Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat lukiokoulutuksessa Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä
Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 155 705 henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (28 210), Viron (25 510), Ruotsin (8 506) ja Somalian (5 570) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 207 037 eli 3,9 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 003), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2009 Tilastokeskus
Vieraskieliset Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2009) 2 070 Perusopetuksessa (2009) 19 236 (3,6 %) Lukiokoulutuksessa (2008) (nuoret+aik.) 3 328 (2,9 %) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (2008) 2 165 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2008) 7 975 (4,9 %) Koko ammatillisessa koulutuksessa (2008) 13 305 (4,8 %)
Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten lukio-opiskelijoiden keskeyttäminen 2006 2007 (Lukion koko oppimäärän koulutuksen opiskelijat), sis. opiskelijat, jotka keskeyttivät lukio-opintonsa kokonaan 2006 2007 opisk.yht. kesk.yht. kesk.% opisk.yht. kesk.yht. kesk.% Läänit yht. 2693 306 11,4 2582 241 9,3 Etelä-Suomen 1704 196 11,5 1640 158 9,6 Länsi-Suomen 701 76 10,8 651 55 8,4 Itä-Suomen 121 15 12,4 130 13 10,0 Oulun 95 10 10,5 95 9 9,5 Lapin 63 9 14,3 59 5 8,5 Kaikkien lukio-opiskelijoiden keskeyttämisprosentti 4,2 % sekä vuonna 2006 että 2007. Lähde: Tilastokeskus
Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden keskeyttäminen 2006 2007 (pl näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen, palo-, poliisi- ja vankeinhoidon koulutuksen, Ahvenanmaan ja amm. erityisoppilaitosten opiskelijat) 2006 2007 opisk.yht. kesk.yht. kesk.% opisk.yht. kesk.yht. kesk.% Läänit yht. 3794 533 14,0 4669 683 14,6 Etelä-Suomen 1932 258 13,4 2596 411 15,8 Länsi-Suomen 1195 184 15,4 1353 192 14,2 Itä-Suomen 325 46 14,2 360 36 10,0 Oulun 162 18 11,1 195 23 11,8 Lapin 180 27 15,0 165 21 12,7 Kaikkien ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden keskeyttämisprosentit olivat 10,6 % (v. 2006) ja 10,3 % (v. 2007) Lähde: Tilastokeskus
Maahanmuuttajat lukiossa Menestyminen perusopetuksessa: syvällisen opiskelussa vaadittavan kielitaidon kehittyminen vie 5 7 vuotta Maahanmuuttajan tie lukioon: lukioon suuntaava lisäopetus ja muut mahdollisuudet parantaa valmiuksia ennen lukiokoulutusta (vapaa sivistystyö) Opiskelutaitoja parantava soveltava kurssi lukion alussa (sisältöesimerkki edu.fi-sivustossa) Opetusjärjestelyt ja riittävä tuki lukiossa ehkäisee keskeyttämistä Ylioppilastutkintoon valmistautuminen
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 Koulutuksen järjestäjä päättää säännösten rajoissa (LL 6 ja 8 ), missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Perusteiden liitteessä 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi.
Tuki ja informointi Suomen/ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.
SUOMI TOISENA KIELENÄ LUKIOSSA Voidaan opettaa, jos opiskelijan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame Oppilas arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen, huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan suoritetut kurssit luetaan täysimääräisesti hyväksi suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan.
Ruotsin kieli Lukiolaki 13, toinen momentti Erityiset opetusjärjestelyt. Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään jos, 2) lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta
Uskonnon opetus Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää oman uskonnon opetusta, kun vähintään kolme opiskelijaa sitä vaatii. ET, kun kolme koulutuksen järjestäjän lukioissa Ortodoksinen, kun kolme koulutuksen järjestäjän lukioissa Opetus oman kulttuuritaustan mukaista uskontoa Lukiossa 18 vuoden ikäisenä aloittava voi valita uskonto tai ET Periaate: Valinta uskonnonopetuksen muotojen välillä pitkäkestoinen
Maahanmuuttajien lukiokoulutus äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa oppimäärä suomi tai ruotsi toisena kielenä * kun kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen oman äidinkielen opetus * ei velvoitetta järjestää eikä osallistua oman uskonnon opetus * järjestettävä, jos opetuksen järjestäjän kouluissa vähintään kolme, jotka pyytävät muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa Rahoitus: * korotettu asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä (6 17-vuotiaat) * Opetushallituksen erillinen valtionavustus suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muun opetukseen tukeen kuusi vuotta kouluun tulostasekä oman äidinkielen opetukseen koko kouluajan
Uuteen kulttuuriin sopeutuminen Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)
Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus yleissivistävässä koulutuksessa Valtionavustuksen avulla opetusta antoi 71 kuntaa (sisältää 6 ruotsinkielistä opetuksen järjestäjää) 3 yksityistä opetuksen järjestäjää Opetukseen osallistui 11 979 oppilasta ja opetusta annettiin 51 eri kielessä
Yleisimmät kielet ja oppilasmäärät venäjä 3371 kurdi 471 somali 2217 kiina 359 albania 896 persia 326 arabia 852 englanti 279 viro 566 espanja 246 vietnam 462 thai 235
Ylioppilastutkinto: suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voi ylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeella. Osallistumisoikeutta suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista ylioppilastutkintolautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen). Koe on kypsyyskoe, joka testaa sekä kielitaitoa että opiskeluvalmiuksia. Koe ei sisällä tällä hetkellä kuunteluosuutta. Uudet ohjeet käyttöön keväällä 2011.
Suomi/ruotsi toisena kielenä -koe Jos on lukiossa opiskellut suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan, voi kirjoittaa halutessaan suomi toisena kielenä -kokeen Jos on lukiossa opiskellut suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, voi halutessaan kirjoittaa suomi äidinkielenä -kokeen
Vieraskieliset kokelaat Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jossa hän suorittaa äidinkielen kokeen, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Lautakunta voi ottaa lisäksi huomioon muita erityisen painavia syitä, esimerkiksi sen, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. (Ylioppilastutkintoasetus 1000/1994 19 )
Maahanmuuttajien oppimistulokset Pisa 2006 Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Kyse on siis kohtuullisen normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa.
Pisa 2006, jatkuu Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen PISA 2006-tutkimusarvioinnin mukaan maahanmuuttajalapset saavat Suomessa niin hyvää perusopetusta, että myös heidän Pisa-osaamisensa on korkeammalla tasolla kuin OECD-maiden maahanmuuttajilla. Tutkimus koskee sekä ensimmäisen että toisen polven maahanmuuttajia. Suomessa asuvat maahanmuuttajat saavat jopa 50 PISA-pistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.
Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008 Kuusela, Etelälahti, Hagman, Hievanen, Karppinen, Nissilä, Rönnberg ja Siniharju 2008: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä. Opetushallitus. * Tutkittiin maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksen päättövaiheessa. * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä. 21
Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008, OPH * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä * Eniten haasteita ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajille. * Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa vähemmän kuin alemmilla luokilla. * Erittäin hyvin viihtyi koulussa maahanmuuttajista 33 %, suomenkielisistä 23 % 22
Asenteet opiskeluun Hyvin viihtyivät myös heikosti menestyneet maahanmuuttajaoppilaat 8 % sekä suomenkielisistä että maahanmuuttajista viihtyi melko tai erittäin huonosti koulussa Tytöt viihtyivät paremmin kuin pojat Maahanmuuttajaoppilaista kokee tulleensa kiusatuksi 13 % ja suomenkielisistä 6 % Muunkieliset tytöt arvioivat osaamisensa korkeammaksi kuin suomenkieliset pojat 23
Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä
Koulutukseen valikoituminen Kantaväestöä suhteellisesti enemmän aloittavat: 1. perusopetuksen lisäopetuksessa kaikki muut maahanmuuttajaryhmät paitsi EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat 1. lukiokoulutuksen aloittavat toisen polven maahanmuuttajat ja EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat 2. ammatillisen koulutuksen aloittavat EU-alueen paluumuuttajat ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat
Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen
Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys, OPH 2009 * Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä * Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko 27
What works in Migrant Education? OECD 2009 Maahanmuuttajaoppilaiden keskittymisellä on havaittu olevan negatiivinen vaikutus sekä kantaväestön että maahanmuuttajien oppimistuloksiin. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien puutteellinen tieto kansallisesta koulujärjestelmästä esteenä. Opettajien hyvä ammattitaito ja pitkä kokemus korreloivat oppimistulosten kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla opettajilla positiivista vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin.
Maahanmuuttajien opetuksen haasteita 1 Oppilaiden suomen/ruotsin kielen taito Opetushenkilöstön yhteistyö koulussa vaatii aikaa Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Maahanmuuttajaopetuksen koordinointi koulu- ja kuntatasolla
Maahanmuuttajien opetuksen haasteita 2 Maahanmuuttajaoppilaiden keskittyminen tietyille alueille ja tiettyihin kouluihin Kaksi- ja monikielisyyden tukeminen Oman äidinkielen opetuksen turvaaminen, opettajien kelpoisuus ja koulutus Omakielisen opetuksen laajentaminen Erillisen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen määrän vaihtelu kunnittain ja kouluittain Varhaiskasvatuksen rooli
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä 2007 2011 Vuodesta 2007 lähtien tuettu erillisellä valtionavustuksella Jaettu valtionavustusta yhteensä 52 kunnalle 3,3 milj. euroa Sekä maahanmuuttajiin että kantaväestöön suunnattuja toimenpiteitä Sisältää Opetushallituksen järjestämän koulutuksen ja kehittävän arvioinnin (Net Effect Oy), itsearviointimallin kehittäminen Kansallinen ohjausryhmä järjestetty toistakymmentä valtakunnallista täydennyskoulutusta eri teemoista mukana olevien kuntien (opetus)henkilöstölle järjestetty kuntaverkostojen (6 verkostoa) alueseminaareja ja kuntakoordinaattorien kokouksia kansallisen koordinaattorin ohjauskäynnit kunnissa Monikulttuurinen kouluyhteisö -julkaisu Kohti monikulttuurista koulua taiteen keinoin -julkaisu
07 08 09 Espoo Hamina Helsinki Hämeenlinna Iisalmi Joensuu Jyväskylä Kajaani Kirkkonummi Kokkola Kontiolahti Kotka Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli *Oravainen Oulu Pyhtää Raahe Raisio Savonlinna Tampere Vaasa Vantaa *=su ja ru Kemi Kitee Kouvola Lumijoki Oulainen Porvoo Rovaniemi Sulkava Turku Uurainen Ähtäri Enonkoski Imatra Kauhajoki Orimattila Parikkala Punkalaidun Siikajoki Tornio Vihti Vörå-Maxmo, ru
Yleissivistävä koulutus uudistuu, tavoitteet ja tuntijako 2009 2010 Opetusministeri asetti Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa valmistelleen työryhmän 3.4.2009 Työryhmän työskentelyaika 31.5.2010 asti, luovutus opetusministerille 1.6.2010 Lausuntokierros Ministeriö valmistelee esityksen pohjalta Valtioneuvoston asetus tuntijaosta annettaneen vuoden 2011 alkupuolella Tavoitteiden ja tuntijaon laadintatyötä saattoi seurata ja ottaa kantaa OPH:n verkkosivuilta http://www.oph.fi/hankkeet/perusopetuksen_yleisten _tavoitteiden_ja_tuntijaon_uudistaminen
Uudistuksen lähtökohtana Perusopetuksen nykyiset vahvuudet Tulevaisuuden haasteet koululle ja oppimiselle Koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen Valtakunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen
Tuntijakoesitys maahanmuuttajien opetuksen näkökulmasta (1) Perusopetukseen valmistava opetus: - opetuksen tavoitteet määritellään oppilaan omassa opinto-ohjelmassa Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus: - vieraskieliselle oppilaalle tai oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei muutoin ole äidinkielisen tasoinen, opetetaan äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti, kunnes hän saavuttaa äidinkielisen tasoisen suomen tai ruotsin kielen taidon
Tuntijakoesitys maahanmuuttajien opetuksen näkökulmasta (2) Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus: - oman äidinkielen opetusta varten hyväksytään opetuksen yhtäläisen laadun varmistamiseksi oppimäärä - arvosana otettaisiin huomioon yhteishaussa - arvosana lasketaan mukaan oppilaan keskiarvoon - arvosanan huomioiminen aiheuttaa muutoksia opiskelijaksi ottamisen perusteisiin Muiden uskontojen opetus: - järjestämisvelvoitteen synnyttävän oppilasmäärän nosto kolmesta kymmeneen
Tuntijakoesitys maahanmuuttajien opetuksen näkökulmasta (3) Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus: - jos opetetaan omaa äidinkieltä, oppilaalle opetetaan toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen sijasta suomen tai ruotsin kieltä suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti
KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 1
KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 6. toistaminen 7. selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkauskeinot) Välttämätön tieto ja havainnollistaminen Automaatistuminen Lähikehityksen vyöhyke Prosessointikuorma
Maahanmuuttajaoppilaan tukeminen Vuorovaikutuksellinen tuki (Scaffolding): oppija suoriutuu tehtävistä, joka itsenäisesti olisi mahdoton (Donato 1998): 1. Herättää ja ylläpitää kiinnostus tehtävässä 2. Yksinkertaistaa tehtävää siten, että oppija kykenee sen tekemään 3. Ylläpitää tehtävän tavoite oppijan mielessä 4. Tuoda esille oppijan tuotoksen ja ideaaliratkaisun kriittiset piirteet ja erot 5. Kontrolloida oppijan frustraatiota ongelmallisissa tilanteissa 6. Antaa mallia, jota kohti pyrkiä
Esimerkkejä vuorovaikutuksellisesta tuesta kielenopetuksessa Opettaja pilkkoo tehtävän pienempiin osa-alueisiin neuvoen, mistä kannattaa aloittaa ja miten edetään. Hän seuraa vierellä oppijan etenemistä ja antaa lisäohjeita tehtävän ratkaisun aikana. Opettaja antaa samantyyppisen mutta hieman helpomman tehtävän, jonka kanssa oppija ensin harjoittelee opettajan tuen avulla. Opettaja mallittaa ääneen ajatellen omaa toimintaansa samanlaisessa tehtävätilanteessa, jolloin oppija saa konkreetin mallin siitä, mihin pitäisi pyrkiä. Opettaja pyytää perusteluja oppijan toimille tehtävässä. Opettaja tiivistää näkemäänsä ja kuulemaansa varmistaen oman ja oppijan ymmärryksen. Opettaja antaa konkreetteja apuvälineitä (keksimiskiekkoja, sanakirjoja tms.)
Julkaisuja Maahanmuuttajataustaiset lukiokoulutuksessa (esite) Selvitys maahanmuuttajien lukiokoulutuksesta Sanatarkka. Oppimateriaalipaketti lukion suomi toisena kielenä -opetukseen Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Yhteistä kieltä luomassa. Suomea opetteleva opetusryhmässäni Monikulttuurinen kouluyhteisö Kohti monikulttuurista koulua taiteen keinoin
Kiitos! 43