MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7

SENAATTI MYY: MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 UPEA ARVORAKENNUSTEN KORTTELIKOKONAISUUS KRUUNUNHAASSA Kiinteistökehitysmahdollisuus

Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Sijoitusmahdollisuuden pääkohdat 3. Myyntiprosessi ja tarjouskilpailu 3.1 Tarjousehtoja 3.2 Tarjousten toimitus 3.3 Aikataulu 3.4 Lisämateriaali tarjousta varten 4. Markkinatilanne 4.1 Suomi 4.2 Pääkaupunkiseutu 4.3 Pääkaupunkiseudun toimistobruttovuokrat 4.4 Asuntojen hintakehitys 5. Kiinteistö 5.1 Mikrosijainti 5.2 Kaavoitus 5.3 Suojelumerkinnät 5.4 Rakennuksen kuvaus / Mariankatu 23 5.5 Rakennuksen kuvaus / Liisankatu 8A 5.6 Rakennuksen kuvaus / Liisankatu 8G 5.7 Rakennuksen kuvaus / Maneesikatu 7 5.8 Pinta-alojen yhteenveto 6. Lisätiedot

TÖÖLÖ RAUTATIEASEMA SENAATINTORI KAMPPI PUNAVUORI KAIVOPUISTO KATAJANOKKA MARIANKATU 23, ENTISET UUDENMAAN TARKK AMPUJAPATALJOONAN UPSEERIRAKENNUKSET, SIJAITSEVAT HELSINGISSÄ, KRUUNUNHAAN KAUPUNGINOSASSA.

RAKENNUSTEN PINTA-ALA YHTEENSÄ TONTIN PINTA-ALA 13 625brm 2 4 916m 2

1. Johdanto Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 1. JOHDANTO Senaatti-kiinteistöt myy kiinteistön 91-1-18-3 ja sillä sijaitsevat neljä rakennusta yhtenä kokonaisuutena. Kohde sijaitsee Helsingissä, Kruununhaan kaupunginosassa. Tontin pinta-ala on 4 916 m 2 ja sillä sijaitsevien rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 13 625 brm 2. Kaavan mukainen rakennusoikeus on 9 150 kem 2. Asemakaavassa kiinteistö on merkitty hallinto- ja virastorakennusten kortteliksi (Yh). Asemakaavassa Mariankatu ja Maneesikatu on suojeltu arkmerkinnällä ja muut rakennukset S o -merkinnällä. Mariankatu 23 on myös suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 18.9.1980. Kiinteistön omistaa Suomen valtio ja Senaatti-kiinteistöt toimii omistajan hallinnollisena edustajana.

2. Pääkohdat Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 2. SIJOITUSMAHDOLLISUUDEN PÄÄKOHDAT Kiinteistö Upea arvorakennusten kortteli keskeisellä sijainnilla Keskustan palvelut kävelymatkan päässä Toimivat julkisen liikenteen yhteydet; raitiovaunupysäkki oven edessä Vuokrasopimustilanne Vuokrasopimukset eivät rajoita kiinteistön kehittämistä tilat ovat pääosin tyhjillään. Kohteessa on muutama lyhyellä irtisanomisajalla oleva sopimus. Kehitysmahdollisuudet Kaavakehityskohde Kohteen kehittäminen esim. hotelliksi, palveluasunnoiksi, toimistoksi tai näiden yhdistelmäksi. Kohteen kehittäminen ainoastaan asuntokäyttöön ei ole kaavoittajan toiveissa. Mahdollisuus tutkia Mariankatu 8G rakennuksen purkamista ja korvaamista uudisrakennuksella, mikäli se on korttelikokonaisuuden ja esim. pysäköintiratkaisun kannalta perusteltua.

3. Myyntiprosessi Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 3. MYYNTIPROSESSI JA TARJOUSKILPAILU Kohteen myyntiprosessi etenee kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa pyydetään indikatiiviset ostotarjoukset. Tarjouksen tulee sisältää seuraavat kohdat: ostajan kuvaus ostohinta kiinteistöstä kokonaisuudessaan alustava toteutusratkaisu kiinteistön tulevasta käytöstä Tarjoukset pyydetään toimittamaan 10.1.2017 mennessä. Tarjousten tulee olla voimassa 29.4.2017 asti. Tarjousten käsittelyn yhteydessä tulee selvitettäväksi tarjoajan hankkeen soveltuvuus tuleviin kiinteistöä koskeviin suojelumääräyksiin. Senaatti-kiinteistöjen omaa käsittelyä ja suojeluviranomaisten kannanottoja varten tarjoajien tulee liittää tarjousten liitteeksi omaan hankkeeseen liittyvät suunnitelmat siinä laajuudessa ja tarkkuudessa, jossa suojelun kannalta tarpeellisten kannanottojen tekeminen on mahdollista. Toisessa vaiheessa Senaatti-kiinteistöt käy tarkemmat neuvottelut 2-5 parhaimman ja toteutukseltaan sopivimman tarjouksen tekijän kanssa. Lopulliset tarjoukset tullaan pyytämään arviolta huhtikuussa 2017. Lopullisen tarjouksen osalta tullaan arvioimaan myös tarjouksentekijän luotettavuutta sekä rahoitusasemaa. Parhaimman tarjouksen tekijän kanssa allekirjoitetaan kiinteistökaupan esisopimus esim. kaava tai poikkeuslupaehdolla. Lopullinen kauppakirja allekirjoitetaan em. ehtojen täytyttyä. Senaatti-kiinteistöt pidättää oikeuden hylätä kaikki tarjoukset sekä pyytää lisäselvityksiä tarjouksiin. Kiinteistön myynti edellyttää valtioneuvoston/eduskunnan suostumusta. Kauppaehtoihin liitetään suojelukohteista ympäristöministeriön ja museoviraston mahdollisesti myöhemmin esittämät suojelumääräysten tms. ehdot. Mikäli tarjouksissa esitetään kauppaan liittyviä lisäehtoja, ottaa Senaatti-kiinteistöt ne tarjousten kokonaisarvioinnissa huomioon. Senaatti-kiinteistöt pidättää oikeuden oikaista tietoja, jotka on esitetty sijoitusmuistiossa, muussa kirjoitetussa dokumentissa tai annettu suullisesti.

3. Myyntiprosessi Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 3.1 TARJOUSEHTOJA Kiinteistökaupan esisopimuksessa erityisinä ehtoina tulee olemaan seuraavat: Ostajalla ja myyjällä on kullakin yksipuolinen oikeus purkaa esisopimus, mikäli kaupan toteutumisen edellytykset eivät ole täyttyneet 30.6.2019 mennessä. Toteutumisen edellytyksinä voi olla: kaavamuutos/poikkeuslupa, Valtioneuvoston/ eduskunnan myyntivaltuutus, asemakaavan muutokseen sisältyvien suojeluehtojen kohtuullisuus [kohtuullisuus määritetään tarkemmin neuvotteluvaiheessa] Esisopimuksen allekirjoituksen yhteydessä Ostaja maksaa käsirahan, jonka suuruus on 2,5 % kokonaiskauppahinnasta. Mikäli kaupanteon edellytysten täytyttyä lopullista kauppaa ei tehdä ostajasta johtuvasta syystä, jää käsiraha kokonaisuudessaan myyjälle. Mikäli kaupanteon edellytykset eivät täyty, jää käsirahasta 50 000 euroa per vuosi, jonka esisopimus on ollut voimassa, myyjälle vahingonkorvauksena. Mikäli kuitenkin esisopimus päättyy siitä syystä, että eduskunta ei anna lupaa myyntiin, palautuu käsiraha kokonaisuudessaan ostajalle. Tällöin Senaattikiinteistöt ei kuitenkaan maksa vahingonkorvausta eikä muutakaan vastaavaa korvausta. Kiinteistön myynnistä aiheutuvasta 4% varainsiirtoverosta vastaa kokonaisuudessaan ostaja. Kaavoituskuluista ja mahdollisten lisäsuunnittelun ja - selvitysten kustannuksista vastaa ostaja.

3. Myyntiprosessi Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 3.2 TARJOUSTEN TOIMITUS 1. vaiheen indikatiiviset ostotarjoukset pyydetään toimittamaan 10.1.2017 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Kirjaamo Senaatti-kiinteistöt PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A) 00531 Helsinki Kuoreen merkintä: Helsinki Mariankatu 23

3. Myyntiprosessi Senaatti-kiinteistöt, Munkkiniemen Koulutustalo 3.3 AIKATAULU LOKAKUU MARRASKUU TAMMIKUU 2017-2018 2019 SIJOITUSMUISTIO KOHDEKÄYNNIT INDIKATIVISET TARJOUKSET EHDOTUSTEN JA KAAVAN TYÖSTÄMINEN KAUPAN PÄÄTTÄMINEN Ensimmäisen vaiheen alustavat tarjoukset pyydetään toimittamaan 10.1.2017 mennessä. Tarjousten tulee olla voimassa 29.4.2017 asti. Valinnat lopulliseen tarkempiin neuvotteluihin valittavista tarjouksista pyritään tekemään 16.2.2017 mennessä. Neuvottelut pyritään saattamaan loppuun siten, että lopulliset tarjoukset voitaisiin pyytää 29.4.2017 mennessä.

3. Myyntiprosessi Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 3.4 LISÄMATERIAALI TARJOUSTA VARTEN Lisämateriaali tarjouksen laatimista varten löytyy sähköisenä tietopankista, jonka tunnukset saa pyydettäessä Samuli Ronkaiselta, samuli.ronkainen@senaatti.fi ASEMAKAAVA - 26.3.1980 Asemakaavakartta - tonttijakokartta KIINTEISTÖTIEDOT - 27.9.2016Lainhuutotodistus - 27.9.2016 Rasitustodistus - 27.9.2016 Kiinteistörekisteriote RAKENNUSPIIRUSTUKSET - Optimaze kuvat SELVITYKSET - 4/2016 Kuntoarvioraportti, ISS Proko Oy - 1.6.2016 Haitta-ainetutkimus, ISS Proko Oy - 19.5.2016 Asuntokaaviotutkielma, arkkitehdit NRT - 19.5.2016 hotellikaaviotutkielma, arkkitehdit NRT SUOJELU - 2016 Rakennushistoriallinen selvitys, Arkkitehtitoimisto Schulman Oy

4. Markkinatilanne Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 4 MARKKINATILANNE 4.1 SUOMI Suomen kiinteistösijoitusmarkkina jatkuu edelleen erittäin vilkkaana, ollen vahvimmillaan vuoden 2007 jälkeen, markkinan hyötyessä voimakkaasti alhaisina pysyvistä korkotasoista. Suomen kiinteistösijoitusmarkkina on kasvanut nopeasti viimeisen kahden vuoden aikana. Vuosi 2015 oli transaktioiden osalta erityisen vilkas - transaktioiden kokonaisarvon ollessa 5,2 miljoonaa euroa, joka merkitsi 22 % kasvua verrattuna vuoteen 2014. Kasvua investointivolyymissä odotetaan myös vuodelle 2016 - investointien kokonaisarvo vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla oli 12,9 % korkeampi kuin vuoden 2015 samalla ajanjaksolla. Tyypillisesti pääkaupunkiseudun osuus koko Suomen vuosittaisesta sijoitusvolyymista on luokkaa 50 60 %. Suomi ja Pohjoismaat kokonaisuudessaan kohtaavat kasvavaa kysyntää kansainvälisiltä sijoittajilta. Vuonna 2015 Suomi oli yksi kansainvälisimmistä markkinoista Pohjoismaissa, kun 48 % sijoitetusta pääomasta tuli kansainvälisiltä sijoittajilta. Tuottovaateet Suomessa ovat suotuisia verrattuna moniin Euroopan markkina-alueisiin, mikä on osaltaan lisännyt kansainvälistä kysyntää. Viimeisen vuoden aikana tuottovaatimukset ovat laskeneet kaikkien kiinteistösektorien osalta, vaihtelun ollessa n. 0,10-0,75 prosenttiyksikköä (tyypillisimmillään 0,20-0,50 prosenttiyksikköä), riippuen markkinasegmentistä ja kohteen laadusta. Primetuottovaatimukset eivät ole liikkuneet yhtä paljon, koska ne ovat olleet suhteellisen alhaisella tasolla jo yli vuosi sitten. Muiden kuin prime-kohteiden osalta tuottovaatimukset ovat laskeneet enemmän, erityisesti sellaisissa kohteissa, joissa sijoitusten perusfundamentit ovat vakaat. Lähde: CBRE

4. Markkinatilanne Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 4.1 SUOMI Transaktiovolyymi Suomessa Ennuste 7 Kotimainen sijoittaja 6 1000 MEUR 5 4 3 2 Kansainvälinen sijoittaja Transaktiovolyymi 2015, Kiinteistötyypin mukaan Hoiva Asunto 6 % 22 % Vapaaaika 1 % Teollisuu s- ja Logistiikk a 9 % BKT:n kasvu ja inflaatio 6,0 % 2,0 % Muut 4 % Toimisto 24 % Liike 34 % 1 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015-2,0 % -6,0 % BKT Kasvu, % Inflaatio, % -10,0 % 2007 2009 2011 2013 2015F 2017F Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki Lähde: CBRE

4. Markkinatilanne Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 4.2 PÄÄKAUPUNKISEUTU Pääkaupunkiseudulla asuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Väestön odotetaan kasvavan noin 8,6 % vuoteen 2025 mennessä Helsinki on yksi nopeiten kasvavista kaupungeista Euroopassa. Kaupallisten kiinteistösijoitusten kokonaisarvo Helsingissä, vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla, oli noin 1,7 miljardia euroa, mikä tekee Helsingistä keskeisen investointimarkkinan Pohjois-Euroopassa ja markkinajohtajan Suomessa yli 52 % osuudella Suomen kaikista kaupallisista kiinteistösijoituksista. Sijoittajakysyntä pääkaupunkiseudun toimistokohteiden osalta jatkuu edelleen voimakkaana, ja markkina kiinnostaa sekä kotimaisia että kansainvälisiä sijoittajia. Vuoden 2016 transaktiovolyymi ajanjaksolla Q1-Q3 on noin 510 miljoonaa euroa. Toimistojen prime-tuottovaatimustaso Helsingin ydinkeskustassa on tällä hetkellä noin 4,25 %, kun toimistojen prime-tuottovaatimustaso muualla pääkaupunkiseudulla on n. 5,5 %. Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden laskua tuottovaatimustasoissa on 0,10 ja 0,30 prosenttiyksikköä. Aktiivisinta kaupankäynti on ollut Helsingissä ydinkeskustan ulkopuolella sekä Espoossa ja Vantaalla, johtuen etupäässä sijoituskohteiden rajoitetusta tarjonnasta ydinkeskustassa. Sijoittajat suosivat edelleen vähäriskisiä kohteita, ja suurin osa myydyistä kohteista on ollut core- tai core plus -kohteita. Kuitenkin myös value add- ja opportunististen sijoituskohteiden kysyntä on kasvussa myös ulkomaalaisten sijoittajien taholta. Pääkaupunkiseutu / toimistojen tuottovaatimustasot 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Helsinki CBD Prime HMA Other Prime Lähde: CBRE

4. Markkinatilanne Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 4.3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN TOIMISTOBRUTTOVUOKRAT /m 2 /kk 28 26 Pääkaupunkiseutu Helsinki (poislukien keskusta) Espoo Vantaa Helsinki keskusta 24 22 20 18 16 14 12 10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016F 2017F

4. Markkinatilanne Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 4.4 ASUNTOJEN HINTAKEHITYS Asuntojen hintojen reaali-indeksi, 2000=100 Asuntojen hintojen kehitys 2000-2015 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Finland Helsinki Metropolitan Area Helsinki 1 Lähde: TIlastokeskus

5. Kiinteistö Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 5. KIINTEISTÖ 5.1 MIKROSIJAINTI Kiinteistö sijaitsee Helsingissä Kruununhaan kaupunginosassa, joka on Helsingin vanhin kaupunginosa. Kruununhaka on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa Tuomiokirkko, Presidentinlinna ja Suomen Pankki. Se on myös arvostettu asuinalue. Kohteen läheisyydessä on monipuolisia kivijalkaliikkeitä sekä kahviloita ja ravintoloita. Saavutettavuus on hyvä sekä julkisilla liikennevälineillä, raitiovaunu ja bussi että autolla. Helsingin Rautatientorille on matkaa noin kilometri.

5. Kiinteistö Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 5.2 KAAVOITUS Tontilla on 14.1.1983 voimaan tullut asemakaavan muutos. Alueella on 16.5.1947 vahvistettu tonttijako. Kiinteistöön kohdistuu kaksi rasitetta; seinäaukkorasite 11.6.1927 ja yhteisseinärasite 23.3.1948. Kiinteistöön ei kohdistu rasituksia. Asemakaavassa kiinteistö on merkitty hallinto- ja virastorakennusten kortteliksi (Yh). Asemakaavassa Mariankatu ja Maneesikatu on suojeltu ark-merkinnällä ja muut rakennukset S o -merkinnällä. Mariankatu 23 on myös suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 18.9.1980. Tontin rakennusoikeus on 9 150 kem². Rakennusoikeutta on käytetty noin 9 147 kem2. Voimassa olevan asemakaavan mukainen autopaikkavaatimus on: 1 ap/800 m² ark -merkinnällä suojeltavaa kerrosalaa 1 ap/120 m² asuntokerrosalaa 1 ap/150 m²asiakaspalvelukerrosalaa 1 ap/350 m² toimisto-, virasto- ja hallintokerrosalaa Tonttien, joilla sijaitsee ark -merkinnällä suojeltuja rakennuksia, autopaikat saa sijoittaa pihamaalle. Tällä hetkellä piha-alueella mahtuu pysäköimään noin 20-25 autoa. Kaavassa on erityisiä määräyksiä ennen 11.10.1961 rakennusluvan saaneen rakennuksen korjaamisesta.

5. Kiinteistö Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 5.3 SUOJELUMERKINNÄT S o -merkintä on kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla Ark-merkintä on rakennustaitteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

5. Kiinteistö Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 5.4 RAKENNUSTEN KUVAUS / MARIANKATU 23 Uusrenessanssia edustavan kaupunkipalatsin on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz. Se valmistui vuonna 1885 upseerien asuinrakennukseksi. Rakennus on toiminut myös Venäläisen sotaväen kasarmina sekä yleisesikuntana. Vuonna 1925 tiloihin muutti Maataloushallitus (vuodesta 1971 maatilahallitus), jonka jälkeen vuodesta 1993 rakennuksessa on toiminut Maa- ja metsätalousministeriö syyskuuhun 2016. Asemakaavassa rakennus on suojeltu ark-merkinnällä. Lisäksi rakennus on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 18.9.1980. Rakennus korjattiin maataloushallitusta varten vuonna 1934, jolloin muutos- ja kunnostustöissä rakennus muuttui virastomaiseen suuntaa. ISS Proko Oy on laatinut kohteesta 10.5.2014 kuntoarvioraportin, jossa tarkempia tietoja rakennuksista. RAKENNUS Rakennusvuosi 1885 Saneeraus useita Kerrokset 3 + ullakko +kellari Bruttoala 5 365 brm 2 Kerrosala 3 180 k-m 2 Huoneistoala 3 912 k-m 2 Tilavuus 16 400 k-m 2 Katto peltikate, puuristikot Runko muuratut ulkoseinät, kantavat väliseinät Julkisivu rapatut, massiivitiilirakenne Ilmanvaihto koneellinen tuloilma Lämmitys kaukolämpö Jäähdytys ei Vesi ja viemäröinti Kunnallinen vesijohto ja viemäröinti Hissien lukumäärä 1 vuodelta 1957, saneerattu 1989

5. Kiinteistö Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 5.5 RAKENNUSTEN KUVAUS / LIISANKATU 8A Rakennus valmistui alun perin upseeriklubiksi ja kansliarakennukseksi vuonna 1885. Sen on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz.. Rakennus on toiminut myös Venäläisen sotaväen kasarmina sekä yleisesikuntana. Vuonna 1925 tiloihin muutti Asutushallitus, joka yhdistettiin osaksi Maatilahallitusta. Tämän jälkeen vuodesta 1993 rakennuksessa on toiminut Maa- ja metsätalousministeriö syyskuuhun 2016. Rakennus on suojeltu asemakaavassa S o -merkinnällä. Rakennus oli alun perin kaksikerroksinen. Sitä on laajennettu yhden ikkuna-akselin verran 1930 ja korotettu neljällä kerroksella 1946. Korotuksen yhteydessä alkuperäiset sisätilat muuttuivat täysin. RAKENNUS Rakennusvuosi 1885 Saneeraus useita Kerrokset 3 +kellari Bruttoala 4 030 brm 2 Kerrosala 3 052 k-m 2 Huoneistoala 2 752 k-m 2 Tilavuus 12 300 k-m 2 Katto peltikate, puuristikot Runko muuratut ulkoseinät, kantavat väliseinät Julkisivu rapatut, massiivitiilirakenne/siporex Ilmanvaihto Koneellinen tulo/poistoilma Lämmitys kaukolämpö Jäähdytys kaukokylmä Vesi ja viemäröinti Kunnallinen vesijohto ja viemäröinti Hissien lukumäärä 2 vuodelta 1947, saneerattu 1997

5. Kiinteistö Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 5.6 RAKENNUSTEN KUVAUS / MANEESIKATU 7 Maneesikadun rakennus valmistui aliupseeri- ja verstasrakennukseksi 1885. Myös sen on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz.. Rakennus on toiminut myös Venäläisen sotaväen kasarmina sekä yleisesikuntana. Vuosina 1926-1992 rakennuksessa toimi valtion siementarkastuslaitos ja tämän jälkeen vuosina 1994-2013 Taiteen keskustoimikunta. Rakennus on suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla sekä asemakaavassa merkinnällä sr-1. Ensimmäinen perusteellinen muutostyö tehtiin rakennuksessa, kun sinne kunnostettiin tilat Valtion siementarkastuslaitokselle vuonna 1926. RAKENNUS Rakennusvuosi 1885 Saneeraus useita Kerrokset 2 + kellari + ullakko Bruttoala 1 697 brm 2 Kerrosala 992 k-m 2 Huoneistoala 1 247 k-m 2 Tilavuus 5 263 k-m 2 Katto peltikate, puuristikot Runko muuratut ulkoseinät, tillimuurit ja tiiliseinät Julkisivu rapatut, massiivitiilirakenne Ilmanvaihto Koneellinen tulo/poistoilma Lämmitys kaukolämpö Jäähdytys Osassa tiloista jäähdytys Vesi ja viemäröinti Kunnallinen vesijohto ja viemäröinti Hissien lukumäärä ei hissiä

5. Kiinteistö Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 5.7 RAKENNUSTEN KUVAUS / LIISANKATU 8G Kolmikerroksinen uudisrakennus valmistui vuonna 1930 korttelin keskelle maanviljelyskemialliseksi laboratorioksi. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Armas Siitonen. Rakennus liitettiin ensimmäisen- ja kellarikerroksen osalta yhdyskäytävällä Liisankatu 8A -rakennukseen. Vuodesta 1985 tiloissa toimi Maa- ja metsätalousministeriö. Osassa tiloista toimii vielä valtioneuvoston vaihde. Rakennus edustaa 1920-luvun klassismia ja on suojeltu asemakaavassa S o -merkinnällä. Rakennus on peruskorjattu 1986 maa- ja metsätalousministeriön käyttöön, jolloin käyttö muuttui laboratoriorakennuksesta toimistorakennukseksi. RAKENNUS Rakennusvuosi 1930 Saneeraus useita Kerrokset 3 + ullakko + kellari Bruttoala 2 533 brm 2 Kerrosala 1 923 k-m 2 Huoneistoala 1 860 k-m 2 Tilavuus 8 600 k-m 2 Katto peltikate, puuristikot Runko kantavat ulkoseinät Julkisivu rapatut, massiivitiilirakenne Ilmanvaihto koneellinen tulo/poistoilma Lämmitys kaukolämpö Jäähdytys ei Vesi ja viemäröinti Kunnallinen vesijohto ja viemäröinti Hissien lukumäärä 1

5. Kiinteistö Senaatti-kiinteistöt, Mariankatu 23 5.8 ALOJEN YHTEENVETO RAKENNUS bruttoala kerrosala huoneistoala lämmin tilavuus Mariankatu 23 5 365 3 180 3 912 16 400 Liisankatu 8 A 4 030 3 052 2 752 12 300 Maneesikatu 7 1 697 992 1 247 5 263 Liisankatu 8 G 2 533 1 923 1 860 8 600 Yht. 13 625 brm 2 9 147 kem 2 9 771 hum 2 42 563 m 3 Pinta-alat ovat suuntaa antavia, niitä ei ole tarkastusmitattu

LISÄTIEDOT Myyntipäällikkö Marjaana Berger marjaana.berger@senaatti.fi, 040 768 0993 Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka toimii valtionhallinnon kumppanina kaikissa työympäristö- ja toimitila-asioissa. SENAATTI-KIINTEISTÖT LUKUINA Rakennuksia: 9 700 Neliömetrejä: 6,2 milj. Kiinteistöomaisuus: 4,4 mrd.