Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 3/2013 (645) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat Tutkija Reetta Palva, TTS Oikea hinnoittelu on edellytys kannattavalle urakointitoiminnalle. Kustannuslaskenta on hinnoittelun pohja. Urakointimäärä ja koneiden käyttöaste viime kädessä ratkaisevat, millä hinnalla urakointia pystyy tarjoamaan, sillä useimmiten pääomakulut muodostavat suuren osan kustannuksista. Myös markkinoiden kysyntä ja tarjonta on huomioitava hinnoittelussa. Hinnan tulee olla kilpailukykyinen, mutta hinta ei ole ainoa kilpailutekijä markkinoilla. Tässä tiedotteessa julkaistavat keskimääräiset urakointihinnat eivät ole suositushintoja, vaan toteutuneiden hintojen tilastointia. Taksoissa on paljon vaihtelua. Tilastoidut hinnat eivät välttämättä ole asiakkaalta laskutettuja kokonaishintoja. Yksikköhinnan lisäksi urakoitsija voi laskuttaa erikseen työmaalle siirtymisestä, kuljetusmatkoista tai odotusajalta. Kasvinsuojeluruiskutus on leikkuupuinnin, viljankuivauksen ja kylvön ohella yleisimpiä urakoituja maataloustöitä. Urakointihintansa ruiskutuksesta ilmoitti kyselyssä kaikkiaan yli 170 vastaajaa. Pääosin kasvinsuojeluruiskutusta tehdään hehtaaritaksalla. Kuva: Sakari Alasuutari TTS seuraa toteutuneita koneurakointihintoja joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä. Vuoden 2013 alussa kyselylomakkeita lähetettiin postitse kappaletta. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti TTS:n internet-sivuilla olleen linkin kautta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 717 koneurakointia tehnyttä yrittäjää, joista 350 vastasi sähköisesti. Vastaajien määrä hieman kasvoi edellisestä kerrasta (693 kpl v. 2011), kun kyselyyn saatiin uusia vastaajia netin kautta. Netin kautta tulleista vastauksista 98 tuli postituslistan ulkopuolelta eli urakoitsijat olivat saaneet tiedon kyselystä muuta kautta. Lähetetyn kyselyn palautumisprosentti oli siten noin 40 % (619 kpl). Lumityöt ovat yleisin koneurakoinnin muoto, jota on ilmoittanut tekevänsä noin puolet kyselyyn vastanneista. Maataloustöistä yleisimpiä ovat puinti, viljakuivaus, kasvinsuojeluruiskutukset ja pyöröpaalaus. Kyselyssä ilmoitettiin keskimäärin 3,7 eri urakointityötä/urakoitsija. Useimmiten tarjotaan 1 5 eri urakointityötä, mutta muutama prosentti urakoi jopa eri työtä. Kyselyllä kertyi hintatietoja kaikkiaan noin urakoidusta työstä. URAKOINTIHINTOJEN KEHITYS Hinnat ovat nousseet monissa töissä yhteensä 8 13 prosentin luokkaa kahden vuoden kyselyjaksolla ( ). Eniten ura-

2 Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. v. 2013, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h ,7 43,8 39,9 7 Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 siip. /h ,1 57,8 48,6 17 Kyntö, sarka-aura /ha ,8 61,7 56,3 5 Kyntö, kaksoisaura /ha ,6 53,8 51,0 16 Kultivointi /h ,7 53,6 49,2 8 Kultivointi /ha ,8 39,9 39,2 8 Lautasäestys /h ,3 58,3 58,1 10 Lautasäestys, 3 m /h ,0 56,4 50,0 4 Lautasäestys, yli 3 m /h ,2 59,7 61,2 4 Lautasäestys /ha ,9 33,5 33,6 12 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h ,1 39,6 41,6 11 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h ,1 61,6 52,5 6 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha ,7 34,0 30,9 11 Rikkaäestys /h 64,5 1 Rikkaäestys /ha 30,0 1 Uudisraivausjyrsintä, raivaus /h ,2 102,5 114,8 5 Kivien keräys (kaikki) /h ,0 74,8 69,1 25 Kivien keräys 4 m ja alle /h ,5 64,3 61,4 8 Kivien keräys yli 4 m /h ,6 77,6 75,7 16 Kivien keräys /ha 150,0 0 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen pintalevitys, kaikki /h ,0 61,5 37,5 6 Lannoitteen pintalevitys, kaikki /ha 12,3-17,8 15,0 14,9 13,2 23 Lietteen levitys (kaikki) /h ,1 75,6 64,9 41 Lietteen levitys (kaikki) /m 3 2,34-2,61 2,47 2,29 2,17 41 Lietelannan levitys, hajalevitys /h ,6 65,8 56,9 14 Lietelannan levitys, hajalevitys /m 3 1,80-2,29 2,05 2,1 2,0 10 Lietelannan levitys letkulevitin /h ,5 69, Lietelannan levitys letkulevitin /m 3 1,78-2,60 2,19 2,1 2 5 Lietelannan levitys, sijoitus /h ,7 88,7 87,8 18 Lietelannan levitys, sijoitus /m 3 2,57-2,81 2,69 2,41 2,53 26 Lannan siirtoajo /h ,0 62,9 7 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /m 3 /km 0,24-0,43 0,34 0,29 0,25 9 Kuivalannan levitys (kaikki) /h ,4 68,0 58,5 28 Kuivalannan levitys alle 12 m3 /h ,2 56,2 54,6 12 Kuivalannan levitys 12 m3 ja yli /h ,6 71,3 64,2 16 Kuivalannan levitys (kaikki) /m 3 2,15-2,69 2,42 2,3 2,3 7 Kalkin levitys /t 5,06-5,71 5,38 5,9 5,1 17 Kylvö Kylvölannoitus, kaikki /h ,7 54,8 48,6 14 Kylvölannoitus, työlev cm /h ,2 53,9 44,4 10 kylvölannoitus 400 cm /h 65,5 59,3 2 Kylvölannoitus, työlev cm /ha ,3 50,7 48,5 34 Kylvölannoitus 400 cm /ha ,8 54,8 53,0 32 Kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha 67,3 57,5 2 Kylvölannoitus, kaikki /ha ,4 53,5 49,9 71 Suorakylvö (kaikki) /h ,2 78,4 62,7 6 Suorakylvö 300 cm ja alle /h ,7 71,2 59,8 3 Suorakylvö 400 cm ja yli /h ,7 75,0 3 Suorakylvö /ha ,4 64,3 62,5 69 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha ,3 63,6 62,5 46 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha ,5 66,1 62,6 23 Piensiementen kylvö /ha ,8 38,0 34,8 8 Sokerijuurikkaan kylvö /ha ,3 111,7 100,3 3 Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /h ,7 42,4 39,3 26 Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen kaikki /ha 13,5-19,3 16,4 15,8 15,1 136 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h 30,7-52,9 41,8 41,1 37,9 13 koiduissa peltotöissä, leikkuupuinnissa, kylvössä ja kasvinsuojeluruiskutuksessa hehtaaritaksat ovat nousseet kahdessa vuodessa melko vähän, yhteensä noin 3 3,5 prosenttia. Tuntihinnat ovat usein nousseet enemmän kuin hehtaaritaksat. Joissakin töissä voi olla reilujakin nousuja, mutta keskihintojen muutokset eivät välttämättä kuvaa yleistä hintatason nostoa, jos vastaajia on vähän. Vastaajien mahdollisen vaihtuma vuosittain voi heilauttaa hintoja tuntuvastikin. Urakoinnin kustannukset ovat nousseet eniten polttoaineiden osalta. Kevyen polttoöljyn hinta (alv 0%) oli vuonna 2012 keskimäärin 92,3 senttiä/ litra, kun vuoden 2010 kesällä hinta oli 64 senttiä. Keväällä 2013 polttoöljyn hinta on on ollut muutaman sentin alemmalla tasolla kuin vuonna Maatalou dessa käytettävien koneiden hinnat nousivat Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2012 keskimäärin viisi prosenttia. Taksoissa on suuri hajonta Kyselyyn vastaajat on taustoiltaan hyvin erilaisia. Mukana on naapurille vain vähäisiä määriä urakoivia ja toisaalta täysin urakoinnista tulonsa hankkivia urakoitsijoita. Lähtökohdan voisi olet- Hintataulukon tulkinta Oheisessa taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Taulukossa hintoja on tarkasteltu vaihteluna, joka on laskettu periaatteella keskiarvo +/ keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2010 ja 2008 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. Joitain aikaisempia jaotteluja on tarkennettu, jolloin vanha hinta on edellisvuosien kohdalta listauksesta poistettu. 2

3 Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. v. 2013, kpl Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h ,7 43,9 42,5 14 Kasvinsuojeluruiskutus ilma-avusteinen /ha 15,2-20,7 17,9 16,6 15,8 14 Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto (kaikki) /h ,3 37,7 34,0 8 Heinän niitto /ha ,4 38,0 35,8 6 Heinän ja säilörehun niittomurskaus, kaikki /h ,8 66,5 59,8 36 Heinän ja säilörehun niittom. alle 260 cm /h ,2 41,3 5 Heinän ja säilörehun niittom cm /h , ,3 4 Heinän ja säilörehun niittom cm /h ,8 59,1 55,0 23 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /h ,0 126,0 94,6 3 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha ,3 36,0 35,1 64 Heinän ja säilörehun niittom. alle 260 cm /ha ,2 35,3 35,2 4 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,7 32,8 34,5 5 Heinän ja säilörehun niittom cm /ha ,6 38,1 35,3 26 Heinän ja säilörehun niittom. yli 599 cm /ha ,7 34,1 34,8 28 Karhotus ja karhojen yhdistäminen (kaikki) /h ,7 50,7 53,8 12 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, 6 m ja alle /h 41,7 36,5 2 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 6 m /h ,0 57,0 71,2 10 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha ,0 20,3 20,1 29 Heinän pöyhintä /ha ,7 23,0 3 Kovapaalaus /paali 0,21-0,30 0,26 0,26 0,25 8 Kanttipaalaus /paali 8,4-11,2 9,78 9,8 5 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali 5,3 6,2 0 Heinän ja oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 7,2-9,4 8,29 6,2 6,0 16 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /h ,8 4 Säilörehun paalaus (ei sis. verkkoa/narua /paali 5,8-11,8 8,82 6 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 8,5-10,3 9,40 8,7 7,6 31 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 3,8-4,5 4,14 3,7 3,7 24 Säilörehun käärintä, muovilla /paali 5,8-9,9 7,88 7,5 6,7 10 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 10,1-14,8 12,46 12,0 10,3 8 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru) /paali 12,1-14,0 13,0 11,6 12,1 19 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru /paali 14,5-16,8 15,7 15,0 13, muovi) SR niitto + paalaus + käärintä (sis. /paali 13,4-16,7 15,0 17,2 15,3 5 verkko+muovi) Säilörehupaalien kuormaus ja ajo pellolta /h 47,3-58,7 53,0 52,5 54,4 6 Säilörehupaalien siirtely pellolla /paali 1,6-2,6 2,1 1,7 6 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h ,5 107,5 101,0 8 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha ,2 102,5 101,9 10 Säilörehun korjuu silppurivaunulla /h 88,4 85,7 1 Säilörehun korjuu hinattavalla tarkkuussilppurilla /h 120,0 76,7 2 Säilörehun korjuu hinattavalla tarkkuussilppurilla /ha ,4 83,6 90,6 3 Säilörehun korjuu ajosilppurilla /ha ,5 76,3 100,0 4 Ajosilppuri, koko ketju (niitto, karhotus, silppuri, /ha ,7 197,5 160,3 3 kuljetus,tiivistys) Kokoviljan korjuu ajosilppurilla /ha 135,0 Säilörehun siirtoajo /h ,0 52,2 54,0 9 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h ,4 44,5 42,0 8 Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h ,4 77,0 74,9 14 Puinti, työleveys cm /h ,2 93,8 96,0 21 Puinti, työleveys cm /h ,8 113,7 112,7 33 Puinti, työleveys cm /h ,3 141,3 138,5 20 Puinti (kaikki) /ha ,9 94,7 93,4 125 Puinti, työleveys alle 320 cm /ha ,1 83,6 88,5 18 Puinti, työleveys cm /ha ,9 93,7 90,7 19 Puinti, työleveys cm /ha ,2 97,1 96,4 44 Puinti, työleveys cm /ha ,8 97,5 92,6 28 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha ,7 97,3 100,7 15 taa vaikuttavan urakointihintaan, mutta urakointimäärällä ja urakointihinnalla ei ole selvää yhteyttä. Hintavaihtelu on suurta ja sitä esiintyy paljon ja vähän urakoivien joukossa. Kaikkein alimmat hinnat ovat kuitenkin yleensä vain vähän urakoivien hintoja. Urakoinnin liikevaihto Mediaaniluku vastaajien ilmoittamista urakoinnin liikevaihdoista vuonna 2012 oli euroa, edellisessä kyselyssä vuoden 2010 osalta euroa. Luku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle euroa ja puolella yli sen. Mediaaniluku kuvaa paremmin tyypillistä liikevaihtoa kuin keskiarvo, joka nyt oli keskimäärin euroa ja edellisessä kyselyssä noin euroa. Isot muutamien satojen tuhansien eurojen liikevaihdot nostavat keskiarvoa, ja näiden osuus kyselyssä muuttaa keskiarvoa. Urakointiliiketoiminta on selvästi edelleen kasvava ala, sillä yli euron liikevaihdon ilmoitti nyt 15 % vastaajista, pari prosenttia useampi kuin viime kyselyssä. Liikevaihdon mediaani on kaksinkertaistunut vuodesta 2004, jolloin se oli euroa. Osan liikevaihdon kasvusta selittää hintatason nousu, mutta suurimpana tekijänä on urakointitoiminnan kehittyminen ammattimaisemmaksi. Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2. Vuotuiset urakointimäärät Keskimääräiset urakointimäärät eivät kaikissa töissä merkittävästi lisääntyneet edellisestä kyselystä, mutta yleisimmissä töissä (leikkuupuinti, kylvölannoitus, kasvinsuojeluruiskutus) on tasaista kasvua. Selkein noususuuntaus on ollut lannan levityksessä. Urakoitsija levittää lietettä keskimäärin m 3 vuodessa ja sijoituslevitystä käyttävät jo yli m 3 vuodessa. Jos lietettä levitettäisiin 30 m 3 /ha, pinta-alaa tulisi yli 800 hehtaaria. Eniten urakoivilla on jo useampi levitysvaunu. Keskimääräiset urakointimäärät yleisimmin urakoiduista töistä on esitetty taulukossa 3. Urakointitöiden kehittymisestä omalta osaltaan suurin osa (63 %) arvioi toiminnan pysyvän nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin jollakin osa-alueella odottaa noin 27 prosenttia vastaajista. Noin 10 prosentilla vastaajista urakointitoiminta tulee vähenemään. 3

4 Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. v. 2013, kpl Viljan kuivaus alle 120 hl /h ,3 24,8 27,2 24 Viljan kuivaus hl /h ,9 30,3 30,4 65 Viljan kuivaus hl /h ,3 39,5 39,2 32 Viljan kuivaus hl /h ,0 55,4 53,5 47 Viljan kuivaus hl /h ,7 82,3 76,4 13 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h 130,0 1 Viljan varastointi, yli 5 kk /m 3 2,7-6,8 4,7 4,7 5,5 11 Viljan varastointi, yli 5 kk /tonni 3,5-13,4 8,4 8,4 9,1 7 Viljan lajittelu /t ,4 22,0 20,9 17 Viljan lajittelu /h ,0 24,4 6 Viljan peittaus (ei sis. peittausainetta) /t ,7 3 Sokerijuurikkaan nosto (kaikki) /ha ,2 280,4 264,4 6 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus, pienhakkuri /h ,6 54,5 43,4 3 Haketus, tehohakkuri /h 130,0 1 Haketus /m 3 3,85-4,91 4,4 3,9 3,9 10 Hakkuutyö, harvesteri /m 3 11,5-16,3 13,9 11,7 11,8 5 Hakkuutyö, harvesteri /h ,5 58,5 56,0 4 Hakkuutyö moottorisahalla /h ,3 27,0 4 Energiapuun korjuu /h ,6 50,7 45,9 16 Pilkkeiden teko /h ,3 38,8 36,4 23 Puun siirtoajo /m 3 5,3-6,5 5,9 5,4 5,0 31 Puun siirtoajo /h ,1 45,4 39,4 63 Sirkkelisahaus /h ,9 45,1 41,7 21 Puutavaran höyläys /m 0,21 Viherkesannon niitto alle 260 cm /h ,1 43,1 41,8 13 Viherkesannon niitto yli cm /h ,8 52,0 47,7 4 Viherkesannon niitto yli 300 cm /h ,0 57,3 46,5 4 Viherkesannon niitto /ha ,6 31,1 33,0 12 Tienvarsien niitto (kaikki) /h ,6 45,8 42,0 59 Tienvarsien niitto (kaikki) /km 10,3 2 Tienvarsien niitto, niittokone /h ,9 40,6 44,7 17 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h ,4 46,0 44,7 37 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h ,7 48,9 44,7 4 Vesakoiden murskaus /h ,2 50,2 46,3 30 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h ,3 38,1 36,8 7 Traktorityö kuljettajineen kw /h ,1 42,9 40,4 40 Traktorityö kuljettajineen kw /h ,3 46,6 43,7 3 Traktorikaivuri /h ,7 43,0 38,9 22 Kaivuri alle 10 tn /h ,4 47,1 43,9 26 Kaivuri tn /h ,7 47,8 44,5 65 Kaivuri yli 20 tn /h ,3 55,8 45,3 7 Kuljetustyö, kaikki /h ,0 48,9 46,1 23 Maan ja soran ajo /h ,0 48,1 43,8 67 Lavettikuljetukset traktorilla /h ,0 5 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h ,7 48,3 47,0 15 Kuorma-autokuljetus /h ,0 57,0 57,1 3 Lumen ajo /h ,6 49,9 5 Lumen ajo /m 3 3,1 2,4 0 Kuormaustyö (kaikki) /h ,0 43,4 41,5 17 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h ,0 43,4 11 Kuormaustyö, kurottaja /h ,7 53,7 7 Pienkuormaintyöt /h 40,3 1 Noin puolet urakoitsijoista arvioi pystyvänsä lisäämään urakointia (taulukko 3). Lisäämismahdollisuuksista kysyttiin työkohtaisesti. Lisäämismahdollisuus hieman vaihtelee työstä riippuen. Lietteen sijoituslevitystä tekevillä olisi usein kapasiteettia vielä suurempiin urakointimääriin, vaikka nykyisetkin määrät ovat jo melko suuria. Lumitöissä sen sijaan lisäämismahdollisuuksia on hieman harvemmalla, mutta kuitenkin 40 prosentilla vastaajista. Määrä, jolla urakoitsijat arvioivat pystyvänsä lisäämään urakointia, vaihteli yleensä % nykyisestä urakointimäärästä. Urakointityön haasteita Kysymykseen urakointiin liittyvistä ongelmakohdista omassa työssään on vastannut noin viidesosa vastaajista. Suurin haaste peltotöiden urakoinneissa on luonnollisesti sää ja toisaalta töiden tilaaminen ajoissa, joihin liittyy kaksi kolmesta vastauksesta. Säät vaikuttavat muissakin kuin maataloustöissä, esimerkiksi lumitöissä sopiva ajoitus ja aikataulutus ei ole helppoa. Töiden tilaamisessa ei ole tapahtunut juuri muutosta. Edelleen noin kolmasosa vastaajista ilmoitti ainakin osan maatila-asiakkaista tilaavan urakoitsijan vasta työn tekemistä edeltävänä päivänä. Ongelma on sama usein muidenkin asiakkaiden osalta. Hinnoittelu koetaan joskus ongelmalliseksi, muun muassa tuttujen kesken on vaikea ottaa riittävää hintaa. Myös eri työnosien hinnoittelusta kuten odottelun tai kuljetuksen hinnoittelusta asiakkaalla voi olla eri näkemys. Muita esille nousevia asioita ovat asiakkaiden olosuhteet tai toiminta. Pieni osa mainitsee myös yleistyneet maksuvaikeudet. Toisaalta suurin osa vastaajista ei ilmoita omalta osaltaan urakointitoiminnassa olevan asioita, joista olisi vaikea sopia asiakkaan kanssa. Suurin osa urakoitsijoista (71 %) sopii työn hinnasta aina ennen työn aloittamista, mutta lähes 17 % ilmoitti sopivansa aina vasta työn jälkeen. Suurin osa näiden asiakkaista on vakioasiakkaita, joten käytäntö lienee vakiintunut myös asiakkaiden hyväksymäksi. Kuitenkin on aina hyvä sopia hinnasta ennen työn aloittamista. Tilaamisen ongelmaan urakoitsija voi vaikuttaa lähinnä soittelemalla vakioasiakkaat itse läpi ja kyselemällä tilannetta ja näkymiä. Kirjallisen sopi- 4

5 Taulukko 1 Maatalouskoneurakointihintoja vuonna Hinnat ovat arvonlisäverottomia (alv 0%). Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) Vast. v. 2013, kpl Lumityö (kaikki) /h ,9 46,1 42,1 329 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h ,0 49,7 45,4 157 Lumen linkous / takalana /h ,4 41,6 118 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h ,1 46,1 32 Tien lanaus /h ,6 44,1 38,6 43 Hiekoitus ilman soraa /h ,3 49,1 45,7 26 Hiekoitus (sis sora) /h 44,0 56,8 2 Harjaus /h ,8 52,3 49,8 10 Harjaus, avoharja /h ,7 49,8 44,5 3 Harjaus, keräävä harja /h ,6 56,3 50,9 7 Polanteen poisto /h ,8 59,3 55,0 10 Lokakaivojen tyhjennys /h ,1 50,0 37,9 5 Lokakaivojen tyhjennys / ,2 61,2 55,0 4 talous Salaojien huuhtelu /h 55,3 2 Räjäytystyöt (ei sis. räjähdettä) /h 47,4 2 Turpeen nosto /m 3 1,4 0 Turpeen nosto, pelkkä traktori /m 3 1,1 0 Hiihtolatujen kunnossapito, latukone /h 58,3 2 Miestyön vuokraus /h ,2 4 Traktorin vuokraus /h ,0 3 Urakoitsijan työpanoksen osuus (ilman sotua) /h 8,9-20,7 14,8 14,5 13,6 449 Palkatun kuljettajan työpanoksen osuus (ilman sotua) /h 9,3-17,5 13,4 12,6 11,5 170 Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä sekä vastaajien osuus, joilla olisi mahdollisuus lisätä urakointia, ja näiden keskimääräiset urakointimäärät. Työ keskimäärin /urakoitsija Vastannut voivansa lisätä % ura- keskimäärin/urakoitsija koitsi- joista määrä nyt määrä jolla voisi lisätä Kylvölannoitus 115 ha 103 ha ha 93 ha Suorakylvö 88 ha 117 ha ha 79 ha Lautasäestys 72 ha 78 ha ha 168 ha Kylvömuokkaus 89 ha 70 ha ha 119 ha Kasvinsuojeluruiskutus, perinteinen 217 ha 208 ha ha 175 ha Kasvinsuojeluruiskutus 450 ha 575 ha ha 164 ha ilma-avusteinen Lietteen levitys, kaikki m m m m 3 Lietteen sijoituslevitys m m m m 3 Kuivalannan levitys m m m m 3 Säilörehun,heinän ja oljen paalaus paalia paalia paalia paalia Karhotus 487 ha 430 ha ha 280 ha Säilörehun korjuu noukinvaunulla 373 ha 420 ha ha 200 ha Puinti 105 ha 96 ha ha 62 ha Viljan kuivaus 188 tn 270 tn Lumityöt 247 h 277 h h 194 h Kaivinkonetyöt 425 h 404 h h 369 h Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuonna Liikevaihto, euroa % urakoitsijoista alle , , , , , ,9 yli ,7 misen merkitys korostuu asiakkaiden lisääntyessä ja urakoiden kasvaessa. Kun muun muassa yksityiskohdat työn kohteesta, laatutavoitteet, vastuut ja tehtävät on kirjattu sopimukseen, työt on helpompi suunnitella ja toteuttaa ajallaan ja asiakkaan haluamalla tavalla. Kun asiat on kirjattu paperille yhdessä asiakkaan kanssa, tiedot tarkentuvat ja väärinymmärrykset vähenevät. Kirjallisia sopimuksia maatalousurakoinnista ilmoitti tekevänsä 10 prosenttia vastanneista. Osuus on vaihdellut 6 10 % vuodesta Paljon urakoivat sopivat työstä useammin kirjallisesti kuin jos urakointia tehdään vähemmän. Kirjallisia sopimuksia maatalousurakoinnissa käyttävien mediaaniliikevaihto oli euroa ja pelkästään suullisesti sopivilla euroa. Yleensä kirjallinen sopimus tehdään osalla asiakkaista, keskimäärin 40 % sopimuksista. Urakointityössä sattuneet henkilö- ja materiaalivahingot Kevään kyselyssä tiedusteltiin myös urakointitöissä viimeisen vuoden aikana sattuneiden henkilö- ja materiaalivahinkojen yleisyyttä. Sairaanhoitoa vaatineita henkilövahinkoja ilmoitti kaksi prosenttia vastanneista. Sairaanhoidon kestoa tai vamman vakavuutta ei kysytty, mutta kuvausten perusteella melko vakaviakin tapauksia oli muutamia, kuten keskivartaloon kohdistuneet iskut. Myös ihon alle saatu öljysuihku voi olla seurauksiltaan vakava. Muissa oli pääosin kysymys alaraajan vääntymisistä tai muista raajavammoista. Kaikissa vastauksista ei täysin selvinnyt tapahtuman kulkua, ja tilanteet olivat hyvin erilaisia. Pienempiä, ei sairaalahoitoa vaatineita henkilövahinkoja ilmoitti 2,7 5

6 % vastanneista. Pääosalla kysymys oli käsihaavoista tai lihasvenähdyksistä. Materiaalivahinkoja ilmoitti noin 22 % vastanneista, pois lukien kirjoitettujen kuvausten perusteella koneen normaalista kulumisesta aiheutuneet konerikot (20 vastaajaa). Vahinkoihin johtaneiden tilanteiden kuvausten perusteella useimmiten vahinko oli aiheutunut joko pellolla tai muualla tai käsiteltävän materiaalin joukossa olleista kivistä tai muista vierasesineistä. (28 %). Yhtä usein vahinko oli aiheutunut esteeseen törmäämisestä (29 %). Törmäämiset olivat suurimmaksi osaksi tapahtuneet lumitöissä, joissa oli törmätty postilaatikoihin, pylväisiin ja autoihin. Myös maataloustöissä sähköpylväisiin törmäämisiä oli sattunut. Kaatumisia tai tieltä suistumisia oli kymmenkunta (10 %). Lietevaunu tai muu kone oli kaatunut kuudella urakoitsijalla ja ojaan ajoja ilmoitettiin viisi tapausta. Noin kolmasosassa konerikon syytä ei kuvattu tarkemmin. Näistäkin osassa kysymys voi olla normaalista kulumisesta aiheutuneesta vahingosta. Läheltä piti -tilanteita ilmoitti urakoissa olleen noin 15 prosenttia vastanneista. Lähelti piti -tilanteet liittyivät useimmiten tieliikenteessä toimimiseen. Monen kokemus on, että muu liikenne ei huomioi tiellä liikkuvia isoja koneita riittävästi ja kohtaamistilanteet voivat olla tiukkoja. Läheltä piti -tilanteissa myös ojaanajot mainittiin usein. KONEKUSTANNUSTEN LASKENTA HINNOITTELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla Taustatietoja Tilan päätuotantosuunta tai urakoinnin jälkeen toiseksi tärkein tulonlähde oli suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista kasvinviljely (55 %). Kotieläintuotantoa oli alle kolmasosalla (31 %). Metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin 5 prosenttia ja muun yritystoiminnan 10 prosenttia vastanneista. Moni vastasi päätuloa tulevan useammasta lähteestä, ja erityisesti monelle kasvinviljelytilalle metsätalous on merkittävä tulonlähde. Kun muu yritystoiminta on päätulonlähde, se on useimmiten koneurakointia (27 %). Muista aloista yleisimmät ovat korjaamotoiminta ja rakentaminen. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin euroa, mediaani euroa. Urakointiin käytettiin keskimäärin 73 työpäivää. Yli 200 työpäivää käytti noin kahdeksan prosenttia tiloista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 20 prosenttia vastaajista. Valtaosalla (78 %) oli yksi palkattu työntekijä, lopuilla kaksi tai useampi. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,7 henkilöä/ vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Sijaiskone tai -tekijä oli 55 prosentilla vastaajista. Erillinen vastuuvakuutus oli 55 prosentilla vastaajista. Toimintaetäisyys urakoinnissa oli keskimäärin 37 kilometriä (mediaani 25 km), ja vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 51 kilometriin (mediaani 30 km). Suurin osa vastanneista urakoi kilometrin etäisyydellä. Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut kolmasosa vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet) ovat useimmiten hankittuja koneita (12 % kaikista vastaajista), mutta myös maatalouskoneita on hankkinut moni, noin 10 % vastaajista. Muita urakointiin hankittuja koneita ovat maarakennuskoneet ja erilaiset metsään liittyvät koneet. Urakoinnin liikevaihto oli keskimääräistä suurempi niillä, jotka olivat hankkineet koneita urakointiin (mediaani euroa) kuin niillä, jotka eivät olleet hankkineet koneita (mediaani euroa). Suurin osa urakoitsijoiden asiakkaista on muita maatiloja. Kahdella kolmesta urakoitsijasta asiakkaina on myös muita kuin maatiloja. Muista asiakkaista yksityisiä kuten mökkiläisiä tai omakotiasujia oli puolella urakoitsijoista. Lähes yhtä usein asiakkaina oli muita yrityksiä (46 %). Kuntia tai muita yhteisöjä oli asiakkaina oli reilulla kolmasosalla (36 %). Noin 10 prosentilla vastaajista kaikki asiakkaat ovat muita kuin maatiloja. Urakoitsijoiden asiakaskunta on pääasiassa vakioasiakkaita. Puolet vastaajista ilmoittaa vakioasiakkaiden osuudeksi yli 90 % ja kolmasosalla vakioasiakkaita on %. Suurin osa ei siten myöskään markkinoi urakointipalveluitaan erikseen. Työtä markkinoi lehti-ilmoittelulla 10 %, omien internet-sivujen kautta 5 % ja sähköisten hakupalveluiden avulla noin 3 % vastanneista. Muita tapoja markkinoida työtä oli ottaa suoraan itse yhteyttä soittamalla tai käymällä itse mahdollisten asiakkaiden luona. kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna (taulukko 4). Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti ja rakennusten vuotta. Rahoitustilanne on usein sellainen, että konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa, esimerkiksi pankkitalletuksena. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 9). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla 6

7 Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko-% / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 210 ( /m²) Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi kylmän varastotilan rakennuskustannus* 210 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM rakentamisohjekustannus 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 48 /v (- 10% sopimusale =43,20 /v) Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw Vahinkovakuutus, josta vähennetty 20 % alennuksia Vakuutukset yht. /v Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat voivat olla korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuuja oikeusturvavakuutukset, jotka määräytyvät koneurakoinnin palkkasumman perusteella (Esimerkissä /v). Vastuu- ja oikeusturvavakuutus esim. noin 260 /v 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw Polttoaineen kulutus, l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Moottoripolttoöljyn hinta toukokuu 2013 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 108,1 (87,2) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta keväällä 2013, 10w - 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,77 (2,25) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * = 900 /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 14,1 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 58,06 % ja vakinaisilla 70,99 % palkasta. Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 14,1 /h (tilasto) 14,1 /h (tilasto) Palkan sivukulut ,19 /h 58,06 % 10,01 /h 70,99 % Palkkakustannus yht. 22,29 /h 24,11 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2013 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw Hankintahinta, (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo, 45 % verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 7,2 7,9 8,6 10,5 14,0 15,4 20,7 24,1 32,7 /h (käyttö 1000 h/v) 4,3 4,8 5,2 6,3 8,4 9,2 12,4 14,5 19,6 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 % 7

8 Taulukko 6. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset. Laskelman avulla voi esimerkiksi verrata oman, hankittavaksi suunnitellun koneen pääomakustannuksia siihen, mitä vastaava vuokrakone tai työn teettäminen urakoitsijalla maksaisi. Koneen keskimääräinen hinta perustuu eri lähteistä kerättyihin hintoihin keväällä 2013 ja edustaa kokoluokassaan normaalisti varustettua työkonetta. Korko on laskettu annuiteettiperiaatteella arvonlisäverottomista hinnoista kahdella poistoajalla. Esimerkkikorkona on käytetty 5 %. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muuttuvia kustannuksia. Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv 24 % alv 0 % Aurat Sarka-aura, 3-teräinen Sarka-aura, 4-teräinen Sarka-aura, 5-ter. puolihin Sarka-aura, 6-ter. puolihin Sarka-aura, 7-ter. puolihin Sarka-aura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 3-teräinen Kaksoisaura, 4-teräinen Kaksoisaura, 5-teräinen Kaksoisaura, 5-ter. puolihin Kaksoisaura, 6-ter. puolihin Kaksoisaura, 7-ter. puolihin Kaksoisaura, 8-ter. puolihin Kaksoisaura, 9-ter. puolihin Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite Pintaäes 7 m ja yli, hinattava Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m Rikkaäes, 5 m Lapiorullaäes, nostolaite 3-4 m Lapiorullaäes, hinattava 4-5 m Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m Lautasäes, nostolaite 3-4m Lautasäes, hinattava 3-4 m Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m Lautasäes, hinattava, yli 6 m Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m Kultivaattori alle 3,5 m, nostol Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol Kultivaattori alle 5,0 m, hin Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin Kelajyrsin alle 2,2 m Kelajyrsin 2,2 m ja yli Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle Vaakatasojyrsin 2,5-3 m Vaakatasojyrsin 3-4 m Vaakatasojyrsin 4-5 m Vaakatasojyrsin 5 m ja yli Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol Keskipakolevitin, hinattava Puhallinlevitin, nostolaite Puhallinlevitin, hinattava Lietelannan levitysvaunu alle 8 m Lietalannan levitysvaunu 8-10 m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu m Lietelannan levitysvaunu yli 20 m Letkulevitin 12 m Letkulevitin 16 m Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv 24 % alv 0 % Letkulevitin yli 16 m Multain, vannas, 3-6 m Multain, vannas, yli 6 m Imu-painevaunu 4-8 m Imu-painevaunu yli 8 m Lietesekoitin, tr.käytt Lietepumppu, teho 7,5-11 kw Lietepumppu, tr.käytt Paineletkulevitysjärjestelmä, peruskokoonpano Kiinteän lannan levitysvaunu, alle 10 m Kiinteän lannan levitysvaunu m Kiinteän lannan levitysvaunu m Kiinteän lannan levitysvaunu yli 20 m Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava Suorakylvökone, 3 m Suorakylvökone, 4 m Suorakylvökone, 6 m Suorakylvökone, 8 m Peltojyrä 3-4 m, nostolaite Peltojyrä 4-6 m, hinattava Peltojyrä yli 6 m, hinattava Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliautomaatti Perunanistutuskone, 2-rivinen, autom., lannoitusyks. Perunanistutuskone, 4-rivinen, autom., lannoitusyks. Perunan multain 2-rivinen Perunan multain 4-rivinen Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /10-12m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til l / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. yli l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., yli 2000 l Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m Lautasniittokone 2,4 m Lautasniittokone 3,2 m Lautasniittokone, yli 3,2 m Niittomurskain, nostolaite 2,4-2,8 m Niittomurskain, hinattava 2,8-3,4 m Niittomurskain, hinattava yli 3,4 m Etuniittolaite Kelasilppuri Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli Tarkkuussilppurivaunu Silppuava noukinvaunu, alle 40 m Silppuava noukinvaunu, 40 m 3 ja yli Haravapöyhin 3-4,5 m Haravapöyhin 4,5-6 m Haravapöyhin yli 6 m

9 Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv 24 % alv 0 % Karhotin, alle 5 m Karhotin, 5 m ja yli Kelapöyhin Kovapaalain Pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain Silppuava pyöröpaalain + käärin (kombi) Suurkanttipaalain Pyöröp. käärintälaite hinattava Pyöröpaalin tuubikäärin Suurkanttip. käärintälaite Hapotinlaitteisto (normaali) Paalipihdit Pyöröpaalin halkaisija Pyöröpaalin purkain Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitteinen Viljankäsittelykoneet Valssimylly, sähkökäytt. 3-5 kw Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäytt kw Valssimylly, traktorikäyttöinen, yli 50 kw Vasaramylly, sähkökäytt. 7,5 kw Vasaramylly, sähkökäytt kw Viljalietso, sähkökäyttöinen Imupainelietso, traktorikäyttöinen Viljanlajitin Peittauskone Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m Perunannostokoneet Elevaattorikone Korjuukone, nostolaite Korjuukone, hinattava 1-riv., säil.nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, peräv.nostava Varsiston murskain Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t Perävaunu, kantavuus 8-10 t Perävaunu, kantavuus t Perävaunu, kantavuus yli 15 t Työkoneet Koneen korko- ja poistokustannus /v Koneen eskim. hinta (alv 0 %, korko 5 %) Poistoaika, v alv 24 % alv 0 % Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava m Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m Puutarhakoneet Ruohonleikkuri Puutarhajyrsin Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 10 hv) Puutarhatraktori/ajoleikkuri (noin 18 hv) Metsätyövälineet Moottorisaha Raivaussaha Juontokoura Juontovintturi Kourakuormain (maatilakuormain) Metsäperävaunu Hakkuulaite `- (pienpuun) kaato-kasauslaite `- karsinta-katkontalaite `- kaato -karsinta-katkontalaite Sekalaiset Takalevy Etukuormain sorakauhalla Maatilakaivuri Kivipoimuri karhottimella Lumilinko, yhteen suuntaan ajettava Lumilinko, kahteen suuntaan ajettava Alueaura Hiekoitin, nostol Polttopuiden hydraulihalkaisija, traktorikäyttöinen Polttopuiden hydraulihalkaisija, sähkökäyttöinen Klapikone Klapikone kuljettimella Hakkuri (ilman syöttölaitetta) Hakkuri (syöttölaitteella) Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain Kesantomurskain alle 2,5 m Kesantomurskain yli 2,5 m konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi :n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x = 1295 /vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x = vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5. Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökoh- 9

10 tana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseudun työnantajaliiton palkkatilaston mukaan maatalousalalla tuntipalkka oli vuonna 2012 keskimäärin 11,56 /h maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaisessa 5. vaativuusryhmässä (työ edellyttää mm. ammattikoulutusta ja kokemusta, suurta vastuuta ja itsenäisyyttä). Yrittäjällä ei tosin ole palkkasopimusta ja usein palkaksi luetaan se, mikä "jää yli". Kyselyssä tiedusteltiin myös urakoitsijan oman ja palkatun työntekijän tuntihintaa. Omalle työlle ilmoitettiin laskettavan palkkaa 14,8 euroa/tunti (14,5 v. 2010). Palkkatyövoimalle työtunnin hinnaksi ilmoitettiin 13,4 euro (12,6 v. 2010). Urakointi edellyttää usein todellista ammattitaitoa, jolloin hinnoittelussa pitäisi huomioida että työn arvo, palkka, vastaa työn vaativuutta. Urakoitsija ottaa vastuun asiakkaan töistä, ja siitä ammattitaidosta asiakkaan pitää olla valmis maksamaan. TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTANNUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 7 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero. Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 6. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä "könttäsummana", ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUSLASKELMAT Taulukossa 8 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Kuivurien hankintahinnat on selvitetty laskemalla rakennuspiirustusten ja kuivurivalmistajilta saatujen tietojen sekä muiden Taulukko 7. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2013 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Leikkuuleveys, cm alle 320 cm cm cm cm cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m Puimurivakuutus, /v ,28 Polttoaineen kulutus l/h Voiteluaineen kulutus kg/h 0,1 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) Veroton hankintahinta, Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, Poisto, /v Korko, /v Säilytys, /v Vakuutus, /v Peruskustannukset, /v Peruskustannukset /h (käyttö 100 h/v) /h (käyttö 150 h/v) HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,4 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olos., h/ha 1,2 1,0 0,9 0,7 0,6 0,5 10

11 Taulukko 8. Esimerkki viljankuivauksen pääomakustannusten laskennasta. Viljan alkukosteus 28 %. Kuivurin tilavuus, m Varastosiilojen tilavuus, m Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) Öljynkulutus l/h Sähkönkulutus, kwh/h Lämmityspolttoöljyn hinta kevät 2013: 108,1 snt/l, (87,2 snt/l, alv 0%) Sähkön keskihinta kevät 2013 (sis. perus+siirto+kwh hinnan +verot): 12,41 snt/kwh, (10,01 snt/kwh, alv 0%). Viljankuivaamon pääomakustannukset (kuivuri, varastosiilot, rakennus) Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta rakenteet, koneisto, Korko, /v , Poisto - rakenteet, /v (25 v.) koneisto, /v (15 v.) Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v Käyttö 400 h/v Viljankuivurin pääomakustannukset (vain kuivurikoneisto ja välittömät rakenteet) Kuivurin hankintahinta ilman arvonlisäveroa - yhteensä,, josta rakenteet, koneisto, Korko, /v , Poisto, /v - rakenteet, /v koneisto, /v Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v Kuivurin peruskustannukset (ilman varastosiiloja) Yhteensä /v Kuivurin peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v 29,6 31,2 35,8 38,0 39,4 40,6 54,5 63,5 - Käyttö 400 h/v 22,2 23,4 26,9 28,5 29,5 30,5 40,9 47,6 Siirrettävä viljankuivaamo Kuivurin tilavuus, m Kuivattava viljamäärä, t/v (alkukosteus 28 %) Öljynkulutus l/h Sähkönkulutus, kwh/h Siirrettävän viljankuivaamon pääomakustannukset Kuivaamon hankintahinta ilman arvonlisäveroa - koneisto, Korko, /v Poisto - koneisto, /v (15 v.) Säilytys, /v Vakuutus ja kunnossapito (1,5 %), /v Viljankuivaamon peruskustannukset yhteensä /v Viljankuivaamon peruskustannukset, /h - Käyttö 300 h/v Käyttö 400 h/v HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten polttoaine, sähkö ja työpalkat kokonaiskustannusten selvittämiseksi. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero. 11

12 Hinta12,90 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino oy, Nurmijärvi 2013 hinnastojen ja laskelmien avulla kullekin kokoluokalle rakennuskustannukset. Laskelmassa on huomioitu kokoluokkaan soveltuva automatiikka. Laskelmien kuivuri ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremmilla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä. Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaan -oppaassa Viljasadon käsittely ja käyttö (nro 108). Viljan kuivauksen kustannuksia käsitellään myös TTS:n maatalous tiedotteessa 4/2006 (589). Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat toukokuussa 2013 kevyen polttoöljyn hinta oli 87,2 senttiä/litra (Öljy- ja kaasualan keskusliitto) ja sähkön hinta 10,4 senttiä/ kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös Taulukko 9. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,11017 Esimerkki: maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on 0, Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: 0,1295 x = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. TTS-kone ja TTS-manager avuksi TTS-kone -konekustannusten laskentaohjelma on kätevä apuväline kustannusten laskentaan. Se sisältää traktorin, työkoneen, leikkuupuimurin ja viljankuivauksen kustannusten laskennan. Ohjelmassa voidaan tehdä vertailulaskelmia, joissa voidaan tarkastella yksittäisten tekijöiden, esimerkiksi käyttömäärän, vaikutusta kustannuksiin. Ohjelmalla voidaan myös vertailla erilaisten työketjujen kustannuksia. TTS-Manager on suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän laskemiseen. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti tuotannon laajentamisen vaikutusten arviointiin: miten tuotantotoimintaan suunnitellut muutokset vaikuttavat maatilan työmääriin ja niiden ajoittumisiin. TTS-Managerilla voidaan tarkastella myös yksittäisten työvaiheiden työnmenekkejä, mm. työmenetelmän, koneiden, olosuhteiden, peltopinta-alan vaikutusta niihin. Urakointityössä ohjelmalla voi tutkia esimerkiksi kuljetusmatkojen ja ajonopeuksien vaikutusta työnmenekkiin. Ohjelmat saa ostaa TTS:n verkkokaupasta osoitteesta TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel asiakaspalvelu@tts.fi 12