Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Samankaltaiset tiedostot
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairauksien koko kuva

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Safewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola

Kohtaaminen ja tunteet

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op

Mielenterveyden häiriöt

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Haasteellinen. opastan läheisiä?

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Lataa Irti murehtimisesta. Lataa

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

ALZHEIMERIN TAUTIIN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIREET JA NIIDEN HOITO YLI 65-VUOTIAILLA

Muistisairaudet

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Mitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Hyvän hoidon kriteeristö

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Lataa Kumppanina muistisairaus - Tuula Vainikainen. Lataa

Transkriptio:

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015

Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla säännöllinen kartoitus ja hoito on keskeinen osa muistisairaan ihmisen hoitoa tärkein ympärivuorokautisen hoidon alkamisen syy etiologisia tekijöitä on muitakin kuin muistisairaus ympäristön merkitys on korostunut lääkehoito on vain yksi hoidon keino eikä edes paras J.Ripsaluoma 5.3.2015 2

Johdanto ihmisen käyttäytyminen ilmentää tunteita ja tarpeita tunteilla on merkittävä vaikutus tunnetila menee aina ohi tai muuttuu toisen tunnetilaa ei pidä mitätöidä tunnetilan syntyperää voi miettiä tunnetta ei pidä lääkkeellisesti hoitaa syntynyt tunne saattaa kantaa pitkälle J.Ripsaluoma 5.3.2015 3

Vanhainkodin asukasprofiili Kognitio normaali, % 2014_1 4 Muistisairaus, vaikea vaihe, % 2014_1 37 5.3.2015

Määritelmä käytösoireet ovat muistisairaan käyttäytymisen piirteitä tai ne kertovat potilaan mielen sisällöstä muistisairaalla voidaan erottaa kognitiivisia oireita ja käytösoireita käytösoireiden merkitys on näistä suurempi J.Ripsaluoma 5.3.2015 5

Määritelmä kohtaamiseen liittyvä ongelmatilanne saattaa liittyä tietämättömyyteen siitä mistä muistisairaudessa syvimmiltään on kyse johtuu ylimielisestä paremmuuden tunteesta J.Ripsaluoma 5.3.2015 6

Miksi konflikti sitten syntyy? neurokemialliset- ja patologiset muutokset peruspersoonallisuus elinympäristö tärkein selittävä tekijä on etenevä aivosairaus ja sen vaikeusaste eri muistisairauksissa erilaisia käytösoireita J.Ripsaluoma 5.3.2015 7

Miksi konflikti sitten syntyy? Ihminen hoitajana tarve pitää huolta arvokkuus ja ylpeys tallella selkeä ajatus siitä mitä seuraavaksi tapahtuu ja miksi Ihminen muistisairaana halu säilyttää sisäinen vapaus arvokkuuden tunne kateissa vaikeuksia ymmärtää muiden ihmisten toimintaa J.Ripsaluoma 5.3.2015 8

Toisen ihmisen kohtaamisen taito Martin Buber (1878-1965): Kohtaaminen Minä - Sinä -tasolla: toiselle tilaa antava, läsnä oleva, rohkaiseva Kohtaaminen Minä - Se -tasolla: minä julistaa omaa erinomaisuuttaan, sanelee, kohtelee toista rutiininomaisesti Ihminen kykenee valitsemaan tavan, miten kohtaa toisen, hän kykenee tunnistamaan taipumuksensa objektivoida, kategorisoida tai kontrolloida

Erotusdiagnostiikka kliinisen tilan muuttuessa lääkityksen kokonaisarviointi (muistilääkkeet, antipsykootit) akuutit tilat esim. AMI, AVH, infektiot kipu (trauma) metabolinen häiriö (hypoglyg., kuivuminen, elektr.) virtsaretentio epileptinen kohtaus

Käytösoireiden lääkehoito J.Ripsaluoma 5.3.2015 11

Yksittäisiä oireita, joita ei kuuluisi näin hoitaa aggressiivisuus - > haloperidoli 2,5mg x 1-3 im. (A) tai 0,5-2mg x 1-2 po. Loratsepaami 1mg im./po. levottomuus - > oksatsepaami, loratsepaami pienimmällä tehoavalla annoksella apatia - > kolinergiset- tai dopaminergiset lääkkeet J.Ripsaluoma 5.3.2015 12

Mitä tehdä kun kohtaa pelokkaan, ahdistuneen ja agitoituneen ihmisen? Kahvihetken järjestäminen? Kahvi on palkinto tehdystä työstä ja lupaus paremmasta, jotain hyvää on tulossa... Kahvihetki tuoksuineen toisen ihmisen kanssa saattaa tarjota pakopaikan sisällä vallitsevasta tuskaisesta tunteesta. (Katja Kallio, Suomen Lääkärilehti 48/2014) Ennen kaikkea, kohtaaminen tasavertaisena ihmisenä, ei minkään ryhmän edustajana J.Ripsaluoma 5.3.2015 13

Millainen on vanha ihminen? ehkä heterogeenisin ihmisryhmä mitä olla voi valtava määrä kerroksia, jotka eri ihmisillä aivan erilaisia (lapsuus, nuoruus, aikuisikä, työ, harrastukset ) siis yhtä yleispätevää määritelmää ei voikaan olla J.Ripsaluoma 5.3.2015 14

Olen Ville Matias Laakso, 30v Olin tuolloin tehokas, taitava, omatoiminen ja riippumaton toisten ihmisten avusta. Olen edelleen Ville Matias Laakso, sama ihminen, nyt 80-vuotias. Tehokkuus on poissa, en ole omatoiminen ja olen riippuvainen toisten ihmisten avusta ja ymmärryksestä. En osaa edes pyytää toisten apua. Minusta on tullut pelokas, arka ja epätietoinen siitä mitä ympärilläni tapahtuu. Pelko päällimmäisenä toivon suvaitsevaisuutta ja rauhallista lähestymistä kohdatessamme. Huumori on ollut minulle aina luontaista ja olen ollut elämänhaluinen ja säntillinen. Sellainen mies minä olen ollut ja olen edelleen sama. J.Ripsaluoma 5.3.2015 15

Miten seurata oman yksikkönsä hoidon laatua? 30 27 27 25 24 20 21 19 18 22 15 10 16 14 13 LI IX.1. (e) Antipsyk. käyttö ilman psykoott. oireita, % LI X.1. (e) Liikkum. est. väl. päivitt. käyttö, % 5 0 2012_1 2012_2 2013_1 2013_2 2014_1 Koukkuniemi J.Ripsaluoma 5.3.2015 16

Limbinen järjestelmä ja neuropsykiatriset oireet Orbitofrontaalinen aivokuori Persoonallisuus, hyperseksuaalisuus, aggressiivisuus, pakko-oireet Ohimolohkon kuorikerros Amygdala Talamus Hippokampus Tyvitumakkeet Psykoottiset oireet, persoonallisuus, mania, ahdistuneisuus Persoonallisuus, aggressiivisuus Mania, apatia, muistioireet Muistioireet Psykoottiset oir., mania masennus J.Ripsaluoma 5.3.2015 17

Lopuksi psykoosilääkkeistä vaikeiden käytösoireiden hoidossa hyötyy jopa kaksi kolmasosaa potilaista. lumeryhmää korkeampi aivoverenkiertohäiriöiden ja kuoleman riski rajaavat antipsykoottien käytön lyhytaikaiseen hoitoon. käytösoireiden hoito-osaamista tulee olla kaikilla palveluverkon alueilla ennalta ehkäisy ja lääkkeetön hoito ovat avainasemassa J.Ripsaluoma 5.3.2015 18

Lopuksi parhaat käytännöt julkisiksi ole ystävällinen aina kun voit ystävällinen voi olla aina keskinäinen kunnioitus lämmin ilmapiiri ihminen on yhteisönsä tasa-arvoinen jäsen J.Ripsaluoma 5.3.2015 19