Jyväskylän kaupunki Etelä-Keljo II:n luontoselvitys 15.10.2003
Jyväskylän kaupunki Etelä-Keljo II:n luontoselvitys 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimistolle kaavoitustarkoituksia palveleva luontoselvitys. Tarkoituksena on kuvata alueen eri biotoopit, tunnistaa luonnonarvoiltaan ja virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet sekä esittää suosituksia alueen maankäytöstä. Selvityksen teki biologian opiskelija Tuomas Talvitie 2. Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Jyväskylän kaupungin eteläpuolella, Etelä-Keljon kaupunginosassa. Jyväskylä Muurame -moottoritien länsipuolella oleva iso alue rajautuu lounaissivultaan kaupungin rajaan. Moottoritien itäpuolella on lisäksi kaksi pienempää selvitys aluetta, joista pohjoisempi rajautuu Eteläväylän, Sohlberginkadun ja moottoritien väliin ja eteläisempi on Eteläväylän, huoltoaseman ja asutuksen rajaama pienehkö metsäalue.
3. Työn suorittaminen ja menetelmät Selvitysalan luonnonympäristön nykytila selvitettiin tutustumalla olemassa olevaan karttamateriaaliin, vääräväri-ilmakuviin, selvitysalueen metsäalojen kuviotietoihin sekä maastokäyntien perusteella. Maastotyöt on tehtiin 29.8.-3.9.2003. Maastokäyntien yhteydessä kuviointia tarkennettiin metsien rakenteen, kehitysvaiheen ja metsätyyppien mukaan. Luokitus perustuu osittain Kuusipalon (1996) kasvupaikkatyyppiluokitukseen ja suotyyppien osalta luokitus on tehty Eurola ym. (1995) suokasvillisuusoppaan mukaisesti. Kuviokuvaukset on esitetty liitteessä 1. Kuviokohtainen virkistyskäyttöarvo on arvotettu heikko melko hyvä hyvä -asteikolla (liitteet 1 ja 3). Arviointien perusteena on ollut muun muassa: - sijainti - kulutuskestävyys - helppokulkuisuus - luonnontilaisuus - maisemallisuus - monipuolisuus - alueen aikaisempi virkistyskäyttö (polut) Kuviokohtaiset luontoarvot on arvioitu heikko melko heikko melko hyvä hyvä merkittävä -asteikolla (liitteet 1 ja 4). Arviointien perusteena on ollut muun muassa: - luonnontilaisuus - avainbiotoopit ja avainlajit - edustavuus - lahopuunmäärä - metsien rakenne - linnusto ja eläimistö Suositukset perustuvat Jyväskylän ympäristöviraston laatimiin käyttöluokituksiin. Käyttöluokitukset on laadittu metsänhoidollisia tarpeita silmälläpitäen, mutta ne soveltuvat myös luontoinventoinnin tarpeisiin. 4. Maaperä Selvitys alueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia. Alueen pohjoisosassa, Kauramäen alueella, maaperä on kalliomaata, mutta varsinaisia kalliopaljastumia ei selvitysalueella juurikaan ole. Saraturvetta esiintyy Härkösuon alueella, Huhtilammen ja Tilkunlammen välisillä kuviolla sekä kuvioilla n:o 61, 137 ja 148. 5. Luonnon ja maiseman yleispiirteet Selvitysalue on pinnanmuodoiltaan melko loivasti vaihtelevaa metsämaata. Alueella on harjoitettu metsätaloutta melko voimallisesti. Nuorien kasvatusmetsien ja taimikoiden osuus metsämaasta on
suuri ja metsähakkuut ovat aiheuttaneet maisemavaurioita. Merkittävän maisemavaurion aiheuttaa myös selvitysalueen halki kulkeva suurjännitevoimalinja. Voimalinjan länsipuolella sijaitsee selvitysalueen arvokkain kohde Härkösuo, joka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Natura -alue. 6. Kasvillisuus ja eläimistö Alueen metsät ovat tyypillisesti mustikkatyypin tuoreita kankaita ja käenkaali-mustikkatyypin lehtomaisia kankaita. Puolukkatyypin kuivahkoja kankaita on alueella hyvin vähän. Uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja ei maastokäyntien yhteydessä löytynyt. Maastokäyntien ajankohdasta johtuen lintuhavaintoja ei tehty. Runsaista taimikkokuvioista johtuen alueella liikkuu paljon hirviä. 7. Suositukset Moottoritien varressa olevat kuviot n:o 113, 119, 126, 127, 131 sekä 139-142 esitetään jätettäväksi suojametsäksi. Tilkunlammen rannassa olevat kuviot n:o 28, 29 ja 30 esitetään jätettäväksi maisemametsäksi. Kyseiset kuviot ovat myös Jyväskylän kaupungin metsien käyttösuunnitelmassa maisemametsää. Tilkunlammen länsipuolella sijaitseva räme (kuvio n:o 27) on kaupungin metsien käyttösuunnitelmassa suojelumetsää. sama kasvillisuustyyppi jatkuu Huhtalammen etelärannalle kuviona n:o 22. Rämeet ovat metsätaloudellisesti vähämerkityksiä, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Kuviot n:o 22 ja 27 esitetään jätettäviksi luonnontilaan suojelumetsänä. Selvitysalueen pohjoisosassa, Kauramäessä sijaitseva varttunut kuusivaltainen lehtomainen kangas kuvio n:o 114 esitetään jätettäväksi virkistysmetsäksi, mikäli sen läheisyyteen suunnitellaan asutusta. Virkistysmetsäkuvion yhtenäisyyden vuoksi esitetään myös, että nuori mäntyvaltainen lehtomainen kangas, kuvio n:o 115, joka osin sijaitsee kuvion n:o 114:n sisällä, hoidettaisiin virkistysmetsänä. Selvitysalueen keskiosassa, voimalinjan pohjoispuolella sijaitsevat, iäkkäämmät metsäkuviot n:o 12, 13, 32, 34, 39 ja 41, jotka ovat Jyväskylän kaupungin metsien käyttösuunnitelmassa jättömetsää, esitetään hoidettaviksi jättömetsinä. Lisäksi Härköojantien varressa oleva kuvio n:o 61, joka on oligotrofista sararämettä ja sarakorpea esitetään hoidettavaksi jättömetsänä. Kyseinen kuvio on luonnonarvoiltaan hyvä ja sen metsätaloudellinen merkitys on puuston kitukasvuisuuden vuoksi heikko. Kuvioita n:o 43 ja 60 esitetään hoidettavaksi virkistysmetsinä. Jättömetsien kanssa nämä kuviot muodostaisivat virkistyskäytön kannalta toimivan kokonaisuuden. Suurjännitevoimalinjan länsipuolella sijaitseva Härkösuo on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Natura -alue. Huomioitava on, että maankäyttösuositusliitteessä olevat kuviot eivät muodosta tarkkaa Natura -aluerajausta. Natura -alueen rajaukseen kuuluu kuviosta n:o 84 vain sen itäosa ja kuvioiden n:o 92, 93 ja 94 pohjoisimmat osat ovat suojelualuetta. Eteläväylän, Sohlberginkadun ja moottoritien väliin sijoittuvalla alueella oleva kuvio n:o 146 sekä osin kuviot n:o 145 ja 148 on merkitty Jyväskylän kaupungin metsien käyttösuunnitelmassa jättömetsiksi. Erityisiä luontoarvoja ei maastokäynnin yhteydessä näiltä kuvioilta kuitenkaan löytynyt.
Eteläväylän, huoltoaseman ja asutuksen rajaamalla metsäalueella sijaitsevat kuviot n:o 152 ja 153 ovat Jyväskylän kaupungin metsien käyttösuunnitelmassa merkitty virkistysmetsiksi ja ne esitetään hoidettavaksi virkistysmetsinä. Kaijanlammintien itäpuolella oleva varttunut sekapuustoinen tuoreen kankaan kuvio n:o 156 esitetään hoidettavaksi lähivirkistysmetsänä. Lähteet: - Jyväskylän kaupunki, Väärävärikuvat (kuvattu v. 2002). - Jyväskylän kaupunki kuviotiedot, lohko n:o 5. - Kuusipalo, J. 1996. Suomen metsätyypit. Kirjayhtymä Oy, Kirjapaino Oy West Point, Rauma. - Eurola, S. Huttunen, A. & Kukko-oja K. 1995: Suokasvillisuus opas. -Oulanka reports 14. 84s. Oulun yliopisto. Liitteet: - Liite 1. Kuviokuvaukset - Liite 2. Biotoopit - Liite 3. Virkistysarvot - Liite 4. Luonnonarvot - Liite 5. Maankäyttösuositukset
Liite 1. Kuviotiedot Kuvio 1. pinta-ala 0,6 ha Nuorehko kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT), jonka puuston ikä on noin 50 vuotta. Sekapuuna kuviolla kasvaa haapaa ja koivua. Kenttäkerros on ruohoinen, sen valtalajeja ovat metsäkastikka, hiirenporras, käenkaali sekä lillukka. Kuvio 2. pinta-ala 1,8 ha Pakettipelto, jossa kasvaa noin 15-vuotias koivutaimikko. Kuvio 3. pinta-ala 1,2 ha Maatalousmaa. Kuvio 4. pinta-ala 0,9 ha Koivuvaltainen nuorehko lehtomainen kangas (OMT). Puusto noin 40 -vuotiasta. Alikasvoksena kuviolla on nuorempaa kuusta ja vähän raitaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, metsäkastikka ja käenkaali. Kuvio 5. Kalankasvatuslammikko. Kuvio 6. pinta-ala 4,5 ha Yksityisiä pihoja.
Kuvio 7. pinta-ala 2,7 ha Nuori kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Puusto koostuu tiheästä kuusikosta, sekapuuna vähän koivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat Mustikka, käenkaali, metsäalvejuuri ja metsälauha. Kuvio 8. pinta-ala 4,9 ha Nuori mäntyvaltainen kuivahko kangas (VT). Puuston ikä on noin 40 vuotta. Sekapuuna kasvaa kuusta. Metsässä on harvennusuria. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat puolukka ja mustikka. Kuvio 9. pinta-ala 1,7 ha Mäntytaimikko, joka on iältään noin 20-vuotiasta. Kasvupaikkatyypiltään kuvio on tuore kangas (MT). Kuvio 10. pinta-ala 2,9 ha Kalankasvatuslammikko. Kuvio 11. pinta-ala 3,8 ha Maatalousmaa. Kuvio 12. pinta-ala 1,0 ha Kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Noin 60 -vuotias tiheä kuusimetsä sekapuuna eriikäistä haapaa ja rauduskoivua. valtalajeina mustikka ja metsäalvejuuri. Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa jättömetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi jättömetsänä.
Kuvio 13. pinta-ala 0,8 ha Varttunut tuore kangas (MT). Osin tuoreen kankaan soistumaa. Kuusivaltainen puusto on eriikäistä, vanhimmillaan noin 100 vuotiasta. Sekapuuna kasvaa vähän koivua. Kenttäkerros on mustikkavaltainen Pohjakerroksessa vallitsee metsäkerrossammal sekä korpirahkasammal. Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa jättömetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi jättömetsänä. Kuvio 14. pinta-ala 1,6 ha Koivu- / kuusitaimikko. Noin 15-vuotias. Kasvupaikkatyypiltään lehtomainen kangas (OMT). Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 15. pinta-ala 2,1 ha Nuorehko kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT), jonka puuston ikä on noin 50 vuotta. Sekapuuna kuviolla kasvaa nuorta haapaa ja koivua. Metsää on harvennettu ja kuviolla on hakkuutähteitä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, metsäkastikka, käenkaali sekä lillukka. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal, kerrossammal sekä metsäliekosammal. Kuvio 16. pinta-ala 0,7 ha Nuorta noin 25-vuotiasta harmaalepikkoa. Kuvio 17. pinta-ala 4,0 ha Nuorehko kuusivaltainen tuore kangas (MT), jonka puuston ikä on noin 50 vuotta. Sekapuuna kuviolla kasvaa koivua. Alikasvoksena on nuorempaa kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, metsäkastikka ja metsälauha. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal ja kerrossammal
Kuvio 18. Pinta-ala 1,1 ha Varttunut kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT), jonka puuston ikä on noin 70 vuotta. Sekapuuna kuviolla kasvaa koivua. Alikasvoksena kasvaa tiheästi nuorempaa kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, metsäalvejuuri, käenkaali sekä lillukka. Pohjakerroksessa vallitsee kerrossammal. Kuvio 19. Pinta-ala 1,9 ha Nuori koivuvaltainen entinen maatalousmaa. Puuston ikä on noin 50 vuotta. Sekapuuna kuviolla esiintyy mäntyä Alikasvoksena on nuorempaa kuusta. Kenttäkerros on ruohoinen, sen valtalajeja ovat vadelma, metsäkurjenpolvi sekä särmäkuisma. Kuvio 20. Pinta-ala 1,3 ha Nuori sekapuu tuore kangas (MT). Kuusi-, haapa-, koivu- ja harmaaleppävaltaisen puuston ikä on noin 25 vuotta. Kenttäkerros on heinäinen, sen valtalajeja ovat metsäkastikka ja metsälauha. Kuvio 21. Pinta-ala 0,4 ha Kuvion eteläpuoli on mustikkakangaskorpea. Puustona noin 80-vuotias kuusi ja hieskoivu. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka. Pohjakerroksessa vallitsevat korpirahka- ja korpikarhunsammal. Kuvion pohjoispuoli on kangasrämettä. Puustona on mäntyä ja hieskoivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja suopursu. Pohjakerroksessa vallitsevat kangaskynsija seinäsammal. Luonnonarvoiltaan melko hyvä.
Kuvio 22. Pinta-ala 1,4 ha Kangasräme Huhtalammen etelä- ja itäpuolella. 80-vuotias puusto on lievästi kitukasvuista mäntyä. Sekapuuna kasvaa hieskoivua ja nuorempaa kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, suopursu, tupasvilla, isokarpalo ja vaivero. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal ja jokasuonrahkasammal. Lähempänä lammen rantaa suotyyppi muistuttaa isovarpurämettä ja aivan rannassa tupasvillarämettä. Kuviolla on vanhoja mutahautoja, joissa kasvaa pullosaraa ja haprarahkasammalta. Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelumetsänä. Kuvio 23. Pinta-ala 1,3 ha Huhtalampi. Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Kuvio 24. Pinta-ala 0,3 ha Kalankasvatuslammikko. Kuvio 25. Pinta-ala 0,7 ha Kalankasvatuslammikko. Kuvio 26. Pinta-ala 3,2 ha Nuorehko kuusivaltainen tuore kangas (MT), jonka puuston ikä on noin 50 vuotta. Sekapuuna kuviolla kasvaa koivua ja vähän mäntyä. Alikasvoksena on tiheäkasvuisena nuorempaa kuusta. Kenttäkerroksen valtalajina on mustikka. Kuvio 27. Kangasräme Tilkunlammen etelä- ja länsipuolella. 80-vuotias puusto on kitukasvuista mäntyä. Sekapuuna kasvaa vähän hieskoivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja suopursu. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal, kerrossammal ja jokasuonrahkasammal. Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelumetsänä.
Kuvio 28. Pinta-ala 0,9 ha Nuori noin 35-vuotias koivuvaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuuna haapaa ja raitaa. Alikasvoksena nuorempaa kuusta. Kenttäkerros on ruohoinen, sen valtalajeja ovat vadelma, hiirenporras, mesiangervo ja ahomansikka. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa maisemametsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi maisemametsänä. Kuvio 29. Pinta-ala 1,1 ha Nuori noin 35-vuotias koivuvaltainen entinen maatalousmaa, joka sijaitsee Tilkunlammen itäpuolella. Alikasvoksena kuusen- ja lehtipuidentaimia. Kenttäkerros on ruohoinen, sen valtalajeja ovat vadelma ja mesiangervo. Lammen rannalla kasvaa kiiltopajua, kurjenjalkaa, luhtakastikkaa, suoputkea, haprarahka- ja jokasuonrahkasammalta. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa maisemametsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi maisemametsänä. Kuvio 30. Pinta-ala 2,5 ha Nuori noin 25-vuotias koivuvaltainen entinen maatalousmaa. Sekapuuna kasvaa nuorta kuusta sekä harmaaleppää. Kenttäkerros on ruohoinen, sen valtalajina on vadelma. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa maisemametsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi maisemametsänä. Kuvio 31. Pinta-ala 1,0 ha Nuorta noin 30-vuotiasta mäntyvaltaista tiheikköä. Sekapuuna kuusta ja vähän koivua. Kasvupaikkatyypiltään tuore kangas (MT). Kuvio on osin avohakkuuta. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää.
Kuvio 32. Pinta-ala 1,4 ha Mustikkakangaskorpi (MKgK). Kuusivaltaisen puuston ikä on noin 80 vuotta. Sekapuuna kasvaa hieskoivua sekä yksi iso haapa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka sekä paikoin luhtakastikka. Pohjakerroksessa vallitsevat korpirahka- ja korpikarhunsammal. Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa jättömetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi jättömetsänä. Kuvio 33. Pinta-ala 0,9 ha Avohakkuu aukea. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 34. Pinta-ala 1,8 ha Varttunut kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT), jonka puuston ikä on noin 100 vuotta. Sekapuuna kuviolla kasvaa koivua. Alikasvoksena kasvaa nuorempaa kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha. Pohjakerroksessa vallitsevat kerrossammal, seinäsammal ja isokynsisammal Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa jättömetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi jättömetsänä. Kuvio 35. Pinta-ala 0,7 ha Nuori noin 30-vuotias kasvatusmännikkö. Sekapuuna kasvaa vähän kuusta. Kasvupaikkatyypiltään tuore kangas (MT). Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 36. Pinta-ala 2,5 ha Avohakkuu aukea. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää.
Kuvio 37. Pinta-ala 0,4 ha Nuori noin 25-vuotias kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Osin kuvio on nuorempaa koivu- ja harmaaleppäpöheikköä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 38. Pinta-ala 1,9 ha Varttunut noin 85-vuotias kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuuna vähän rauduskoivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja käenkaali. Pohjakerroksessa vallitsevat seinä-, kerros-, ja isokynsisammal. Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 39. Pinta-ala 5,3 ha Varttunut noin 85-vuotias kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuuna rauduskoivua. Kuviolta löytyy melko hyvin koivu- ja kuusilahopuuta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja käenkaali. Pohjakerroksessa vallitsevat seinä-, kerros-, ja isokynsisammal. Luonnonarvoiltaan hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa jättömetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi jättömetsänä. Kuvio 40. Pinta-ala 2,1 ha Noin 15-vuotias mäntytaimikko. Sekapuuna kasvaa koivua. Kuvio on kasvupaikkatyypiltään lehtomainen kangas (OMT). Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää.
Kuvio 41. Pinta-ala 1,0 ha Varttunut noin 80-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna vähän rauduskoivua. Metsä on harvennettua ja maassa on melko paljon hakkuutähteitä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa jättömetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi jättömetsänä. Kuvio 42. Pinta-ala 1,2 ha Avohakkuu aukea. Muutama mänty ja koivu on jätetty siemenpuiksi. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 43. Pinta-ala 4,5 ha Varttunut noin 80-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Metsä on tasaikäistä, alikasvosta ei juurikaan ole. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha, mutta kenttäkerros suurin osin puuttuu ja metsä on pelkästään sammaleinen. Pohjakerroksessa vallitsevat seinä-, kerrossammal. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi virkistysmetsänä. Kuvio 44. Pinta-ala 2,3 ha Nuori noin 25-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Virkistyskäyttöarvo huono. Luonnonarvoiltaan huono.
Kuvio 45. Pinta-ala 2,5 ha Noin 10-vuotias kuusitaimikko. Sekapuuna kasvaa koivua. Kuvio on kasvupaikkatyypiltään tuore kangas (MT). Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää Kuvio 46. Pinta-ala 2,6 ha Nuori noin 25-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kuusta ja koivua. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 47. Pinta-ala 1,7 ha Varttunut noin 90-vuotias kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Alikasvoksena nuoria kuusia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, metsäkastikka, metsälauha ja käenkaali. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 48. Pinta-ala 2,1 ha Nuori noin 40-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna runsaasti kuusta ja koivua. Melko väljä ja ruohoinen metsäkuvio. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat lillukka, metsäkastikka ja metsälauha. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 49. Pinta-ala 0,4 ha Avohakkuu aukea. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää.
Kuvio 50. Pinta-ala 2,7 ha Varttunut noin 90-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Alikasvoksena eri-ikäistä kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha, mutta kenttäkerros suurin osin puuttuu ja metsä on pelkästään sammaleinen. Pohjakerroksessa vallitsevat seinä-, kerrossammal. Kuvion länsilaidalla virtaa pieni metsäpuro, Härköoja. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Kuvio 51. Pinta-ala 0,7 ha Noin 25-vuotias mäntytaimikko. Kuvio on kasvupaikkatyypiltään tuore kangas (MT). Kuvio 52. Pinta-ala 2,8 ha Nuori noin 45-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kuusta ja vähän koivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja metsälauha. Kuvio 53. Pinta-ala 1,5 ha Hylätty maatalousmaa, jossa kasvaa koivu ja harmaaleppä pusikkoa. Avonaisemmilla osilla kasvaa vadelmaa ja maitohorsmaa. Kuvio 54. Pinta-ala 0,7 ha Varttunut noin 70-vuotias kuusi- ja mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Alikasvoksena runsaasti pihlajantaimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal.
Kuvio 55. Pinta-ala 3,0 ha Nuori noin 30-vuotias koivu- ja mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Alikasvoksena tiheästi kuusen- ja koivuntaimia. Kuvio 56. Pinta-ala 1,9 ha Saha Kuvio 57. Pinta-ala 0,5 ha Varttunut noin 70-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa koivua. Alikasvoksena on pihlajantaimia. Kuvio 58. Pinta-ala 0,5 ha Tilkunlampi Luonnonarvoiltaan melko hyvä. Kuvio 59. Pinta-ala 0,5 ha Noin 20-vuotias kuusitaimikko. Sekapuuna kasvaa rauduskoivua. Kuvio on kasvupaikkatyypiltään tuore kangas (MT). Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää.
Kuvio 60. Pinta-ala 1,8 ha Varttunut noin 85-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa vähän koivua. Kuviolla on paikoin tuoreen kankaan soistumia, joissa kasvaa metsäkortetta, korpikarhunsammalta, korpirahka- ja vaalearahkasammalta. Kuvion halki virtaa pieni metsäpuro, Härköoja, jonka varressa kasvaa lillukkaa, ojakellukkaa, hiirenporrasta ja mesiangervoa. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi virkistysmetsänä. Kuvio 61. Pinta-ala 1,9 ha Oligotrofinen sararäme oligotrofinen sarakorpi. Puusto on eri-ikäistä, noin 85-vuotiasta kitukasvuista mäntyä ja vähän kuusta. Kuviolla kasvaa myös katajaa ja virpapajua. Kuvion laitamilla korpisuus lisääntyy, jolloin kuusi on valtapuulaji. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat rahkasara, tähtisara, jokapaikansara. Mätäspinnoilla vallitsevat kanerva, juolukka ja puolukka. Korpisemmilla osilla kasvaa metsäkorte, rätvänä, pullosara ja maariankämmekkä. Pohjakerroksen valtalajeja ovat jokasuonrahka- ja haprarahkasammalet. Luonnonarvoiltaan hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien käyttöluokituksessa talousmetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi jättömetsänä. Kuvio 62. Pinta-ala 1,5 ha Härköojantie. Kuvio 63. Pinta-ala 0,3 ha Nuori noin 50-vuotias koivuvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa mäntyä. Alikasvoksena nuorempaa kuusta. Kuvio 64. pinta-ala 3,9 ha Rakennusmaata.
Kuvio 65. pinta-ala 0,2 ha Varastoalue. Kuvio 66. pinta-ala 0,8 ha Ruokomäentie. Kuvio 67. pinta-ala 1,3 ha Teollisuus kiinteistö. Kuvio 68. pinta-ala 0,5 ha Nuori noin 35-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa koivua. Alikasvoksena nuorempaa kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja metsälauha. Kuvio 69. pinta-ala 3,4 ha Varttunut noin 70-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha. Sammaleinen, pohjakerroksen valtalajeina seinä- ja kerrossammal. Kuvio 70. pinta-ala 0,8 ha Nuori noin 30-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Tiheä. Alikasvoksena nuorempaa kuusta.
Kuvio 71. pinta-ala 3,2 ha Varttunut noin 80-vuotias kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, käenkaali ja metsälauha. Sammaleinen, pohjakerroksen valtalajeina seinä- ja kerrossammal. Kuvio 72. pinta-ala 3,5 ha Suurjännite voimalinja. Kuvio 73. pinta-ala 0,5 ha Nuori noin 25-vuotias koivuvaltainen tuore kangas (MT). Alikasvoksena nuorempaa kuusta. Ei kovin tiheä metsä. Kenttäkerros on heinäinen, sen valtalajeja ovat metsäkastikka, mustikka ja puolukka. Kuvio 74. pinta-ala 0,7 ha Nuori noin 25-vuotias koivuvaltainen tuore kangas (MT). Alikasvoksena nuorempaa kuusta. Kenttäkerros on heinäinen, sen valtalajeja ovat metsäkastikka, mustikka ja puolukka. Kuvio 75. pinta-ala 1,3 ha Nuori noin 25-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Kuvio kuuluu osin Härkösuon naturaalueeseen. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelumetsänä.
Kuvio 76. pinta-ala 0,2 ha Avohakkuu aukea. Virkistyskäyttöarvo huono. Luonnonarvoiltaan huono. Kuvio 77. pinta-ala 0,7 ha Varttunut noin 90-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa mäntyä ja koivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka. Pohjakerroksen valtalajeina on seinä- ja kerrossammal. Kuvion härkosuon viereisellä laidalla on kapea korpireunus, jossa kasvaa kuusta, muutama tervaleppä, mustikkaa, puolukkaa, metsäkortetta sekä korpirahkasammalta. Kuvio kuuluu suurelta osin Härkösuon natura-alueeseen. Luonnonarvoiltaan hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa osin suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelumetsänä. Kuvio 78. pinta-ala 1,1 ha Noin 25-vuotias Mäntytaimikko. Sekapuuna rauduskoivun- ja kuusentaimia. Kasvupaikkatyypiltään kuvio on tuore kangas (MT). Kuvio kuuluu Härkösuon natura-alueeseen. Virkistyskäyttöarvo huono. Luonnonarvoiltaan huono. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa osin suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelumetsänä. Kuvio 79. pinta-ala 1,4 ha Härkösuon rämereunus. Kenttäkerroksen valtalajeja välipinnoilla ovat tupasvilla ja rahkasara. Mätäspinnoilla vallitsevat variksenmarja ja suopursu. Pohjakerroksessa vallitsee ruskorahkasammal. Kuvio kuuluu Härkösuon natura-alueeseen. Luonnonarvoiltaan merkittävä. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa suojelukohde. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelukohteena.
Kuvio 80. pinta-ala 1,8 ha Härkösuon nevaosa. Oligotrofinen kalvakkaneva. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat valkopiirtoheinä sekä kuvion reunamilla tupasvilla. Märemmissä kuljuissa kasvaa raatetta. Pohjakerroksessa vallitsee kalvakkarahkasammal. Kuvio kuuluu Härkösuon natura-alueeseen. Luonnonarvoiltaan merkittävä. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa suojelukohde. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelukohteena. Kuvio 81. pinta-ala 1,1 ha Härkösuon rämereunus. Oligotrofinen sararäme. Kenttäkerroksen valtalajina on jouhisara. Pohjakerroksessa vallitsee kalvakkarahkasammal. Kuvio kuuluu Härkösuon natura-alueeseen. Luonnonarvoiltaan merkittävä. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelukohteena.. Kuvio 82. pinta-ala 0,3 ha Härkösuon luhtainen laide. Puustona hieskoivua ja tervaleppää. Kenttäkerroksen valtalajina ovat kurjenjalka ja terttualpi. Pohjakerroksessa vallitsee haprarahkasammal. Kuvio kuuluu Härkösuon natura-alueeseen. Luonnonarvoiltaan merkittävä. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelukohteena. Kuvio 83. pinta-ala 0,6 ha Varttunut noin 70-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Tiheä metsä. Alikasvoksena nuorta kuusta.. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja metsälauha. Pohjakerroksessa vallitsee kerrossammal. Kuvio kuuluu osin Härkösuon natura-alueeseen. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa osin suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelumetsänä.
Kuvio 84. pinta-ala 5,3 ha Noin 25-vuotias Mäntytaimikko. Sekapuuna koivuntaimia. Kasvupaikkatyypiltään kuvio on tuore kangas (MT). Kuvio kuuluu suurelta osin Härkösuon natura-alueeseen. Virkistyskäyttöarvo huono. Luonnonarvoiltaan huono. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa osin suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelumetsänä. Kuvio 85. pinta-ala 1,4 ha Härkösuon eteläpuolinen räme. Puusto on kitukasvuista mäntyä. Kenttäkerroksen valtalajina on tupasvilla, oravanmarja ja suopursu. Pohjakerroksessa vallitsevat ruskorahkasammal, rämerahkasammal, rämekarhunsammal sekä paikoin poronjäkälät. Kuvio kuuluu Härkösuon natura-alueeseen. Luonnonarvoiltaan merkittävä. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelukohteena. Kuvio 86. pinta-ala 1,1 ha Härkösuon eteläpuolinen räme. Puusto on kitukasvuista mäntyä. Kenttäkerroksen valtalajina on laikuittain tupasvillaa, oravanmarjaa, suopursua sekä mesotrofiaa ilmentävää siniheinää. Pohjakerroksessa vallitsevat jokasuonrahkasammal ja punarahkasammal. Kuvio kuuluu Härkösuon natura-alueeseen. Luonnonarvoiltaan merkittävä. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelukohteena. Kuvio 87. pinta-ala 2,0 ha Kangasräme, osin isovarpurämettä. Puusto on lievästi kitukasvuista mäntyä. Sekapuuna kasvaa hieskoivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat suopursu, oravanmarja, puolukka ja mustikka. Pohjakerroksessa vallitsevat kangasrahkasammal, rämekarhunsammal sekä kangasrahkasammal. Kuvio kuuluu Härkösuon natura-alueeseen. Luonnonarvoiltaan hyvä. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa suojelumetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään säilytettäväksi suojelukohteena.
Kuvio 88. pinta-ala 1,3 ha Nuori noin 25-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa koivua. Alikasvoksena on kuusentaimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat metsälauha, puolukka ja mustikka. Kuviolla on paikoin tuoreen kankaan soistumia. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal ja korpikarhunsammal. Kuvio 89. pinta-ala 0,6 ha Nuori tiheä noin 30-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Alikasvoksena kasvaa koivun- ja kuusentaimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat puolukka ja mustikka. Kuvio 90. pinta-ala 1,5 ha Yksityinen piha. Kuvio 91. pinta-ala 2,5 ha Varttunut noin 65-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa mäntyä. Alikasvoksena on pihlajantaimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, metsäalvejuuri ja metsälauha. Pohjakerroksen valtalajeina ovat seinäsammal, kerrossammal sekä korpikarhunsammal Kuvio 92. pinta-ala 2,1 ha Täyttömaata.
Kuvio 93. pinta-ala 0,8 ha Varttunut noin 70-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa koivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha. Pohjakerroksen valtalajeina ovat seinäsammal ja kerrossammal. Kuviolla on auton- yms. Romua. Kuvio 94. pinta-ala 1,0 ha Avohakkuu aukea. Kuvio 95. pinta-ala 0,7 ha Nuori noin 25-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa koivua. Aukkoinen metsä. Suurelta osin vadelma ja kiiltopaju pusikkoa. Kenttäkerros on Heinäinen. Kuvio 96. pinta-ala 1,2 ha Entinen pelto, josta ruokamulta on ajettu pois. Paikoin koivu ja harmaaleppä pusikkoa. Kuvio 97. pinta-ala 2,5 ha Yksityinen piha. Kuvio 98. pinta-ala 0,3 ha Varastoalue.
Kuvio 99. pinta-ala 4,4 ha Yksityinen piha ja pelto. Kuvio 100. pinta-ala 1,5 ha Varttunut noin 75-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa koivua ja mäntyä. Alikasvoksena on nuorempaa kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja metsälauha. Pohjakerroksen valtalajeina ovat seinäsammal, metsälieko- ja kerrossammal. Kuvio 101. pinta-ala 0,3 ha Nuori noin 20-vuotias koivuvaltainen entinen maatalousmaa, jonka pohjakerros on ruohoinen Kuvio 102. pinta-ala 1,4 ha Teollisuus kiinteistö. Kuvio 103. pinta-ala 0,2 ha Härköojantie. Kuvio 104. pinta-ala 2,0 ha Varttunut noin 75-vuotias kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Alikasvoksena on pihlajan taimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka, käenkaali, metsäkastikka, lillukka ja metsälauha.
Kuvio 105. pinta-ala 0,2 ha Nuori noin 50-vuotias tiheä kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali ja metsäkastikka. Pohjakerroksessa vallitsevat seinä- ja kerrossammal. Kuvio 106. pinta-ala 0,2 ha Nuori noin 33-vuotias melko väljä kuusivaltainen tuore kangas (MT). Kenttäkerroksen valtalajina on metsäkastikka. Kuvio 107. pinta-ala 0,3 ha Noin 20-vuotias mäntytaimikko Kuvio 108. pinta-ala 0,7 ha Nuori noin 35-vuotias koivuvaltainen lehtomainen kangas (OMT). Alikasvoksena kasvaa kuusitaimikko. Kuvio 109. pinta-ala 0,8 ha Nuori noin 30-vuotias tiheä mäntyvaltainen tuore kangas (MT).
Kuvio 110. pinta-ala 1,6 ha Nuori noin 45-vuotias tiheä kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuuna kasvaa koivua. Kuvio 111. pinta-ala 1,6 ha Nuori noin 25-vuotias tiheä kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuuna kasvaa koivua. Kuvio 112. pinta-ala 1,2 ha Noin 20-vuotias tiheä kuusitaimikko. Kasvupaikkatyypiltään kuvio on lehtomainen kangas (OMT). Kuvio 113. pinta-ala 0,4 ha Nuori noin, 35-vuotias, tiheä mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä. Kuvio 114. pinta-ala 8,6 ha Tilkunmäki. varttunut noin 75-vuotias kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Alikasvoksena kasvaa nuorta pihlajaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali, mustikka, metsälauha ja metsäkastikka. Pohjakerroksessa vallitsevat seinä- ja kerrossammal. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi virkistysmetsänä.
Kuvio 115. pinta-ala 1,2 ha Tilkunmäki. nuori noin 30-vuotias mäntyvaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuuna kasvaa kuusta ja koivua. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi virkistysmetsänä. Kuvio 116. pinta-ala 0,5 ha Noin 20-vuotias koivu- ja kuusitaimikko Kasvupaikkatyypiltään kuvio on lehtomainen kangas (OMT). Kuvio 117. pinta-ala 0,5 ha Noin 12-vuotias, koivu- ja kuusitaimikko Kasvupaikkatyypiltään kuvio on lehtomainen kangas (OMT). Kuvio 118. pinta-ala 3,3 ha Nuori, noin 25-vuotias, tiheä kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuuna kasvaa koivua. Kuvio 119. pinta-ala 3,3 ha Nuori, noin 30-vuotias, koivuvaltainen lehtomainen kangas (OMT). Alikasvoksena kasvaa nuorempaa kuusta. Kenttäkerros on heinäinen. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä.
Kuvio 120. pinta-ala 1,8 ha Kauramäentie. Kuvio 121. pinta-ala 0,7 ha Noin 35-vuotias, koivuvaltainen entinen maatalousmaa. Alikasvoksena nuorempaa kuusta. Kuvio 122. pinta-ala 2,9 ha Tilkunlammentie. Kuvio 123. pinta-ala 1,1 ha Tilkunkatu. Kuvio 124. pinta-ala 1,3 ha Varttunut, noin 60-vuotias, kuusivaltainen tuore kangas (MT). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha. Itäpuoli kuviosta on nuorempaa koivumetsää. Kuvio rajautuu Tilkunkadun ja Tilkunlammentien väliin. Kuvio 125. pinta-ala 0,4 ha Nuori noin 30-vuotias tiheä kuusivaltainen lehtomainen kangas (OMT). Kuvio 126. pinta-ala 8,8 ha Nuori, noin 35-vuotias, koivuvaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuuna mäntyä ja paikoin haapaa. Alikasvoksena kuusentaimia. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä.
Kuvio 127. pinta-ala 0,7 ha Noin 50-vuotias tiheä mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä. Kuvio 128. pinta-ala 1,4 ha pinta-ala 0,7 ha Noin 35-vuotias koivuvaltainen entinen maatalousmaa. Alikasvoksena nuorempaa kuusta. Kuvio 129. pinta-ala 4,0 ha Noin 50-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Kuvio 130. pinta-ala 0,5 ha Pyörätie. Kuvio 131. pinta-ala 4,2 ha Noin 50-vuotias tiheä mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja metsälauha. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä. Kuvio 132. pinta-ala 1,8 ha Pelto. Kuvio 133. pinta-ala 2,8 ha Yksityinen piha.
Kuvio 134. pinta-ala 1,3 ha Entinen laidunmaa, joka kasvaa harvakseen katajaa ja nuorta kuusta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat särmäkuisma, nurmilauha, nurmipuntarpää, siankärsämö, metsäkurjenpolvi ja ahomansikka. Kuvio 135. pinta-ala 1,2 ha Varttunut noin 80-vuotias mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa koivu ja kuusi. Alikasvoksena nuorta koivua, harmaaleppää ja kuusta. Metsää on harvennettu. Kenttäkerros on heinäinen sen valtalajeja ovat metsälauha, mustikka ja puolukka. Kuvio 136. pinta-ala 3,9 ha Varttunut noin 70-vuotias kuusi- ja mäntyvaltainen tuore kangas (MT). kuusi. Alikasvoksena kasvaa kuusentaimia. Metsä on harvennettu ja kuviolla on paljon hakkuutähteitä. Kenttäkerroksessa vallitsevat metsälauha, mustikka ja puolukka. Pohjakerroksessa vallitsevat seinäsammal. Ja isokynsisammal. Kuvio 137. pinta-ala 1,2 ha Nuori noin, 45-vuotias, sekapuustoinen tuore kangas (MT). Härköoja virtaa kuvion läpi, sen varressa kasvaa hiirenporrasta, mesiangervoa ja korpikarhunsammalta. Kuviolla on pieni suonsilmäke, jossa kasvaa pullosaraa, jokapaikansaraa ja haprarahkasammalta. Kuvio 138. pinta-ala 2,3 ha Yksityisiä pihoja. Kuvio 139. pinta-ala 1,1 ha Nuori noin, 40-vuotias, tiheä kuusivaltainen tuore kangas (MT). Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä.
Kuvio 140. pinta-ala 0,6 ha Noin 15-vuotias mäntytaimikko. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä. Kuvio 141. pinta-ala 0,6 ha Lehtipuu pusikkoa. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä. Kuvio 142. pinta-ala 1,6 ha Varttunut noin 70-vuotias kuusi- ja mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Alikasvoksena kasvaa kuusentaimia. Metsä on harvennettu. Kenttäkerros on heinäinen sen valtalajeja ovat metsälauha ja metsäkastikka. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi suojametsänä. Kuvio 143. pinta-ala 1,2 ha Varttunut, noin 70-vuotias, sekapuustoinen tuore kangas (MT). Alikasvoksena kasvaa kuusenlepän- ja koivuntaimia. Metsä on harvennettu. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja vanamo. Sohlberginkadun varressa oleva kapea metsäkuvio. Kuvio 144. pinta-ala 1,8 ha Joutomaa. Paikoin harmaalepikkoa. Kuviolla on runsaasti rakennusjätettä.
Kuvio 145. pinta-ala 4,9 ha Varttunut, noin 90-vuotias, sekapuustoinen lehtomainen kangas (OMT). Puusto on eri-ikäistä mäntyä, kuusta ja koivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali, mustikka, lillukka ja metsäkastikka. Pohjakerroksessa vallitsevat seinä- ja kerrossammal. Kuviolla on pieniä soistumia. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa osin jättömetsää. Kuvio 146. pinta-ala 0,5 ha Nuorta, noin 35-vuotiasta, soistunutta koivikkoa ja kiiltopaju pusikkoa. Kenttäkerroksen valtalajina on mesiangervo. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa jättömetsää. Kuvio 147. pinta-ala 1,6 ha Joutomaa. Yhtenäistä lupiinikasvustoa, paikoin kiiltopajua. Kuvio 148. pinta-ala 1,4 ha Varttunut, noin 60-vuotias, mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa kuusta ja koivua. Paikoin soistumia. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa osin jättömetsää. Kuvio 149. pinta-ala 0,7 ha Varttunut, noin 80-vuotias, mäntyvaltainen kuivahko kangas (VT). Alikasvoksena on nuorempaa kuusta. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka ja mustikka. Pohjakerroksen valtalajeja ovat seinä ja isokynsisammal. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa virkistysmetsää.
Kuvio 150. pinta-ala 0,8 ha Nuorta, noin 45-vuotiasta, kuusivaltaista tuoretta kangasta (MT). Sekapuuna kasvaa koivua. Alikasvoksena on nuorempaa kuusta. Paikoin tuoreen kankaan soistumia. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa virkistysmetsää. Kuvio 151. pinta-ala 0,9 ha Joutomaa, jossa kasvaa kiiltopajua, kuusen- ja koivuntaimia. Kenttäkerros on heinäinen. Kuvio 152. pinta-ala 0,6 ha Nuorta, noin 55-vuotiasta koivu- ja kuusivaltaista tuoretta kangasta. Kuvion pohjoispuolella soistuma ja pienialaisesti kangasrämettä. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa virkistysmetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi virkistysmetsänä. Kuvio 153. pinta-ala 0,7 ha Nuori raitavaltainen lehtomainen kangas (OMT). Sekapuustona nuorta koivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat vadelma, nokkonen, maitohorsma. Jyväskylän kaupungin metsien Käyttöluokituksessa virkistysmetsää. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi virkistysmetsänä. Kuvio 154. pinta-ala 0,7 ha Harmaaleppä- ja koivupusikkoa. Kuvio 155. pinta-ala 1,1 ha Yksityinen piha.
Kuvio 156. pinta-ala 1,2 ha Varttunut mäntyvaltainen tuore kangas (MT). Sekapuuna kasvaa eri-ikäistä kuusta ja koivua. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja metsäkastikka. Maankäyttösuositus: Esitetään hoidettavaksi lähivirkistysmetsänä. Kuvio 157. pinta-ala 0,5 ha Heinäinen aukea. Kuvio 158. pinta-ala 0,9 ha Kaijanlammentie. Kuvio 159. pinta-ala 0,4 ha Suurjännite voimalinja. Kuvio 160. pinta-ala 0,8 ha Varttunut noin 70-vuotias kuusivaltainen tuore kangas (MT). Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka. Pohjakerroksen valtalajeina ovat seinäsammal ja kerrossammal. Kuviolla on öljytynnyreitä yms. Romua.
154 149 140 136 104 66 64 69 43 76 160 33 37 36 12 31 6 144 5 4 3 2 116 115 119 113 72 23 58 159 62 103 120 102 107 106 101 99 100 105 90 89 83 84 78 77 74 75 73 80 81 98 94 97 96 95 93 92 87 86 32 35 45 34 40 42 41 39 38 44 59 49 60 61 67 68 70 71 63 138 137 10 24 25 13 14 16 18 21 56 57 29 28 27 30 11 22 20 26 19 53 51 54 46 50 48 47 124 122 143 145 146 148 151 150 152 153 157 158 155 156 139 141 142 131 134 133 132 135 129 123 121 130 1 7 8 9 108 109 110 114 112 111 117 118 127 125 126 15 17 85 128 65 147 88 91 52 55 79 82 0 Maankäyttosuositukset suojelumetsä (14) jättömetsä (7) virkistysmetsä (6) lähivirkistysmetsä (1) maisemametsä (3) suojametsä (9) Liite 5 Kaupunkisuunnittelutoimisto Tuomas Talvitie v. 2003 Etelä-Keljo II:n luontoselvitys 1:10000
157 153 106 107 1:10000 105 104 101 149 65 97 156 155 154 150 151 158 152 102 103 159 100 99 90 66 98 64 62 67 96 95 91 89 148 87 145 146 141 139 138 84 147 60 143 39 46 47 44 127 35 73 20 126 58 27 22 17 29 28 23 21 19 25 11 10 12 8 119 116 117 115 114 6 24 15 118 14 13 16 31 Kaupunkisuunnittelutoimisto Tuomas Talvitie v. 2003 123 121 30 18 37 36 33 32 heikko (83) melko heikko (27) melko hyvä (10) hyvä (4) merkittävä (6) ei luontoarvoja (0) Luontoarvot 26 124 45 38 57 128 125 129 74 34 56 120 130 54 76 75 52 55 77 132 53 122 135 131 144 134 82 48 41 40 81 80 79 78 133 51 50 49 42 72 83 59 43 86 71 85 142 160 136 137 61 70 63 140 68 69 94 93 92 88 Etelä-Keljo II:n luontoselvitys Liite 4 0 9 5 112 111 110 109 108 3 7 4 2 1 113
157 153 106 107 1:10000 105 104 101 149 65 97 156 155 154 150 151 158 152 102 103 159 100 99 90 66 98 64 62 67 96 95 91 89 148 87 145 146 141 139 138 84 147 60 143 46 47 56 120 127 35 73 20 126 58 27 22 17 29 28 23 21 19 25 11 10 12 8 119 116 117 115 114 6 24 15 118 14 13 16 31 Kaupunkisuunnittelutoimisto Tuomas Talvitie v. 2003 123 121 30 18 37 36 33 32 heikko (73) melko hyvä (33) hyvä (22) Virkistysarvot 26 124 45 38 57 128 125 129 74 34 0 39 44 130 54 76 75 52 55 77 132 53 122 135 131 144 134 82 48 41 40 81 80 79 78 133 51 50 49 42 72 83 59 43 86 71 85 142 160 136 137 61 70 63 140 68 69 94 93 92 88 Etelä-Keljo II:n luontoselvitys Liite 3 0 0 9 5 112 111 110 109 108 3 7 4 2 1 113
157 153 106 107 1:10000 105 104 101 156 97 149 65 155 154 150 151 158 152 102 103 159 100 99 90 66 98 64 62 67 96 95 91 89 148 87 145 146 141 139 138 136 84 60 143 46 47 56 120 127 35 73 126 58 27 22 17 29 28 23 21 19 25 8 119 116 117 11 10 12 115 114 6 24 15 118 14 13 16 31 Kaupunkisuunnittelutoimisto Tuomas Talvitie v. 2003 123 18 121 30 36 37 20 Biotoopit avohakkuualue tai nuori taimikko nuori metsä varttunut metsä suo vesistö maatalousmaa asutus rakennettumaa joutomaa 33 32 26 124 45 38 57 128 125 129 74 34 0 39 44 130 54 76 75 52 55 77 132 53 122 135 131 144 134 82 48 41 40 81 80 79 78 133 51 50 49 42 72 83 59 43 86 71 85 142 160 147 137 61 70 63 140 68 69 94 93 92 88 Etelä-Keljo II:n luontoselvitys Liite 2. 0 0 9 5 112 111 110 109 108 3 7 4 2 1 (20) (51) (41) (7) (6) (7) (6) (16) (6) 113