LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA. Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki

LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki 29.8.2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT...5 1.2 LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTUS...6 1.3 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI...6 2 LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN PALVELUT... 16 2.1 PERUSPALVELUT...16 Perusterveydenhuolto...16 Varhaiskasvatus...18 Koulu- ja opiskelupalvelut...20 Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut...21 Työllisyyttä tukeva toiminta...24 2.2 LASTENSUOJELU SOSIAALIVIRANOMAISEN TOIMINTANA...25 Perusturvatoimen henkilöstöresurssit...25 Ehkäisevä lastensuojelu...26 Yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu...29 Perusturvatoimen lastensuojelumenoja...38 Muu sosiaalityö...38 2.3 LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRINEN SAIRAANHOITO...40 2.4 LASTEN JA NUORTEN PALVELUJA KEHITTÄVÄT HANKKEET...41 3 LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA JA KEHITTÄMISTOIMET... 44 3.1 HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN...44 3.2 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA...46 3.3 RESURSSIEN KARTOITTAMINEN JA TYÖNKUVIEN TARKISTAMINEN...47 LÄHTEET... 49

3 1 JOHDANTO Vuonna 2008 käyttöön otetun lastensuojelulain (417/2007, 12 1 ) mukaan kunta on velvollinen laatimaan lastensuojelusuunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä kunnallisen lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmalla tuetaan myös lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamista ja johtamista kunnassa. Tarkoituksena on kehittää lastensuojelua vastaamaan entistä paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeisiin sekä tukemaan huoltajia ja muita lasten parissa toimivia lasten kasvatuksessa. Suunnitelmalta edellytetään lapsilähtöisyyttä hyvinvoinnin lisäämistä yhdessä lasten, huoltajien ja heidän läheistensä kanssa. Lasten suojelua sisältyy jokaisen kansalaisen ja viranomaisen toimintaan, kyseessä ei ole pelkästään sosiaaliviranomaisen tehtävä. Lapsen kehityksen edistämiseksi tarvitaan sekä kunnallisia lastensuojelutoimenpiteitä että moniulotteisia yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä toimia. Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Nämä oikeudet pyritään turvaamaan kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä toteuttamalla lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (lastensuojelulaki 417/2007, 12 ) tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelusuunnitelma ja kehittämistoimet koskevat useita palveluyksiköitä, toimintoja ja yhteistyömuotoja. Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelman rakenteessa on hyödynnetty Sirpa Taskisen (2007, 13) lastensuojelujaottelua. Sen mukaan lastensuojelun kokonaisuus koostuu peruspalveluista, ehkäisevästä lastensuojelusta sekä lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta (katso kuvio 1). 1 Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

4 Lasten suojelun kokonaisuus Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, kotipalvelu, mielenterveysja päihdepalvelut, terveydenhuolto, liikuntatoimi, ym. Ehkäisevä lastensuojelu (lasten tukeminen peruspalveissa ja järjestötoiminnassa) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Kuvio 1 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2007, 13) Lastensuojelusuunnitelma on osa kunnallisten palvelujen ja toimintojen kokonaissuunnittelua. Suunnitelman sisältämää tietoa, esimerkiksi lastensuojelun tarpeesta ja lastensuojeluun varattavista voimavaroista, tarvitaan mm. kunnan talousarviota ja -suunnitelmia laadittaessa. Riihimäen seudun kunnat - Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki - ovat päättäneet laatia yhteisen lastensuojelun suunnitelman vuosille 2011 2014 seudullisena yhteistyönä. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelman valmistelu käynnistyi keväällä 2009 kuntien perusturvajohtajien ja johtavien sosiaalityöntekijöiden johdolla. Lastensuojelusuunnitelmaa valmistelleen työryhmän jäseniä ovat olleet perusturvajohtaja Sari Aalto ja johtava sosiaalityöntekijä Petra Katilainen Hausjärveltä, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Lepola Lopelta sekä palvelualuepäällikkö Olli-Pekka Alapiessa ja johtava sosiaalityöntekijä Heli Pekkalin Riihimäeltä. Lisäksi työryhmän kokouksiin ovat tarvittaessa osallistuneet kehittämispäällikkö Mervi Janhunen ja suunnittelija Minna Niemi Pikassoksesta sekä sosiaalityön opiskelija Pauliina Henttinen Tampereen yliopistosta. Kunnat ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos järjestivät työskentelyn käynnistyttyä Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella työpajoja, joissa lasten ja nuorten parissa toimivat kartoittivat lastensuojelun nykytilaa ja kehittämistarpeita. Lisäksi suunnitelman teossa on hyödynnetty lähdekirjallisuutta sekä Tilastokeskuksen, Hämeen ELY:n, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetin ja yhteistyötahojen keräämiä tilastoja. Myös www-pohjaista lastensuojelun käsikirjaa, valtion säädöstietopankki Finlexiä sekä kuntien omia www-sivuja on käytetty tietolähteinä. Keväällä 2011 työryhmä viimeisteli suunnitelman yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa.

5 Riihimäen seudun kunnat valmistelivat keväästä 2010 ns. muutoskuntayhtymää, jolle oli tarkoitus siirtää seudun sosiaali- ja terveyspalvelut. Keväällä 2011 kävi kuitenkin selväksi, että yhteistä kuntayhtymää ei perusteta kun Riihimäki päätti erota nykyisestä terveyskeskuksen kuntayhtymästä. Riihimäki on päättänyt yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omaksi toiminnoksi. Se tarjosi isäntäkuntamallilla palvelujen tuottamista myös Hausjärvelle ja Lopelle, joiden valtuustot hylkäsivät ehdotuksen ja päättivät aloittaa oman HaLokuntayhtymän perustamiseen liittyvät toimenpiteet. KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki ovat tehneet jo pitkään tiivistä yhteistyötä seudullisten palvelujen ja hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuonna 2010 myös maakunnallinen yhteistyö palvelujen kehittämisessä ja toteutuksessa lisääntyi. Vaikka yhteistoiminta on vahvistunut, jokaisella kunnalla on historialtaan, kulttuuriltaan ja rakenteeltaan erilaiset lähtökohdat suunnitella ja toteuttaa lastensuojelua. Kunnilla on esimerkiksi strategiset linjauksensa ja poliittiset ohjelmansa. Hausjärven kunnan strategisena tavoitteena on turvata toimivat kunnalliset peruspalvelut kunta- tai talousalueelta. Kunnan elinvoimaisuuden kehittymisedellytysten turvaamisessa erityisesti nuorten työttömyyden ehkäiseminen on keskeistä. Palvelut pyritään järjestämään kustannustietoisesti ja monipuolisesti eri palveluntuottajia käyttäen. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia kehitetään. Lopella sosiaalitoimen toimintaympäristö on muutosvaiheessa. Päivähoito siirtyy 1.8.2011 alkaen perusturvasta sivistystoimeen. Kustannusten jatkuva kasvu ja määrärahojen niukkuus ovat haasteita kunnan tarjoamille hyvinvointipalveluille ja resurssien käytölle. Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta on näkynyt viime vuosina sosiaalityössä. Lopen kunnan tavoitteena on ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun tähtäävä toiminta, jotta raskaammilta hoito- tai palvelumuodoilta voidaan välttyä. Avohuollon tukea pyritään ohjaamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa perheiden avuksi. Päivähoidon, koulun ja muiden hallintorajojen ylittävällä yhteistyöllä on tässä erityisen tärkeä tehtävä. Lastensuojelun avohuoltoa on tehostettu viime vuosina perheitä tukevien ostopalvelujen avulla. Ostopalveluja oli vielä vuonna 2010 melko paljon, mutta ne ovat vähentyneet toisen perhetyöntekijän aloitettua työt kunnassa 1.3.2010. Avohuollon tukitoimilla pyritään ehkäisemään huostaanottoja ja kodin ulkopuolisia sijoituksia. Riihimäen kaupunki strategisena tavoitteena on laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta. Lastensuojelun osalta palvelutarjontaa kehitetään tehostamalla perhetyön ja varhaisen puuttumisen työmuotoja, mm. intensiiviperhetyötä ja lastensuojelun alkuarviointia. Lasten sijaishuollossa lisätään perhehoitoa. Kaupungin strategisena tavoitteena on myös osaava, oikein mitoitettu ja tavoitteisiin sitoutunut henkilökunta. Tässä perusturvatoimen tavoitteena on, että sosiaalityön henkilökuntamitoitusta ja rakennetta korjataan niin, että sosiaalityö kykenee selviytymään lakisääteisistä tehtävistään.

6 Kaupungin palvelustrategiassa vuosille 2006 2015 todetaan, että väestön ikääntyminen, asukasmäärän kasvu sekä aikuisten ja lasten päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat tulevat lisäämään sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarvetta. Samaan aikaan hoitoalan ja sosiaalityön tehtäviin on vaikea saada henkilöstöä. Palvelustrategian mukaan talousalue- ja seutukuntakohtaisesti tuotettujen palvelujen määrä tulee kasvamaan. Käyttöön tullaan ottamaan erilaisia palvelujen tuottamistapoja. Lisäksi perusturvatoimen ja perusterveydenhuollon yhteistyö sekä palvelujen yhdistäminen tulee lisääntymään. Lasten ja nuorten palveluissa siirrytään entistä enemmän varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Kaikkien kolmen kunnan strategioita yhdistää tavoite panostaa ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Myös sosiaalialan henkilöstön rekrytointivaikeudet vaikuttavat merkittävästi palveluntuotantoon. 1.2 LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTUS Muun muassa Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa 2009). Etelä-Suomen läänin lapsi- ja nuorisopoliittisessa toimeenpanosuunnitelmassa vuosille 2008 2011 (Tulevaisuuden tekijät 2009) kuntia kehotetaan kiinnittämään huomio nuorisotyöttömyyden ja nuorten asuntopulan poistamiseen. Lisäksi kuntien odotetaan toimivan siten, että lasten ja nuorten huostaanotot vähentyisivät. Lastensuojelusuunnitelmaan kirjatuilla toimilla toivotaan olevan vaikutusta myös lasten ja nuorten keskinäisen ja heihin kohdistuvan väkivallan sekä nuorten päihteiden käyttöön vähentymiseen. Laajasti ottaen toimivan lastensuojelun katsotaan takaavan lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia ja yhteiskunnallista kasvatusta. Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelma on jaettu kahteen osioon: nykytilan ja tulevan kehityksen arviointiin sekä lastensuojelun strategisen suunnan ja kehittämisehdotusten linjaamiseen. Suunnitelma sisältää tietoa ehkäisevää lastensuojelua toteuttavien tahojen palveluista sekä lapsi- ja perhekohtaisista lastensuojelun toimista ja palveluista. 1.3 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI Tässä alaluvussa esitellään kuntien tilannetta sosiaalista ympäristöä ja terveydentilaa koskevien tilastojen pohjalta. Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan väestörakennetta, asumista ja asuinympäristöä, työttömyystilannetta, lapsiperheiden taloudellista toimeentuloa ja väestön koulutusta. Kunnissa arvioidaan palvelujen riittävyyttä mm. väestömäärien ja ikäryhmien väestökehityksen perusteella. Riihimäen seudun väestökehitys on ollut tasaisen nouseva 2000-luvulla. Riihimäen asukasluku on kasvanut 2000-luvun aikana 26173 asukkaasta 28 811. Sekä Hausjärvellä että Lopella asukkaitta oli vuonna 2010 noin 700 enemmän kuin vuonna 2000. Hausjärvellä asukkaita on 8829 ja Lopella 8269. (Taulukko 1.)

7 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Hausjärvi 8107 8173 8171 8290 8343 8419 8536 8574 8647 8665 8829 Loppi 7578 7579 7630 7732 7823 7964 8006 8122 8146 8244 8269 Riihimäki 26173 26268 26341 26654 26847 27069 27503 28023 28536 28587 28811 Taulukko 1 Väestömäärät vuosina 2000 2009 (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010) ja vuosi 2010 (Väestörekisterikeskus 2011) Väestöennusteen mukaan Riihimäen seutukunta kasvaa vuosina 2010 2040 24,9 prosenttia väkiluvun kasvaessa 46 446 asukkaasta 57 994 asukkaaseen. Koko Kanta-Hämeen alueella väkiluvun odotetaan kasvavan 13,5 prosenttia 175 626 asukkaasta 206 563 asukkaaseen (taulukko 2). Poikkeuksellisen voimakas seudullinen väestönkasvu on otettava huomioon mm. kunnallisia palvelujärjestelmiä kehitettäessä. 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kanta-Häme 175626 181971 188160 194102 199208 203310 206563 Hausjärvi 8859 9330 9748 10113 10408 10644 10837 Loppi 8309 8668 9007 9307 9546 9728 9880 Riihimäki 29278 31054 32703 34203 35456 36467 37277 Taulukko 2 Väestöennuste 2010 2040 (Tilastokeskus) Ikäryhmittäisten väestöosuuksien suhteen kunnat eivät juuri poikkea toisistaan, sillä kaikissa kunnissa 25 64-vuotiaita on hieman yli puolet väestöstä (kuvio 2). Riihimäellä 16 24-vuotiaiden suhteellinen osuus on suurempi kuin muissa kunnissa, mikä johtunee mm. Riihimäellä sijaitsevien toisen asteen oppilaitosten suuresta määrästä. 60 50 40 30 20 2009 Hausjärvi 2009 Loppi 2009 Riihimäki 10 0 0-6 -v. 7-15 -v. 16-24 -v. 25-64 -v. 65-74 v. 75 - v. Kuvio 2 Hausjärven, Lopen ja Riihimäen ikäryhmittäiset väestöosuudet vuonna 2009 (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010) Taulukosta 3 ilmenee lapsiasuntokuntien määrän kehitys Riihimäen seudulla vuosina 2000 2009 kaikkiin asuntokuntiin suhteutettuna. Riihimäen seudulla on enemmän lapsia kuin maassa keskimäärin. Riihimäellä lapsiasuntokuntia

8 koskeva kehitys noudattelee koko maan kehitystä. Hausjärvellä ja Lopella lapsiperheitä on selvästi enemmän. Vuonna 2009 lapsiperheiden suhteellinen osuus oli Hausjärvellä suurin ollen 29,7 prosenttia ja Riihimäellä pienin ollen 24,1 prosenttia. Hausjärven ja Lopen muuta maata korkeampi lapsiperheiden suhteellinen osuus tulee ottaa huomioon lapsiperheitä koskevissa palveluissa. Lapsiasuntokuntien määrä laski Riihimäellä ja Lopella maan trendin mukaisesti 2000-luvun aikana, mutta Hausjärvellä tilanne on pysynyt ennallaan. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Hausjärvi 30,9 30,5 30,1 29,6 29,6 29,7 30,0 29,9 30,0 29,7 Loppi 29,6 28,3 28,5 28,5 28,7 29,0 28,9 28,7 28,3 27,9 Riihimäki 26,2 25,4 25,1 24,8 24,6 24,8 24,5 24,5 24,5 24,1 Koko maa 26,8 25,9 25,4 24,9 24,6 24,5 24,2 23,9 23,6 23,4 Taulukko 3 Asuntokunnat, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä 2 suhteessa kaikkiin lapsiasuntokuntiin laski 2000-luvulla selvästi kaikissa Riihimäen seudun kunnissa (taulukko 4). Eniten ahtaasti asuminen väheni Hausjärvellä ja vähiten Riihimällä. Vuonna 2009 Hausjärvellä ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli 29,4 prosenttia kaikista lapsiperheistä ja Riihimäellä 30 prosenttia. Kehitys on ollut samansuuntainen koko maassa. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Hausjärvi 39,1 38,1 36,3 37,5 35,2 35,1 33,4 31,8 30,9 29,4 Loppi 39,5 39,7 37,0 37,6 36,0 37,0 34,4 32,5 31,3 31,6 Riihimäki 36,0 36,1 34,4 33,5 32,8 31,1 31,3 30,9 31,0 30,0 Koko maa 36,1 35,0 34,2 33,4 32,5 31,5 30,3 30,0 29,3 29,5 Taulukko 4 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010) 2 Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010).

9 1990-luvun lamavuosien jälkeen kuntien työllisyystilanne on kohentunut. Työttömyysluvut laskivat Riihimäen seudulla 2000-luvun alussa ja keskivaiheilla selvästi. Työttömyys kääntyi syksyllä 2008 uudelleen kasvuun taloudellisen taantuman vuoksi. Riihimäen työllisyystilanne on noudatellut koko 2000-luvun koko maan keskiarvoa. Myös Hausjärvellä ja Lopella kehitys on ollut valtakunnallisen trendin mukainen, mutta työttömyysprosentti näissä kunnissa on ollut noin 2 prosenttiyksikköä maan keskitasoa ja Riihimäkeä alempi. (Kuvio 3.) Hämeen ELY-keskuksen tilastojen mukaan vuoden 2010 päättyessä Riihimäen työttömyysaste oli 10,2 %, Lopen 6,9 % ja Hausjärven 7,7 %. Riihimäellä työttömyysaste laski vuodesta 2009 prosenttiyksikön ja Lopella puolitoista prosenttiyksikköä. Hausjärvellä työttömyystilanteessa ei vuoden aikana tapahtunut muutosta. (Hämeen työttömyyskehitys jatkuu 2011.) Kuvio 3 Työttömät, % työvoimasta (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010)

10 Kuvio 4 Nuorisotyöttömät, % 18 24 -vuotiaasta työvoimasta (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010) Kuviosta 4 on havaittavissa, että Riihimäen seudulla työttömyysaste kääntyi selvään nousuun nuorison keskuudessa vuotta ennen kuin koko työvoimaa koskeva työttömyysprosentti. Lopella ja Hausjärvellä nuorisotyöttömyys laski aikavälillä 2000 2007 merkittävästi (n. 8 prosenttiyksikköä), vuoden 2007 jälkeen nuorisotyöttömyys kääntyi kuitenkin kasvuun. Hausjärvellä nuorisotyöttömyydessä on ollut enemmän vuosittaista vaihtelua kuin Riihimäellä ja Lopella. Riihimäellä nuorisotyöttömyysaste laski tasaisesti vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen luku kääntyi nousuun. Riihimäellä nuorisotyöttömyys noudatti valtakunnallista tasoa lähes koko 2000-luvun ollen muutaman prosenttiyksikön seutukunnan keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2009 päättyessä kaikkien Riihimäen seudun kuntien nuorisotyöttömyysaste oli hieman alle 14 prosenttia jääden prosenttiyksikön maan keskiarvon alapuolelle. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste nousi taantuman seurauksena ikäryhmän väkiluun suhteutettuna enemmän Lopella ja Hausjärvellä kuin Riihimäellä. (Kuvio 4.) Vuoden 2010 päättyessä alle 25-vuotiaita työttömiä oli Hausjärvellä 24, Lopella 24 ja Riihimäellä 230. Alle 20-vuotiaita työttömiä oli Hausjärvellä 7, Lopella 12 ja Riihimäellä 53. (Hämeen työttömyyskehitys jatkuu 2011.) Suurin osa nuorista on jonkin koulutusjärjestelmän piirissä peruskoulun jälkeisinä vuosina. Kuvio 5 kertoo, että koulutuksen ulkopuolelle jäi vuonna 2009 Hausjärvellä n. 17,5 prosenttia, Lopella n. 11 prosenttia ja Riihimäellä n. 15 prosenttia 17 24-vuotiaista nuorista. Osa heistä on kuitenkin työllistynyt, toimii yrittäjinä tai on muiden kuin työttömyysetuuksien piirissä, sillä esimerkiksi vuonna 2007 Hausjärvellä koulutuksen ulkopuolella oli 18 prosenttia alle 25 vuotiaista, mutta työttömyysprosentti ikäjoukon keskuudessa oli kuitenkin vain noin 5,5 prosenttia (Kuviot 4 ja 5).

11 Kuvio 5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010) Lopella koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä laski vuodesta 2008 vuoteen 2009 merkittävästi. Samanaikaisesti nuorisotyöttömien määrä kaksinkertaistui. Hausjärvellä koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä laski 2008 2009 hieman, mutta vuonna 2009 koulutuksen ulkopuolella oli ikäryhmän väkilukuun suhteutettuna selvästi enemmän nuoria kuin maassa ja seudulla keskimäärin. Riihimäellä koulutuksen ulkopuolella oli n. 15 prosenttia alle 24- vuotiaista, mikä on n. 3 prosenttiyksikköä suurempi osuus nuorista kuin Suomessa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrässä ei Riihimäellä tapahtunut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. Taloudellinen toimeentulo turvataan työllä tai yhteiskunnan tarjoamilla etuuksilla. Kuntalaisten toimeentulovajeiden yleisyyttä on mahdollista tarkastella mm. toimeentulotukea saavien määrää ja pienituloisuusastetta analysoimalla. Lapsiperheiden pienituloisuusaste 3 on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisesti koko maassa ollen vuoden 2008 päättyessä noin 14 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Riihimäellä lasten pienituloisuusaste oli tasaisessa kasvussa vuoteen 2007 saakka, minkä jälkeen kasvu taittui. Hausjärven ja Lopen tilanne on ollut vaihtelevampi. Aivan viime vuosina Lopella lasten pienituloisuusaste on kasvanut selvästi nousten vuonna 2008 Riihimäen seutukunnan korkeimmaksi. Hausjärvellä lasten pienituloisuusaste on seutukunnan alhaisin ja merkittävästi maan keskiarvoa alhaisempi. Kaikkiaan Riihimäen seudulla on vähemmän pienituloisia lapsia kuin maassa keskimäärin. (Kuvio 6.) 3 Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010).

12 Kuvio 6 Lapsiperheiden pienituloisuusaste prosentteina (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010) Kuvio 7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010)

13 Seutukunnan sisäisiä lasten pienituloisuusasteen eroja saattaa osittain selittää kunnittain vaihteleva yksinhuoltajaperheiden määrä. Riihimäellä yksinhuoltajien suhteellinen osuus lapsiperheistä on ollut pitkään muuta seutukuntaa korkeampi. Riihimäen lukema (noin 22,5 %) oli vuonna 2009 yli kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvoa (noin 20 %) korkeampi. Vuonna 2009 Hausjärvellä ja Lopella yksinhuoltajaperheitä oli noin 15 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheiden suhteellisen korkea osuus on otettava Riihimäellä huomioon lapsiperheiden palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä etuuksia myönnettäessä ja seurattaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteuttaa joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn, joka tuottaa koulujen ja kuntien käyttöön tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta. Kyselyyn osallistuvat yläkoulujen 8.- ja 9.-luokkalaiset sekä lukion 1.- ja 2.- vuosikurssin opiskelijat. Kyselyn tuottama tieto perustuu lukiolaisten ja yläkoululaisten raportoimiin kokemuksiin. Vuonna 2010 kouluterveyskyselyyn vastasi Hausjärvellä 165 yläkoululaista ja 35 lukiolaista, Lopella 181 yläkoululaista ja 38 lukiolaista sekä Riihimäellä 560 yläkoululaista ja 261 lukiolaista. Kuntaraporteissa on painotettu muutosta kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä sekä huomioitu tärkeimmät erot maakuntaan verrattuna sekä pidemmällä aikavälillä. (Lommi ym. 2010a; 11; Lommi ym. 2010b, 11; Lommi ym. 2010c, 11.)

Vuoden 2010 kouluterveyskyselyjen mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut seuraavia positiivisia muutoksia kyselyvuoteen 2008 verrattuna: Läheisen alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät hausjärveläisten yläkoululaisten ja lukiolaisten sekä riihimäkeläisten yläkoululaisten kokemusten mukaan. Lisäksi Riihimäen yläkoululaiset raportoivat entistä harvemmin vanhempiensa tupakoivan. Riihimäen yläkoululaisten ja lukiolaisten kyselyvastausten mukaan vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Lopen lukiolaisten keskuudessa läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, koulun työilmapiiri parani ja pääsäryn kokeminen vähentyi. Hausjärven lukiolaiset ja Riihimäen yläkoululaiset kokivat koulun fyysiset työolot paremmiksi. Kuulluksi tuleminen lisääntyi ja opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Hausjärven lukiossa. Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Hausjärven lukiossa sekä Riihimäen yläkouluissa ja lukioissa. Hausjärven yläkoulussa koettiin entistä vähemmän fyysistä uhkaa. Myös ylipainoisia oli Hausjärven yläkoulussa vähemmän. Päivittäinen tupakointi vähentyi Hausjärven yläkoulussa ja Lopen lukiossa. Hausjärven, Riihimäen ja Lopen yläkoululaiset sekä Hausjärven ja Riihimäen lukiolaiset kokivat koululääkärin ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsyn helpommaksi. Lisäksi Riihimäen lukiolaisten mukaan koulupsykologin vastaanotolle pääsy helpottui. Lopen lukiolaiset kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn helpottuneen. Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Hausjärven lukiossa. Koettu terveydentila parantui Hausjärven lukiossa sekä Riihimäen ja Lopen yläkouluissa. Useiden oireiden kokeminen päivittäin ja aiheettomat poissaolot koulusta vähentyivät Hausjärven lukiolaisten ja Riihimäen yläkoululaisten keskuudessa. Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut sekä päänsäryt vähentyivät Riihimäen yläkoululaisten keskuudessa. Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Riihimäen lukiolaisten keskuudessa. Päivittäin koettu väsymys ja huumekokeilut vähentyivät Hausjärven lukiolaisten keskuudessa. Hausjärven lukiolaiset, Riihimäen yläkoululaiset sekä Lopen yläkoululaiset ja lukiolaiset raportoivat entistä vähemmän keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Koulu-uupumus vähentyi Hausjärven lukiolaisten, Riihimäen yläkoululaisten ja Lopen yläkoululaisten keskuudessa. Koulun työilmapiiri parani Lopen yläkoulussa. Humalajuominen vähentyi Lopen yläkoululaisten ja lukiolaisten sekä Riihimäen lukiolaisten keskuudessa. Kyselyvastausten mukaan toistuvien rikkeiden teko vähentyi Riihimäen lukiolaisten ja yläkoululaisten keskuudessa. Myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina vähentyi Lopen ja Riihimäen lukiolaisten keskuudessa. (Lommi ym. 2010a; 32 33; Lommi ym. 2010b, 32 33; Lommi ym. 2010c, 32 33.) 14

15 Pitkällä aikavälillä havaittiin seuraavia muutoksia: Hausjärven yläkoululla koetaan koulun fyysiset työolot puutteellisiksi. Riihimäen yläkoululaisten keskuudessa humalajuominen vähentyi. (Lommi ym. 2010a; 32 33; Lommi ym. 2010c, 32.) Lisäksi seuraavien seikkojen esiintyvyys oli hyvin pientä vuonna 2010: toistuvia rikkeet vuoden aikana (Lopen lukio). Kiusattuna vähintään kerran viikossa (Lopen lukio). Tupakoi päivittäin (Lopen lukio). Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (Lopen lukio). (Lommi ym. 2010b, 33.) Vuonna 2008 ja 2010 tehtyjen kouluterveyskyselyjen vertailu tuo esiin myös kriittisiä seikkoja, jotka otetaan huomioon Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelman toimeenpanossa: Hausjärven, Lopen ja Riihimäen yläkoululaiset sekä Riihimäen lukiolaiset raportoivat vanhempiensa työttömyyden lisääntyneen. Hausjärveläisten ja loppilaisten yläkoululaisten mukaan vanhemmat tiesivät entistä harvemmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikoista. Hausjärveläisten yläkoululaisten keskusteluvaikeudet vanhempiensa kanssa lisääntyivät ja perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi. Koulun fyysiset olot koettiin entistä useammin puutteellisiksi Hausjärven ja Lopen yläkouluissa. Koulutapaturmat lisääntyivät Hausjärven ja Riihimäen yläkoululaisten kokemusten mukaan. Riihimäen lukiolaiset kokivat terveydentilansa aiempia vuosia heikommaksi ja raportoivat entistä useammin koulu-uupumuksesta. Hausjärven ja Riihimäen yläkouluilla koulun ilmapiirin koettiin heikenneen. Hausjärven ja Lopen yläkouluissa koulutyön määrä koettiin liian suureksi entistä yleisemmin ja tietoisuus keinoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi. Lopen yläkoululaiset raportoivat entistä useammin opiskeluun liittyvistä vaikeuksista. Lisäksi he kokivat entistä useammin, etteivät he saa koulunkäynnin vaikeuksiin apua. Myös fyysisen uhan kokeminen Lopen yläkoululaisten keskuudessa lisääntyi. Kokemus kuulluksi tulemisesta vähentyi Riihimäen ja Hausjärven yläkouluissa. Lopen yläkoululaiset raportoivat entistä useammin ylipainosta. Useiden oireiden kokeminen päivittäin ja humalajuominen lisääntyivät Hausjärven yläkoululaisten keskuudessa. Aamupalan syöminen arkisin vähentyi Hausjärven yläkoululaisten ja Riihimäen lukiolaisten kyselyvastausten mukaan. Hausjärven yläkoululaiset ja Riihimäen lukiolaiset raportoivat liikunnan harrastamisen vapaa-ajalla vähentyneen. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin entistä vaikeammaksi Hausjärven yläkoululla. Myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi hausjärveläisten lukiolaisten keskuudessa. Huumekokeilut olivat entistä yleisempiä Lopen sekä Riihimäen yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa. (Lommi ym. 2010a; 32 33; Lommi ym. 2010b, 32 33, Lommi ym. 2010c, 32 33.)

16 2 LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN PALVELUT Lain mukaan lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen tasapainoisesta kehityksestä ja turvallisista elinolosuhteista (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, 1, 3 ; Lastensuojelulaki 417/2007, 2). Lasten ja vanhempien parissa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään, pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjaamaan lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja ongelmia ehkäistään laadukkailla peruspalveluilla ja ennakoivilla yhteisöllisillä toimilla, joista kirjoitetaan käsillä olevan suunnitelman luvussa 2.1. Peruspalvelujen lisäksi luvussa esitellään ehkäisevää lastensuojelua. Kunnat ovat velvollisia järjestämään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua niille alle 18- vuotiaille, joihin ei kohdistu sosiaalityössä organisoitavia lapsi- ja perhekohtaisia lastensuojelutoimia. Ehkäisevä lastensuojelu sisältää tukea ja erityistä tukea, jota järjestetään peruspalvelujen opetuksen, nuorisotyön, päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä. (Lastensuojelulaki 417/2007, 3a.) Lastensuojelulaissa (417/2007, 3 ) lastensuojelu-termillä tarkoitetaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lastensuojeluun sisältyy lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakassuunnitelmien tekoa sekä avohuollon tukitoimien suunnittelua ja toimeenpanoa. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua yksilöidään tämän suunnitelman luvussa 2.2. Peruspalvelujen, ehkäisevän lastensuojelun sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi kunnat ovat velvollisia järjestämään erikoissairaanhoidon palveluja kuntalaisilleen. Lapsille ja nuorille kohdistettua erikoissairaanhoitoa kuvataan Riihimäen seudun osalta luvussa 2.3. 2.1 PERUSPALVELUT Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollosta Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueilla vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä. Perusterveydenhuoltoon lukeutuu seuraavia toimintoja: - lääkäri- ja sairaanhoitopalvelut, - neuvolapalvelut, - koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, - kuntoutus- ja terapiapalvelut, - mielenterveyspalvelut, - suunterveydenhuolto, - kotisairaanhoito, - terveyskeskussairaala, - työterveyshuolto, - ympäristöterveydenhuolto,

17 - terveystarkastajat, - eläinlääkärit, - elintarvike- ja vesilaboratorio sekä - erikoissairaanhoito. Seuraavassa esitellään toimintayksiköittäin perusterveydenhuollon palveluja. Riihimäen seudulla toimii perhesuunnitteluneuvola, jossa neuvotaan raskauden ehkäisyssä, aloitetaan ehkäisy, seurataan ehkäisyn sopivuutta sekä annetaan ohjeita lapsettomuuden hoitoon. Äitiysneuvola palvelee odottavaa äitiä ja muuta perhettä raskautta suunniteltaessa ja raskauden aikana. Äitiysneuvolassa otetaan raskauden aikana puheeksi vanhempien parisuhdeasiat, vanhemmuuteen kasvaminen ja vanhempien päihteiden käyttö. Lisäksi käytössä on erilaisia seuloja muun muassa perheväkivaltaan ja vanhempien mielialaan liittyen. Moniammatilliset perhevalmennusryhmät voivat tarvittaessa jatkaa omatoimisina vertaisryhminä. Terveys- ja sosiaaliviranomaisten on tarvittaessa järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Lastenneuvolassa perheet saavat tukea lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvissä kysymyksissä. Varhaista vuorovaikutusta tukevia kotikäyntejä (Vavu) tehdään ensimmäistä lasta odottavien perheisiin ennen synnytystä sekä synnytyksen jälkeen. Neuvolat tekevät yhteistyötä päivähoidon, esikoulun, perheneuvolan sekä sosiaalitoimen kanssa. Riihimäellä kokoontuvat alueelliset pienten lasten tukiryhmät (PILARYT). Neuvoloissa lasten kasvua ja kehitystä arvioidaan ja seurataan. Arvioinnissa tarkastellaan myös lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Kuntayhtymässä on aloitettu perhehoitotyön kehittäminen STM:n suositusten mukaisesti. Kehittämistyön seurauksena sama terveydenhoitaja hoitaa kokonaisvaltaisesti äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana olevan perheen terveydenhuoltoasioita. Kehittämistyön alla on myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, joka tullaan eriyttämään neuvolatoiminnasta omaksi toimialueekseen. Riihimäen seudun terveyskeskuksessa toteutetaan väestövastuun periaatteella yleislääkäritasoista vastaanottoa ja sairaanhoitajien vastaanottoa. Vastaanottopisteet sijaitsevat Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä. Terveyskeskuksessa lääkäri ja sairaanhoitaja työskentelevät työpareina, millä pyritään takaamaan hoidon jatkuvuus. Päivystyspotilaat saavat pääsääntöisesti hoitoa omalla alueellaan, mutta ensiapuhoito on keskitetty Riihimäen pääterveysasemalle. Riihimäen seudun ilta- ja viikonloppupäivystys tapahtuu myös Riihimäen pääterveysasemalla. Hammashoitoa järjestetään Hausjärven, Lopen ja Riihimäen terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsy arvioidaan yksilökohtaisesti hammaslääketieteellisen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden perusteella. Kuntalainen joutuu odottamaan kiireetöntä hoitoa. Kiireellistä ensiapua on mahdollisuus saada 1-3 päivän sisällä. Puhe- ja toimintaterapiapalveluita järjestetään Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä. Perheneuvolan puheterapeutit siirtyivät vuonna 2010 hallinnollisesti terveyskeskuksen yhteyteen. Puheterapeuttien työt jakautuvat alueiden mukaan. Mielenterveyspalveluja tuotetaan useissa toimipisteissä. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä toimii viisi psykiatrista sairaanhoitajaa.

18 Terveyskeskuksessa on myös psykologin vakanssi, jota ei ole täytetty. Yhteistyötahot ohjaavat asiakkaita psykiatrisille sairaanhoitajille, mutta kuntalainen voi ottaa heihin yhteyttä oma-aloitteisestikin. Psykiatristen sairaanhoitajien työstä neljännes kohdistuu diagnostisten sairauksien hoitoon ja 3/4 väestön mielenterveyden edistämiseen sekä tukevaan ja kuntouttavaan hoitoon. Hoitajat työskentelevät aikuisten kanssa. Psykiatriset sairaanhoitajat kuuluvat alueensa vastaanoton tiimiin. Psykiatriset hoitajat toimivat konsultteina sekä tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa yli sektorirajojen Lisäksi tiimissä työskentelevät omahoitaja lääkäri-työpari, fysioterapeutti sekä terveyskeskusavustaja. Lasten kuntoutustyöryhmässä on edustus Riihimäen seudun terveyskeskuksesta, Riihimäen kaupungista sekä Hausjärven ja Lopen kunnista. Lasten kuntoutustyöryhmä käsittelee moniammatillisesti lasten kehitykseen liittyviä häiriöitä. Työryhmä arvioi lapsen jatkotutkimusten tarpeen ja huolehtii niihin ohjaamisesta sekä suunnittelee ja seuraa lapsen kuntoutusta. Työryhmään voi ottaa yhteyttä esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori tai päivähoito neuvoteltuaan ensin vanhempien kanssa. Tavoitteena on löytää ratkaisut lapsen kehityshäiriöihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään ennen kouluikää. Varhaiskasvatus Laki lasten päivähoidosta (36/1973, 1 ) määrittelee varhaiskasvatukseksi päiväkotihoidon, perhepäivähoidon, leikkitoiminnan tai muun päivähoitotoiminnan. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Kunnat ovat velvollisia järjestämään tai valvomaan päivähoitoa siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin senhetkinen paikallinen tarve edellyttää. (Laki lasten päivähoidosta 36/1973, 2a, 11.) Lasten päivähoito on lakisääteinen subjektiivinen oikeus. Päivähoitoa on tarjottava määräaikojen puitteissa kaikille päivähoitopaikkaa hakeneille lapsille. Päivähoito voi olla kunnallista tai yksityistä toimintaa. Kotona tapahtuvaa lastenhoitoa tuetaan kotihoidontuella ja mahdollisilla kuntalisillä. Päivähoito ja koulutoimi järjestävät lisäksi 6-vuotiaiden perusopetuslain mukaista esiopetusta. Riihimäellä varhaiskasvatus siirtyy vuoden 2012 alusta perusturvatoimesta sivistystoimen järjestämisvastuulle. Riihimäellä on 9 kunnallista päiväkotia, 12 ryhmäperhepäiväkotia ja 47 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan tointa. Piikinmäen päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Avointa varhaiskasvatusta tarjotaan Junailijankadun päiväkotiin kuuluvan Aapeli avoimen sekä Kirjauksen päiväkotiin kuuluvan Kellarin ja Jukolan päiväkodin Karusellin kerhoissa ja avoimessa päiväkodissa. Aapeli avoimessa toimii kerran viikossa maksullinen Naperoparkki. Erityispäivähoidossa on neljä erityislastentarhanopettajan ja seitsemän erityisavustajan tointa. Erityislastentarhanopettajat tekevät kiertävää työtä eri päivähoitoyksiköissä alueellisesti. Erityisavustajat toimivat ryhmäkohtaisina avustajina eri päivähoitoyksiköissä. Lapset, joiden tuen tarve on kaikkein suurin, on sijoitettu päivähoidon kolmeen pienryhmään, joissa lasten tuen tarve on huomioitu sekä henkilökunnan koulutuksessa ja määrässä että lapsiryhmän koos-

19 sa. Päivähoito ja koulutoimi järjestävät yhdessä perusopetuslain mukaista esiopetusta. Perusturvatoimen esiopetus toteutetaan Junailijankadun, Hirsimäen, ja Piikinmäen päiväkodeissa. Riihimäellä on kolme yksityistä päiväkotia ja 15 yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan maksamalla lakisääteisen tuen lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Joulukuussa 2010 yksityisen hoidon tukea sai 145 perhettä (Riihimäen kaupungin tilasto 2010). Lasten kotihoidon tuen yhteydessä on mahdollista saada kuntalisää tietyin kriteerein. Niin sanottua Riihimäki-lisää saavat perheet, joilla on alle 3-vuotias päivähoidon valintaoikeuden piiriin kuuluva lapsi ja joilla on oikeus Kelan kautta maksettavaan kotihoidon tukeen. Tuen ehtona on, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona. Tuen saadakseen huoltajan on pitänyt olla määräaikaisessa työsuhteessa vähintään 86 työpäivää (4 kk) kuuden kuukauden aikana välittömästi ennen äitiys- ja vanhempainloman alkamista tai hoitovapaalle jäämisestä. Perheen toisen huoltajan tulee olla työssä tai opiskelija. Riihimäki-lisää ei makseta, jos perheen tulot ovat yli 5 000 /kk. Riihimäki-lisän määrä on 175 /kk ja sisaruslisän määrä 50 /kk. Lasten kotihoidon tukea sai vuonna 2009 yhteensä 704 perhettä ja Riihimäki-kuntalisää 168 perhettä. Vuoden 2009 lopussa kokopäivähoidossa oli 832, osapäivähoidossa 220 ja esiopetuksessa 332 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010.) Hausjärvellä perusturvatoimi vastaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Päivähoidossa on keskimäärin 400 lasta vuodessa. Noin 42 % päivähoidosta on yksityisten palveluntuottajien tuottamaa hoitoa. Yksityinen päivähoito on vanhemmille samanhintaista kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa. Hausjärvellä on 4 kunnallista päiväkotia ja 5 yksityistä päiväkotia, joista 2 on ryhmäperhepäiväkoteja. Kunnallisia perhepäivähoitajia on 6 ja yksityisiä 17. Vuonna 2009 kotihoidontukea sai 198 perhettä. Joulukuun lopussa 2009 yksityisen hoidon tukea sai 131 perhettä ja kuntakohtaista lisää 109 perhettä. Samana vuonna Hausjärvellä oli kokopäivähoidossa 146, osapäivähoidossa 76 ja esiopetuksessa 118 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010.) Lopella varhaiskasvatus on siirtynyt 1.8.2011 alkaen perusturvatoimesta sivistystoimen alaiseksi toiminnaksi. Päivähoidossa on keskimäärin 350 lasta vuodessa. Päivähoito jakautuu päiväkotihoitoon (n. 240 lasta), ryhmäperhepäivähoitoon (n.50 lasta) ja perhepäivähoitoon (n.60 lasta). Lopella on kolme kunnallista päiväkotia, yksi kunnallinen ryhmäperhepäivähoitopaikka ja 20 perhepäivähoitajaa. Yksityisiä perhepäivähoitajia on kuusi. Lopella ei ole tällä hetkellä yhtään yksityistä päiväkotia tai ryhmäperhepäivähoitomahdollisuutta. Yksityisessä päivähoidossa on n. 25 lasta. Yksityistä palvelutuotantoa on edistetty yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotuksilla. Kotihoidontukea sai vuonna 2009 179 perhettä. Lopella on otettu 1.8.2007 kokeiluna käyttöön määrärahasidonnainen kotihoidon tuen Loppi-lisä. Loppi-lisää saavat perheet, joilla on alle 3-vuotias päivähoidon valintaoikeuden piiriin kuuluva lapsi. Loppi-lisän suuruus on ensimmäisestä (nuorimmasta) alle 3- vuotiaasta 160 euroa/kk ja perheen muista tukeen oikeutetuista alle kouluikäisistä lapsista 45 euroa/kk/lapsi. Loppi-lisää on 2007 alkaen maksettu n. 30 perheelle/kk:ssa. Yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä oli 31.12.2009 Lopella 16. Kokopäivähoidossa oli 312, osapäivähoidossa 31 ja esiopetuksessa 113 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2010.)

20 Koulu- ja opiskelupalvelut Perusopetuslain (628/1998, 4 ) mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sekä esiopetusta. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Lisäksi opetuksella pyritään antamaan oppilaille tietoja ja taitoja, jotka ovat elämässä tarpeellisia. Esiopetuksen tavoitteena on parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. (Perusopetuslaki 628/1998, 2.) Vuodenvaihteessa 2010 2011 Lopella oli perusopetuksessa 992, Hausjärvellä 1 099 ja Riihimäellä 3 053 oppilasta. Perusopetuslain (628/1998, 31 a ) mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (perusopetuslaki 628/1998). Lapsella ja nuorella on oikeus oppilashuoltoon esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä edelleen opiskelijahuoltoon toisella asteella. Oppilashuoltoon kuuluvat kasvun, kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin riskien sekä ongelmien ennaltaehkäisy sekä korjaava toiminta jo havaittujen vaikeuksien voittamiseksi. Vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi käytöshäiriöinä, kiusaamisena, poissaoloina, oppimisessa ja mielenterveyden häiriöinä. Oppilashuolto on toisinaan mukana myös perheen tukemisessa ja ohjaa perheenjäseniä tarvitsemansa avun piiriin. Sujuvalla kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä saadaan oppilashuoltotyöhön vaikuttavuutta ja ehkäistään ongelmien syntyä. Oppilashuoltoa varten kouluilla toimivat oppilashuoltotyöryhmät. Oppilashuoltoon kuuluvat psykologien ja koulukuraattorien palvelut. Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluiden tulee antaa perusopetuslain piirissä oleville oppilaille riittävästi tukea ja ohjausta koulunkäyntiin, jotta voidaan ehkäistä ja välttää koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Lastensuojeluasetuksen (546/1990) 2 a pykälän mukaan Lastensuojelulain (417/2007) 7 pykälässä mainittujen koulupsykologien ja koulukuraattorien työ on pyrittävä järjestämään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna. Koulupsykologien ja koulukuraattorien toiminnan tulee tapahtua pääosin koulussa. Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee osallistua alansa asiantuntijoina kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee toimia yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen sekä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen. Kouluterveydenhoitajat tekevät koululaisten terveystarkastukset vuosittain. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös lääkärintarkastus, joka tehdään 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. Oppilaiden perheitä kutsutaan mukaan terveystarkastuksiin. Riihimäellä on oma koululääkäri sekä koulufysioterapeutti yläkouluilla. Myös Lopen ja