Opetussuunnitelma, sivuaineet 2016-2017 2310300 Alkukasvatuksen perusopinnot (25op)... 2 2332200 Integroiva taide- ja taitokasvatus (25op)... 7 2330500 Kotitaloustiede, perusopinnot (25op)... 13 2330680 Kotitaloustiede, aineopinnot (SIVUAINE) (35op)... 18 2331600 Kuvataide, perusopinnot (25op)... 26 2331800 Käsityötiede, teknologiakasvatus/tekninen työ (25op)... 33 2330800 Käsityötiede, perusopinnot (25op)... 45 2330980 Käsityötiede, aineopinnot (SIVUAINEENA) (35op)... 50 2331500 Liikunta, perusopinnot (25op)... 59 2310000 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60op)... 63 2332000 Musiikkikasvatus, perusopinnot (25op)... 82 2331700 Äidinkieli ja kirjallisuus, perusopinnot (25op)... 93 1
Opetussuunnitelma 2310300 Alkukasvatuksen perusopinnot (25op) Basic Studies for Teaching the School Beginners Alkukasvatuksen perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on hyvät valmiudet suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää vallitsevia opetussuunnitelmia kokonaisvaltaisesti. Opiskelijalla on hyvät valmiudet toteuttaa eheytettyä opetussuunnitelmaa esi- ja alkuopetuksessa. Hän tietää esi- ja alkuopetusikäisen lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat keskeiset yksilölliset (esim. fyysinen, sosio-emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys, temperamentti- ja persoonallisuuspiirteet, motivaatio) ja ympäristötekijät (luokan ilmapiiri, opettajan ohjausvuorovaikutus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö). Opiskelija osaa soveltaa hankkimaansa tietoa ja taitoa lapsen kehityksen, opiskelun ja oppimisympäristöjen havainnoinnissa, seurannassa ja pedagogisessa arvioinnissa. Hän saa hyvät valmiudet soveltaa hankittuja tietoja ja taitoja esiopetuksen sisältöalueiden ja perusopetuksen vuosiluokkien 1-2 oppiaineiden näkökulmasta, ja voi jatkaa opintojaan alkukasvatuksen aineopinnoissa (35 op). Lapsen laaja-alainen kasvu ja kehitys ja sen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa 6 op Oppimistaitojen perusteet 6 op Uskonto, etiikka ja monikulttuurisuus 4 op Ilmaisun monet muodot 9 op 0-5 2310301 Lapsen laaja-alainen kasvu ja kehitys ja sen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa (6op) Supporting Children s Inclusive Growth and Development in Preschool and Early Elementary Education Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee esi- ja alkuopetuksen ohjaavan koulutusjärjestelmän sekä ikävaiheen pedagogiikan lähtökohdat. Hänellä on hyvät valmiudet opetussuunnitelmalliseen integrointiin ja eheyttämiseen sekä lapsen eheän opinpolun luomiseen instituutiorajat ylittävän yhteistyön avulla. Opiskelija tuntee keskeisiä lapsen kehityksen yksilöllisiä tekijöitä (esim. temperamenttipiirteet, motivaatio, minäkuva, itsesäätelytaidot) ja yhteisöllisiä tekijöitä (luokan ilmapiiri, opettajan ohjausvuorovaikutus, lasten vertaissuhteet). Opiskelija osaa arvioida lasten oppimisvalmiuksia ja oppimaan oppimista, ja hän tunnistaa erityisen tuen tarpeita ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä ja prosesseja. Opiskelija osaa soveltaa kasvatus- ja kehityspsykologista tietouttaan opettajan työssä ja hänellä on valmiuksia sekä yhteistyöhön kotien kanssa että moniammatilliseen yhteistyöhön. 2
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, lapsen oppiminen ja kehitys alkukasvatuksen sosiokulttuurisessa ympäristössä, erilaiset pedagogiset toteutustavat (leikki pedagogisena ilmiönä, eheyttäminen), kasvatus- ja kehityspsykologiset tutkimukset ja niiden tulkinta. Oppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen arviointi ja opetussuunnitelmatyö. Oppilaan kouluhyvinvoinnin tukeminen. Varhaiserityisopetus. Keskusteluluennot 46 t, josta (20 t) suurryhmäopetusta, harjoitukset 14 t ja tentti 2 t. Verkkotehtävät ja kirjalliset tuotokset 18 t. Itsenäistä työskentelyä 82 t. Toteutustavat Keskusteluluennot, pienryhmäopetus, opetuksen havainnointi ja tutkimusperusteinen kirjallinen tuotos, tehtäväosiot Moodlessa ja tentittävä kirjallisuus Tenttikirjallisuus: T. Aro & M-L. Laakso (toim.) 2013. Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Hytönen, J. 2008. Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä. (sov. osin). WSOY. Oheismateriaalit: Erilliset opintotehtäviä tukevat artikkelit. Aktiivinen osallistuminen keskusteluluennoille ja harjoituksiin, verkkotehtävät ja kirjalliset tuotokset hyv/hyl. Tentti (luennot, harjoitukset ja kirjallisuus) 0-5. Opettajat Vastuuopettaja: lehtori, alkukasvatus Edellytykset Monialaiset opinnot. Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op, Orientaatio opettajuuteen 2 op ja Orientoiva harjoittelu 3 op. Opinto-oikeus: Alkukasvatuksen perusopintoihin opinto-oikeuden saaneet. 2310302 Oppimistaitojen perusteet (6op) Foundations of learning skills Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa alkukasvatusikäisen lapsen oppimistaitojen perusteet äidinkielen, matematiikan ja luonnontieteen alueella. Opiskelija harjaantuu ohjaamaan lasta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa, matemaattisen ja luonnontieteellisen ajattelun kehittymisessä, oppimisstrategioissa sekä erilaisten ajatteluoperaatioiden opiskelussa. Opiskelija tunnistaa keskeiset haasteet kouluaan aloittavien lasten kielellisten ja matemaattisten taitojen oppimisessa sekä osaa soveltaa tietoa niin lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kuin matematiikan vaikeuksissa. Hän osaa integroida keskeisiä oppisisältöjä integroiviksi oppimisprojekteiksi. 3
Opiskelija osaa myös suunnitella, toteuttaa ja arvioida pienimuotoisia tutkimuksia ja kokeita sekä soveltaa näitä taitoja alkukasvatusikäisten lasten tutkivan oppimisen ohjaamiseen sekä luokassa että luokan ulkopuolella monipuolisesti koulun lähiympäristöä hyödyntäen. Peruslukutaidon, lukukäsitteen ja aritmeettisten taitojen kehittyminen ja opettaminen (opettamisen peruselementit ja erilaiset strategiat). Luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten ja luonnontieteellisten taitojen seuranta ja arviointi. Opiskelustrategiat ja metakognitiiviset taidot. Lasten kirjallisuus, opetusmateriaalit, oppimispelit ja muut tieto- ja viestintäteknologiset välineet ja materiaalit. Monilukutaidon vahvistaminen. Lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja ajattelutaitojen yksilöllinen oppiminen ja ohjaaminen. Tutkivan oppimisen menetelmän soveltaminen alkuopetukseen. Kontaktiopetus 78 t, josta äidinkielen luennot 10 t ja harjoitukset 16 t, luonnontieteen luennot 2 t ja harjoitukset 22 t, matematiikan luennot 12 t ja harjoitukset 14 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 82 t. Tenttikirjallisuus: Aho ym. 2004. Opetus, opiskelu ja oppiminen ympäristö- ja luonnontiedossa Hannula, M. M. & Lepola, J. 2006. Kohti koulua kielellisten, matemaattisten ja motivationaalisten valmiuksien kehitys. Turun yliopisto: Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja, A: 205. (soveltuvin osin) Kinnunen R. 2003. Miksi kertotauluun kompastuu? Lukujen hallinta oppimisen perustana. Turun yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus. Oheismateriaali: Lerkkanen, M.K. 2006. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. LukiMat-verkkopalvelun Matematiikan Tietopalvelu-sivut: http://www.lukimat.fi/matematiikka/tietopalvelu (soveltuvin osin) Räsänen, P. ym. 2004. Matematiikka näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, Koulutuksen tutkimuslaitos. (soveltuvin osin) Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen ja harjoitustyöt hyv/hyl. Tentti (luennot, harjoitukset ja kirjallisuus) 0-5. 4
2310304 Ilmaisun monet muodot (9op) Forms of expressive arts Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa integroida liikunta-, kuvataide-, musiikki-, teknologia- ja draamakasvatusta esi- ja alkuopetusikäisten opetuksessa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida monipuolisia harjoituksia taide- ja taitokasvatuksen sisältöalueista. Opiskelija osaa dokumentoida ja analysoida taitoja harjaannuttavia ja luovia oppimisprosesseja. Lisäksi opiskelija ymmärtää taito- ja taideaineiden yhteydet lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja oppimiseen. 6-- 8-vuotiaiden lasten musiikillisen, motorisen, kuvallisen ja käsityöllisen ilmaisun kehityksen pääpiirteet. Alkukasvatuksen taide- ja taitoaineiden pedagogiikan perusteet. Käytännön harjoitukset eri taide- ja taitoaineiden osa-alueilla. Oppiaineiden integroinnin mahdollisuudet sekä taito- ja taideaineiden sisällä että myös muiden koulun oppiaineiden kanssa. Kontaktiopetus 94 t, josta suurryhmäopetus 4 t ja pienryhmäopetus 90 t. Itsenäistä työskentelyä 149 t. Pienryhmäopetus jakaantuu eri taidekasvatuksen osa-alueilla: musiikkikasvatus 20 t, liikuntakasvatus 20 t, draamakasvatus 20 t, kuvataidekasvatus 10 t, käsityö/teknologiakasvatus 20 t Toteutustavat Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen ja opintojaksolla annettujen opintotehtävien suorittaminen Opintojakson yhteydessä ilmoitettava materiaali. Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen hyv/hyl. Opintojaksolla annettujen opintotehtävien suorittaminen 0-5. 2310305 Uskonto, etiikka ja monikulttuurisuus (4op) Religion, Ethics and Multiculturalism Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa määritellä alkukasvatuksen uskonto- ja eettisen kasvatuksen teoreettiset ja juridiset lähtökohdat sekä siihen liittyvät opetussuunnitelmalliset perusteet. Lisäksi hän pystyy selittämään ja soveltamaan uskonto - ja eettisen kasvatuksen oppiaineksen keskeiset sisällöt esi- ja alkuopetusikäisten opetuksessa ottaen huomioon lapsen kehitystason ja muut oppisisällöt. Opiskelija paikantaa monikulttuurisuuden haasteet koulun ja yhteiskunnan arjessa ja ottaa käyttöön valmiuksia toimia opettajana monikulttuurisessa alkukasvatuksessa. Hän analysoi rooliaan katsomukseen, eettisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvänä nykyajan kasvattajana. 5
Esi- ja alkuopetuksen uskonto- ja eettisen kasvatuksen lähtökohdat, opetussuunnitelmat, oppisisällöt sekä työtavat. Monikulttuurisuus tämän ajan yhteiskunnassa. Opettaja kasvattajana monikatsomuksellisessa ja - kulttuurisessa koulussa ja yhteiskunnassa. Oppilaan katsomukselliset, eettiset ja monikulttuuriset valmiudet asioiden kohtaamisessa ja käsittelyssä. Kontaktiopetus 30 t, josta luennot 8 t ja harjoitukset 8 t (uskonto ja etiikka), luennot 6 t ja harjoitukset 8 t (monikulttuurisuus). Tentti 2 t. Vertaisryhmätyöskentely Moodlessa 45 t. Itsenäinen työskentely 31 t. Toteutustavat Yhteensä 108 t: kontaktiopetusta 32 t ja opiskelijan itsenäistä työtä 76 t. Luentojen lisäksi tentittävä kirjallisuus: Hilska, P.& Kallioniemi, A.& Luodeslampi, J. (toim.).2005. Uskontokasvatus monikulttuurisessa maailmassa. Outi Soilamo Opettajan monikulttuurinen työ. Turun yliopisto. 2008.( http://urn.fi/urn:isbn:978-951-29-3520-8 ) Oheismateriaali: Harjoituksissa ajankohtaista verkkomateriaalia katsomus- ja monikulttuurisuuskasvatuksen alalta. 0-5 6
Opetussuunnitelma 2332200 Integroiva taide- ja taitokasvatus (25op) Integrating Arts Education Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää erilaiset integroinnin lähtökohdat ja eri oppiaineiden sekä erilaisten sisältöjen laaja-alaisen integroinnin tavoitteet, käsitteistön ja toimintatapoja. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa erilaisia integroivia projekteja yhteistyössä koulun, ympäröivän yhteisön ja sen eri instituutioiden kanssa. Opiskelija osaa käyttää sosiaalisia medioita sekä tuottaa merkityksiä erilaisten musiikillisten, visuaalisten, verbaalien ja muiden mahdollisten ilmaisutapojen avulla ja välillä. Opiskelija kykenee soveltamaan erilaisia taiteen ja taitojen tutkimuksen menetelmiä käytännön opetustyössä ja omassa ilmaisussaan sekä yhteisöllisessä laajaalaisessa toiminnassa. Opiskelija osaa soveltaa tutkivaa oppimista avoimen ongelman ratkaisussa ja ryhmän toiminnassa. Integroivan taide- ja taitokasvatuksen perusteet 6 op Taide- ja taitokasvatuksen tutkimusmenetelmiä ja teorioita 4 op Tutkiva oppiminen taide- ja taitokasvatuksessa 12 op Vuorovaikutustaidot ja voimaantuminen 3 op Esitetään erikseen kunkin opintojakson kohdalla. Esitetään erikseen kunkin opintojakson kohdalla. Esitetään erikseen kunkin opintojakson kohdalla. 2332205 Integroivan taide- ja taitokasvatuksen perusteet (6op/6ov) Basics of Integrating Arts Education Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys integroinnin käsitteen eri ulottuvuuksista ja olemuksesta eri oppiaineiden, hankkeiden, projektien sekä yhteisössä ja sen eri instituutioiden kanssa yhteistyössä - sekä koulussa toimimisen näkökulmista. Hän kykenee soveltamaan omia vahvuusalueitaan integroiden osaamistaan yhteistoiminnallisesti muiden toimijoiden kanssa erilaisten oppiaineyhdistelmien ja projektien yhteydessä yksilöiden, koulun, yhteiskunnan sekä kansainvälisellä tasolla toimittaessa. 7
Opintojaksolla esitellään eri oppiaineiden näkökulmia tiedon ja taidon käsitteisiin ja niiden yhtenevyyksiin sekä eroihin. Erilaisiin hankkeisiin ja produktioihin tutustumalla avataan yhteisöllisen työskentelyn avainkysymyksiä yksilön, yhteisön oppiaineiden ja eri taidon ja taiteen alueiden sekä kulttuurien välisistä näkökulmista. Opiskelija hahmottelee itselleen tyypillisiä integraation alueita harjoitusten yhteydessä. Keskusteleva ja osallistuva kontaktiopetus 42 t. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja omaehtoisten oppimistehtävien suorittaminen hyväksytysti, itsenäinen työskentely 120 t. Jakku-Sihvonen, R. (toim.). 2006. Taide- ja taitoaineiden opetuksen merkityksiä. Teatterikorkeakoulu. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja nro 39. Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim.) 2008. Pedagoginen hyvinvointi. Kasvatusalan tutkimuksia- Research in Educational Scences 41. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura. Kurkela, K. 1993. Mielen maisemat ja musiikki: musiikin esittämisen ja luovan asenteen psykodynamiikkaa. Räsänen, M. 2008. Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Ruokonen, I., Rusanen, S. & Välimäki, A-L. 2009. Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Saatavana Internetissä: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/3ade1cb7-b61e-4c73-b0a8-b0305b3f927b Shusterman, R. 2004. Taide, elämä, estetiikka. Pragmatistinen filosofia ja estetiikka. Tammerpaino. Tampere. Uusikylä, K. 1997. Uusikylä, K. 2002. Isät meidän. Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. Atena. Grossberg, L. 1995. Mielihyvän kytkennät. Risteilyjä populaarikulttuurissa. Herkman, J. 2007. Kriittinen mediakasvatus. Kellner, D. 1998. Mediakulttuuri. Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2009. Medialukutaidot, osallisuus ja mediakasvatus. Owens, A. & Barber, K. 1998. Draama toimii. Helsinki: JB-kustannus. Owens, A. & Barber, K. 2002. Draamasuunnistus. Helsinki: Draamatyö. Bowell, P. & Heap, B. H. 2005. Prosessidraama polkuja opettamiseen ja oppimiseen. Helsinki: Draamatyö. Toivanen, T. 2007. Lentoon, draama ja teatteri koulussa. Helsinki: WSOY; Toivanen T.2019 Kasvuun, 1 8 -vuotiaiden draamakasvatusta. Helsinki: WSOY. 8
Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen, sosiaalinen toiminta oppimisympäristöissä. 2332211 Taide- ja taitokasvatuksen tutkimusmenetelmiä ja teorioita (6op) Art-Based Research Methods and Theories Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa erilaisia taiteen ja taitojen tutkimusmenetelmiä käytännönläheisesti ja hyödyntää sekä kasvatustieteen että kulttuurintutkimuksen teoreettisia näkökulmia tutkimuksessa, ilmaisussa ja opetustyössä. Opintojaksolla käsitellään käytännönläheisesti erilaisia taide- ja taitokasvatuksen tutkimusmenetelmiä ja teorioita. Eri alueiden asiantuntijat esittelevät omia tutkimuksiaan ja menetelmiään alueiden vaihtuessa vuosittain. Taiteiden ja taitojen oppimista ja opettamista tutkitaan oman ilmaisun kautta erilaisista menetelmällisistä ja teoreettisista lähtökohdista, myös koulutyön kontekstissa. Luennot 40 50 t, aktiivinen osallistuminen opetukseen ja harjoitustöiden suorittaminen, oma työ 112 122 t. Ahonen, K. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Tampere: Tammer-Paino Oy. Torvinen, J. & Padilla, A. (toim.) 2005. Musiikin filosofia ja estetiikka. Kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä. Helsinki: Yliopistopaino. Metsämuuronen, J. 2007. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä, opiskelijalaitos. (2. laitos, 4. painos), Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Metsämuuronen, J. 2008. Monimuuttujamenetelmien perusteet. Metodologia-sarja 7. (2. uud. painos). Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Metsämuuronen, J. 2009. Metodit arvioinnin apuna. Perusopetuksen oppimistulosarviointien ja seurantojen menetelmäratkaisut Opetushallituksessa. Opetushallitus. Helsinki: Edita Prima Oy. Pintrich, P. & Schunk, D. 2002. Motivation in Education. Theory, Research, and Applications. (2. painos.) Upper Saddle River: Merrill Prentice Hall. Louhivuori, J., Paananen, P. & Väkevä, L. (toim.) 2009. Musiikkikasvatus. Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Suomen Musiikkikasvatusseura FiSME r.y. Vaasa: Ykkös-Offset Oy. Gardner, H. 2006. Multiple Intelligences. New Horizons. New York: Basic Books. Hallam, S. 2002. Musical Motivation: towards a model synthesising the research. Music Educa-tion Research, 4 (2), 225 244. 9
Elliott, D. J. 1995. Music Matters. A New Philosophy of Music Education. Oxford: Oxford University Press. Bamford, A. 2006. The Wow Factor. The Global research compendium on the impact of the arts in education. Unesco. Second edition. New York: Waxmann Münster. Juvonen, A. & Anttila, M. (toim.) 2006. Challenges and visions in school music education: Focusing on Finnish, Estonian, Latvian and Lithuanian music education realities. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. Csikszentmihalyi, M. 1990. Flow: the Psychology of Optimal Experience. New York: Harper & Row. Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, S. 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Juva: WSOY. Elovirta, A. & Lukkarinen, V. (toim.) 1998. Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa. Barnard, M. 2001. Approaches to understanding visual culture. Schneider Adams, L. 1996. The methodologies of art, an introduction. Kress, G. & Leeuwen, T. 1996. Reading images. The grammar of visual design.; Hannula, M., Suoranta, J. & Vadén, T. 2005. Artistic research - theories, methods and practices.; Rossi, L-M. & Seppä, A. 2007. Tarkemmin katsoen visuaalisen kulttuurin lukukirja. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen 2332212 Vuorovaikutustaidot ja voimaantuminen (5op) Interaction Skills and Empowerment Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa vuorovaikutuksen ja ryhmäytymisen teorioita. Opiskelija osaa analysoida ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työskentelyotteen mahdollisuuksia taitoja taidepainotteisessa toiminnassa. Opiskelija osaa analysoida omaa yhteisöllistä oppimistaan ja kehittää edelleen improvisaation sekä tulkinnan taitojaan. Opiskelija kokee voimaantumista ryhmädynaamisissa prosesseissa. Opintojaksolla tutustutaan toiminnallisesti, etenkin draaman keinoin, vuorovaikutustaitojen tekijöihin: kehoilmaisuun ja liikkeeseen, äänen ja puheen tuottamiseen erilaisissa sosiokulttuurissa ryhmätilanteissa. Opintojaksolla korostetaan taiteen osallistavaa ja tutkivaa roolia. Tutkitaan erilaisia rooleja ohjaajana ja osallistujana. Luodaan käytännöllis-teoreettinen orientaatio vuorovaikutustaitoihin liittyviin osa-alueisiin. Perehdytään kurssialueeseen liittyvään teoriakirjallisuuteen. 10
Yksilöllinen työskentely ja ryhmässä oppiminen. Kurssin aikana tehdään itsenäisesti yksilöllinen oppimispäiväkirja, joka sisältää kirjaesseen, kurssin oppimistehtävät ja reflektoinnin. Ajankohtainen kirjallisuus sovitaan, verkkomateriaaleihin tutustutaan annetun listan mukaan. Muu opiskelumateriaali sovitaan valittavien teemojen mukaan. Kontaktiopetus 34 t, josta luennot 10 t ja harjoitukset 24 t. Itsenäinen työskentely 101 t. Varsinaista tenttiä ei ole, vaan kurssin aikana perehdytään kaikille pakolliseen kirjallisuuteen sekä valitaan annetusta oheiskirjallisuuslistalta itselle sopivaa luettavaa, josta tehdään essee. Kirjallisuus kaikille: Siitonen, J. 2007. Voimaantumisen viitekehys. http://www.tyhjoverkosto.fi/materiaalit/seminaarit/siitonen.pdf Siitonen, J. & Robinson, H. 2001. Pohdintaa voimaantumisesta. Teoksessa Järvisalo, L. (toim.) Muutoksen kautta kasvuun. Kotilo ry:n julkaisuja. 61 72. Oheiskirjallisuus + jaettava kirjalista, josta valitaan perusta omaan esseeseen. Heikkilä, J. & Heikkilä, K. 2005. Voimaantuminen työyhteisön haasteena. Bardy et al. (toim.) 2007. Taide keskellä elämää. Kiasman julkaisuja 106, 155-159. Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun opettajankoulutuslaitos. http://herkules.oulu.fi/isbn951425340x/isbn951425340x.pdf Sava, I. & Vesanen-Laukkanen, V. (toim.). 2004. Taiteeksi tarinoitu oma elämä. Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn ja keskusteluihin sekä tehtävien hyväksytty (3) suorittaminen. Oppimispäiväkirja, joka sisältää koetut ja annetut tehtävät ja niiden reflektoinnit. Avainsanat sosiokulttuurinen ja yhteisöllinen oppiminen 2332213 Tutkiva oppiminen taide- ja taitoaineissa (8op) Progressive Inquiry in Arts Education Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tutkivaa oppimista avoimen ongelman ratkaisussa ja ryhmän toiminnassa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida taide- ja taitoaineita integroivia projekteja ja syventää aineenhallintaansa tutkivan oppimisen kautta. Opiskelija kykenee sietämään tiedollista epävarmuutta ja moniselitteisyyttä. Opiskelija ymmärtää tietämyksen ja asiantuntijuuden hajauttamisen merkityksen moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija ymmärtää taide- ja taitoalojen erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja eheyttävässä opetuksessa. 11
Opintojaksolla opetetaan tutkivan oppimisen menetelmiä, joiden avulla opiskelijat suunnittelevat taide- ja taitoaineiden opettajia konsultoiden ongelmalähtöisen projektin sekä ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat liveroolipelin oppilaiden kanssa. Kontaktiopetus 40 t. Itsenäinen työskentely 176 t. Konsultaatiot opettajakohtaisesti, paneeli, ryhmätöitä. Opiskelijat suorittavat projektin ryhmässä soveltaen tutkivan oppimisen malleja ja hyödyntävät asiantuntijakonsultaatioita. Mahdollinen osallistuminen OpeArt-projektin tuotantoon Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R., Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 6. uudistettu painos. WSOY. Heinilä H., Kalli, P. & Ranne, K. (toim.). 2009. Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Tutkimuksia 15. Okka-säätiön julkaisuja. Hakkarainen, K., Lipponen L., Ilomäki, L., Järvelä, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Rahikainen, M. & Lehtinen, E. 1999. Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Saatavana Internetissä: http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/julkaisut/tvt_tutkivan_oppimisen_valineena.pdf Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöiden ja projektin hyväksytty suorittaminen 12
Opetussuunnitelma 2330500 Kotitaloustiede, perusopinnot (25op) Basic Studies in Home Economics Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleisnäkemys kotitaloustieteestä monialaisena tieteen- ja tiedonalana sekä tutkimuskohteena. Opiskelija osaa suunnitella ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa sekä keskustella lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä. Hän osaa valita ja käyttää kotitalouksiin soveltuvaa teknologiaa tekstiilien ja asunnon hoidossa. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kotitalouden resurssit huomioon ottavia taloudellisia ja kotitalouden hyvinvointia kehittäviä vaihtoehtoja. Hän osaa keskustella alan kysymyksistä ja arvioida ravinnon, asunnon puhtaanapidon ja perhekasvatuksen merkitystä yksilön ja perheen hyvinvoinnissa sekä kotitalouden opetuksessa. 2330511 Kotitaloustieteen tutkimus ja oppimisympäristöt (5op) Research and Learning Environments in Home Economics Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa kotitaloustieteen paikan tieteiden kentässä ja hahmottaa kotitalouden ja sen toiminnan kotitaloustieteen tutkimuskohteena. Opiskelija tuntee kotitaloustieteen keskeisimmät teoriat ja osaa nimetä kotitaloustieteen tutkimuksia. Opintojaksolla opiskelija tutustuu kotitalouden erilaisiin oppimisympäristöihin, ja opintojakson päätyttyä osaa kuvata suomalaisia kotitalouksia tilastojen ja eri tutkimusten näkökulmasta. Kotitaloustieteen tiedeluonne. Kotitaloustieteen keskeisimmät teoriat ja tutkimusparadigmat. Yleiskuva suomalaisen kotitalouden toiminnasta, toiminta-ympäristöstä ja tehtävistä. Kotitalouden oppimisympäristöt. Opetusta 42 t, josta suurryhmäopetusta 12 t ja seminaarityöskentelyä 28 t, tentti 2 t. Sähköisen tentin mahdollisuus. Itsenäinen työskentely 93 t. Opiskelija osallistuu opetukseen ja kirjoittaa esseen annetusta aiheesta. Artikkeleita osoituksen mukaan. Soveltuvin osin: Meiselman, H. 2009. Meals in Science and Practice: Interdisciplinary Research and Business Applications. Soveltuvin osin: Smith, M. G., Peterat, L. & de Zwart, M. L. 2004. Home Economics Now, Transformative Practice, Ecology and Everyday Life Soveltuvin osin: Goldsmith, E. B. 2013. Resource Management for Individuals and Families. Kuusisaari, H. & Käyhkö, L. 2014. Tutki, kehitä ja kehity: kotitalous yhteiskunnallisena oppiaineena. 13
Kotitaloustieteen väitöskirjat toimivat oheismateriaalina. Tentti: 0 5 (60 %) ja essee: 0 5 (40 %). Tentti ja essee suoritettava hyväksyttävästi. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. 2330512 Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5op) Food Preparation and Kitchen Hygiene Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita, suunnitella ja valmistaa ravitsemussuositusten ja kestävän kehityksen mukaisia ateriakokonaisuuksia, hallitsee elintarvikehygienian perusteet ja kotitalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteet sekä toimii hygieenisen ja turvallisen keittiötyöskentelytavan mukaisesti. Perusruuanvalmistusmenetelmät, elintarviketuntemus, kestävän ruuanvalmistuksen lähtökohdat. Elintarvikehygienian perusteet, mikrobiologia (mikrobit ja ruokamyrkytykset) ja keittiön omavalvonta. Kotitalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteet ja niiden turvallinen käyttö. Pienryhmäopetukseen sisältyy oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetusta 64 t, josta suurryhmäopetus 12 t, pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Dokumentoitu oppimistehtävä. Itsenäinen työskentely 70 t. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Tenttikirjat: Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2010. Utelias kokki. Elintarviketietoa ruoanvalmistajille Hatakka, M., Pakkala, P., Siivonen, P. & Turja, M. 2004. Elintarvikehygienia. Hygieniaosaaminen ja omavalvonta. Ohjeiskirjallisuus: Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. 2005. Keittiön kautta. Ruoanvalmistajan kirja Kiikka, K. & Huovila, M. 2001. Vispilästä vokkiin Aro, Mutanen, & Uusitupa, (toim.). 2012. Ravitsemustiede Hopia, A. 2009. Kemiaa keittiössä. Artikkelit osoituksen mukaan. Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0-5. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. 14
2330513 Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5op) Meal Planning and Principles of Nutrition Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita, suunnitella ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaisia ateriakokonaisuuksia ja hallitsee ravitsemuksen perusteet. Opiskelija syventää osaamistaan kotitalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteista ja turvallisesta käytöstä. Perusruuanvalmistusmenetelmien ja elintarviketuntemuksen syventäminen. Ravitsemuksen perusteet. Kotitalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteet ja turvallinen käyttö. Ateriakokonaisuuksien suunnittelu. Opetusta 64 t, josta suurryhmäopetus 12 t, pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Dokumentoitu oppimistehtävä. Itsenäinen työskentely 70 t. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Tenttikirjat: Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2010. Utelias kokki. Elintarviketietoa ruoanvalmistajille Ihanainen, M., Lehto, M. & Lehtovaara, A. 2010. Ravitsemustieto osaksi ammattitaitoa. Oheiskirjallisuus: Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R. 2005. Keittiön kautta. Ruoanvalmistajan kirja Kiikka, K. & Huovila, M. 2001. Vispilästä vokkiin Aro, Mutanen, & Uusitupa, (toim.). 2012. Ravitsemustiede Hopia, A. 2009. Kemiaa keittiössä. Artikkelit osoituksen mukaan. Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0 5. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Edellytykset 2330512 Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) 2330514 Kodin puhtaanapidon perusteet (5op) Basics of Home Cleaning and Textile Care 15
Opiskelija osaa määritellä kotitaloustyön käsitteet ja suunnittelun periaatteet. Opiskelija osaa valita, puhdistaa ja hoitaa tekstiilejä ja pintamateriaaleja. Opiskelija osaa käyttää kodin ja tekstiilien hoitoon tarkoitettuja aineita, välineitä ja koneita. Opiskelija osaa kehittää sekä kodin että kotitalouden opetustilojen puhtaanapitoa sekä keskustella puhtaanapidon merkityksestä hyvinvoinnin kannalta. Kotitaloustyön organisatoriset ja ergonomiset perusteet. Puhdistuksen perusteet. Tekstiilien ja pintamateriaalien ominaisuudet, puhdistus-, suojaus- ja hoitomenetelmät. Aineiden, välineiden ja koneiden turvallinen käyttö. Lajittelu ja jätehuolto. Opetus 60 t, josta suurryhmäopetus 18 t, pienryhmäopetusta 40 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 73 t. Tenttikirjallisuus: Aulanko, M., Hovinen, M., Kiikka, K. & Lehtinen, M-L. 2010. Teemana työ. Aulanko, M. 2010. Pesu- ja puhdistusaineet. Johdatus siivouskemiaan; Siivoustyön käsikirja. 2010. Suomen Siivousteknisten liiton julkaisuja 1:7. Tuominen, M., Routi, N. & Aalto, K. 2010. Puhdas, raikas koti Markula, R. 2003. Tekstiilitieto, soveltuvin osin. Artikkeleita osoituksen mukaan Oheiskirjallisuutta: SFS 5967. 2010. Puhtausalan sanasto. SFS 3384. 2004 (tai uudempi painos) Kotitaloussähkölaitteet. Sanasto. Artikkeleita osoituksen mukaan Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0 5 (50 %). Tentti: 0 5 (50 %). 2330515 Kotitalous taloudellisena ja sosiaalisena yksikkönä (5op) Household as an Economic and Social Unit Opiskelija osaa analysoida kotitalouden taloudellista ja sosiaalista toimintaa yhteiskunnan ja talouden muutoksessa. Opiskelija ymmärtää kotitalouden hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä. 16
A) Taloudellinen yksikkö: kuluttaminen, yhteiskunnan muutos Suomessa, kulutuksen jakaantuminen ja kulutusmenot, kotitalouden tulot, verotus ja perintö, kotitaloudet rahoitusmarkkinoilla; varat ja velat, säästäminen, sijoituskohteet sekä vakuuttaminen. B) Sosiaalinen yksikkö: sosiaali- ja terveysmenot, terveyspalvelujen käyttö, sosiaalipalvelut, sosiaaliturva sekä parisuhde. Opetusta 34 t, josta suurryhmäopetusta 32 t, tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 101 t. Suoritustapoina aktiivinen opetukseen osallistuminen ja tentti. Kontula, O. 2013. Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Verkkojulkaisu: http://vaestoliitto-fi bin.directo.fi/@bin/adb9b7efd175546e86a82def629b9381/1385644049/application/pdf/2979010/per hebarometri2013_web_1.pdf Soveltuvin osin: Kangas, O., Niemelä, M. & Raijas, A. 2013. Takaisin perusteisiin. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta. Verkkojulkaisu: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42400/takaisin%20perusteisiin.pdf?sequence=1 Soveltuvin osin: Vaarama, M. (et al.) 2010. Suomalaisten hyvinvointi 2010. Verkkojulkaisu: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/8cec7cec-5cf3-4209-ba7a-0334ecdb6e1d Oheiskirjallisuus: Heinonen, V., Raijas, A., Hyvönen, K., Leskinen, J., Litmala, M., Pantzar, M., Römer-Paakkanen, T. & Timonen, P. 2005. Kuluttajaekonomia. Lainila, L. & Säävälä, M. 2012. Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Verkkojulkaisu: http://vaestoliitto-fibin.directo.fi/@bin/3ec1225c895822269e79aa2c2a5b3e5f/1384176744/application/pdf/2007156/per hebarometri%202012_web.pdf Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen 17
2330680 Kotitaloustiede, aineopinnot (SIVUAINE) (35op) Home Economics, Intermediate studies (minor subject) Aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa budjetoida ja valmistaa erilaisten kohderyhmien tarpeet ja ravitsemussuositukset huomioon ottavaa ruokaa sekä ohjata yksilöä tai ryhmää ruuan valintaan ja valmistukseen liittyvissä kysymyksissä käyttäen kotitaloustieteen peruskäsitteistöä ja teoreettisia perusteita. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja perustella pedagogisia ratkaisujaan kotitalousopetuksessa ravitsemuksen, asumisen sekä kuluttajakasvatuksen osa-alueilla. Kotitaloustieteen opinnoissa korostuu kestävän kehityksen mukainen toiminta. Opiskelija osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kotitalousopetukseen soveltuvin keinoin. Hän osaa hyödyntää vertaispalautetta, arvioida ja kehittää omaa osaamistaan sekä seurata alan kehitystä. 2330611 Ruuanvalmistus ja ravitsemus (5op) Food Preparation and Nutrition Opiskelija osaa selittää yleisimpien erityisruokavalioiden fysiologiset perusteet sekä osaa suunnitella ja valmistaa ateriakokonaisuuksia erityisryhmille. Opiskelija tunnistaa elintarvikkeisiin liittyviä kemiallisia ja fysiologisia ominaisuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia ruuanvalmistuksen aikana. Opiskelija osaa kuvata ja keskustella ravitsemusterveyden näkökulmasta ihmisten elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä ihmisen elinkaaren aikana. Opiskelija osaa suunnitella ja ohjata ruuanvalintaa seuraavista näkökulmista: kestävä kehitys, taloudellisuus, monikulttuurisuus. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa nuorten terveyttä edistävän tapahtuman yhteistyöverkoston kanssa. Erityisryhmien ravitsemus ja erikoisruokavaliot. Kokeellinen ruuanvalmistus. Aistinvarainen arviointi. Ravitsemusterveyden edistäminen ja ruuanvalinnan näkökulmat arjessa. Opetus 74 t, josta suurryhmäopetus 22 t ja pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 61 t. Suurryhmäopetus, pienryhmäopetus, koulujen terveysrastit, tentti. Tenttikirjallisuus: Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (toim.) 2012. Ravitsemustiede. (Osoitetut kohdat) Tuorila, H., Parkkinen, K. & Tolonen, K. 2008. Aistit ammattikäyttöön.; Ravitsemussuositusten toimenpideohjelma (uusin). Oheiskirjallisuus: Contento, I. 2007. Nutrition Education. Linking Research, Theory, and Pratice. 18
RTY ry. 2009. Erityisruokavaliot. Opas ammattilaisille. Henry, C. & Chapman, C. 2002. The nutrition of handbook for food processors. Hopia, A. 2008. Kemiaa keittiössä. Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2010. Utelias kokki. Gould, M. & Voutilainen, E. 2009. Kasvissyöjäksi miksi ja miten? Mustonen, S. & Tuorila, H. 2008. Makukoulu. Makuoppituntien soveltaminen. Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille. Sitra. Verkkojulkaisu: http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/makukoulu.pdf?download=lataa+pdf Penttinen, H. & Rauramo, U. 2012. Alaluokkien makukoulu: opettajan opas. Rauramo, U. 2013. Makumatkalla. Oppimisportfolio 0 5. Koulujen terveysrastit hyväksytty/hylätty. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Edellytykset 2330512 Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) 2330513 Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5 op) 2330612 Ravitsemusinterventiot ja ruuanvalmistuksen pedagogiikka (5op) Nutrition Interventions and Food Preparation Pedagogy Opiskelija osaa suunnitella ateriakokonaisuuksia ja ohjata ruuanvalmistusta. Opiskelija soveltaa ruuanvalmistuksen pedagogiikkaa eri kohderyhmissä. Opiskelija täydentää kokeelliseen ruuanvalmistukseen liittyvää osaamistaan. Opiskelija osaa suunnitella ja järjestää erilaisia monikulttuurisia vuotuisjuhlia. Opiskelija osaa suunnitella, organisoida ja ohjata valitulle kohderyhmälle soveltuvan ravitsemusintervention. Ruuanvalmistuksen, ravitsemuksen ja pedagogiikan yhdistäminen sekä soveltaminen eri kohderyhmät huomioon ottaen. Opetusta 30 t, josta suurryhmäopetus 8 t, pienryhmäopetus 22 t. Itsenäinen työskentely 103 t. Suur- ja pienryhmäopetus, juhlaorganisointi, ravitsemuskasvatusinterventio. Oheiskirjallisuus: Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (toim.) 2012. Ravitsemustiede. 19
Contento, I. 2007. Nutrition Education. Linking Research, Theory, and Pratice. RTY ry. 2009. Erityisruokavaliot. Opas ammattilaisille. Henry, C. & Chapman, C. 2002. The nutrition of handbook for food processors. Hopia, A. 2008. Kemiaa keittiössä. Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2010. Utelias kokki. Gould, M. & Voutilainen, E. 2009. Kasvissyöjäksi miksi ja miten? Tuorila, H., Parkkinen, K. & Tolonen, K. 2008. Aistit ammattikäyttöön.; Ravitsemussuositusten toimenpideohjelma (uusin). Mustonen, S. & Tuorila, H. 2008. Makukoulu. Makuoppituntien soveltaminen. Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille. Sitra. Verkkojulkaisu: http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/makukoulu.pdf?download=lataa+pdf Penttinen, H. & Rauramo, U. 2012. Alaluokkien makukoulu: opettajan opas. Rauramo, U. 2013. Makumatkalla. Juhlaorganisointi ja ravitsemuskasvatusinterventio 0 5. Aktiivinen osallistuminen juhlaorganisoinnissa, ravitsemuskasvatusinterventiossa ja vertaispalautteen antamisessa. Edellytykset 2330512 Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) 2330513 Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5 op) 2330611 Ruuanvalmistus ja ravitsemus (5 op) 2330613 Asuminen ja asuinympäristö (5op) Living and Environment Opiskelija osaa kuvata ja arvioida asumista sekä asuinympäristön ja yhteiskunnan välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta erilaisten perheiden lähtökohdista käsin. Opiskelija osaa keskustella asumiseen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun liittyvistä haasteista kestävän kehityksen ja monikulttuurisuuden näkökulmasta. Suomalainen asuminen kansallisen ja kansainvälisen kulttuurin ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Asumisen tutkimisen lähestymistapoja ja menetelmiä. Osallistuva kansalaisuus monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Asuinympäristön laatuun vaikuttaminen. Arjen hyvinvointi asumisessa ja asuinympäristön merkitys hyvinvoinnin lähteenä perheen ja ihmisen elinkaaressa. 20
Suurryhmäopetus 2 t (aloitusseminaari). Aktiivinen osallistuminen oman lukupiirin työhön, keskustelun johtaminen vuorollaan, lukupiirin keskustelupöytäkirja, essee. Itsenäinen ja lukupiirissä tapahtuva opiskelu 133 t. Lukupiirityössä käytettävä kirjallisuus: Juntto, A. 2010. Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutoksessa. (Kaikille pakollinen lukupiirissä.) Saari, J. (toim.) 2010. Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Massa, I. & Ahonen, S. 2006. Arkielämän ympäristöpolitiikka. Bäcklund, P., Häkli, J. & Schulman, H. (toim.) 2002. Osalliset ja osaajat. Verkkojulkaisu. Heikkinen, T. & Mynttinen, E. 2010. Kollaasikaupunki. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 78. Verkkojulkaisu. Oheismateriaalia: Castaneda, A., Rask, S., Koponen, P., Mölsä, M. & Koskinen, S. 2012. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Kytö, M. 2013. Kotiin kuuluvaa. Yksityisen ja kaupunkiäänitilan risteymät. Pullin, G. 2009. Desing meets disability. Suurryhmäopetus. Aktiivinen osallistuminen lukupiirityöhön. Essee 0 5. Edellytykset Kotitaloustieteen aineopinnot 2330614 Lapset, nuoret ja kulutus (5op) Children, Young people and Consumption Opiskelija ymmärtää lapsen ja nuoren kasvua kuluttajiksi. Opiskelija osaa analysoida erityyppisten kotitalouksien kulutuskäyttäytymistä ja ohjata nuoria itsenäisen asumisen aloittamisessa. Opiskelija osaa soveltaa kuluttajatietoa kuluttajakasvatuksen opetuksessa ja hallitsee opetusmenetelmien käytön perusteet. Kotitaloudet kuluttajina. Itsenäisessä asumisessa tarvittavat tiedot ja taidot. Kestävä kuluttaminen kotitalouden eri osa-alueilla. Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet. Talouskasvatus. Media- ja teknologialukutaito. Kuluttajakasvatuksen tavoitteet ja opettaminen peruskoulussa. 21
Suurryhmäopetus 30 t. Itsenäinen työskentely 105 t. Opintojakso suoritetaan tekemällä kuluttajakasvatuksesta arvioitava opetuskokonaisuus. Opetuskokonaisuuden laatimiseen käytettävä materiaali: Kilpailu- ja kuluttajavirasto http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-fi/kuluttajakasvatus/ Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. 22
Oheiskirjallisuus: Peura-Kapanen, L. & Lehtinen, A-R. 2011. Nuorten taloudellinen osaaminen. Määrittelyä, toimijoita ja materiaaleja. Verkkojulkaisu: http://www.ncrc.fi/files/5567/2011_3_julkaisu_tokata_peura_kapanen_lehtinen.pdf Kupari, T. (toim.) 2011. Omaa kotia etsimässä - Nuorten asuminen 2010. Verkkojulkaisu: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37052/sy1_2011_omaa_kotia_etsimassa.pdf?seque nce=1 Vänskä, A. & Autio, M. 2009. Aikuisia lapsia ja lapsiaikuisia symbolinen lapsuus visualisoituvassa kulutuskulttuurissa. Verkkojulkaisu: http://www.annamarivanska.com/web/files/nt_4_2009_53_69_vanska_autio_final_version.pdf Harjoitustyö 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. 2330615 Tekstiilit, pintamateriaalit ja asuminen (5op) Textiles, Surface Materials and Housing Opiskelija osaa arvioida tekstiilien ja pintamateriaalien soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Opiskelija osaa arvioida kodin ja tekstiilien puhtaanapitoon tarkoitettujen tuotteiden tarkoituksenmukaisuutta. Opiskelija osaa suunnitella tekstiilien ja kodin hoitoon liittyviä oppimistehtäviä. Opiskelija osaa kehittää kodin, tekstiilien ja kotitalouden opetustilojen puhtaanapitoa sekä keskustella puhtaanapidon merkityksestä eri näkökulmista. Tekstiilien ja pintamateriaalien tarkoituksenmukainen ja kestävä valinta. Niiden hoidossa käytettävien välineiden ja koneiden käytettävyyden arviointi. Puhtauspalveluiden ostaminen. Kodin ja opetustilan työturvallisuus. Kodin puhtaanapidon ja tekstiilien hoidon pedagogiikka. Opetus 38 t, josta suurryhmäopetus 10 t ja pienryhmäopetus 28 t. Itsenäinen työskentely 95 t. Opintojakso arvioidaan tekemällä tekstiileihin ja kodinhoitoon liittyvä opetuskokonaisuus. Aulanko, M., Hovinen, M., Kiikka, K. & Lehtinen, M-L. 2010. Teemana työ. Heikkilä, T., Hopsu, L. & Huilaja, E. 2012. Siivoustyön käsikirja. SSTL:n julkaisuja 1:7. Tuominen, M., Routi, N. & Aalto, K. 2010. Puhdas, raikas koti Markula, R. 2003. Tekstiilitieto, soveltuvin osin. Aho, K. & Manninen, M. (toim.) 2013. Kotitalouden opetustilat ja työturvallisuus. Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Artikkeleita osoituksen mukaan. 23
Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Kodin puhtaanapidosta ja tekstiilien hoidosta arvioitava opetuskokonaisuus 0 5 Edellytykset 2330514 Kodin puhtaanapidon perusteet (5 op) 2330616 Kotitalouspedagogiikka (5-10op) Home Economics Pedagogy Opiskelija perehtyy kotitalousopetuksen ydinosaamiseen ja kasvua ja oppimista tukevaan toimintakulttuuriin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kotitalousopetuksen suunnittelun jakso-, tunti- ja tuokiotasolla sekä tietää arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa toimia kotitalouden erilaisissa oppimisympäristöissä. Työrauhan ylläpitämiseen sekä eriyttämiseen on saatu valmiuksia. Kotitalousopetuksen tehtävä ja tavoitteet. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri. Kotitalouden oppimisympäristöt, opetuksen suunnittelu, työtavat ja arviointi. Opetuksen eheyttäminen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Luokanhallinta; opettajan oikeudet ja velvollisuudet, työrauhan ylläpitäminen. Suurryhmäopetus 20 t. Itsenäinen työskentely 115 t pääaineopiskelijoille, ja sivuaineopiskelijoille 250 t. Harjoitustyö: kotitalousopetuksen seuranta (8 t) ja siitä raportointi ohjeistuksen mukaisesti. Sivuaineopiskelijat suorittavat 10 opintopistettä, johon sisältyy kotitalouden harjoittelu Savonlinnan normaalikoululla (30 t seurantaa + edellä mainitut 8 t, joista raportointi, 10 t opettamista). Oheiskirjallisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Malin, A. 2011. Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä: asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä. Haverinen, L. 2009. Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan kertomukset kotitalousopetuksen hiljaisen tiedon tulkkina. Verkkojulkaisu: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/4660/taitopedagogiikka.pdf?sequence=1 Poutala, M. 2010. Opettajan valta ja vastuu. Saloviita, T. 2008. Työrauha luokkaan. Löydä oma toimintamallisi. Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus. 2005. Osallistava opetus ja opetuskäytännöt perusasteen ylempien luokkien opetuksessa. Yhteenvetoraportti. Verkkojulkaisu: https://www.european-agency.org/publications/ereports/inclusive-education-and-classroom-practicein-secondary-education/iecp_secondary_fi.pdf 24
Oja, S. 2012. Kaikille kelpo koulu. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen. Rauramo, U. 2013. Makumatkalla. Innostavia ideoita ruokakasvatukseen. Kivilehto, K. 2011. Kyl mä varmaan kohta ymmärrän. Asunnon suunnittelu -opetusohjelma oppilaiden ajattelun ja oppimisen haastajana peruskoulun kotitalousopetuksessa. Haime, S., Huttunen, M-L., Kuikka, J., Pesonen, A. & Suoja, P. 2007. Luokanohjaajan käsikirja. Verkkojulkaisu: http://www.oph.fi/download/46530_luokanohjaajan_kasikirja.pdf Lahtinen, N. 2011. Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Cantell, H. 2011. Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Lämsä, A-L., (toim.) 2013. Verkosto vahvaksi: toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Cantell, H. 2010. Ratkaiseva vuorovaikutus. Venäläinen, S. 2010. Interaction in the Multicultural Classroom: Towards Culturally Sensitive Home Economics Education. Kyllönen, T. & Rickman, A. 2011. Henkilöturvallisuus koulussa. Opetuksen seurantaraportti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. 25
Opetussuunnitelma 2331600 Kuvataide, perusopinnot (25op) Basic Studies in Visual Arts Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa arvostaa erilaisia kuvakulttuureja, ympäristön esteettisyyttä ja kuvataiteen merkitystä yhteiskunnassa. Opiskelija osaa jäsentää ja analysoida kuvataiteen opetussuunnitelmaa ja sen sisältöalueita sekä soveltaa sen aineistoa tavoitteelliseen, integroivaan ja pedagogiseen käyttöön perusopetuksessa. Opiskelija osaa käyttää oppiaineelle ominaisia opetuksellisia lähestymistapoja ja oppimateriaaleja sekä soveltaa teknologiaa kuvataiteen opetuksessa. Opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin ja taidekasvatuksen merkityksen osana elämän kokonaisuutta. Opiskelija osaa käyttää ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita omassa kuvailmaisussaan. 2331611 Kuvataiteen oppimisen ja opettamisen perusteet, 6 op 2331612 Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilukasvatus, 6 op 2331613 Visuaalisen kulttuurin ja kuvataiteen kontekstit ja menetelmät, 6 op 2331614 Kuvataiteen tuntemus, estetiikka ja filosofia, 7 op Jokaisen opintokokonaisuuteen kuuluvan opintojakson hyväksytty suorittaminen. Opintojaksoille nimetyt materiaalit Erillisten opintojaksojen arvosanojen painotettu keskiarvo 2331611 Kuvataiteen oppimisen ja opettamisen perusteet (6op) Introduction to Learning and Teaching Visual Art Opintojakson jälkeen opiskelija osaa ottaa huomioon lasten ja oppilaiden iän, elämismaailman ja yksilöllisen erilaisuuden kuvataidekasvatuksen tavoitteellisessa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää kuvataideopetusta oppiainerajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi yhdistäen kuvataidekasvatuksen teoriaa opetuskäytäntöön. Opiskelija osaa jäsentää ja analysoida kuvataidekasvatuksen opetussuunnitelmaa ja sen sisältöalueita sekä soveltaa sen aineistoa taiteellista oppimisprosessia ja taidekasvatusta edistäväksi kuvataideopetukseksi alakoulussa. Opiskelija hahmottaa oppimisympäristön sekä kuvaympäristön merkityksen kuvataiteen oppimisessa. Opiskelija kehittää itseään kuvataideopettajana ja ymmärtää omaa taideopettajarooliaan. Opiskelija osaa käyttää oppiaineelle tyypillisiä tutkimuksellisia ja opetuksellisia lähestymistapoja ja oppimateriaaleja sekä soveltaa teknologiaa kuvataiteen opetuksessa. 26
Kuvataidekasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Perusopetuksen kuvataiteen opetussuunnitelma. Arviointi. Kuvallinen ja esteettinen kehitys. Taidekasvatuksen historia. Ajankohtaiset taidekasvatuksen keskustelut, artikkelit ja tutkimukset. Kuvataiteen oppimateriaalit ja niiden tuottaminen. Ainedidaktinen harjoittelu ja/tai projekti mahdollisuuksien mukaan yliopiston ulkopuolisen tahon kanssa. Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja ainedidaktiseen harjoitteluun. Opetukseen liittyvien kuvallisten ja kirjallisten opintotehtävien tekeminen. Omiin oppimiskokemuksiin perustuvan portfolion / oppimispäiväkirjan laatiminen. Kirjallisuuden ja luentojen tenttiminen. Toteutustavat Kontaktiopetus 70 t, josta luennot 15 t, harjoitus- ja/tai projektityöt sekä ainedidaktinen harjoittelu yht. 53 t. Itsenäinen työskentely 92 t. Omatoiminen työskentely koostuu kirjallisuuteen perehtymisestä sekä kuvallisten ja kirjallisten opintotehtävien suorittamisesta. Tentti 2 t. Räsänen, M. 2008. Kuvakulttuurit ja integroiva taideoppiminen. Taideteollinen korkeakoulu; Pääjoki, T. 1999. Reittejä taidekasvatuksen kartalla. Taidekäsityksen merkityksistä taidekasvatusteksteissä; tai Seitamaa-Oravala, P. 1990. Kuviot kuvan takana: kuvaskeemoista kuvauskeinoihin, historiallisesta orientaatiosta kognitiiviseen näkökulmaan kuvaamataidon opetuksessa. Oheiskirjallisuus: Peruskoulun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet; Koivurova, A. 2010. Kuvien rajat. Toivotut ja torjutut kuvat kuvataidetunnin sosiaalisessa tilassa; Bardy, M., Haapalainen, R., Isotalo, M. & Korhonen, P. (toim.) 2007. Taide keskellä elämää. Nykytaiteen museon Kiasman julkaisuja 106/2007; Määttä, K. (toim.) 2001. Kuvaamataidon opettajuuden näkökulmia. Lapin Yliopisto; Kettunen, K., Hiltunen, M., Laitinen, S. & Rastas, M. (toim.) 2006. Kuvien keskellä; Suvanto, T., Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P. 2004. Kuvan tekijä. Taide ja visuaalinen maailma; Pohjakallio, P. 2005. Miksi kuvista? Koulun kuvataideopetuksen muuttuvat perustelut; Salminen, A. & Koskinen, I. (toim.) 2005. Pääjalkainen: Kuva ja havainto.; Apuli-Suuronen, R. 1999. Kuvataiteen silmin. Taideteollinen korkeakoulu; 27
Forsman, A-C. & Piironen, L. 2006. Kuvien kirja. Kuvataideopetuksen käsikirja perusopetukseen; Efland, A., Freedman, K. & Stuhr, P. Postmoderni taidekasvatus. Eräs lähestymistapa opetussuunnitelmaan. Taideteollinen korkeakoulu; Kuvataideopettajat ry. http://www.kuvataideopettajat.fi/ Synnyt. Taidekasvatuksen verkkolehti. https://wiki.aalto.fi/display/synnyt/home Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja ainedidaktiseen harjoitteluun. Työetiikka ja asenne. Tenttikirjallisuuden, harjoitustöiden ja ainedidaktisen harjoittelun hyväksytty suorittaminen. Oppimiskokemuksiin perustuva portfolio / oppimispäiväkirja (työt, prosessi, arviointi). 2331612 Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilukasvatus (6op) Environmental Aesthetics, Architecture and Design Opintojakson jälkeen opiskelija osaa käyttää ympäristötaiteen, arkkitehtuurisen ajattelun sekä muotoilukasvatuksen peruskäsitteistöä ja ajattelumalleja, sekä osaa soveltaa niitä opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Opiskelija osaa kehittää taiteellisen ilmaisun kautta näkemystään ympäristöestetiikasta ja muotoilusta, sekä hyödyntää luovasti ympäristö- ja yhteisötaiteen esimerkkejä ja toimintamalleja ilmiöpohjaisen opetuksen, kasvatuksen ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä. Opiskelija osaa soveltaa kuvataiteen ja taiteentutkimuksen menetelmiä ja näkökulmia ympäristökasvatuksessa ja suunnittelussa. Ympäristötaiteen menetelmiä, käsitteistöä ja käytäntöjä. Rakennetun ympäristön esteettinen havainnointi, tutkimus, suunnittelu ja dokumentointi kuvallisin keinoin. Kestävän kehityksen osaalueet ympäristöestetiikan ja -opetuksen näkökulmasta. Taide yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena oppimisympäristönä. Opetuksen teemat ja painopisteet vaihtelevat eri vuosina. Harjoitustyöt painottuvat kolmiulotteisiin menetelmiin. Kontaktiopetus 57 t, josta luennot 9 t ja harjoitukset 45 t. Tentti 3 t. Itsenäistä työskentelyä 105 t. Oppimispäiväkirja. Tenttikirjat: Mantere, M-H. (toim.) 1995. Maan kuva. Kirjoituksia taiteeseen perustuvasta ympäristökasvatuksesta; Naukkarinen, O. 2003. Ympäristön taide; Kaukonen, H., Korpelainen, H., Räsänen, J. 2004. Arkkitehtuurin ABC. Löytöretki rakennettuun ympäristöön; Räsänen, J. (toim.) 2010. Arkkitehtuurin ABC 2. Peruskäsitteitä 28