelevat useammin myös voittoa. 5

6 Paperilomakkeella oli myös avoin kysymys siitä, miten oma taloudellinen tavoite on toteutunut. Noin 150 vastanneesta 90 % arvioi tavoitteen toteutuneen vähintään kohtalaisesti tai ok. Hyvänä tai melko hyvänä tulosta luonnehti noin 45 %. Markkinahintoja seurataan Alle puolet vastanneista kertoi hinnoittelun perustuvan oman kaluston kustannuslaskentaan, voittoa tavoittelevista hieman useampi (55 %). Hinnoittelussa katsotaan paljon alueen hintatasoa ja hintakyselyn tuloksia. Vaikka hinnoittelu ei perustuisikaan kustannuslaskentaan, yli 90 % kuitenkin tekee jotain laskentaa. Markkinoiden hintatason seuranta on tarpeen, mutta omat kustannukset tulee olla tiedossa. Taulukkolaskentaohjelmaa käyttää apuna vajaa viidennes samoin kuin TTS-Kone-kustannusten laskentaohjelmaa, osa molempia. Useimmiten laskennassa käytetään laskinta (53 %). Sopimuskäytännöt ovat pysyneet ennallaan. Kirjallisia sopimuksia maatalousurakoinnista ilmoitti tekevänsä 6 prosenttia vastanneista. Osuus on vaihdellut 6 10 % vuodesta Kun nettikyselyssä kysyttiin, olisiko maatalouskoneurakoinnissa tarvetta yleisille sopimusehdoille, noin neljännes vastasi kyllä. Yleisissä sopimusehdoissa tulisi vastaajien mielestä määritellä erityisesti urakoinnin vastuukysymyksiä: erityisesti vahinkovastuut koneiden rikkoontuessa pellolla olevista kivistä mutta myös työn tulokseen ja laatuun liittyviä tekijöitä. Lisäksi mainittiin mm. aikataulut, peruutukset, työnjako ja poikkeustilanteet. Hintataulukon tulkinta Oheisessa taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Taulukossa hintoja on tarkasteltu vaihteluna, joka on laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2012 ja 2010 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. Joitain aikaisempia jaotteluja on tarkennettu, jolloin vanha hinta on edellisvuosien kohdalta listauksesta poistettu. Taustatietoja Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tilan päätuotantosuunta tai urakoinnin ohella tärkein tulonlähde oli kasvinviljely (55 %). Kotieläintuotantoa oli alle kolmasosalla (31 %). Metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin kuusi prosenttia ja muun yritystoiminnan kahdeksan prosenttia vastanneista. Moni vastasi päätuloa tulevan useammasta lähteestä, ja erityisesti monelle kasvinviljelytilalle metsätalous on merkittävä tulonlähde. Noin kolme prosenttia ilmoittaa päätuotantosuunnaksi koneurakoinnin muun yritystoiminnan kohdassa. Muita aloja ovat muun muassa korjaamotoiminta, kiinteistönhoito, rakentaminen, muita palveluja sekä palkkatyötä. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin euroa, mediaani euroa. Urakointiin käytettiin keskimäärin 66 työpäivää (mediaani 30 päivää). Vähintään 200 työpäivää käytti noin yhdeksän prosenttia tiloista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 21 prosenttia vastaajista. Näistä suurimmalla osalla (75 %) oli yksi palkattu työntekijä, lopuilla kaksi tai useampi. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,7 henkilöä/vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Sijaiskone tai-tekijä oli 57 prosentilla vastaajista. Erillinen vastuuvakuutus oli samoin 57 prosentilla vastaajista. Toimintaetäisyys urakoinnissa oli keskimäärin 34 kilometriä (mediaani 25 km), ja vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 53 kilometriin (mediaani 30 km). Noin joka kuudennella urakoitsijalla suurin urakointietäisyys oli yli 50 kilometriä. Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut kolmasosa vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet) ovat useimmiten hankittuja koneita (14 % kaikista vastaajista), mutta myös maatalouskoneita on hankkinut noin 10 % vastaajista. Muita urakointiin hankittuja koneista ovat maanrakennuskoneet ja erilaiset metsään liittyvät koneet. Urakoitsijoiden asiakaskunta on pääasiassa vakioasiakkaita. Puolet vastaajista ilmoittaa vakioasiakkaiden osuudeksi yli 90 % ja kolmasosalla vakioasiakkaita on %. Suurin osa ei siten myöskään markkinoi urakointipalveluitaan erikseen. Sähköisiä kanavien käyttö on hieman lisääntynyt, omat nettisivut kertoi omistavansa viitisen kymmentä urakoitsijaa eli noin 7 % vastanneista, kaksi vuotta sitten 5 %. Markkinointikanavana sähköisiä hakupalveluja ilmoitti käyttävänsä 4 %, lehti-ilmoittelua 9 %, omia internet-sivuja 5 % vastanneista. Muutama mainitsi myös facebookin yhtenä markkinointikanavana. Osa myös kertoo aktiivisesti ottamalla suoraan itse yhteyttä soittamalla tai käymällä mahdollisten asiakkaiden luona. KONEKUSTANNUSTEN LASKENTA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna (taulukko 5). Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti ja rakennusten vuotta. Yleensä konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa, esimerkiksi pankkitalletuksena. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. 6

7 Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta- Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko- % / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 280 ( /m²). Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi eristämättömän puuverhoillun varastotilan rakennuskustannus* 280 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM rakentamisohjekustannus 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 53 /v (- 10% sopimusale =47,7 /v). Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw Vahinkovakuutus, josta vähennetty 15 % alennuksia Vakuutukset yht. /v Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat ovat korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, joiden hinta määräytyy vakuutusmäärän mukaan. Urakointityön vakuutus esim euron oikeusturvalle ja euron vastuuvakuutukselle on yhteensä noin 190 euroa. 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw Polttoaineen kulutus l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Kevyen polttoöljyn hinta toukokuu 2015 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 95,7 (77,2) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta keväällä 2015, 10w- 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 3,14 (2,54) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * = /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 15,2 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 57,47 % ja vakinaisilla 70,46 % palkasta. Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 15,2 /h (tilasto) 15,2 /h (tilasto) Palkan sivukulut ,74 /h 57,47 % 11,62 /h 70,46 % Palkkakustannus yht. 23,93 /h 26,82 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta 2015 Laskelma on tehty kevään 2015 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw Hankintahinta, (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 7,5 8,3 9,0 11,0 14,6 16,2 21,6 25,1 34,1 /h (käyttö 1000 h/v) 4,5 5,0 5,4 6,6 8,8 9, HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 % 7

8 Taulukko 6. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset. Laskelman avulla voi esimerkiksi verrata oman, hankittavaksi suunnitellun koneen pääomakustannuksia siihen, mitä vastaava vuokrakone tai työn teettäminen urakoitsijalla maksaisi. Koneen keskimääräinen hinta perustuu eri lähteistä kerättyihin hintoihin ja edustaa kokoluokassaan normaalisti varustettua työkonetta. Korko on laskettu annuiteettiperiaatteella arvonlisäverottomista hinnoista kahdella poistoajalla. Esimerkkikorkona on käytetty 5 %. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muuttuvia kustannuksia. Työkoneet Koneen hinta Koneen korkoja poistokustannus /v (alv 0 %, korko 5 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v Aurat Sarka-aura, 3-teräinen Sarka-aura, 4-teräinen Sarka-aura, 5-ter. puolihin Sarka-aura, 6-ter. puolihin Sarka-aura, 7-ter. puolihin Sarka-aura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 3-teräinen Kaksoisaura, 4-teräinen Kaksoisaura, 5-teräinen Kaksoisaura, 5-ter. puolihin Kaksoisaura, 6-ter. puolihin Kaksoisaura, 7-ter. puolihin Kaksoisaura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 9-ter. puolihin Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite Pintaäes 7 m ja yli, hinattava Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m Rikkaäes, 5 m Lapiorullaäes, nostolaite 3-4 m Lapiorullaäes, hinattava 4-5 m Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m Lautasäes, nostolaite 3-4m Lautasäes, hinattava 3-4 m Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m Lautasäes, hinattava, yli 6 m Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m Kultivaattori alle 3,5 m, nostol Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol Kultivaattori alle 5,0 m, hin Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin Kelajyrsin alle 2,2 m Kelajyrsin 2,2 m ja yli Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle Vaakatasojyrsin 2,5-3 m Vaakatasojyrsin 3-4 m Vaakatasojyrsin 4-5 m Vaakatasojyrsin 5 m ja yli Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol Keskipakolevitin, hinattava Puhallinlevitin, nostolaite Puhallinlevitin, hinattava Lietelannan levitysvaunu alle 8 m Lietalannan levitysvaunu 8-10 m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu yli 20 m Letkulevitin 12 m Letkulevitin 16 m Letkulevitin yli 16 m Multain, vannas, 3-6 m Multain, vannas, yli 6 m Imu-painevaunu 4-8 m Imu-painevaunu yli 8 m Lietesekoitin, tr.käytt Lietepumppu, teho 7,5-11 kw Lietepumppu, tr.käytt Paineletkulevitysjärjest, peruskokoonpano Kiinteän lannan levitysvaunu, alle 10 m Kiinteän lannan levitysvaunu m Kiinteän lannan levitysvaunu m Kiinteän lannan levitysvaunu yli 20 m Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava Suorakylvökone, 3 m Suorakylvökone, 4 m Suorakylvökone, 6 m Suorakylvökone, 8 m Peltojyrä 3-4 m, nostolaite Peltojyrä 4-6 m, hinattava Peltojyrä yli 6 m, hinattava Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliautomaatti Perunanistutuskone, 2-rivinen, autom., lannoitusyks. Perunanistutuskone, 4-rivinen, autom., lannoitusyks. Perunan multain 2-rivinen Perunan multain 4-rivinen Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /10-12m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m Lautasniittokone 2,4 m Lautasniittokone 3,2 m Lautasniittokone, yli 3,2 m Niittomurskain, nostolaite 2,4-2,8 m Niittomurskain, hinattava 2,8-3,4 m Niittomurskain, hinattava yli 3,4 m Etuniittolaite Kelasilppuri Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m

9 Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli Tarkkuussilppurivaunu Silppuava noukinvaunu, alle 40 m Silppuava noukinvaunu, 40 m 3 ja yli Haravapöyhin 3-4,5 m Haravapöyhin 4,5-6 m Haravapöyhin yli 6 m Karhotin, alle 5 m Karhotin, 5 m ja yli Kelapöyhin Kovapaalain Pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) Suurkanttipaalain Pyöröp. käärintälaite hinattava Pyöröpaalin tuubikäärin Suurkanttip. käärintälaite Hapotinlaitteisto (normaali) Paalipihdit Pyöröpaalin halkaisija Pyöröpaalin purkain Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitt Viljankäsittelykoneet Valssimylly, sähkökäytt. 3-5 kw Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäyttöinen, yli 50 kw Vasaramylly, sähkökäytt. 7,5 kw Vasaramylly, sähkökäytt kw Viljalietso, sähkökäyttöinen Imupainelietso, traktorikäyttöinen Viljanlajitin Peittauskone Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m Perunannostokoneet Elevaattorikone Korjuukone, nostolaite Korjuukone, hinattava 1-riv., säil.nostava Korjuukone, hin., 2-riv, säiliöön nostava Korjuukone, hin., 2-riv, peräv.nostava Varsiston murskain Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t Perävaunu, kantavuus 8-10 t Perävaunu, kantavuus t Perävaunu, kantavuus yli 15 t Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m Puutarhakoneet Ruohonleikkuri Puutarhajyrsin Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 10 hv) Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 18 hv) Metsätyövälineet Moottorisaha Raivaussaha Juontokoura Juontovintturi Kourakuormain (maatilakuormain) Metsäperävaunu Hakkuulaite (pienpuun) kaato-kasauslaite karsinta-katkontalaite kaato-karsinta-katkontalaite Sekalaiset Takalevy Etukuormain sorakauhalla Maatilakaivuri Kivipoimuri karhottimella Lumilinko, yhteen suuntaan ajettava Lumilinko, kahteen suuntaan ajettava Alueaura Hiekoitin, nostol Polttopuiden hydraulihalkaisija, trak.käytt Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäytt Klapikone Klapikone kuljettimella Hakkuri (ilman syöttölaitetta) Hakkuri (syöttölaitteella) Takanostolaitekiinnitteinen piennarmursk Kesantomurskain alle 2,5 m Kesantomurskain yli 2,5 m Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 9). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi :n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x = /vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x = vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5. Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. 9

10 Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaisessa 5. vaativuusryhmässä (työ edellyttää mm. ammattikoulutusta ja kokemusta, suurta vastuuta ja itsenäisyyttä) palkka on alkaen 10,32 /h. Parempi vertailukohta konetyön palkkatasolle on Tilastokeskuksen keräämä tilasto yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan, josta viimeinen tilasto on vuodelta Tilastossa maaja metsätaloustyökoneiden kuljettajien (2 280 kpl) säännöllisen työajan keskiansio oli 15,35 euroa tunnilta. Kyselyssä urakoitsijoilta on kysytty, millaista tuntipalkkaa lasketaan omalle työlle ja mikä on palkatun työntekijän tuntipalkka. Omalle työlle tuntihinnaksi ilmoitettiin 16,3 euroa/tunti (14,8 vuonna 2012) ja palkka- työvoimalle 14,2 euro (13,4 vuonna 2012). Koneurakointi edellyttää hyvää ammattitaitoa, minkä voi ja tulee hinnoittelussa huomioida. Urakoitsija ottaa vastuun asiakkaan töistä, ja siitä ammattitaidosta asiakkaan pitää olla valmis maksamaan. TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 7 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero. Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 6. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä "könttäsummana", ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUSLASKELMAT Taulukossa 8 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustan- Taulukko 7. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2015 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Leikkuuleveys, cm alle 320 cm cm cm cm cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m Puimurivakuutus, /v Polttoaineen kulutus l/h Voiteluaineen kulutus kg/h 0,1 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v /h (käyttö 100 h/v) /h (käyttö 150 h/v) HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,4 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olosuhteet, h/ha 1,2 1,0 0,9 0,7 0,6 0,5 10

11 Taulukko 5. Esimerkki viljankuivauksen pääomakustannusten laskennasta. Kuivurin tilavuus, m Varastosiilojen tilavuus, m Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) Öljynkulutus l/h Sähkönkulutus, kwh/h Lämmityspolttoöljyn hinta toukokuu 2015: 95,7 snt/l, (77,2 snt/l, alv 0%) Sähkön keskihinta toukokuu 2015 (sis. perus+siirto+kwh hinnan +verot): 11,74 snt/kwh, (9,44 snt/kwh, alv 0%). Viljankuivaamon pääomakustannukset (kuivuri, varastosiilot, rakennus) Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta rakenteet, koneisto, Korko, /v Poisto - rakenteet, /v (25 v.) koneisto, /v (15 v.) Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v Käyttö 400 h/v Viljankuivurin pääomakustannukset (vain kuivurikoneisto ja välittömät rakenteet) Kuivurin hankintahinta, ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta rakenteet, koneisto, Korko, /v Poisto, /v - rakenteet, /v koneisto, /v Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v Kuivurin peruskustannukset (ilman varastosiiloja) Yhteensä /v Kuivurin peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v Käyttö 400 h/v Siirrettävä viljankuivaamo Kuivurin tilavuus, m Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) Öljynkulutus l/h Sähkönkulutus, kwh/h Siirrettävän viljankuivaamon pääomakustannukset Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - koneisto, Korko, /v Poisto - koneisto, /v (15 v.) Säilytys, /v Vakuutus ja kunnossa- pito (1,5 %), /v Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v Käyttö 400 h/v HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten polttoaine, sähkö ja työpalkat kokonaiskustannusten selvittämiseksi. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 %. 11

12 Hinta 13,50 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2015 nuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Laskelmien kuivurit ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremmilla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä. Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaanoppaassa Viljasadon käsittely ja käyttö (nro 108). Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, muun muassa polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat toukokuussa 2015 kevyen polttoöljyn hinta oli 77,2 senttiä/litra (Öljyja kaasualan keskusliitto) ja sähkön hinta 10,4 senttiä/kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Taulukko 9. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,11017 Esimerkki: maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: x = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. ARVONLISÄVERO KONEKUSTANNUKSISSA Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja-vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös TTS-KONE JA TTS-MANAGER AVUKSI TTS-kone konekustannusten laskentaohjelma on kätevä apuväline kustannusten laskentaan. Se sisältää traktorin, työkoneen, leikkuupuimurin ja viljankuivauksen kustannusten laskennan. Ohjelmassa voidaan tehdä vertailulaskelmia, joissa voidaan tarkastella yksittäisten tekijöiden, esimerkiksi käyttömäärän, vaikutusta kustannuksiin. Ohjelmalla voidaan myös vertailla erilaisten työketjujen kustannuksia. TTS-Manager on suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän laskemiseen. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti tuotannon laajentamisen vaikutusten arviointiin: miten tuotantotoimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat maatilan työmääriin ja niiden ajoittumisiin. TTS-Managerilla voidaan tarkastella myös yksittäisten työvaiheiden työnmenekkejä, mm. työmenetelmän, koneiden, olosuhteiden, peltopinta-alan vaikutusta niihin. Urakointityössä ohjelmalla voi tutkia esimerkiksi kuljetusmatkojen ja ajonopeuksien vaikutusta työnmenekkiin. Ohjelmat saa ostaa TTS:n verkkokaupasta osoitteesta TTS TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien tuottavuutta, toiminnallisia ratkaisuja ja energia- ja ekotehokkuutta. 12