VALTUUSTOALOITE PAKOLAISBUDJETIN LAATIMISEKSI Dnro KH 1384/2013 (00.014) Kh 2.12.2013 / 344 Tarla 16.4.2014 33 Kh 5.5.2014 / 135 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 25.11.2013 kaupunginvaltuustolle esiteltiin ja luovutettiin seuraava valtuustoaloite: Valtuustoaloite pakolaisbudjetin laatimiseksi Me allekirjoittaneet valtuutetut ehdotamme, että Hyvinkään kaupungin tarkastuslautakunta arvioisi vuosittain kiintiöpakolaisten osalta sekä kunnan saamat avustukset ja tuet että kaupungille aiheutuneet nettomenot. Tällainen ns. pakolaisbudjetti on tehty julkiseksi esim. Lieksan kunnassa. Avoin tosiasioiden julkistaminen olisi omiaan lisäämään oikeaa tietoa ja poistamaan monenlaisia uskomuksia, luuloja ja ennakkoasenteita. Taisto Orre Muutos 2011 Sari Tani, Jussi Kukkola, Jari Velin, Raimo Mäkinen, Eira Järvinen, Olli Savela, Juhani Kouhia, Heikki Pussinen, Sirpa Kalliomaa, Kristiina Urtamo, Maarit Porttinen, Veijo Lappalainen, Hiski Sten, Timo Riskilä, Heikki Jäske, Leena Meri, Jyri Väisänen, Leena Laine, Jutta Poikolainen, Sari Räikkä, Mervi Ahola, Riitta Puupponen, Outi Pyrhönen, Petra Pohjanraito, Markku Ahtikari, Timo Virmala, Kimmo Martikainen, Reija Taupila, Inga-Lill Rajala, Irma Pahlman Esitys KJ Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta tarkastuslautakunnan, perusturvalautakunnan sekä talousosaston lausunnot. Esittelijä muutti päätösesitystään seuraavaksi: Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta tarkastuslautakunnan ja talousosaston lausunnot. Talousosasto pyytää lausuntoaan varten tarvitsemansa lausunnot. Muutettu päätösesitys hyväksyttiin. Valmistelijat sosiaalipalveluiden johtaja Saila Nummikoski p. 040 8348207, suunnittelija Pekka Karvonen 040 528 1486, talousjohtaja Kari Stenholm 040 8241195, sivistystoimen talouspäällikkö Atte Honkonen 040 3531721 Käsitteet Maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti.
Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvan vainotuksi rodun, uskonnollisuuden, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNCHR toteaa olevan pakolainen. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Jos turvapaikan hakijalle myönnetään pakolaisen asema tai oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella, hän saa jäädä Suomeen. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Pakolaisten kotouttamistyön järjestäminen Hyvinkäällä Hyvinkään kaupunki vastaanottaa pakolaisia Hyvinkään kaupungin valtuuston päätösten ja ELY-keskuksen kanssa solmitun pakolaisten vastaanottosopimuksen mukaisesti (Kv 11.11.2013 / 110). Pakolaisten vastaanottosopimuksessa kaupunki on sitoutunut ottamaan vastaan 20 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi. Hyvinkää on viimeksi vuonna 2011 vastaanottanut 20 kiintiöpakolaista, ja kaupunki valmistelee 20 kiintiöpakolaisen vastaanottamista vuonna 2014 (Kh 10.3.2014 / 64). Sosiaalipalvelut koordinoi maahanmuuttajien kotouttamistyötä ja vastaa pakolaisten vastaanotosta Hyvinkäällä. Kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi on Hyvinkäällä laadittu kotouttamisohjelma 2013-2016, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.11.2013 ( 110 ). Kotouttamisohjelman mukaisesti pakolaisten kotouttamistyöhön osallistuvat kaikki kaupungin toimialat tehtävänsä mukaisesti (esim. varhaiskasvatus, perusopetus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut), muut julkishallinnon toimijat esim. TEtoimisto ja ammatilliset oppilaitokset ja sekä järjestöt. Yhtenä kotouttamisohjelman painopistealueena on maahanmuuttajalapsien ja nuorten kotoutumisen tukeminen. Maahan tultuaan perusopetusikäiset pakolaiset ovat perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noin vuoden ajan. Tämän jälkeen heidät ohjataan asuinpaikan mukaan lähimpään neljästä maahanmuuttajien keskittämiskouluista, missä ko. oppilaat saavat oman äidinkielen ja toisena kielenä suomen pienryhmäopetuksen sekä uskonnon opetuksen Pakolaisista saatavat kustannusten korvaukset ELY-keskus korvaa kunnalle pakolaisten vastaanottosopimuksen perusteella valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vastaanotosta aiheutuneita kustannuksia. Kiintiöpakolaisista maksetaan ns. laskennallista korvausta 4 vuoden ajan (v. 2013 yli 7-vuotiaat 2.300 euroa/vuosi ja alle 7-vuotiaat 6.845 euroa/vuosi). Pakolaisten toimeentulotukimenot (kotoutumistuki) korvataan 3 vuoden ajan. Erityiskustannuksina korvataan vamman tai sairauden aiheuttamat huomattavat kustannukset enintään 10 vuoden ajalta, jos pakolainen on ollut hoidon tarpeessa Suomeen saapuessaan. Erityisistä syistä muut kunnalle aiheutuneet huomattavat kustannukset korvataan enintään 10 vuoden ajan, esim. lastensuojelun kustannukset. Korvattavien lastensuojelukustannusten määrä on vaihdellut viimeisen viiden vuoden aikana välillä 0 27.361 euroa / vuosi. Lisäksi korvataan kunnan järjestämät tulkkauskustannukset. Suomen kansalaisuuden saaneen pakolaisen kustannuksia ei korvata. ELY-keskus maksaa korvaukset kunnalle hakemuksen perusteella.
Pakolaisista saatavat tulot ja niiden kohdentuminen Pakolaisista saatavat tulot, eli laskennalliset korvaukset, tulkkauskorvaukset ja korvaukset toimeentulotukimenoista kohdennetaan sosiaalipalveluiden kustannuspaikalle 6241/maahanmuuttajatyö. Kustannuspaikalle 6241 saatiin vuonna 2013 erilaisia pakolaiskorvauksia 264 976 euroa. Laskennallisesta korvauksesta 25 % siirretään terveydenhuollon palvelualueelle. Terveydenhuolto sai vuonna 2013 n. 20 000 euroa laskennallisia korvauksia. Erityiskustannusten korvaukset kohdennetaan perusturvassa pääsääntöisesti kulujen aiheutumisperiaatteen mukaisesti ko. yksikön kustannuspaikalle. Terveydenhuollolle korvattiin erityisen huomattavia terveydenhuollon kustannuksia n. 22 000 euroa v. 2013. Korvauksiin oikeutettuja pakolaisten lastensuojelukuluja ei vuonna 2013 ollut lainkaan. Varhaiskasvatuksen osalta, mikäli kunnassa on kiintiöpakolaisien lapsia ensimmäisinä vuosina, tulee heidän mahdollisiin välttämättömiin avustajiin saada osuus laskennallisesta korvauksesta. Summa on sovittu sosiaalipalveluiden kanssa vuosittain. Viime vuosina ei pakolaisryhmissä ole ollut mukana lapsia, joten laskennallista korvausta ei ole tarvinnut osoittaa varhaiskasvatuspalveluille. ELY-keskus korvaa pakolaisten asioiden hoitamisen edellyttämät tulkkauskustannukset varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja muualla sosiaali- ja terveystoimessa. Sosiaalipalvelut maksaa tulkkauslaskut ja perii kustannukset ELYkeskukselta. Tulkkauskustannukset voidaan korvata Suomen kansalaisuuden saamiseen asti. Pakolaisista aiheutuvat menot ja niiden kohdentuminen Pakolaisista aiheutuvat menot kohdentuvat useille kustannuspaikoille. Kustannuspaikalle 6241/maahanmuuttajatyö kohdennetaan pakolaisten toimeentulotukimenot ja pakolaisten tulkkauskustannukset koko kaupungin osalta. Kustannuspaikan menona on myös aikuissosiaalityön maahanmuuttaja-asioita hoitavan ulkomaalaiskoordinaattorin ja 0,5 etuuskäsittelijän palkkakustannukset. Ko. henkilöiden työpanos kohdentuu siis muuhunkin kuin pakolaistyöhön. Vuonna 2013 kustannuspaikan 6241 menot olivat 185 000 euroa sisältäen myös aikuissosiaalityön maahanmuuttajien asioita hoitavien työntekijöiden palkat. Pakolaiset käyttävät kaupungin eri toimialojen palveluita ja kustannukset näistä menoista kohdentuvat ko. kustannuspaikalle. Esimerkiksi sivistystoimen toimialalla pakolaisia ei erotella muista maahanmuuttajista, joten menojen erittely on haastavaa. Pakolaiset ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin. Pakolaisten lapset ovat usein kansallisuudeltaan suomalaisia. Sivistystoimessa muiden kuin pakolaistaustaisten maahanmuuttajien tulkkaukset maksetaan perusopetuksen budjetista. Oman äidinkielen pidetyistä tunneista saadaan jälkikäteen n. 80 % korvausta valtiolta sekä valmistavan opetuksen oppilaista lukumäärän mukaisesti. Lisäksi perusopetuksen valtionosuuteen tulee korotusta maahanmuuttajataustaisista oppilaista. Perusturvassa seurataan pakolaisten aiheuttamia huomattavia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, koska näitä voidaan hakemuksesta korvata 10 vuoden ajan. Muilta osin pakolaisten aiheuttamia tavanomaisia menoja esim. yksittäisiä palvelujen käyttötapahtumia ei seurata perusturvassa. Pakolaisista voi
Tarkla 16.4.2014 / 33 aiheutua korvausaikojen päättymisen jälkeen huomattavia kustannuksia esim. lastensuojelussa. Näitä pakolaisten myöhemmissä elämänvaiheissa aiheutuneita huomattavia kustannuksia ei ole seurattu. Yhteenveto kiintiöpakolaisten aiheuttamista tuotoista ja kuluista Tiedossa olevat kiintiöpakolaisista aiheuttamat tuotot ja kulut vuonna 2013 olivat: KP6241/maahanmuuttajatyö, erilaiset pakolaiskorvaukset +265 000 euroa Erityisen huomattavien terveydenhuollon kustannusten hyvitys +22 000 euroa KP6241/maahanmuuttajatyö -kustannuspaikalle kohdistuneet menot -185 000 euroa Erityisen huomattavat terveydenhuollon kustannukset -22 000 euroa yhteensä: +80 000 euroa Menoihin sisältyy aikuissosiaalityön maahanmuuttaja-asioita hoitavan ulkomaalaiskoordinaattorin ja 0,5 etuuskäsittelijän palkkakustannukset. Toisaalta kiintiöpakolaisten käyttämistä kaupungin palveluista aiheutuu sellaisia kustannuksia, joita ei pystytä erittelemään pakolaisten osalta. Kuten edellä on todettu, valtaosa pakolaisten kustannuksista ja tuotoista kohdistetaan kirjanpidossa kustannuspaikalle 6241. Kustannuspaikan toimintakulut ovat vuodesta 2008 lukien olleet vuodessa noin 0,2 0,3 milj. euroa ja toimintakate (kulujen ja tuottojen erotus) on ollut pääsääntöisesti lievästi positiivinen. Perusturvan käyttötalouden valtuustoon nähden sitovat määrärahat eri tulosalueilla ovat hallintoa lukuun ottamatta suuruudeltaan 23-52 milj. euroa. Valtuusto ohjaa kaupungin toimintaa talousarvion toiminnallisilla tavoitteilla ja määrärahoilla sekä hyväksymällä kaupungin tärkeimmät strategia-asiakirjat ja sopimukset. Valtuuston hyväksymä palvelualuetasoinen talousarvio täsmennetään lautakuntien päätöksillä vastuualuetasoisiksi käyttösuunnitelmiksi. Siitä alemmat käyttösuunnitelmat hyväksyy viranhaltija. Määrärahan kohdistaminen esimerkiksi pakolaistyöhön on selkeästi käyttösuunnitelmatason asiaa. Näin ollen talousosaston näkökulmasta ja kun ottaa huomioon varsinaisten talousarviomäärärahojen suuruusluokan varsinaisen erillisen pakolaisbudjetin laatiminen ei ole tarkoituksenmukaista tai tarpeen. Kustannuspaikan käyttösuunnitelman toteutumista voidaan seuranta normaalein talousseurannan raportein tilikauden aikana ja sen jälkeenkin Valmistelija tarkastussihteeri Merja Peltomäki, puh. 040 155 6452 Kaupunginhallitus on pyytänyt tarkastuslautakunnalta ja talousosastolta lausunnon 25.11.2013 jätetystä valtuustoaloitteesta, joka koskee pakolaisbudjetin laatimista. Sosiaalipalveluissa, perusterveydenhuollossa, sivistystoimessa sekä talousosastolla on selvitetty kiintiöpakolaisista aiheutuneita kuluja sekä heistä saatuja korvauksia. Vuonna
2013 kulut olivat yhteensä 208 000 ja tuottoja saatiin yhteensä 287 000. Näin ollen vuonna 2013 Hyvinkään kaupunki sai 79 000 enemmän korvauksia kuin menot olivat olleet. Valtaosa pakolaisten aiheuttamista kustannuksista ja pakolaisista saaduista korvauksista kirjataan Sosiaalipalvelujen tulosalueelle kustannuspaikalle 6241 (Pakolaistyö). Vuodesta 2008 lukien kyseiselle kustannuspaikalle kirjatut toimintakulut ovat olleet 186 000 281 000 vuodessa. Toimintakate on ollut vuosina 2008 2013 neljänä vuotena positiivinen ja kahtena vuotena lievästi negatiivinen. Näin ollen kaupungin saamat korvaukset ovat yleensä kattaneet pakolaisista aiheutuneet menot. Koko sosiaalipalveluiden tulosalueen toimintakulut olivat v. 2013 yhteensä 36,7 M. Kiintiöpakolaisista aiheutuneet menot ovat noin 0,5 % koko sosiaalipalveluiden menoista. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kiintiöpakolaisista aiheutuneissa menoissa ja pakolaisista saaduissa korvauksissa ei ole kyse niin oleellisista euromääristä, jotta niiden raportointi arviointikertomuksessa olisi tarkoituksenmukaista joka vuosi. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan päätehtävä on arvioida valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Mikäli valtuusto jonakin vuonna asettaa pakolaisten vastaanottamiseen tai pakolaistyöhön liittyviä tavoitteita joko talousarviossa tai strategioissa/toimenpideohjelmissa, tarkastuslautakunta tulee arvioimaan niiden tavoitteiden toteutumista. Samassa yhteydessä tarkastuslautakunta voi arvioida kiintiöpakolaisista kaupungille aiheutuneita kustannuksia ja kaupungin saamia korvauksia. Esitys Tarkastussihteeri Tarkastuslautakunta päättää antaa perustelutekstissä olevan lausunnon vastauksenaan valtuustoaloitteeseen. Esitys hyväksyttiin. Kh 5.5.2014 / 135 Esitys Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi talousosaston ja tarkastuslautakunnan lausunnot vastauksena valtuustoaloitteeseen. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto