Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT

Samankaltaiset tiedostot
Metsänkäsittely kuukkelialueella

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Monimuotoisuuden suojelu

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Linnut. vuosikirja 2011 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Metsien käsittely liito- orava- alueella

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Kuukkeli. kaveri. Mutta miten kuukkeli voi auttaa metsänomistajaa? KARI LEO

Tooppikallio, Sastamala

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma , METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki,

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Riistametsänhoito mistä on kyse?

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Metsänhoitotyöt kuvioittain

METSO-ohjelma

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

Luonnonsuojelun ohjaus

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsien suojelu

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Metsien suojelu

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Metso-yhteistoimintaverkostohankkeen loppuraportti. Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana (lokakuu 2009 joulukuu 2011)

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

Riistametsänhoidon työohjeet

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Transkriptio:

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT 1.12.2011

Metsänkäsittely kuukkelialueella ohje (ohje löytyy: www.sll.fi/kuukkeli) Keinot kuukkelireviirin säilyttämiseen elinkykyisenä Vapaaehtoisperustainen: Neuvot, ohjeet, mallit sekä omistajalle että metsäammattilaiselle Laaja yhteistyöryhmä: SLL, kaikki keskeiset metsäalan ja suojelujärjestöjen tahot, tutkimus sekä suuret maanomistajat ja metsänomistajajärjestöt

Kuukkelin keskeiset elinympäristövaatimukset Avoalueita tai taimikoita ei saa reviirillä (1-5 km2) olla yli 15% Kuusivaltaisia metsiä tulee olla vähintään 30% Näköetäisyys metsässä alle 50m (runsas alikasvos, erirakenteisuus) Kappale vanhaa naavakuusikkoa, korpea tai jyrkänteenlaitaa luo suojaisan pesimä- ja varastointipaikan. Ravintoa löytyy marjakankailta, koskeikoista ja monipuolisesta puustosta. -> Vastaa pitkälti parhaita metsäkanalintujen poikuealueita ja sopii hyvin METSO-ohjelman kohteeksi

METSO- ja kuukkeli-elinympäristöjä: - Puustoiset suot ja metsäiset soiden laidat (laajemmat soistumat, kuusialikasvokselliset turvekankaat) - Runsaslahopuustoiset kangasmetsät (tiheät tai runsasalikasvokselliset kangasmetsät) - Pienvesien lähimetsät - Metsäiset kalliot, jyrkänteet, louhikot (kuusivaltaiset notkelmat, rinnemetsät) -> Alueellisesti uhanalainen kuukkeli nostaa metsän suojeluarvoa ja voi siten auttaa suojeluhaluista maanomistajaa varmistamalla METSO-kriteerien täyttymisen

Toteutunut, tuloksia Infoa ja ohjeet -> mahdollisuus toimia oikein (jalkautus jäi kesken, jatkotutkimustarpeita)

Suojeluvaihtoehtojen ja metsän talouskäytön yhdistäminen keskeistä! Ydinalueet arvokkaita muullekin metsäluonnolle -> pyritään säilyttämään pysyvästi

Reviirille ei laajoja tai runsaita avoalueita -> erirakenteiskasvatus yms. menetelmiä Maisematasolla kytkeytyneisyyttä parannetaan talousmetsien tavanomaisin, mutta tehostetuin toimin -> mm. soiden ja vesien vaihettumisvyöhykkeille säilytettävät aina metsäiset suojavyöhykkeet

Kuukkelireviirin ydinalue Säilytetään: METSO:n keinopaletti käyttöön Kuva: Kari Leo Kuva: Bo-Göran Lillandt

Kuukkelireviirillä Suon-, vesistön tai pienveden laitaan kuvioidaan n. 50m:n levyinen peitteisenä säilytettävä suojavyöhyke (erirakenteistavat hakkuut) Korvissa ja soistumissa ei tehdä vesitalouden järjestelyjä, vältetään avoalueiden syntymistä, suunnataan puustoisille soille ennallistamista Alikasvoksen ja naavakuusten säästäminen, pidennetty kiertoaika, yläharvennus, erirakenteistava hakkuu Kuva: Kari Leo Kuvat: Risto Sulkava

Kuukkelialueella Suositaan kuusta ja sekapuustoa (myös pihlaja, leppä, raita, haapa), luontaisesti syntyneet kuusentaimet säilytetään kaikilla kasvupaikoilla, säästetään alikasvosta ja naava- ja kynttiläkuusia Parannetaan kytkeytyneisyyttä luomalla suojavyöhykkeitä soiden ja vesien vaihettumisvyöhykkeille, kuvioidaan ne erikseen, aloitetaan kasvattaminen erirakenteisiksi jo taimikkovaiheessa! Säästetään riistatiheikköjä tavanomaista laajempina, säilytetään soistumat Ennallistetaan korpia ja suon reunaojia

Erirakenteisena kasvatettua metsää, jossa puuston pohjapinta-ala on 20m2/ha. Tämä riittää ydinalueen ulkopuolella säilyttämään metsän kuukkelille kelvollisena Kuva: Olavi Laiho

Tulos-yhteenvetoa Kuukkelihanke tuotti uutta tietoa, uusia yhteistyömuotoja, loi luottamusta ja mahdollisuuden eteläisten kuukkeleiden suojeluun! Aika monia METSO-käytäntöjä testattiin ja osaa parannettiinkin annetun palautteen pohjalta Kuukkeliverkoston METSOa mainostava viestintä saavutti suuren osan metsissä liikkuvia Suomalaisia (suoramarkkinointikin n. 1000 ihmistä). Kuva: Ari Aalto

Tulos-yhteenvetoa Suojeluhehtaareja syntyi tai on prosessissa (eri asteinen suhde kuukkelihankkeeseen) yht. 1069 ha ja ympäristötukikohteita LH-hankealueilla (150 700 ha) tähän mennessä yht. 40,7 ha. Metsänkäsittely kuukkelialueella ohje: -> Vaikuttavuutta koko kuusivaltaisen metsälajiston suojeluun todella syntyy, jos ohjetta aletaan käyttää! -> Jatkotarpeita mm. koulutukseen, seuranta- & vaikuttavuustutkimukseen, koordinointiinkin -> Vaikutus Metsälain uudistukseen (tarvetta olisi)? -> Suojelun ja talouskäytön välimuotojen nousu niille kuuluvaan arvoon?

Metsänkäsittelyohje ja tahtotila Mahdollisuuksia kuukkelin säilyttämiseen ja monen muun eteläisen metsälajin mm. metsäkanalinnut ahdingon lieventämiseen on olemassa Keinot ovat kuukkelin, kana- ja monien muiden metsälintulajien osalta yhteneväisiä (eivät kuitenkaan riitä lahopuulajistolle) Onnistumiseen tarvitaan kuukkelihankkeen aikana syntyneen yhteistoimintahalun säilymistä Vaikka kuukkelihanke päättyy, toivottavasti toimijat jatkavat!

Metsänkäsittelyohje ja tahtotila Metsälain uudistus ja sitä seuraava alempien ohjeiden päivitys ovat keskeisessä asemassa kun Metsänkäsittely kuukkelialueella ohje viedään käytäntöön -> Erirakenteiskasvatus perusmenetelmiin -> Kun omistajan tavoite on ennallistaa, palauttaa luontoa (suot, korvet!), uudistamisvelvoite on poistettava - riippumatta puuntuoton taloudellisesta kannattavuudesta. -> Korvet nykyistä laajemmin ML:n 10 :n suojaan (suojeltava ydin + jatkuvapeitteinen laajempi osa) Uudistuvilla käytännöillä on suuri merkitys myös metsäalan yleisen hyväksyttävyyden, legitimiteetin, ylläpidossa

Kuva: Ari Aalto Kiitos! risto.sulkava@sll.fi Ennallistettua korpea Kuva: Risto Sulkava