JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Halssilan suojelukaava 16:126

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Halssilan suojelukaava 16:126 4.12.2007

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan osia. Kaavan nimi Halssilan suojelukaava Kaavan tunnus 16:126 Kaavan päiväys pp.kk.vvvv Kaavan laatija Osoite Sampo Sikiö, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL 233 40101 Jyväskylä Puhelin 014-624375 Sähköposti sampo.sikio@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 10.11.2004 Hyväksymispäivämäärät Ltk pp.kk.vvvv KH pp.kk.vvvv Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on päivittää rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän niin sanotun vanhan Halssilan pirstaleinen kaava ajan tasalle. Uudella kaavalla suojellaan sekä alueen rakennuksia että kaupunkitilaa ja samalla kuitenkin mahdollistetaan korjaus-, lisä- ja uudisrakentaminen. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Halssilan kaupunginosassa Vaajakoskentien molemmin puolin, Vaajakosken moottoritien ja Aittovuoren ulkoilualueen välissä.

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 3 TIIVISTELMÄ 4 1 LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 5 1.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö 5 1.1.3 Yhdyskuntarakenne 5 1.1.4 Rakennettu ympäristö 5 1.1.5 Väestö ja sosiaalinen ympäristö 5 1.1.6 Liikenne 6 1.1.7 Ulkoilu ja virkistys 7 1.1.8 Palvelut 7 1.1.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 7 1.1.10 Maanomistus 7 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 8 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava 8 1.2.2 Yleiskaava 8 1.2.4 Rakennuskannan selvitykset ja inventoinnit 8 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 9 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN 9 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 9 2.2.1 Osalliset 9 2.2.2 Vireilletulo 9 2.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 9 2.2.4 Viranomaisyhteistyö 9 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 10 2.3.1 Kaupungin asettamat tavoitteet 10 2.3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 10 2.3.3 Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteet 10 2.3.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 10 2.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 10 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 11 3.1 KAAVAN RAKENNE 11 3.1.1 Mitoitus 11 3.1.2 Palvelut 11 3.1.3 Melun huomioiminen kaavaratkaisussa 11 3.2 ALUEVARAUKSET 12 3.2.1 Korttelialueet 12 3.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt 12 3.2.3 Erityispiirteet ja suojelukohteet 12 3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 13 3.3.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa 13 3.3.2 Epävarmuustekijät 13 3.3.3 Vaikutukset 13 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 14 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 14 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 14 4.2.1 Rakennustapaohje 14 4.2.2 Halssilan suojelukaava-alueen lähiympäristösuunnitelma 14 4.2.3 Vaajakoskentien rauhoittamissuunnitelma 14 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 14 LÄHDEMATERIAALI 15 LIITTEET 15 Nurkka Majavankujalla.

TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kesken olevat vaiheet on merkitty oranssilla. Alueen suunnittelu on käynnistynyt vuonna 2004. Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin Jyväskylän tiedotuslehdessä 7/2004 (10.11.2004). Asemakaavasta pidetään alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa 22.11.2004. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 20.10.2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 13.9.2005 ja lähetetty osallisille 20.9.2005. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 14.6.2005. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 20.9.-14.10.2005. Nähtävillä olon yhteydessä on järjestetty asukastilaisuus 27.9.2005. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallituksen käsittelyyn pp.kk.vvvv. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen alustavasti pp.kk.vvvv. Asemakaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä pp.kk.vvvv. Asemakaavan sisältö Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Kaavan tarkoituksena on säilyttää vanhan Halssilan ainutlaatuinen pientalomiljöö suojelemalla vanhoja rakennuksia ja ohjaamalla korjaus-, lisä- ja uudisrakentamista alueen hengen mukaiseksi. Asemakaavan toteutus Alue on pääosin rakennettu. Kaavan mukainen korjaus- ja täydennysrakentaminen alkanee välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kunnallistekniikan ja tiestön toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Muodostuvat uudet tontit ovat kaupungin omistuksessa, ja ne tullaan luovuttamaan yksityisille ostajille myöhemmin päätettävällä tavalla. Kaupungin viranomaiset valvovat uudis- ja korjausrakentamista tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavan laatimisen aikana alueella on käynnistynyt muutamia rakennushankkeita, joita on pyritty ohjaamaan tulevan kaavan periaatteiden mukaan. Nurkka Oravankujalla.

1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Halssilan kaupunginosassa Vaajakoskentien molemmin puolin, Vaajakosken moottoritien ja Aittovuoren ulkoilualueen välissä. Aluetta rajaavat Kärpänkuja, Nakertajantie, Lumikonkuja, Lokintie, Kuovinkuja, Aittokalliontie, Kivistönranta sekä Pulmusentie. Alue on rakentunut pääosin 1900-luvun alkupuolella, mutta tämän jälkeen useita rakennuksia on korvattu uusilla tai peruskorjattu raskaasti. Suurin osa rakennuksista on pienehköjä puurakenteisia erillistaloja. Vaajakoskentien varressa sijaitsee myös muutamia rivitaloja. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 13 hehtaaria. 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Aittovuoren jyrkähkössä rinteessä niin, että Vaajakoskentien poikkikadut kulkevat kohtisuoraan rinnettä vasten. Varsinkin alueen yläosasta avautuu näkymä Jyväsjärven suurmaisemaan. Jyväsjärveltä katsottuna alue sulautuu matalien rakennusten ja runsaan kasvillisuuden ansiosta lähes näkymättömiin Aittovuoren vihreään kokonaisuuteen. Katutilat ovat kapeita ja tiiviitä, millä on suuri maisemallinen merkitys alueen sisällä. 1.1.3 Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee lähellä varsinaista kaupunkikeskustaa, mutta Vaajakosken moottoritie ja Tourulan raskaat liikennejärjestelyt katkaisevat yhteydet voimakkaasti. Suunnittelualue on osa Vaajakoskentien varren asuinaluerakennetta. 1.1.4 Rakennettu ympäristö Tyypilliset vanhan Halssilan asuinrakennukset ovat pienehköjä puolitoistakerroksisia puutaloja, jotka yhdessä piharakennusten kanssa muodostavat selkeitä tonttikokonaisuuksia. Alue on edelleen melko yhtenäinen kokonaisuus, vaikka se onkin kärsinyt aikaisempien kaavojen sallimista, alueen henkeen sopimattomista rakennuksista. 1.1.5 Väestö ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueella on noin 300 asukasta, joista noin 28 prosenttia on alle 15-vuotiaita, 63 prosenttia 15-64 vuotiaita ja 9 prosenttia yli 65-vuotiaita. Oravankujan tiivistä katutilaa.

1.1.6 Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen halkaisee vilkasliikenteinen Vaajakoskentie. Lisäksi lounaassa aluetta rajaavat Vaajakosken moottoritie ja Pieksämäen suunnan rautatie. Kulku alueelle on Vaajakoskentieltä. Jyrkät koillinen-lounas - suuntaiset kadut (Kärpänkuja, Majavankuja jne.) ovat kapeita ja talvisin melko hankalia autoliikenteelle. Kevyt liikenne Alueen pääasiallinen kevyen liikenteen väylä kulkee Vaajakoskentien varrella. Väylä yhdistyy Jyväsjärven rantaraittiin kevyen liikenteen sillan välityksellä, jolle Vaajakoskentieltä on yhteys Aittokalliontien ja Kuovinkujan katujen kautta. Vaajakoskentien eteläpuoliselle alueelle johtaa Kivistöstä kevyen liikenteen väylä, joka päättyy tarkastelualueen reunalla Pulmusentiehen. Pulmusentiellä ja Kivistönrannalla on ainoastaan pihaan ajo sallittu, joten näitä katuja käytetään myös yleisesti kevyen liikenteen väylinä. Julkinen liikenne Alueen läpi Vaajakoskentietä kulkevat Jyväskylän Liikenteen bussireitit 1-4, 38, 42 ja 43, jotka yhdistävät alueen mm. Jyväskylän keskustaan, keskussairaalaan, Kuokkalaan ja Vaajakoskeen. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Lumikonkujan ja Itäsauman risteyksien kohdalla. Raideliikenne Alue rajautuu lounaassa Jyväskylä-Pieksämäki -rautatiehen. Radalla kulkee nykyisin noin 20 päivittäistä matkustajajunaa sekä tavarajunia. Olemassa olevat suunnitelmat Vaajakoskentien liikenteen rauhoittamisesta on tehty yleissuunnitelma, jossa mm. ehdotetaan ajonopeuden alentamista, tämän tukemista ajoradan kavennuksin ja hidastein, sekä suojateiden ja kevyen liikenteen väylien parantamista. Suunnitelman on tehnyt Ramboll Finland Oy. Vaajakoskentie länteen.

1.1.7 Ulkoilu ja virkistys Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Aittovuoren virkistysalue monipuolisine ulkoilureitteineen. Aluetta palvelee myös kaksi urheilukenttää. 1.1.8 Palvelut Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Halssilan ala-aste, kirjasto, kirkko, lähikauppa, ravintola sekä neljä päiväkotia. Liikuntamahdollisuuksia tarjoavat kaksi urheilukenttää sekä Aittovuoren monipuoliset ulkoilureitit. Läheisillä Tourulan ja Seppälän pienteollisuusalueilla on useita erikoisliikkeitä sekä automarketteja, ja Jyväskylän ydinkeskustan palveluihinkin on kohtuullisen lyhyt matka. Varsinaisella suunnittelualueella ei ole muita toimintoja kuin asuinrakennuksia. Aittokalliontie 3:ssa sijaitsee Ruusu-Risti -säätiön temppelirakennus, jossa järjestetään lähinnä säätiön omia tapahtumia. 1.1.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen perinteinen ja arvokas viherympäristö, erityisesti pihojen hyöty- ja koristekasvit, on vaarassa hävitä ellei sitä mahdollisimman pian inventoida ja sen säilyttämistä ohjeisteta. 1.1.10 Maanomistus Kaavoitettavan alueen yksityiset maanomistajat luetellaan liitteessä 6. Jyväskylän kaupunki omistaa muut maaalueet. Talo Oravankujalla.

1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava Alueella on voimassa Maakuntavaltuuston hyväksymä seutukaavan 5. vaihekaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.8.1999. Seutukaavassa alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi (A). 1.2.2 Yleiskaava Yleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava Alueen voimassaolevat asemakaavat on hyväksytty seuraavasti: 16:002 27.10.1950 (Aittovuoren virkistysalue) 16:027 1.10.1971 16:030 20.5.1974 16:041 9.3.1978 (mm. AORE-määräyksen alueet) 16:048 27.8.1979 16:057 29.3.1985 16:060 1.11.1985 16:068 30.3.1987 16:075 19.6.1989 16:105 1.4.1997 1.2.4 Rakennuskannan selvitykset ja inventoinnit Keski-Suomen museo on inventoinut alueen rakennuskantaa vuosina 1983-1986, ja inventointia on täydennetty 1990-luvulla. Päivi Andersson on esittänyt suojelemisen arvoisia alueita vuonna 1999. Suunnittelualueen rajaus perustuu Anderssonin esitykseen. yllä: ote seutukaavasta oikealla: ote yleiskaavasta

2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Kaavaluonnoksen on laatinut arkkitehti Sampo Sikiö. Selvitys- ja luonnosvaihe on samalla hänen diplomityönsä Teknilliseen korkeakouluun. 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 2.2.1 Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ympäristökeskus / luonto- ja maankäyttöyksikkö Tiehallinto / Keski-Suomen tiepiiri Ratahallintokeskus / kiinteistöyksikkö Yhdyskuntatoimi / tonttiosasto, katu- ja puisto-osasto, rakennusvalvontaosasto, ympäristöosasto, asuntotoimi Jyväskylän Energia Oy / vesihuolto, kaukolämpö, JE-Siirto Oy Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Halssilan asukasyhdistys 2.2.2 Vireille tulo Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 7/2004 (10.11.2004) ja kaavan sisäinen aloituskokous pidettiin 21.10.2004. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille syyskuussa 2005. 2.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitustyön aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 7/2004. Työn lähtökohdista pidettiin asukastilaisuus 3.11.2004 ja välitiedotustilaisuus asukasyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä 3.4.2005. Luonnosvaiheen asukastilaisuus järjestettiin 27.9.2005. 2.2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutosta käsiteltiin kaupunkisuunnittelutoimiston ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen välisessä viranomaisneuvottelussa 22.11.2004.

2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.3.1 Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavalla suojellaan ensisijaisesti vanhan Halssilan henkeä, katu- ja pihatilojen, pienimittakaavaisten rakennusten ja selkeän arkkitehtuurin luomaa kokonaisuutta. Ennen 1950-lukua rakennetut rakennukset säilytetään, ellei niiden purkamiselle ole ehdotonta edellytystä, kuten terveydelle haitallinen kunto. 2.3.2 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen sijainti vilkasliikenteisten teiden ja rautatien välissä lisää suunnittelutehtävän vaativuutta. Kaupunkikuvallisesti paikka on merkittävä, sillä Vaajakoskentien katutila kaipaa selkiyttämistä ja poikkikadut tilantunnun säilyttämistä. 2.3.3 Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteet Keski-Suomen museo on ollut osaltaan vaikuttamassa kaavamuutoksen käynnistymiseen. Museo suosittaa alueen suojelemista nimenomaan miljöökokonaisuutena. 2.3.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Alueen suurta rakennusoikeutta (tehokkuus e=0,3) ei vähennetä, mutta se pyritään kohdistamaan tonteille niin, että mittakaavallisesti liian suuria rakennuksia ei synny. 2.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT 2.4.1 Asemakaavaluonnos Kaavan keskeinen periaate on selkeiden rakennusalojen osoittaminen tonteille niin, että päärakennukset sijoittuvat katujen varsille ja asumista tukevat piharakennukset tontin reunoille. Tällä pyritään sekä säilyttämään katutila tiiviinä että muodostamaan mahdollisimman toimivia, jäsentyneitä pihatiloja. Rakennusoikeus on jaettu eri rakennusaloille. Suojeltavat vanhat rakennukset on merkitty erillisiksi rakennusaloikseen ja niille on osoitettu soveltuva määrä rakennusoikeutta rakennuksen sisäisten muutosten mahdollistamiseksi. 2.4.2 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksessa rakennusalojen muotoa on yleisesti tarkistettu ja yksinkertaistettu. Rakennusoikeuksia ei ole erikseen osoitettu eri rakennusaloille, mutta ne on useimmilla tonteilla jaettu tonttikohtaisesti kahteen osaan, yleiseen ja pelkästään piharakennuksille varattuun rakennusoikeuteen. Hirvenpolun pikkukatu.

3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE Kaavan rakenteessa keskeisiä seikkoja ovat suojelutarpeessa olevan alueen pienehköt, melko järjestelmällisesti rakennetut tontit sekä niitä rajaavat kapeat kadut. Vaajakoskentie jakaa alueen kahteen luonteeltaan hiukan erilaiseen osaan. 3.1.1 Mitoitus Mitoitus perustuu pääasiassa olemassa olevan tilanteen toteamiseen. Rakennusoikeuden jaottelussa eri rakennusaloille on arvioitu nykyisten rakennuksien mittasuhteita ja laajentamismahdollisuuksia. 3.1.2 Palvelut Kaavamuutos ei oleellisesti vaikuta alueen palvelurakenteeseen. Varsinaisella kaava-alueella ei ole muita julkisia rakennuksia kuin Ruusu-Risti yhdistyksen kirkko. Kaava-alueeseen liittyvät palvelut - lähikauppa, Halssilan koulu, kirkko ja pesula tulevat todennäköisesti säilymään. 3.1.3 Melun huomioiminen kaavaratkaisussa Vaajakoskentie aiheuttaa lähitonteille jonkin verran meluhaittaa. Kaavaluonnos lähtee siitä oletuksesta, että Vaajakoskentien rauhoittamissuunnitelma toteutetaan lähivuosina. Sen myötä liikennemäärän ja ajonopeuksien oletetaan vähenevän merkittävästi. Ideanäkymä Vaajakoskentieltä. Ote Sampo Sikiön diplomityöstä.

3.2 ALUEVARAUKSET 3.2.1 Korttelialueet Alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on AO/s: erillispientalojen korttelialue, joilla ympäristö säilytetään. Merkinnällä AO-2 osoitettuihin kortteleihin saa rakentaa kaksi päärakennusta, AO-1 -kortteleihin vain yhden. Vaajakoskentien varren nykyiset rivitalokorttelit on merkitty AKR-merkinnällä, joka sallii nykyisen kaltaisen rakentamisen mutta edellyttää jatkossa yhtenäisten julkisivujen rytmittämistä pienimittakaavaiseksi. Aittokalliontien Ruusu-Risti kirkon tontille on osoitettu YK-merkintä, ja vanha kirkkorakennus on osoitettu säilytettäväksi. Lähtökohtana on ollut tonttien jakaminen pää- ja talousrakennusten rakennusaloihin. Perusratkaisussa kadun varteen jää noin 12 metrin syvyinen, koko tontin levyinen päärakennuksen rakennusala, ja piharakennusten rakennusala kiertää tontin reunoja noin 8 metrin levyisenä. Tontin keskelle jää rakentamaton ala. Nykyiset rakennukset on huomioitu rakennusaloja määritettäessä, joten joillakin tonteilla rakennusalat ovat eri muotoiset, ja kaikilla ei ole erillistä pää- ja talousrakennuksen alaa. Nykyisestä rakennusoikeudesta on yleensä noin neljännes osoitettu talousrakennuksille. 3.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt Varsinaisia merkittäviä lähivirkistysalueita ei kaavassa ole, sillä nykyiset yleiset viheralueet ovat hyvin pieniä ja hankalasti käytettäviä. Alueen pohjoisreunaan rajautuva Aittovuori toimii yhteisenä virkistysalueena. Vaajakoskentien rauhoittamissuunnitelmassa tien molemmin puolin kulkevat puuriveillä ajoradasta rajatut kevyen liikenteen väylät. Edelliseen asemakaavaan merkityt uudet kevyen liikenteen väylät, Hirvenpolun ja Tavintien jatkeet, eivät ole toteutuneet. Niille varatut alueet on liitetään ympäröiviin tontteihin ja kevyt liikenne ohjataan nykyisiä väyliä pitkin. 3.2.3 Erityispiirteet ja suojelukohteet Kaavan keskeinen tavoite on suojella alueen miljöötä ja paikan henkeä. Ensisijaisen tärkeää on säilyttää mahdollisimman paljon vanhasta, ennen 1960-lukua rakennetusta rakennuskannasta. AO/s kortteleiden tonteilla olevia s-merkinnällä varustettuja rakennuksia ei saa purkaa eikä niitä saa muuttaa niin, että niiden luonne kärsii. Purkuluvan saamiseen tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukainen poikkeaminen, jonka myöntää Keski- Suomen ympäristökeskus. Merkintä kuitenkin sallii rakennusten hallitun korjaamisen ja laajentamisenkin. Tarkoituksena ei ole museoida aluetta, vaan mahdollistaa sen käyttäminen kokonaisuus säilyttäen. Piha Kärpänkujalla.

3.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 3.3.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arvioina kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin sekä kaavoitusprosessin kuluessa laadittuihin lisäselvityksiin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä. 3.3.2 Epävarmuustekijät Kaavan suurin epävarmuustekijä liittyy suojelutavoitteen toteutumiseen. Vaikka asemakaava määrittelee rakennusten sijoittumisen ja ulkoarkkitehtuurin tarkasti, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta jos valvonta ja ohjaus ovat riittämättömiä. 3.3.3 Vaikutukset Kaavamuutos lisännee alueen houkuttelevuutta asuinalueena. Alueelle tulee vain muutamia uusia tontteja, joten asukaslukuun ei tule merkittäviä muutoksia. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat myös vähäiset. Vaajakoskentien muuttuminen puistokatumaiseksi vähentää ajonopeuksia ja liikennemääriä. Alueen maisemakuvaan kaavalla on positiivinen vaikutus, vaikka alue jääkin suurmaisemassa lähes näkymättömiin. Vaajakoskentien muutos tekee katutilasta viihtyisämmän läpi kulkijalle, ja pienten poikkikatujen säilyminen tiiviinä luo alueen sisälle ainutlaatuisen tunnelman. Alueen houkuttelevuuden kasvaessa on mahdollista, että rakennusten ja tonttien arvo nousee. Toisaalta tämä saattaa parantaa asukkaiden halua korjata ja säilyttää rakennuksia, toisaalta taas kohonnut hintataso saattaa vaikeuttaa korjaamishaluisten ihmisten mahdollisuuksia ostaa alueelta vanha rakennus. Merkittävästä gentrifikaatiosta ei kuitenkaan voitane puhua. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Vehreä Jänönkuja.

4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakennuskielto päättyy, kun kaava saa lainvoiman. Tonttiosasto ratkaisee tällöin, miten alueen muutamat uudet tontit myydään tai vuokrataan. Korjaus- ja uudisrakennushankkeita ohjataan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluosaston, rakennusvalvontaviraston ja katu - ja puisto-osaston kanssa. Alueella on myös ollut kaavan valmistelun aikanakin käynnissä muutamia rakennushankkeita. 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 4.2.1 Rakennustapaohje Korjaus-, laajennus- ja uudisrakentamista varten on laadittu rakennustapaohje, jossa kerrotaan kansantajuisesti alueelle soveltuvista ratkaisuista rakennusten koosta, materiaaleista, yksityiskohdista ja sijoittelusta tontille. Rakennustapaohje on liitteenä 5. 4.2.2 Halssilan suojelukaava-alueen lähiympäristösuunnitelma Alueelle on laadittu WSP LT-Konsultit Oy:n ja katu- ja puisto-osaston yhteistyönä lähiympäristösuunnitelma. Suunnitelmassa luokitellaan alue osiin, joille annetaan eritasoisia ohjeita. Suunnitelmaan liittyy myös viherrakennustapaohjeisto, jossa rakennustapaohjeen tavoin neuvotaan mm. tonteille sopivista kasveista ja niiden sijoittelusta. Lähiympäristösuunnitelma on liitteenä 6. 4.2.3 Vaajakoskentien rauhoittamissuunnitelma Katusuunnitelmaa ryhdytään tekemään Ramboll Oy:n yleissuunnitelman pohjalta. Suunnitelma on liitteenä 7. 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston, rakennusvalvontaosaston ja katu - ja puisto-osaston kanssa. Yhteistyö ja tiedonkulku on keskeistä suojelutavoitteiden toteutumisen kannalta. Ideanäkymä Lumikonkujalta. Ote Sampo Sikiön diplomityöstä.

LÄHDEMATERIAALI Keski-Suomen museon inventointitiedot sekä valokuva-arkisto Osallisten ja viranomaisten lausunnot Paikan hengen säilyttävä suunnittelu: Jyväskylän Halssilan alueen suojelukaava. Sampo Sikiön diplomityö. TKK 2005 Nakertaen XVI kaupunginosa: Tuohimutkan-Kivistön-Halssilan paikallishistoria. Janne Haikari 2001. LIITTEET 1 Ote nykyisestä ajantasa-asemakaavasta 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kaavaehdotus, pienennös 4 Kaavan havainnekuva 5 Rakennustapaohje 6 Lähiympäristösuunnitelma 7 Vaajakoskentien rauhoittamissuunnitelma 8 Kooste luonnos- ja ehdotusvaiheen palautteesta 9 Maanomistajat 10 Tonttijakokartat 11 Asemakaavan seurantalomake

LIITE 8. Luonnos- ja ehdotusvaiheen palautekooste Palaute on seuraavassa esitetty tiivistelmänä. Alkuperäiset palautteet, suullista palautetta lukuun ottamatta, on saatavana kaupunkisuunnitteluosastolta. Kaavoittajan vastineet on merkitty kursiivilla. Luonnosvaiheen palaute Yleisesti eri tahoilta Olemassa olevat uudet talot otettava huomioon (nyt ulkona rakennusaloilta). Luonnosta on kehitetty niin, että nykyiset rakennukset sijaitsevat tontin pää- ja talousrakennuksen rakennusaloilla. Joillakin tonteilla erillisistä pää- ja talousrakennuksen rakennusaloista on jouduttu luopumaan tästä syystä. Jyväskylän Energia Ei huomautettavaa. JAPA ry Ei huomautettavaa. Jyväskylän Vesi Jänönkuja 14 ja Majavankuja 23 tonttien alalaidassa kulkevalle sadevesiviemärille ja Jänönkuja 1A:n molemmille tonteille tulee perustaa rasitteet sadevesiviemäreille. Rasitteet on lisätty kaavakarttaan. Keski-Suomen ympäristökeskus Luonnoksen mukainen kaavaratkaisu toteuttaa hyvin suojelukaavalle asetettuja tavoitteita. Merkintöihin toivotaan lisää tarkkuutta ja selityksiä mm. purkamismääräyksestä. Selostuksen luonnos olisi hyvä olla jo luonnosvaiheessa. Merkintöjä kehitetään selkeämmiksi ja mm. suojeltavan rakennuksen purkamismahdollisuudesta selitetään tarkemmin ja toimintatapa perustellaan. Asiat esitetään kaavan selostuksessa ja kaavaan liitettävässä kansantajuisessa rakennustapaohjeessa. Yleisesti tonttien omistajilta Saako s-merkinnällä varustetun rakennuksen korjata tai sitä laajentaa? Entä myydä? Rakennusta saa korjata ja se on erittäin suositeltavaa säilymisen kannalta. Laajentaminenkin on sallittua ja usein tervetulluttakin, kunhan se tapahtuu alkuperäisen rakennuksen hengessä. Rakennuksen saa toki myydä. Ostajalle on hyvän tavan mukaisesti kerrottava kaavan rajoituksista. Entä saako s-merkinnällä varustetun rakennuksen purkaa? Mihin purkukielto perustuu? Kuka maksaa mahdollisen kuntoarvion? Rakennukselle voi saada purkuluvan, jos se osoittautuu terveydelle haitalliseksi ja/tai kohtuuttoman vaikeaksi korjata. Luvan saantiin tarvitaan poikkeama asemakaavan suojelumääräyksestä, jonka myöntää Keski-Suomen ympäristökeskus. Perusteena tähän on maankäyttö- ja rakennuslain 171 pykälä. Kuntoarvion maksaminen on ostajan ja myyjän sovittava keskenään. Kaupunki ei sitä maksa. Muuttuuko tonttini koko? Muutamat tontit kasvavat, sillä niihin liitetään aiemmissa asemakaavoissa kevytväylille varattuja aloja. Jaossa on pyritty tasapuolisuuteen ja selkeisiin tontin muotoihin. Yksikään tontti ei pienene.

Tontin pää- ja/tai piharakennuksen rakennusoikeutta halutaan muuttaa. Tilanteesta riippuen tämä on voinut olla mahdollista, esimerkiksi tontin paremman jaettavuuden mahdollistamiseksi. Rakennusoikeutta ei kuitenkaan missään tapauksessa saa lisää. Yhteystiedot olivat virheelliset. Kuulemisaineistoa on lähetetty jälkeenpäin osallisille, jotka eivät kirjettä saaneet. Yhteystietoluettelot on tarkistettu. Ehdotusvaiheen palaute