Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Pirjo Vatanen Suomen valtio on sitoutunut ottamaan vuosittain vastaan 750 kiintiöpakolaista YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n (United Nations High Commissioner for Refugees) esityksen pohjalta. Kiintiöpakolaiset odottavat sijoituspaikkaa eri puolilla maailmaa olevissa pakolaisleireissä. Suomi voi lisäksi myöntää turvapaikanhakijalle turvapaikan tai oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella tai muulla ulkomaalaislaissa mainitulla perusteella. Edellä mainittujen henkilöiden perheenjäseniä tulee lisäksi Suomeen perheenyhdistämisten kautta. Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikan hakijoita. Suomen kuntiin sijoitettiin v yhteensä 742 kiintiöpakolaista. Turvapaikanhakijoita sijoittui Suomeen v. 2011joko ELY -keskuksen osoittamana tai itsenäisesti yhteensä Näiden lisäksi kuntiin muutti v yhteensä 608 kiintiöpakolaisten tai turvapaikan hakijoiden perheenjäsentä. Suomen valtion sitoumukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta eivät ole täyttyneet viime vuosina kuntapaikkojen puuttumisen takia. ELY-keskusten tehtävänä on neuvotella kuntien kanssa sijoituspaikoista ja tehdä sopimukset kuntien kanssa. Vuosina yhteensä 12 uutta kuntaa päätti ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Kunnat olivat hyvin eri kokoisia: Janakkala, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kaarina, Lieto, Naantali, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Kruunupyy, Uusikaarlepyy, Kristiinankaupunki. Osa päätöksistä oli seudullisia tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen käsittäviä. Pohjois-Savon kunnista ainoastaan Kuopio on viime vuosina ottanut vastaan kiintiöpakolaisia. Kunnat saavat valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Valtio maksaa perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavan opetuksen kustannukset 100 %:sti. Valtionavustusta kielen opetukseen maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella: valtionavustus vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden suomi toisena kielenä -opetukseen tai muun opetuksen tukemiseen ja valtionavustus oman äidinkielen opetukseen. Kunnille maksetaan syyskuun alussa 2011 voimaan astuneen uuden kotoutumislain (1386/2010) mukaan korvauksia laskennallisin perustein kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden kehittämiseen ja järjestämiseen: sosiaali- ja terveyspalvelut, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, muut osallisuutta edistävät palvelut. Korvauksen suuruus on alle 7-vuotiaiden osalta e/hlö/vuosi ja 7 vuotta täyttäneiden osalta e/hlö/vuosi. Korvausta maksetaan kiintiöpakolaisten osalta 4 vuoden ajan. (laskennallinen korvaus olisi esim.

2 30 alle 7-vuotiaan ja 90 yli 7-vuotiaan osalta yhteensä e/vuosi) Kunnat ja TE-toimisto vastaavat maahanmuuttaja-asiakkaiden, ml. pakolaiset, alkukartoitusten tekemisestä. Alkukartoitus voidaan järjestää itse, ostopalveluna tai sopia sen järjestämistavoista paikallistasolla. Valtio korvaa kunnille alkukartoituksen tekemisestä 700 e/hlö. Kunnalle korvataan kolmen vuoden ajan todellisten kustannusten mukaan kunnan maksama kotoutumistuki ja toimeentulotuki. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia voidaan maksaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella kymmenen vuoden ajan. Paluumuuttoavustuksen ja tulkitsemisen järjestämisen aiheuttamat kustannukset korvataan täysimääräisenä ilman määräaikaa. Em. korvausten maksun edellytyksenä on laadittu kuntakohtainen tai seudullinen kotouttamisohjelma ja allekirjoitettu sopimus ELY-keskuksen kanssa. Korvausten maksu tapahtuu pääsääntöisesti kotikuntamerkinnän päivämäärästä lähtien. Kuntien on syytä laatia keskinäinen sopimus kustannuksista kunnasta toiseen muuttamisen vaikutuksista korvauksiin. Ylä-Savon osalta on keskusteltu noin kiintiöpakolaisen ottamisesta viiden vuoden aikana kuntien yhteisin järjestelyin. Periaatepäätös asiasta tehdään jokaisessa kunnallisvaltuustossa erikseen. Huomioitavia asioita: Päätös on kertapäätös, jatkosta päätetään kokemusten perusteella erikseen myöhemmin. Asunnot järjestetään normaalista vuokra-asuntokannasta asuntojen vapautuessa. Vuokra-asuntojen järjestyminen pakolaisille on ratkaisevaa asian etenemiselle. Seudullisen toimintamallin kehittämiseen ja vastaanottotoiminnan käynnistämiseen on saatavissa asiantuntija-apua mm. Kuopiosta ja Kajaanista sekä Pietarsaaren seudulta. Ylimääräisiä henkilöresursseja tarvitaan erityisesti vastaanottotyön käynnistämiseen ja koordinointiin, pakolaisten ohjaukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutuspalveluihin. Ko. tehtävät laitetaan pääsääntöisesti haettavaksi. Vastaanottotyön tueksi tarvitaan moniammatillinen työryhmä, jossa on jäseniä eri kunnista, TE-toimistosta ja järjestöistä. Järjestöjen rooli pakolaisten kotouttamisessa on suuri (tukihenkilötoiminta, ystäväperheet, harrastustoiminta jne.). Esim. Suomen Punainen Risti on osallistunut aktiivisesti pakolaisten vastaanottotyöhön. Pakolaisten vastaanottoasiasta on tiedotettava runsaasti kuntalaisille. Ylä-Savon kuntien yhteinen kotouttamisohjelma on hyväksytty kuntien valtuustoissa. Seudullinen maahanmuuttotyön neuvottelukunta käynnisti

3 toimintansa tammikuussa Kunnat ovat palkanneet yhteisen maahanmuuttoneuvojan (työperäinen maahanmuutto, perhesiteet). Iisalmen kaupungin organisaatiossa toimii kaksi maahanmuutto-opettajaa (toinen osa-aikainen). Pakolaisten vastaanottoasiaa on valmisteltu kuntien, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ja TE-toimiston yhteisessä viranhaltijatyöryhmässä. Käytännön toimenpiteistä valmistellaan suunnitelma periaatepäätöksen jälkeen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnoista pyydetään lausuntoja ja suunnitelmia asiantuntijatahoilta, mm. lautakunnat. Kiintiöpakolaisten vastaanoton perusteluina ovat erityisesti - humanitaarinen apu ja solidaarisuus - suvaitsevuus- ja monikulttuurisuuskasvatus - tulossa oleva työvoimapula huoltosuhteen heikentyessä, pakolaiset tuovat alueelle uusia resursseja ja maksavat veroja - globalisaatiokehitys. Kunnanvaltuusto piti asiasta iltakoulun, jonka linjaus oli pakolaisten vastaanottamiselle myönteinen. Oheisaineistona lähetetään - Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsonin alustus Pakolaisten kuntapaikat Ylä-Savossa Iisalmessa - Yhteenveto pakolaisten vastaanottoon liittyvistä kustannuksista ja kunnille maksettavista korvauksista (Riitta Topelius ) - Muistio Pietarsaaren seudulle tehdystä opintomatkasta (Riitta Topelius) - Muistio Kuopioon tehdystä tutustumiskäynnistä Maahanmuuttajapalvelut Kajaanissa, tilannekatsaus Päätösesitys Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se tekee myönteisen periaatepäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Sonkajärvelle. Ehtona on, että myös muut SOTE-kunnat tekevät myönteisen päätöksen pakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakohtainen määrä päätetään tarkemmin kunnanhallituksessa muiden kuntien päätösten selvittyä. Lisäksi varaudutaan perheenjäsenten tuloon alueelle myöhemmin. Käsittely: Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja teki muutetun päätösesityksen: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se tekee myönteisen periaatepäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Sonkajärvelle. Ehtona on, että Sonkajärven lisäksi kaksi muuta SOTE-kuntaa tekee myönteisen päätöksen pakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakohtainen määrä päätetään tarkemmin kunnanhallituksessa muiden kuntien

4 päätösten selvittyä. Lisäksi varaudutaan perheenjäsenten tuloon alueelle myöhemmin. Päätös Kunnanvaltuusto 32 Kunnanhallitus: Kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyi muutetun päätösesityksen. Kunnanvaltuustolle lähetetään oheismateriaalina tutustumista varten - Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsonin alustus Pakolaisten kuntapaikat Ylä-Savossa Iisalmessa - Yhteenveto pakolaisten vastaanottoon liittyvistä kustannuksista ja kunnille maksettavista korvauksista (Riitta Topelius ) - Muistio Pietarsaaren seudulle tehdystä opintomatkasta (Riitta Topelius) - Muistio Kuopioon tehdystä tutustumiskäynnistä Maahanmuuttajapalvelut Kajaanissa, tilannekatsaus Päätösesitys Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto tekee myönteisen periaatepäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Sonkajärvelle. Ehtona on, että Sonkajärven lisäksi kaksi muuta SOTE-kuntaa tekee myönteisen päätöksen pakolaisten vastaanottamisesta. Kuntakohtainen määrä päätetään tarkemmin kunnanhallituksessa muiden kuntien päätösten selvittyä. Lisäksi varaudutaan perheenjäsenten tuloon alueelle myöhemmin. Käsittely: Keskustelun kuluessa Eero Kurtelius teki seuraavan esityksen ryhmän 19 nimissä: "Esitämme, että Sonkajärvi tekee myönteisen periaatepäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Sonkajärvelle ilman ehtoja muiden kuntien mukaanlähtemisestä. Kiintiöpakolaisten määrästä neuvotellaan ja päätetään erikseen, kun tiedetään muiden Ylä-Savon kuntien kannat asiaan. Asian jatkovalmistelu annetaan kunnanhallitukselle." Ryhmän 19 ehdotusta kannattivat Usko Partanen, Vesa Hynynen ja Anneli Suutarinen. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja kysyi valtuustolta, hyväksyykö valtuusto yksimielisesti ryhmän 19 esityksen. Puheenjohtaja totesi valtuuston yksimielisesti hyväksyneen ryhmän 19 esityksen.

5 Päätös Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi ryhmän 19 esityksen eli kunnanvaltuusto päätti, että Sonkajärvi tekee myönteisen periaatepäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Sonkajärvelle ilman ehtoja muiden kuntien mukaanlähtemisestä. Kiintiöpakolaisten määrästä neuvotellaan ja päätetään erikseen kun tiedetään muiden Ylä-Savon kuntien kannat asiaan. Asian jatkovalmistelu annetaan kunnanhallitukselle.