Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

Transkriptio

1 Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta

2 Sisällys JOHDANTO KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT LAINSÄÄDÄNTÖ KÄSITTEET MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA SUUNNITELMA KUNNAN YLEISTEN PALVELUIDEN TOTEUTTAMISESTA MAAHANMUUTTAJILLE Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Vapaa-aika ja kulttuuri KOTOUTTAMISESTA VASTAAVAT VIRANOMAISET Alkukartoitus Kotoutumissuunnitelma SUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SUUNNITELMA TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN RYHMIEN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KIELIPALVELUT SUUNNITELMA KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANNASTA...9

3 JOHDANTO Ihmiset muuttavat maasta toiseen yhä enemmän. Myös sodat ja pitkittyneet kansainväliset konfliktit heijastuvat Eurooppaan sekä Suomeen: maahamme saapui vuonna 2015 turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomeen saavutaan myös työn, perheen ja opiskelun vuoksi. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana noin turvapaikanhakijaa. Turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksessa turvapaikkahakemuksen käsittelyajan ja jos hän saa myönteisen oleskeluluvan, hän voi muuttaa joko itsenäisesti tai niin, että kunta ja ELY keskus tekevät sopimuksen kuntaan osoittamisesta. Maahanmuuttoviraston tilastoinnin perusteella Keski-Suomessa oli majoittuneena yhteensä 2133 turvapaikanhakijaa yhteensä 18:sta aikuis- ja alaikäisyksikössä. Vastaanottoyksiköitä on alueella perustettu Jyväskylään, Keuruulle, Joutsaan, Jämsään, Äänekoskelle, Saarijärvelle, Viitasaarelle, Kyyjärvelle ja Petäjävedelle. Työ- ja elinkeinoministeriössä marraskuussa 2015 tehdyn tilannearvion mukaan Keski- Suomessa oleskelevista turvapaikanhakijoista myönteisen oleskeluluvan saisi noin hakijaa jos laskennallisesti 35 prosenttia saisi oleskeluluvan. Laki kotoutumisen edistämisestä määrittelee kuntien tehtäväksi kotoutumisen kehittämisen, suunnittelun ja seurannan paikallistasolla. Kunnan tulee lain mukaan varmistaa riittävä kotoutumislain mukaisten palvelujen tarjonta sekä kunnan palvelujen soveltuvuus maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille. Kunnan kannattaa valmistautua kansainvälistä suojelua saavien vastaanottoon, sillä se tekee mahdolliseksi ennakoinnin kotoutumislain mukaisten palvelujen järjestämisessä ja kunnan vahvuuksien sekä haasteiden kartoittamisen. Ennakointi tukee kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sujuvaa siirtymistä kuntaan ja kotoutumispalvelujen pariin. Sekä kunta että uudet kuntalaiset hyötyvät kotoutumisen nopeasta käynnistymisestä. Myös Toivakassa on syytä varautua itsenäiseen muuttoliikenteeseen, vaikka kunnanvaltuuston päätöksellä 40 ( ) kuntaan ei varauduta kotouttamaan yhtään ELY-keskuksen osoittamana.

4 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Tämän kotouttamisohjelman pohjana on käytetty Toivakan kunnan edellistä kotouttamisohjelmaa vuodelta Kotouttamisohjelmaa varten on perehdytty muiden kuntien vastaaviin ohjelmiin. Kotouttamisohjelma on ollut kommentoitavana Toivakan kunnan eri toimialoilla. Sen kokoamisesta ja kirjoittamisesta on vastannut perusturvan toimiala. 2. LAINSÄÄDÄNTÖ Kunnan on yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa laadittava kotouttamisohjelma. Ohjelma tulee laatia yhteistyössä elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen, työ ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen (myöh. KELA) ja mahdollisesti muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten kanssa, mutta aina kunnan aloitteesta. Myös muita tahoja, kuten uskonnollisia yhteisöjä tai kansalaisjärjestöjä voidaan tarvittaessa ottaa mukaan ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Kotouttamisohjelman laatiminen on lakisääteistä ja ohjelma tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. (Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/ ) Kotouttamislain 44 :n mukaan valtion maksamien kotouttamislaissa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut 32 :ssä tarkoitetun kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt 41 :ssä tarkoitetun sopimuksen ELY keskuksen kanssa. Tällä sopimuksella ELY keskus (ja kunta) sopivat 41 :n mukaisesti lain 26 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Kokonaisuudessaan lain tarkoitus on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. 3. KÄSITTEET Pakolainen: Henkilö, joka pakenee vainoa. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR määrittelee pakolaiseksi.

5 Turvapaikanhakija: Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle annetaan turvapaikka. Maahanmuuttaja: Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuten kuin matkailun tai siihen verrattavissa olevan syyn perusteella tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. Kiintiöpakolainen: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaiseksi määrittelemä henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa valtion talousarviossa vahvistetussa pakolaiskiintiössä. Kansainvälistä suojelua saava: Henkilö, joka on saanut pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Henkilö on voinut saapua Suomeen turvapaikanhakijana tai kiintiöpakolaisena. Kotoutuminen: Prosessi, jossa Suomeen tuleva ulkomaalainen integroituu suomalaiseen yhteiskuntaan ja saa tarvittavat tiedot ja taidot yhteiskunnassa toimimiseen. Kotoutumiseen liittyy myös oman etnisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen ja harjoittaminen. Kotouttaminen: Kotoutumista edistävä prosessi, johon viranomaiset osallistuvat omalta taholtaan. 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA Toivakkaan ei ole toistaiseksi muuttanut yhtään turvapaikan saanutta henkilöä. Lähtökohta valmistelussa ja strategisessa suunnittelussa on kuitenkin se, että palvelut sopisivat myös maahanmuuttajille. Toivakkaan mahdollisesti muuttavat maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat toistaiseksi yksittäisiä, sillä kunnalla ei ole juurikaan tarjota vapaita vuokra-asuntoja ja julkiset liikenneyhteydet ovat rajalliset. Lisäksi kunnanvaltuuston päätöksellä 40 ( ) Toivakkaan ei varauduta kotouttamaan yhtään ELY keskuksen osoittamaa maahanmuuttajaa. Suomesta turvapaikan saaneiden Itsenäinen muutto on mahdollista ja siihen varaudutaan lain edellyttämällä tavalla toimialoittain. Kunnassa edetään asian kanssa räätälöidysti ja henkilöiden palvelutarpeen mukaan voimavaralähtöisesti.

6 5. SUUNNITELMA KUNNAN YLEISTEN PALVELUIDEN TOTEUTTAMISESTA MAAHANMUUTTAJILLE Kaikki palvelut suunnitellaan jo lähtökohtaisesti niin, että ne soveltuisivat myös maahanmuuttajille. Kunnan on myös pystyttävä tuottamaan palveluita, jotka edistävät maahanmuuttajan kotoutumista Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus Kunnalla on valmius järjestää varhaiskasvatusta ja esiopetusta, jotka soveltuvat myös maahanmuuttajalapsille, jotka eivät ole oppivelvollisuusiässä. Oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta järjestettäisiin integroidusti. Oppilaita integroidaan koulun toimintaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Esi- ja perusopetusikäisten turvapaikan saaneiden lasten kohdalla kunnassa kiinnitettäisiin erityistä huomiota monialaiseen yhteistyöhön sivistystoimen, sosiaalitoimen sekä järjestökentän välillä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kuten muutkin kuntalaiset, myös ulkomailta Suomeen tulleet ovat oikeutettuja käyttämään julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Toivakan kunnan sosiaalihuollon palvelut pystytään järjestämään yhtälailla maahanmuuttajille kuin kantaväestöön kuuluville. Tarvittaessa käytetään tulkkauspalvelua siten, kuin tämän ohjelman luvussa 6 on mainittu. Toivakan kunnassa terveydenhuollon tuottamisesta ja tuotetun palvelun soveltuvuudesta maahanmuuttajataustaisille henkilöille vastaa Seututerveyskeskus. Toivakan kunta edellyttää palvelun järjestäjänä, että palvelut soveltuvat yhtälailla maahanmuuttajille kuin kantaväestön edustajille Vapaa-aika ja kulttuuri Vapaa-ajan palvelut ovat tärkeä osa maahanmuuttajien viihtyvyyttä ja yhteiskuntaan sopeutumista. Toivakan kunnan vapaa-ajan palvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytössä.

7 Toivakan kunnassa toimii aktiivinen urheiluseura Toivakan Rivakka, jonka toimintaan osallistuminen on helppoa. Talvi- ja kesälajeja on tarjolla runsain määrin ja näihin kaikki ovat tervetulleita. Liikunnan lisäksi Toivakassa on laaja valikoima erilaisia kulttuuritapahtumia. Tapahtumat ovat pääosin avoimia kaikille ja toiminnan suunnittelussa on aina mahdollisuus ottaa huomioon eri ryhmien toivomuksia. Alueella toimii kansalaisopisto, Puulan seutuopisto, jonka ryhmiin osallistuminen on hyvä mahdollisuus päästä mukaan yhteisölliseen toimintaan. Kunnassa toimivat järjestöt luovat tärkeällä työllään mahdollisuuksia viihtyä ja voida hyvin kunnassa. Sitä kautta myös kotoutuminen toteutuu luonnollisin keinoin. Järjestötyön ennaltaehkäisevä rooli on tärkeä tuki julkiselle palvelujärjestelmälle. 6. KOTOUTTAMISESTA VASTAAVAT VIRANOMAISET Kunta ja TE-toimisto vastaavat alkukartoituksesta ja kotoutumissuunnitelmasta. Kotouttamisen yleisestä yhteensovittamisesta eri palveluissa vastaa kunnassa perusturvajohtaja. Lisäksi kunkin toimialan johtava viranhaltija vastaa siitä, että oman toimialansa palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajataustaisille henkilöille Alkukartoitus Alkukartoituksella selvitetään tulijan osaaminen sekä valmiudet työhön ja opiskeluun. Tämän jälkeen henkilö ohjataan hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Työikäisille ja työmarkkinoille suuntautuville alkukartoitus tehdään TE-toimistossa ja muille kunnassa. Toivakassa alkukartoituksesta huolehtii tilanteen mukaan joko sosiaalityöntekijä tai perusturvajohtaja Kotoutumissuunnitelma Alkukartoituksen jälkeen kunta tai TE-toimisto laatii yhdessä maahanmuuttajan kanssa kotoutumissuunnitelman, jossa sovitaan työllistymistä, koulutusta ja muista kotoutumista tukevista palveluista alkukartoituksen sekä maahanmuuttajan omien toiveiden pohjalta. Suunnitelma tehdään vuodeksi kerrallaan ja enintään kolmen vuoden ajalle. Suunnitelman kestoa voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos henkilön kotoutumisessa katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, ja maahanmuuttajalla on velvollisuus noudattaa sitä. Kotoutumissuunnitelman laatimisesta Toivakan kunnassa vastaa työllisyyskoordinaattori.

8 6.3. SUUNNITELMA LASTEN JA NUORTEN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lasten ja nuorten kotoutumista ja sosiaalista vahvistamista käsitellään Toivakan lasten ja nuorten hyvinvointiryhmässä (TLH), jossa on edustettuna kattavasti kunnan eri toimialat sekä kolmas sektori. Asiaa käsitellään tarvittaessa, mutta vähintään kerran valtuustokaudessa. Lasten ja nuorten kotouttamisessa pyritään aina perheen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön ja kokonaisvaltaiseen, voimavaralähtöiseen työotteeseen. Jos kuntaan osoitettaisi turvapaikkamenettelyssä oleskeluluvan saanut, ilman huoltajaa saapunut lapsi, kuntaan siirtyminen vaatii tiivistä yhteistyötä alaikäisen edustajan, vastaanottokeskuksen ja vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijöiden sekä ELYkeskuksen kanssa. Ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset tarvitsevat usein neuvoja, ohjausta ja tukea vielä täysi-ikäisyyden saavutettuaan. Jälkihuollon tarve arvioidaan aina yksilökohtaisesti, ja se voi koostua nuoren säännöllisistä tapaamisista, arkea tukevista kotikäynneistä, opintojen ja harrastusten tukemisesta, taloudellisesta tuesta, terveyspalveluista ja kotoutumissuunnitelman seurannasta. Nuori voi olla jälkihuollon tukitoimien piirissä, kunnes hän täyttää 21 vuotta tai kunnes hänen huoltajansa saapuu Suomeen. Ilman huoltajaa saapuneelle oleskeluluvan saaneelle lapselle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma. Lapsella on kuntalaisena oikeus osallistua kaikkeen siihen toimintaan, johon muutkin laspset ja nuoret osallistuvat. Koulunkäynti, harrastukset ja muu vapaa-ajan toiminta tukevat lasten kotoutumista. Keskeisiä toimijoita lasten kotoutumisen kannalta ovat TLH:ssä edustettuina olevat tahot: varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen edustajat sekä kolmas sektori. Järjestöillä ja seurakunnilla on merkittävä rooli Toivakan kunnassa hyvinvoinnin edistäjinä myös maahanmuuttajien osalta. Toivakkaan ei ole aikaisemmin sijoitettu turvapaikkamenettelyn kautta oleskeluluvan saaneita lapsia tai nuoria. Etenkin kouluissa ja muissa toiminnoissa, joissa maahanmuuttajataustainen lapsi on mukana, on oltava hyvin tarkkana siitä, ettei syrjintää pääse tapahtumaan. Syrjinnän ehkäisystä vastaavat kouluissa opettajat ja vapaa-ajalla ne henkilöt, jotka ovat toiminnasta vastuussa.

9 7. SUUNNITELMA TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN RYHMIEN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisesta ja palvelujen yhteensovittamisesta vastaa kunnan työllisyyskoordinaattori. Erilaiset kunnassa järjestettävät ryhmätoiminnat ovat avoinna myös maahanmuuttajille. Tarpeen mukaan myös työllisyyspalveluiden räätälöinti on mahdollista. Työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisessa ja sosiaalisessa vahvistamisessa myös seurakunnilla sekä Toivakan kunnassa toimivilla järjestöillä on merkittävä rooli. 8. KIELIPALVELUT Kielipalveluilla tarkoitetaan käännös- ja tulkkipalveluja. Laki kotoutumisen edistämisestä ( /1386) sekä Hallintolaki (2003/434) määrää, että viranomaisen on järjestettävä tulkkaus asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos asianosainen ei osaa suomen tai ruotsin kieltä sen tasoisesti, että kykenisi sitä ymmärtämään tai tulemaan ymmärretyksi, tai ei vamman tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi. Asia voidaan tulkita kielelle, jota maahanmuttajan voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Kielipalveluja tulee käyttää erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa, kun päätetään maahanmuuttajan oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista tai kun katsotaan, että asian saumaton hoitaminen sitä vaatii. Kielipalvelujen tilaajalla on vastuu ammattitaitoisen tulkin tilaamisesta. Tulkki ei saa luvattomasti ilmaista asiakastilanteessa tietoonsa saanutta luottamuksellista tietoa. Tulkkina tulee aina käyttää ammattitulkkia, ei esimerkiksi asiakkaan sukulaista ja tuttavaa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää asiakkaan oikeuksien kannalta. Myös tulkin sukupuolen merkitys on huomioitava. 9. SUUNNITELMA KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANNASTA Kotouttamisohjelma päivitetään vähintään kerran valtuustokaudessa. Lakien tai olosuhteiden muuttuessa sitä päivitetään tarpeen mukaan.