TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2014 Luonnos: Hallitus 12.10.2011

2

SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO 2012 JA... 1 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2014... 1 1 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ... 4 1.1 KUNTAYHTYMÄN PERUSTEHTÄVÄ... 4 1.2 KUNTAYHTYMÄN VISIO 2020... 4 1.3 KUNTAYHTYMÄN ARVOT, STRATEGIAT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT... 4 1.4 TOIMINNAN ARVIOINTI JA MITTARIT... 7 1.5 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO... 8 1.6 KUNTAYHTYMÄTASOISET TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUOSILLE... 9 2012 2014... 9 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS...11... 11 2.1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAPERUSTEET 2.2 TOIMINTAVALTUUDET, SITOVUUSTASOT JA TILIVELVOLLISET... 13 2.3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 16 2.3.1 Rovaniemen ammattikorkeakoulu... 16 2.3.2 Lapin ammattiopisto... 20 2.3.3 Lapin matkailuopisto... 23 2.3.4 Lapin oppisopimuskeskus... 26 2.3.5 Lapin kesäyliopisto... 29 2.3.6 Yhteiset palvelut... 32 2.3.6.1 Yleishallinto ja hallintopalvelut... 32 2.3.6.2 Tietohallinto... 34 2.3.6.3 Kiinteistöpalvelu... 35 2.4 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSA... 37 2.5 KUNTAYHTYMÄN INVESTOINTIOSA VUOSILLE 2012 2014... 38 2.6 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSOSA... 40 3 LIIKELAITOKSEN TOIMINTA JA TALOUS...41... 41 3.1 LAPIN URHEILUOPISTO -LIIKELAITOS 3.1.1 Tuloslaskelmaosa Lapin Urheiluopisto liikelaitos... 44 3.1.2 Investointiosa Lapin Urheiluopisto liikelaitos... 45 3.1.3 Rahoitusosa Lapin Urheiluopisto liikelaitos... 46 4 KOKO KUNTAYHTYMÄN TALOUS...47... 47... 48... 49 LIITE 1: RAKENTAMISOHJELMA 2012 2016... 50 LIITE 2: SISÄISET VUOKRAT 2012... 51 LIITE 3: KUNTAYHTYMÄN KÄYTTÖTALOUSMENOT JA TULOT SEKÄ VUOSIKATE JA... 53 NETTOINVESTOINNIT VUOSINA 2006 2012, SIS. LIIKELAITOKSEN (1000 )... 53 LIITE 4: KUNTAYHTYMÄN TOIMINTATUOTOT JA KULUT... 54 4.1 KOKO KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSA 4.2 KOKO KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSOSA 4.3 KOKO KUNTAYHTYMÄN INVESTOINTIOSA LIITE 5: LAPIN AMMATTIOPISTON, LAPIN MATKAILUOPISTON JA LAPIN URHEILUOPISTON TULOKSELLISUUDEN MITTARIT LIITE 6: ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULUN TULOKSELLISUUDEN MITTARIT... 55... 56 3

1 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1.1 Kuntayhtymän perustehtävä Strategian 2020 mukaan koulutuskuntayhtymä ylläpitää ammattikorkeakoulua, joka järjestää ammattikorkeakoululain mukaista korkeakouluopetusta sekä opetusta palvelevaa, työelämää ja aluekehitystä tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Ammattikorkeakoulua kehitetään osana Lapin korkeakoulukonsernia. Koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen lakien mukaista koulutusta, oppisopimuskoulutusta, sekä työelämää palvelevaa kehittämis- ja palvelutoimintaa. Toiminta-alueellaan koulutuskuntayhtymä kehittää ammatillisen koulutuksen yhteistoimintamuotoja lukio-opetuksen kanssa. Koulutuskuntayhtymä ylläpitää Lapin Urheiluopisto -liikelaitosta valtakunnallisena liikunnan koulutuskeskuksena, joka tuottaa ammatillisesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen lakien ja vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta, maksullista palvelutoimintaa ja vapaa-ajan palveluja. Koulutuskuntayhtymä ylläpitää kesäyliopistoa. 1.2 Kuntayhtymän visio 2020 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on toiminta-aluettaan palveleva, osaamista uudistava, hyvinvointia edistävä, arvostettu ja kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto. 1.3 Kuntayhtymän arvot, strategiat ja kriittiset menestystekijät Kuntayhtymän valtuusto hyväksyessään strategian päätöksenteon ja kehittämistoiminnan perustaksi edellytti, että se toteutetaan tulosyksiköiden toiminta- ja kehittämissuunnitelmissa ja arvioidaan vuosittain tilinpäätös- ja toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän arvot Vastuullisuus Avoimuus Oppivuus Tunnemme ja otamme vastuun toimintaalueemme osaamisesta ja kehityksestä. Toimimme laadukkaasti monialaisena toimijana ja kehitämme toimintaa yhteisöllisesti. Edistämme toiminnallamme Lapin elinvoimaa ja kestävää kehitystä. Työtämme kuvaa luotettavuus ja yhdenvertaisuus Kaikki toimintamme on vuorovaikutteista ja edistää luottamuksen ja kehittävän ilmapiirin syntymistä oppilaitoksissa, kuntayhtymän sisällä, omistajien ja sidosryhmiemme kanssa ja toiminta-alueemme työelämässä 4 Toimintamme tavoitteena on uudistuvuus ja elinikäinen oppiminen Arvostamme muutoskykyisyyttä, monikulttuurisuutta, yrittäjyyttä ja toiminnan jatkuvaa parantamista Oppiminen on yhteisöllisesti tapahtuvaa ja henkilökohtaista

Strategiat ja kriittiset menestystekijät TOIMINTA-ALUETTAAN PALVELEVA OPPIMIS- JA KEHITTÄJÄVERKOSTO Koulutuskuntayhtymän tulosalueiden tarjoamat tuotteet ja palvelut ovat toimintaalueellamme saavutettavissa. Tuotamme kilpailukykyisiä ja laadukkaita tuotteita ja palveluja yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Toimimme asiakaslähtöisesti ja joustavasti kehittämällä ja uudistamalla sisäisiä toimintatapojamme asiakkaiden tarpeiden perusteella. Olemme luotettava ja haluttu kumppani toiminta-alueemme työelämän ja osaamisen kehittäjänä. Kriittiset menestystekijät: Saavutettavuus Uudistaminen Uskottavuus OSAAMISTA UUDISTAVA OPPIMIS- JA KEHITTÄJÄVERKOSTO Varmistetaan tulevaisuuden elinkeinoelämän osaaminen ja oma menestyminen reagointiherkällä, edellä käyvällä tutkimus-, kehittämis-, palvelu- ja innovaatiotoiminnalla Vahvistetaan osaamista erityisesti strategisilla lapin elinkeinoelämän alueilla: energiatuotanto, kaivosala, matkailu ja elämystuotanto, yrittäjyys, kylmätalviteknologian hyödyntäminen Tuetaan kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin suuntautuvaa osaamisen kehittymistä oppijalähtöisesti Kriittiset menestystekijät: Systemaattinen ennakointityö Kilpailukykyinen henkilöstötyö Elinikäiset oppimispolut Innovaatio- ja oppimisympäristöt HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ OPPIMIS- JA KEHITTÄJÄVERKOSTO Kestävän hyvinvoinnin edistäminen nähdään useiden hallinnonalojen ja sektoreiden yhteisenä toimintana. Kansalaisten elinolosuhteisiin, toimeentuloon, osallistumiseen ja terveyttä edistäviin valinnanmahdollisuuksiin vaikuttavat niin talous-, sosiaali-, työ-, ympäristö-, liikenne-, elintarvikekuin koulutus- ja kulttuuripolitiikassakin tehtävät ratkaisut. Hyvinvoinnin kehittämisessä korostetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kokonaisvaltaista kehittämisnäkemystä, jossa sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin edistäminen nähdään keskeisenä kehittämisalueena, mutta kiinteästi yhteydessä hyvinvoinnin taloudellisiin, kulttuurisiin ja ekologisiin ulottuvuuksiin. Kriittiset menestystekijät: Inhimillinen hyvinvointi Ekologinen hyvinvointi Taloudellinen hyvinvointi 5

KANSAINVÄLINEN OPPIMIS- JA KEHITTÄJÄVERKOSTO Aidosti kansainvälisenä yhteisönä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä integroi kansainvälisyyden kaikkeen toimintaansa. Kansainvälisyys näkyy liikkuvuutena, monikulttuurisuutena, vieraskielisenä opetuksena ja kansainvälisinä opiskelijoina. Opetussuunnitelmat tukevat kansainvälistymistä ja globaalia vastuuta. Koulutuskuntayhtymä on profiloitunut vahvuusalueillaan ja valinnut strategiset kumppanit, jotka mahdollistavat opetuksen ja hanketoiminnan kehittämisen. Koulutuskuntayhtymän toimintaympäristö, sen tarjoama opetus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat kansainvälisesti kiinnostavia. Koulutuskuntayhtymän henkilöstö on kansainvälisesti osaava, motivoitunut ja monikulttuurinen. Kriittiset menestystekijät: Aidosti kansainvälinen Laadukas ja vetovoimainen Monikulttuurinen Kansainvälisesti verkostoitunut 6

1.4 Toiminnan arviointi ja mittarit Uudistuvassa koulutuspolitiikassa, Lapin alueellisessa kehittämisessä ja koulutuskuntayhtymän strategioissa korostetaan ennakoivan itsesäätelyn avulla tapahtuvaa tulevaisuuden suuntautumista, verkostoitumista, kehittämistyöhön vaikuttamista, koulutuksen kohdistamista ja oppivuuden edistämistä. Koulutuskuntayhtymän toiminnan arvioinnin tehtävä ja tavoitteet ovat seurata koulutuskuntayhtymän visiosta, strategioista ja kriittisistä menestystekijöistä johdettujen tavoitteiden saavuttamista muutosten ennakoimiseksi ja kehittämistyön suuntaamiseksi saada tietoa koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden sekä korkeakoulukonsernin toiminnasta tuloksellisuuden varmistamiseksi ja ohjaamiseksi tuottaa vertailtavaa tietoa koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden sekä korkeakoulukonsernin prosesseista ja tuloksista eri tasoilla tapahtuvan päätöksenteon perusteiksi. Koulutuskuntayhtymän toiminnan arvioinnin periaatteet ovat luottamuksellisuus, avoimuus, riippumattomuus, puolueettomuus, tasapuolisuus ja vertailtavuus. Arvioinnin kohteet Arviointi kohdistuu ammattikorkeakoulun tavoitesopimuksen, ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan ja toimintayksiköiden tulostavoitteen mukaiseen perustehtävään. Arvioinnin kohteiksi on koulutuskuntayhtymässä määritelty ennakointityössä onnistumisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän tehokkuuden kehittyminen taloudellisen tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Tuloksellisuus tarkoittaa koulutuskuntayhtymässä tasapainotetun mittariston, Balanced Scorecardin (BSC) mukaisesti vaikuttavuutta, koulutuksen laatua, tuottavuutta ja henkilöstön aikaansaannoskykyä. Toimintayksiköiden tasolla arviointi painottuu prosessien, toimintojen suorituskyvyn arviointiin ja sitä kautta saavutettuihin tuloksiin. Tulosarvioinnissa painotetaan asiakastuloksia, yhteiskunnallisia tuloksia, henkilöstö- ja suorituskykytuloksia. Toteutus Koulutuskuntayhtymässä on määritelty sitovia toiminnallisia tavoitteita varten valtuustotasoiset mittarit ja tunnusluvut, joilla tuloksellisuutta seurataan. Määritellyt indikaattorit perustuvat kuntayhtymän valittuihin strategioihin ja valtakunnallisiin koulutuksen tuloksellisuuden arviointimittareihin. Kullekin indikaattorille vahvistetaan valtuustotasoiset tavoitteet tulosneuvotteluissa. 7

1.5 Kuntayhtymän organisaatio 8

1.6 Kuntayhtymätasoiset toiminnalliset tavoitteet ja painopistealueet vuosille 2012 2014 1. Ennakointityössä onnistuminen Ennakoitu työvoiman tarve ja ikärakenteen muutos tuovat haasteita koulutuksen tarkoituksenmukaiselle mitoittamiselle ja suuntaamiselle. Ennakoinnilla varmistetaan alueellista vaikuttavuutta, elinkeinoelämälle riittävää laadullista ja määrällistä osaamista sekä ohjataan taloudellisia resursseja. Ennakointityön kautta koulutuksen kehittämislinjaukset, aluekehitystavoitteet sekä koulutuskuntayhtymän omat strategiset ja toiminnalliset tavoitteet tulevat huomioiduiksi. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää alakohtaista työvoima- ja osaamistarpeiden selvittämistä ja niiden pohjalta toteutettavia toimenpiteitä. Ennakoinnissa kartoitetaan eri aikajänteellä osaamis-, kehittämis- ja koulutustarpeita suhteessa ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutoksiin. Työvoiman saatavuutta ja koulutustarvetta tulee tarkastella alueellisesti ja ylimaakunnallisesti. Tarkastelussa huomioidaan myös työperäinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien integroituminen alueen työmarkkinoille. Toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta haetaan kehittämällä tulosalueiden välillä ja tulosalueiden sisällä olevia toimintoja yhteisiksi prosesseiksi. Ennakointityössä keskeistä on verkostoituminen myös eri sidosryhmien ja elinkeinoelämän kanssa. Laaditaan koulutuskuntayhtymälle päivitetty tuote- ja palvelustrategia, joka perustuu maakunnassa tehtävään koulutustarpeiden ennakointiin ja työelämän palvelutarpeen määrittämiseen. Päivitetään aikuiskoulutussuunnitelmat ja osallistutaan maakunnan aikuiskoulutusstrategiatyöhön. Kehitetään asiakkuudenhallintaa koulutuskuntayhtymässä kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti. Jatketaan henkilöstöstrategian jalkauttamista Kehitetään yhdessä maakunnan elinkeinoelämän, aluehallintoviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa alueellista ennakoinnin verkosto- ja toimintamallia, joka ulottuu koko koulutuskuntayhtymään ja sen kaikkiin tulosalueisiin. 2. Johtamisen ja johtamisjärjestelmän tehokkuuden kehittyminen Hallinnon ja johtamisen kehittäminen perustuu Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2011 2016 kansallisesti vahvistettuihin tavoitteisiin ja toimintalinjauksiin sekä koulutuskuntayhtymässä toteutetusta hallinnon, johtamisen ja toimintojen ulkoisesta arvioinnista saatuun arviointitietoon ja suosituksiin. Tavoitteena on saada aikaan toimintaa tukeva omistajaohjausjärjestelmä ja vahvistaa tuloksellista ja tulevaisuutta ennakoivaa johtamista ja johtajuutta koko koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toiminnassa ja kehittämisessä. Hallinnon, johtamisen ja toimintojen tehokkuuden kehittämisessä edetään koko koulutuskuntayhtymän johtamisjärjestelmän eri tasoille ulottuvan kehittämissuunnitelman mukaan. Kehittämissuunnitelmassa priorisoidaan kehittämiskohteet ja määritellään eri aikajänteillä toteutettavat kehittämishankkeet ja -toimet. 9

Suunnitelmakaudella toteutetaan: Koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden hallinnon ja johtamisjärjestelmän arviointiin perustuvan kehittämissuunnitelman mukaiset eri aikajänteillä etenevät toimenpiteet Raportointijärjestelmän edelleen kehittäminen tavoitteellisen johtamisen työkaluksi Kehityskeskustelujärjestelmän tehostaminen osana johtamista Palkkausjärjestelmän kehittäminen tukemaan johtamisjärjestelmää 3. Taloudellisen tehokkuuden parantaminen Taloudellisesti kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta tavoitteena on taloudellisesti tasapainoisen kehityksen edistäminen ja taloudellisen tehokkuuden parantaminen sekä pitkän aikavälin taloustasapainon aikaansaaminen kaikilla tulosalueilla ja niiden toimialoilla. Talouden tehokkuuden parantumista mitataan: Kumulatiivisen vuosikatteen riittävyydellä kumulatiiviseen investointien omarahoitusosuuteen Kiinteistöjen käyttöasteella Tilojen tarkoituksenmukaisuusarvioinnilla Ostopalvelujen määrällä, laadulla ja edullisuudella omaan tuotantoon Henkilöstömenojen suhteella liikevaihtoon Toimintakauden tavoitteet ovat: Laatia talousstrategia vähintään viiden vuoden aikajaksolle, joka sisältää tuottoarvioiden ja operatiivisen laskennan rahoitus- ja investointilaskelmien lisäksi kustannusten ennakointi- ja sopeuttamismallinnuksen sekä investointien rahoituksen. Talousstrategiassa vahvistetaan Lapin korkeakoulukonsernin yhteistyötä ja työnjakoa sopimuspohjaisen mallin mukaisesti. Kehittää toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää, raportointia sekä sisäistä tarkastusta toiminnan ja talouden ajantasaisen tiedon sekä ennustetietojen varmistamiseksi. 10

2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS 2.1 Toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaperusteet Talousarvioesityksen ja -suunnitelman koulutuksen yksikköhintatulot on laskettu vuoden 2011 yksikköhinnoin lisättynä indeksitarkistus 1,7 % ja hallituksen hyväksymien opiskelijapaikkamäärin. Yksikköhintarahoitus tarkistetaan vielä talousarviovuonna opiskelijamäärien laskentapäivien 20.1. ja 20.9. mukaisilla painotetuilla kokonaisopiskelijamäärillä. Yksikköhintarahoitteisen toiminnan tulorahoituksen perustana on opetusministeriön vahvistama yksikköhintatulo, joka tulee suoraan kuntayhtymälle. Rahoitus sisältää sekä valtion että kuntien laskennallisen osuuden. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä ei peri jäsenkunnilta käyttökustannuksiin ja investointeihin maksuosuuksia. Valtion hallitusohjelman rahoituksen leikkaukset ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen muutosvaikutukset tulevat vaikuttamaan merkittävästi suunnitelmavuosien 2013 2014 toimintaan ja talouteen. Talousarviossa opiskelijakohtainen yksikköhintarahoitus kohdistetaan tulosalueille ja koulutusaloille vähennettynä investointilisää vastaavalla osuudella opiskelijaa kohti. Investointilisä on arvioitu tuloksi, joka säännön mukaan rahastoidaan. Palkkojen korotuksiin on arvioitu 2,5 % korotus vuoden 2011 palkkasummasta ja henkilöstön sivukuluihin 22,2 %. Varhaiseläke- ja eläkemaksuperusteinen maksu on euromääräinen ja se kohdennetaan jakoperusteiden mukaan tulosalueille. Sisäisten ylläpito- ja pääomavuokrien jakoperusteet ja -taulukot ovat talousarvion liitteenä. Yhteiset menot ovat yhtymävaltuuston, -hallituksen, tarkastuslautakunnan, yt -toiminnan, työsuojelun, hallintopalveluiden, yhteisen tietohallinnon sekä yhteisten kehittämishankkeiden ja rahoitusmenojen kustannukset. Tietohallinnon kustannukset on jaettu tulosalueille konemäärien mukaan. Muut yhteiset kustannukset on jaettu tulosalueille hyväksyttyjen jakoperusteiden mukaan opiskelija- ja henkilöstömäärien sekä tulosalueiden tulojen suhteessa. Talousarvio on laadittu ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen osalta seuraavin opiskelija- ja yksikköhintamäärin (yksikköhinnat vuoden 2011 tasossa + 1,7 % korotus, lopulliset hinnat saadaan marraskuussa 2012) /opiskelija Opiskelijat Ammattikorkeakoulu (ka) 7 248 2 661 (laskennallinen) Ammatillinen koulutus (ka) 10 039 3 110 Kuntayhtymässä on kuntalain mukainen liikelaitos Lapin Urheiluopisto, jolla on oma johtokunta ja johtosääntö. Käyttösuunnitelmat Yhtymävaltuuston vahvistettua talousarvion tulosalueet/-yksiköt laativat vuoden 2012 talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat toiminnallisin ja taloudellisin tavoittein. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä ja yhtymähallitukselle neljä kertaa vuodessa. Kuntayhtymän taloudellisuustavoitteet määritellään tulosalueiden toimintakatteella ja koko kuntayhtymän osalta vuosikatteella. Tulosalueilta edellytetään, että toimintakate riittää kattamaan kaikki välittömät menot sekä yhteiset kustannukset ja tulosaluekohtaiset kalusto- ja laiteinves- 11

tointeihin kohdistuvat suunnitelman mukaiset poistot. Mikäli tilikauden tulos jää alijäämäiseksi, tulosalueen tulee kolmen seuraavan vuoden aikana kattaa alijäämä. Liikelaitoksen Lapin Urheiluopiston tulee rahoittaa myös investointi- ja rakentamisohjelman mukaiset hankkeet. Projektien ja hankkeiden omarahoitusosuudet jokainen tulosalue kattaa tuloillaan. Talousarvion rakenne Talousarviossa on esitetty tulosalueen toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012 ja vuosille 2013 2014, kehitystä kuvaavat luvut sekä sitovat (merkitty sitoviksi) toiminnalliset tavoitteet sekä mittarit ja erikseen Lapin Urheiluopisto -liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalousosassa on esitetty tulosalueen toiminnan sitovat tavoitteet ja tuloslaskelman muodossa eriteltynä opetuksen ja maksullisen palvelutoiminnan toimintatuotot ja - kulut sekä toimintakate. Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit Tavoitteiden perustana on kuntayhtymän strategia 2020 ja siihen pohjautuvat kriittiset menestystekijät. Kuntayhtymässä on laadittu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointimenetelmä, joka perustuu kuntayhtymätasoisiin mittareihin. Mittareiden määrittelyssä on huomioitu myös valtakunnalliset tuloksellisuuden mittarit sekä koulutuksen järjestäjien tulosportaalin indikaattorit. Valtuustoon nähden sitovia tavoitteita ovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka ovat erikseen merkitty toimintaosassa sitoviksi ja talousosassa sitovat toiminnalliset mittarit. Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston ja Lapin Urheiluopisto - liikelaitoksen sitovat toiminnalliset mittarit ovat talousarvion liiteosassa. Peruspääoman korko Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan yhtymävaltuusto päättää vuosittain peruspääomalle maksettavasta korosta. Vuoden 2012 talousarviossa ja -suunnitelmassa tarkoitukseen ei ole varattu määrärahaa. Peruspääoma, jäsenkunnat yhteensä 2 989 813,25 Rovaniemi Kittilä Ranua Sodankylä 2 271 031,21 246 958,57 221 844,14 249 948,40 % 75,96 8,26 7,42 8,36 Yhteiset kustannukset ja hallintopalvelut Kuntayhtymän yhteisiin kustannuksiin sisältyvät luottamushenkilöorganisaatiosta, yleishallinnosta, hallintopalveluista, kehittämispalveluista ja tietohallinnosta aiheutuvat kustannukset yhteensä 3 866 200, joka on 4,0 % koko kuntayhtymän tuloista. 12

2.2 Toimintavaltuudet, sitovuustasot ja tilivelvolliset Toimintavaltuudet Yhtymävaltuustossa omistajia edustavat luottamushenkilöt vahvistavat kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet, määrärahat, taloussuunnitelman ja -arvion, yhteiset tavoitteet, talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosan sekä investointiosassa rakentamisohjelman mukaiset kohteet hankekohtaisesti, korjaussuunnitelman mukaiset investoinnit kokonaiskustannustasolla sekä kalustoja laitehankinnat tulosaluetasolla. Hallitus antaa talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja vahvistaa käyttösuunnitelmat sekä talousarviomuutokset tilikauden aikana. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallitus ja toteuttamisesta sekä valvonnasta kuntayhtymän johtaja. Hajautettu päätösvalta edellyttää, että tulosalueen johtaja vastaa yksikkönsä sisäisestä valvonnasta johtamistehtävänsä kuuluvana osana. Sisäisen valvonnan tilasta ja toteutuksesta tulosalueen johtajan tulee antaa raportti sovittujen perusteiden mukaan talousarviovuoden loppuun mennessä toimintakertomuksessa annettavaa hallituksen selontekoa varten. Kuntayhtymän toimintavaltuuksien ja päätösvallan käyttäjistä on oheisena yhdistelmä. Sitovuustasot Vuoden 2012 talousarvion sitovuustasot Valtuuston sitovuustasot Käyttötalousosan kokonaismenojen ja -tulojen erotus eli toimintakate, jolla yhteiset kustannukset ja yksikkökohtaiset kalusto- ja laiteinvestointien suunnitelmapoistot katetaan Toiminnalliset tavoitteet sekä mittarit, jotka talousarvioon on merkitty sitoviksi Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto Rahoitusosassa antolainojen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset Rakentamisinvestoinnit hankkeittain, korjaussuunnitelman mukaiset investoinnit kokonaiskustannustasolla ja kalusto- ja laitehankinnat tulosaluetasolla Lapin Urheiluopisto -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä ennen varauksia Hallituksen sitovuustaso Hallitus vahvistaa tulosalueiden käyttösuunnitelmassa olevat määrärahat ja toiminnalliset tavoitteet Tulosalueiden/-yksiköiden toimintakatteet Maksullisen palvelutoiminnan toimintakate Tulosalueenjohtajan sitovuustaso Vastaa määrärahojen jaosta toiminnoille ja vahvistaa määrärahalle tulostavoitteet. 13

Tilivelvolliset Kuntayhtymän valtuuston 1.12.1998 päätösten ja talousarvion hyväksymispäätösten mukaisesti kuntayhtymän tilivelvollisia viranhaltijoita ovat: kuntayhtymän johtaja virassa olevat rehtorit oppisopimusjohtaja henkilöstöjohtaja kiinteistöjohtaja toimialajohtajat ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysjohtaja ammattikorkeakoulun opetustoiminnan kehitysjohtaja talousjohtaja Kuntalain 75 1 momentin mukaan tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisuuspäätös ei poista muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden vastuuta tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. Vuosittain käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä määritellään vastuuhenkilöt kullekin määrärahalle. 14

KUNTAYHTYMÄN TOIMIALAT TULOSALUEET JA YKSIKÖT TULOSALUEIDEN JOHTAJAT JA VASTAAVAT 1 Ammattikorkeakouluopetus Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun hallitus ja Rehtorin toimisto rehtori vastaavat ammattikorkeakoulun tavoitteiden asettamisesta Rantavitikan kampus Ounasvaaran kampus ja käyttösuunnitelmien valmistelusta sekä tavoitteiden toteutumisen koulutusinstituutti Matkailun tutkimus- ja seurannasta ja raportoinnista. Tulosalueen vastuuhenkilöt esittävät käyttösuunnitelman, taloussuunnitelman ja tavoitteiden asettamisen yksikölle sekä vastaavat raportoinnista. rehtori opetustoiminnan kehitysjohtaja suunnittelujohtaja toimialajohtajat tutkimus- ja kehitysjohtaja 2 Ammatillinen koulutus Lapin ammattiopisto rehtori Lapin ammattiopiston ja Lapin Palvelujen toimialat matkailuopiston rehtorit vastaavat Tuotannon toimialat oppilaitostensa tavoitteiden asettamisesta, käyttösuunnitelmien Sodankylä-instituutti valmistelusta ja tavoitteiden toteutumisen rehtori seurannasta. Lapin matkailuopisto Rovaniemi Levi-instituutti Sodankylä-instituutti toimialajohtaja toimialajohtaja toimialajohtaja 3 Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopiston rehtori vastaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta, käyttösuunnitelmien valmistelusta ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Lapin kesäyliopisto rehtori 4 Liikelaitos ja muu yksikkö Kuntayhtymän johtaja vastaa yksiköille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä käyttösuunnitelman valmistelusta. Kuntayhtymän johtajan johdolla oppisopimusjohtaja vastaa vahvistettujen tavoitteiden toteutumisesta ja tuloksesta. Johtokunta ja rehtori vastaavat yksikön kehittämisestä, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta sekä vahvistetusta tuloksesta Lapin oppisopimuskeskus oppisopimusjohtaja Lapin Urheiluopisto -liikelaitos toimitusjohtaja/rehtori 5 Kuntayhtymän yhteiset palvelut Kuntayhtymän johtaja vastaa Yleishallinto yhteisten tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisesta sekä käyttö- Tietohallinto Taloushallinto suunnitelmien vahvistamisesta ja Henkilöstöhallinto seurannasta. Suunnittelu- ja kansainväliset tehtävät Hanke- ja kehitystoiminta Kiinteistöpalvelu kuntayhtymän johtaja talousjohtaja tietohallintopäällikkö henkilöstöjohtaja erikoissuunnittelija kehitysjohtaja kiinteistöjohtaja 15

2.3 Käyttötalousosa 2.3.1 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Strategian toimeenpano Rovaniemen ammattikorkeakoulu toteuttaa maan pohjoisimpana ammattikorkeakouluna koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä aluekehitystehtäväänsä. Korkeakoulun uudistetun strategian toteuttaminen on käynnissä ja budjetoinnin osalta siirrytään vaiheittain strategiseen budjetointiin. Ammattikorkeakoulu on laatinut on tuloskortin, jossa on määritelty strategian toteuttamiseksi keskeiset kehittämiskohteet ja tavoitteet. Sisäisillä tulossopimuksilla tuloskortin tavoitteet määritellään toimialoittain ja sovitaan kehittämiskohteisiin kohdistettavat panokset. Ammattikorkeakoululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli Lapin korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen työssä. Rovaniemen ammattikorkeakoulu on olennainen osa Lapin korkeakoulukonsernia. Vuoden 2010 alusta käynnistyi Lapin korkeakoulujen yhteinen kirjasto ja vuoden 2011 alusta lähtien yhteinen kielikeskus. Korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskus toimii koko laajuudessaan vuoden 2012 alusta lähtien. Tukipalvelukeskuksen kautta tuotetaan ammattikorkeakoulun tarvitsemat opiskelijapalvelut, hankehallinnoinnin palvelut, kv-palvelut ja avoimen opetuksen palvelut sekä tietohallintopalvelut. Ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakunnan toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia kehitetään. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Opintojen kehittämisen painopisteinä ovat uuden oppimisnäkemyksen kehittäminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan integrointi opetukseen, virtuaaliopintojen tarjonnan laajentaminen sekä yrittäjyyden edistäminen. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta ja sen saavutettavuutta tehostetaan lisäämällä verkko-opiskelua ja edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja. TOIMINTA VUONNA 2012 1. Toiminta-aluettaan palveleva oppimis- ja kehittäjäverkosto Vuoden 2012 tutkintotavoitteet ovat: A. Ammattikorkeakoulututkinnot Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 50 Luonnontieteiden ala 10 Tekniikan ja liikenteen ala 120 Luonnonvara- ja ympäristöala 35 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 165 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 90 Ammattikorkeakoulututkinnot yhteensä 470 Sitovat tavoitteet Suoritettavien ammattikorkeakoulututkintojen määrä on 470. 16

B. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta annetaan matkailualan, teknologiaosaamisen johtamisen, terveyden edistämisen, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaaminen sekä alueiden käytön suunnittelun koulutusohjelmissa. Sitovat tavoitteet Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritetaan 45. 2. Osaava ja uudistava oppimis- ja kehittäjäverkosto Lapin korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään edelleen. Yhteisten tukipalvelujen lisäksi tehdään yhteistyötä opetuksen alueella. Yhteinen kielikeskus mahdollistaa korkeakoulujen opiskelijoille entistä laajemman ja monipuolisemman kielten ja viestinnän opetustarjonnan. Myös muuta yhteistä opetustarjontaa suunnitellaan. Verkko- ja virtuaaliopetusta kehitetään ja tuetaan yhteistyössä. RAMK on käynnistänyt mittavan pedagogisten käytäntöjen uudistamistyön, jonka kautta syntyy uusi tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistävä, ramkilainen oppimisnäkemys sekä tähän määrittelyyn ja työelämän osaamistarpeisiin perustuva ja kansainvälistymishaasteisiin vastaava opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmissa tuodaan osaamistavoitteet/oppimistulokset ja osaamistasot selkeästi esille. Tämä lisää opetussuunnitelmien vertailtavuutta ja tukee siten opiskelijoiden konsernin sisäistä, kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta. Lisäksi opiskelijoiden osaamisen tunnistaminen helpottuu. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on lisätä koulutuksen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta sekä tutkintojen saantia. Henkilöstö osaamista on vahvistettu pedagogisella koulutuksella kevään 2011 aikana. Varsinainen opetussuunnitelmatyö painottuu syksyyn 2011 ja vuoteen 2012. Tavoitteena on, että uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2013. Sitovat tavoitteet Uuden oppimisnäkemyksen mukaiset opetussuunnitelmat on laadittu vuonna 2012. 3. Hyvinvointia edistävä oppimis- ja kehittäjäverkosto Vuonna 2012 henkilöstön kehittämisen päätavoitteena on varmistaa RAMK:n strategian 2020 mukaisen oppimiskäsityksen uudistuminen ja juurtuminen käytännön toiminnaksi KOTA prosessissa. Henkilöstön osallistumista vahvistetaan Lapin korkeakoulukonsernin rakenteiden ja toimintamuotojen edelleen kehittämiseen. Korkeakoulujen innovaatio-ohjelman toimeenpano edellyttää hankeosaamisen lisäämistä. Strategisten tavoitteiden toteutumista ja henkilöstön työhyvinvointia tuetaan koulutuksen, ryhmä- ja yksilökehityskeskustelujen, oikeudenmukaisen työnjaon ja resursoinnin sekä vuorovaikutteisen esimiestyön avulla. Sitovat tavoitteet Esimiestyö (TOB) ka > 3 Työn kehittävyys (TOB) ka >3 4. Kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto Ammattikorkeakoulu kehittää toimintaansa osana eurooppalaista korkeakoulualuetta korkeakoulujen vuoteen 2015 ulottuvan kansainvälistymisstrategian ja oman strategiansa mukaisesti. Kansainvälistymisen tavoitteena on kehittyä aidosti kansainväliseksi korkeakouluksi. Kansainvälistymistehtävässä painotutaan erityisesti pohjoisilla alueilla tapahtuvaan toimintaan niin liikkuvuudessa, koulutusyhteistyössä kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Toimintaalueen yritysten kansainvälistymistä tuetaan erityisesti edistämällä englanninkielisen tutkinnon suorittaneiden sijoittumista Lappiin. 17

Vieraskielisinä opintoina toteutetaan kolme Bachelor-tason koulutusohjelmaa (Degree Programmes in Information Technology, Innovative Business Services ja Tourism) sekä yhdet erikoistumisopinnot (International Project Management). Lisäksi kaikilla kampuksilla toteutetaan englanninkielisiä opintojaksoja. Kv-yhteistyötä edistetään osana Lapin korkeakoulukonsernin rakenteellista kehittämistä. Ammattikorkeakoulun kansainvälistä verkostoa tiivistetään ja yhteistyötä kehitetään erityisesti ammattikorkeakoulun solmimien strategisten ja avainkumppanuuksien avulla. Sitovat tavoitteet Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on vuosina 2010-2012 keskimäärin 150. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) on vuosina 2010 2012 keskimäärin 250 opiskelijaa. 5. Aluekehitys, työelämäsuhteet sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Strategian mukaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun on koulutustoimintansa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintansa kautta vahva pohjoinen aluevaikuttaja. Ammattikorkeakoulun toiminnassa koulutus ja TKI-toiminta niveltyvät toisiinsa uuden KOTA -oppimisnäkemyksen puitteissa. Strateginen painopiste on Lapin matkailun kehittämisessä ja edistämisessä. Matkailua RAMK tarkastelee: 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2. Pohjoisen luonnon monipuolinen ja kestävä hyödyntämisen näkökulmasta 3. Kylmä- ja talviteknologian kehittämisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulu toteuttaa oman strategiansa puitteissa Lapin korkeakoulujen Innovaatioohjelmaa. Sen painopisteitä ovat (1) matkailun, kulttuurin ja elämysten Lappi, (2) teollisuuden Lappi, (3) hyvinvoinnin Lappi ja (4) luonnonvarojen Lappi. Rovaniemen ammattikorkeakoulu vastaa Lapin korkeakoulukonsernissa (LUC) luonnonvarojen Lappi kokonaisuuden toteuttamisesta. Innovaatio-ohjelman tavoitteena on synnyttää Lapin korkeakoulujen yhteistoiminnan kautta uutta osaamista lappilaiseen elinkeino- ja työelämään. Aluekehitysyhteistyö korkeakoulujen ja seutukuntien kanssa organisoidaan maakuntakorkeakoulun toimintamallin mukaisesti konsernin kanssa yhteistyössä. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnan ja seutukuntien kehitysstrategioiden ja toimintaohjelmien laatimiseen. Sitovat tavoitteet T&K hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat on 3,5 pistettä. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoitukseen on 20 %. TOIMINTA SUUNNITELMAKAUDELLA 2013 2014 Käynnistetään koulutuskuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vuosille 2013 2016 sovitun sopimuksen toimeenpano. Varmistetaan koulutuskuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun strategioiden toimeenpano. Toimeenpanossa keskeisiä asioita ovat Lapin korkeakouluyhteistyön kehittäminen, tehdyn oppimisnäkemyksen ja opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpano, laadunhallinnan vakiinnuttaminen, aluekehitystyön vahvistaminen sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin varmistaminen. Kehitystä kuvaavat tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Opiskelijat (laskennallinen määrä) 2712 2681 2661 2661 2661 Tutkinnot 493 515 525 525 525 Investoinnit (1000 ) 107 235 130 130 130 18

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Käyttötalousosa TP-2010 TA-2011 T o i m i n t a TA-2012 TS-2013 TS-2014 Sitovat mittaritavoitteet liite 6 1000 1000 TALOUS 1 000 1000 24 568 21 737 Toimintatulot 22 699 266 22 858 22 972 Yksikköhinnat 19 287 266 Muut tulot 3 412 000 23 625 20 653 Toimintamenot 21 535 046 21 686 21 794 Henkilöstökulut 15 080 000 Palvelujen ostot 2 450 000 Aineet, tarvikkeet 280 000 Avustukset 100 000 Vuokrat 3 585 046 Muut menot 40 000 944 1083 Toimintakate SITOVA 1 164 220 1 172 1 178 Suunnitelmapoistot 185 000 186 187 Yleishallinto, keskitetyt menot 979 220 986 991 Tilikauden tulos 0 0 0 KÄYTTÖTALOUSOSAT Opetus 18 736 Toimintatulot 19 699 266 17 653 Toimintamenot 18 535 046 1 083 Toimintakate 1 164 220 Maksullinen palvelutoiminta 3 000 Toimintatulot 3 000 000 3 000 Toimintamenot 3 000 000 Toimintakate 0 Valtuuston sitovuustaso: toiminnalliset tavoitteet, toimintakate Hallituksen sitovuustaso: käyttösuunnitelma 19

2.3.2 Lapin ammattiopisto Strategian toimeenpano Lapin ammattiopisto toteuttaa kansallista ammattiopistostrategiaa, jonka tavoitteena on riittävän vahvan rakenteellisen, taloudellisen ja toiminnallisen perustan ylläpitäminen ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän järjestämiselle kaikilla järjestämisluvassa mahdollistetuilla koulutusaloilla. Lisäksi ammattiopisto luo vakaat ja riittävät toimintaedellytykset aikuisväestön koulutuspalvelujen turvaamiseksi. Laajan koulutustehtävänsä puitteissa ammattiopistolla on hyvät mahdollisuudet vastata joustavasti muuttuviin koulutustarpeisiin omalla toiminta-alueellaan. Ammattiopistostrategian mukaisesti ammattiopiston keskeisinä tavoitteina ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä ammatillisen koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen Lapissa. 1. Toiminta-aluettaan palveleva oppimis- ja kehittäjäympäristö Kriittinen menestystekijä: Koulutustarjonta ja opiskelijamäärätavoitteet vuodelle 2012 sekä koulutuksen saavutettavuuden ja vetovoimaisuuden turvaaminen Turvataan nuorten ja aikuisten ammatillisten koulutuspalveluiden saatavuus erityisesti omistajakuntien alueella ja vastataan alueellisiin osaamis- ja työvoimatarpeisiin Lapin ja Pohjois- Suomen eri osissa sekä vastataan erityisesti kaivosalan kasvavaan työvoiman kysyntään Tuotantoalojen, Sodankylä-instituutin ja ammattiopisto Lappian yhteistyötä, erityisosaamista ja laitteita hyödyntäen. Sitovat tavoitteet: VOS1- opiskelijamäärä 2454 Opiskelijatyövuodet, TYKEPA-koulutustoiminta 895 Tutkintojen määrä ammatillisessa peruskoulutuksessa 609 ja näyttötutkintoon tähtäävässä koulutuksessa 713 Kevään yhteishaun vetovoimaisuus vähintään 1,56 2. Osaamista uudistava oppimis- ja kehittämisympäristö Kriittinen menestystekijä: Osaamisen vahvistaminen ja uudistaminen Lapin elinkeinoelämän strategisilla painopistealueilla Tiivistetään ennakointityössä toimialakohtaista työelämäyhteistyötä ja luodaan jokaiselle toimialalle ns. EPA-toimintamalli (Ennakointi ja PAlvelut) tunnistamaan toimialojen osaamistarpeita ja heikkoja signaaleja. Käynnistetään toimintavuoden aikana luovuuskampanja ja aloitetaan luovuuskoulun kehittäminen, jolla osaltaan edistetään uusien innovaatioiden syntymistä tuotanto- ja palvelurakenteisiin. Joustavoitetaan yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja ja tuotetaan uudenlaista osaamista, jota tarvitaan toimialojen rajapinnoilla sekä yhtenäistetään koulutuksen järjestäjien toimintatapoja, pedagogisen johtamisen käytäntöjä, prosesseja ja malleja siten, että toiminnan yhtenäisyys näyttäytyy työelämälle ja yhteistyö-kumppaneille sekä sidos-ryhmille samankaltaisina toimina. Sitovat tavoitteet: Aloitetaan EPA-mallin jalkauttaminen kaikille koulutusaloille. Kehitetään luovuuskoulun alustava malli ja testataan pilottiryhmällä. Laaditaan ja toimeenpannaan Lapin ammattiopiston pedagoginen ohjelma 20

3. Hyvinvointia edistävä oppimis- ja kehittämisympäristö Kriittinen menestystekijä: Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ja työelämäyhteyksien parantaminen Sitoudutaan kestävän kehityksen sertifikaatin hakemiseen. Painotetaan henkilöstön kehittämistyössä hyvinvoinnin turvaamista ja kehitetään kaikille toimialoille avointa ja keskustelevaa työilmapiiriä sekä hyödynnetään työyhteisöille kehitettyjä varhaisen puuttumisen ja puheeksi ottamisen malleja työhyvinvoinnin tukemisessa. Sitovat tavoitteet: Kestävän kehityksen sertifikaatin hakeminen Laaditaan henkilöstön hyvinvointisuunnitelma. Kehitetään esimiestyövalmiuksia ja lisätään esimieskoulutusta. Sovitetaan organisaatiorakenne vastaamaan muuttuvan toiminnan tavoitteita ja vaatimuksia. 4. Kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto Kriittinen menestystekijä: Kansainvälisyyden integroiminen kaikkeen toimintaan Luodaan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden KIRI-polku malli, jolla mahdollistetaan kokonaisvaltainen vastuunotto opiskelijasta ja opiskelijan kiinnittämisestä ammatillisiin opintoihin. Selkeytetään Lapin ammattiopiston kansainvälisyystoiminnan ja -toimijoiden rooleja sekä profiloidutaan sellaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, joilla kehitetään vieraskielistä opetusta sekä opiskelijoiden ja henkilöstön KV-liikkuvuutta ja osaamisen vaihtoa. Sitovat tavoitteet: Jalkautetaan päivitetty kv-toimintasuunnitelma ja toimeenpannaan se yhdessä koulutuskuntayhtymän kanssa. 21

LAPIN AMMATTIOPISTO K ä y t t ö t a l o u s o s a TP-2010 TA-2011 T o i m i n t a TA-2012 TS-2013 TS-2014 Sitovat mittaritavoitteet liite 5 1 000 1 000 T a l o u s 1 000 1 000 48 049 39 989 Toimintatuotot 42 595 170 42 893 43 108 28 309 24 159 Yksikköhinnat 24 685 592 19 740 15 830 Muut tulot 17 909 578 45 738 38 169 Toimintakulut 40 186 143 40 467 40 670 26 633 22 413 Henkilöstökulut 24 355 504 7 820 5 780 Palvelujen ostot 6 445 284 5 213 4 571 Aineet, tarvikkeet 3 561 314 62 30 Avustukset 36 000 5 813 5 093 Vuokrat 5 689 201 197 282 Muut menot 98 840 2 311 1 820 Toimintakate SITOVA 2 409 027 2 426 2 438 1 126 1 158 Suunnitelmapoistot 1 197 919 1 206 1 212 1 579 863 Yleishallinto, keskitetyt menot 1 211 108 1 220 1 226-394 -201 Tilikauden tulos 0 0 0 KÄYTTÖTALOUSOSAT Opetus (VOS1) 29 720 24 316 Toimintatulot 25 202 051 28 071 23 392 Toimintamenot 23 616 000 1 649 924 Toimintakate 1 586 051 Maksullinen palvelutoiminta 18 329 15 673 Toimintatulot 17 393 119 17 667 14 777 Toimintamenot 16 570 143 662 896 Toimintakate 822 976 Valtuuston sitovuustaso: toiminnalliset tavoitteet, toimintakate Hallituksen sitovuustaso: käyttösuunnitelma 22

2.3.3 Lapin matkailuopisto Strategian toimeenpano Sitoudumme Lapin matkailuopistona toteuttamaan kansallista ammattiopistostrategiaa, jonka tavoitteena on riittävän vahvan rakenteellisen, taloudellisen ja toiminnallisen perustan muodostaminen ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän järjestämiselle järjestämisluvassa mahdollistetuilla koulutusaloilla. Lisäksi tehtävänä on luoda toimintaedellytykset myös aiempaa keskeisempään asemaan nousevan aikuisväestön koulutuspalvelujen turvaamiseksi. Ammattiopistostrategian mukaisesti keskeisiä tavoitteita ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, sekä ammatillisen koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen Lapissa. Saavutettavuus edellyttää oppimisympäristöjen kehittämistä. Sähköisten, yhteisöllisten ja avointen oppimisympäristöjen kehittäminen yhteistyössä alan yritysten, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin ja kuntayhtymän muiden toimijoiden kanssa on keskeistä. 1. Toiminta-aluettaan palveleva oppimis- ja kehittäjäverkosto Kriittinen menestystekijä: Koulutustarjonta ja opiskelijamäärätavoitteet vuodelle 2012 Tavoitteena on lisätä koulutus- ja kehittämispalvelujen saavu erityisesti omistajakuntien alueella sekä osana maakunnallista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa yksilöllisten oppimispolkujen mahdollisuuksia, työpainotteisia oppimis- ja ohjausjärjestelyjä, sekä sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä. Edelleen kehitetään koulutus- ja kehittämispalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja laatua, sekä tehostetaan eri kouluasteiden yhtäaikaisia opiskelumahdollisuuksia Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa. Sitovat tavoitteet: VOS1-opiskelijamäärätavoite saavutetaan toimialalla 526 ammatillinen lisäkoulutus ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävä koulutusvolyymi on vähintään 140 opiskelijatyövuotta perustutkintoja suoritetaan vähintään 133 näyttötutkintoja suoritetaan vähintään 140 2. Osaamista uudistava oppimis- ja kehittäjäverkosto Kriittiset menestystekijät: Systemaattinen ennakointityö, kilpailukykyinen henkilöstö, elinikäiset oppimispolut sekä innovaatio- ja oppimisympäristöt mahdollistavat oppimista uudistavat oppimis- ja kehittäjäverkostot. Lapin matkailuopisto sitoutuu koulutuskuntayhtymän uuden strategian 2020 mukaisesti yhteisesti sovittuihin strategisiin tavoitteisiin ja suunnittelee pitkän aikavälin toimintaansa sen mukaisesti. Varmistetaan tulevaisuuden elinkeinoelämän mukainen osaaminen ja oma menestyminen kehittämis- palvelu- ja innovaatiotoiminnalla. Talousarviovuonna sekä suunnitelmakaudella 2013 2014 painotetaan toiminnassa koulutuksen saavutettavuutta sekä vahvistetaan ja uudistetaan osaamista Lapin elinkeinoelämän strategisella painopistealueella matkailu- ja elämystuotannossa sekä yrittäjyydessä. Osallistumme aktiivisesti koulutuksen ennakointityöhön. Aikuiskoulutuksessa olemme matkailukoulutuksen edelläkävijä ja osaamista uudistava toimija maakunnassa. Kaikessa toiminnassa hyödynnetään optimaalisesti sähköisiä järjestelmiä ja 23

niiden tuomia mahdollisuuksia. Yksilö- ja yritysasiakkaita palvellaan asiantuntevasti, henkilö - ja yrityskohtaistetusti. Sitovat tavoitteet: sovitetaan uudistuva Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin organisaatiorakenne muuttuvan toiminnan tavoitteisiin ja vaatimuksiin sähköisten järjestelmien käyttöä ja tiedonsiirtoa sekä sähköisten oppimisympäristöjen hyödynnettävyyttä kehitetään edelleen vahvistetaan henkilöstön osaamista perustyön keskeisillä osa-alueilla ECVET pedagogiikan ja toimintaperiaatteiden mukaisesti ja valmistaudutaan opintopisteiden ja ECVET toimintaperiaatteen käyttöönottoon (käyttöönotto 1.8.2013). 3. Hyvinvointia edistävä oppimis- ja kehittämisverkosto Kriittinen menestystekijä: Inhimillinen-, ekologinen ja taloudellinen hyvinvointi. Lapin matkailuopisto edistää osaltaan yhdessä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin kanssa henkilöstön hyvinvointia. Sitovat tavoitteet: sovitetaan uusi organisaatiorakenne vastaamaan muuttuvan toiminnan tavoitteita ja vaatimuksia. 4. Kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto Kriittinen menestystekijä: Aidosti kansainvälisenä yhteisönä Lapin matkailuopisto integroi kansainvälisyyden kaikkeen toimintaansa. Kansainvälisyys näkyy liikkuvuutena, monikulttuurisuutena ja kansainvälisinä opiskelijoina. Opetussuunnitelmat tukevat kansainvälistymistä ja globaalia vastuuta. Sitovat tavoitteet: kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden huomioiminen osana opetusta henkilöstön kansainvälistymisen ja kulttuurituntemuksen vahvistaminen kehittää opetukseen integroitua kv-toimintaa opiskelijavaihdoissa 24

LAPIN MATKAILUOPISTO K ä y t t ö t a l o u s o s a TA-2011 T o i m i n t a TA-2012 TS-2013 TS-2014 Sitovat mittaritavoitteet liite 5 1 000 T a l o u s 1 000 1 000 6 944 Toimintatuotot 6 627 714 6 674 6 707 4 559 Yksikköhinnat 4 658 043 2 386 Muut tulot 1 969 671 6 202 Toimintakulut 6 359 224 6 404 6 436 3 820 Henkilöstökulut 3 732 765 632 Palvelujen ostot 788 863 665 Aineet, tarvikkeet 677 709 5 Avustukset 5 000 1 074 Vuokrat 1 146 422 6 Muut menot 8 465 742 Toimintakate SITOVA 268 490 270 272 55 Suunnitelmapoistot 42 818 43 43 486 Yleishallinto, keskitetyt menot 225 672 227 228 201 Tilikauden tulos 0 0 0 KÄYTTÖTALOUSOSAT Opetus (VOS1) 4 603 Toimintatulot 4 686 543 4 024 Toimintamenot 4 598 147 579 Toimintakate 88 396 Maksullinen palvelutoiminta 2 341 Toimintatulot 1 941 171 2 178 Toimintamenot 1 761 077 163 Toimintakate 180 094 Valtuuston sitovuustaso: toiminnalliset tavoitteet, toimintakate Hallituksen sitovuustaso: käyttösuunnitelma 25

2.3.4 Lapin oppisopimuskeskus Strategian toimeenpano Lapin oppisopimuskeskus toimii koulutuskuntayhtymän sekä Utsjoen ja Inarin kuntien alueella oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä ja viranomaispalvelujen tuottajana sekä työelämän ja koulutuksen kehittäjänä. TOIMINTA VUONNA 2012 1. Toiminta-aluettaan palveleva oppimis- ja kehittäjäverkosto Tiedotetaan toiminta-alueella oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, jotta varmistettaisiin koulutusmuodon kysyntälähtöinen luonne. Tuotetaan oppisopimuskoulutuspalveluja työelämän tarpeista lähtien. Vahvistetaan olemassa olevia verkostoja palveluiden tuottamisessa. Sitova tavoite: Osallistutaan Lapin ELY-keskuksen Lapin elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän toimintaan. Otetaan käyttöön tiedotusstrategia. 2. Osaamista uudistava oppimis- ja kehittäjäverkosto Järjestetään ennakointitietojen ja elinkeinoelämän toivomusten mukaisia uusia koulutuksia myös yhteistyössä toisten koulutuksenjärjestäjien kanssa. Sitova tavoite: Käynnistetään toiminta-alueella yksi uusi tutkintotavoitteinen ja yksi uusi lisäkoulutusohjelma. Käynnistetään yksi koulutusohjelma yhteistyössä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. 3. Hyvinvointia edistävä oppimis- ja kehittämisverkosto Oppisopimuskoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen perustana ovat työnantajan ja opiskelijan tarpeet. Tarpeisiin vastataan tarjoamalla työpaikka- ja henkilökohtaistettuja kouluttautumismahdollisuuksia. Niiden avulla varmistetaan opiskelijoiden näyttötutkinnon perusteiden ja opiskelusuunnitelmien sekä työpaikkojen kysynnän mukainen osaaminen. Tiedotetaan sidosryhmiä oppisopimuskoulutuksen tavoitteista, erityispiirteistä ja saadusta palautteesta. Toimitaan aktiivisesti erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Sitovat tavoitteet: lisätään sosiaali- ja terveysalan lisäkoulutusten määrää Tuetaan työllistäviä oppisopimuksia. 4. Kansainvälinen oppimis- ja kehittäjäverkosto Lapin oppisopimuskeskus tarjoaa oppisopimusopiskelijoille mahdollisuuden kansainvälistymiseen koordinoimalla ulkomailla toteutettavia työssä oppimisjaksoja ja avustamalla niitä taloudellisesti. Kansainvälistämisen edistämiseksi Lapin oppisopimuskeskus osallistuu verkostoyhteistyöhön sekä tiedottaa yhteistyötahoille kansainvälistymismahdollisuuksista. Sitova tavoite: Osallistutaan verkostoyhteistyönä toteutettavaan yrittäjille suunnattuun kansainvälisyyttä lisäävään koulutusohjelman toteutukseen. 26

TOIMINTA VUOSINA 2013-2014 Lapin oppisopimuskeskus on toiminta-aluettaan palveleva ja toimintaansa uudistava, tunnettu ja arvostettu oppisopimuskoulutuksen järjestäjä. KEHITYSTÄ KUVAAVAT LUVUT TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Opiskelijat yhteensä 629 620 620 620 620 Suoritetut tutkinnot 250 250 250 250 250 27

LAPIN OPPISOPIMUSKESKUS K ä y t t ö t a l o u s o s a TP-2010 TA-2011 T o i m i n t a TA-2012 TS-2013 TS-2014 Sitovat tavoitteet 250 250 Suoritetut tutkinnot 250 250 250 629 620 Opiskelijamäärä 620 620 620 Oppisopimuksen purkautuminen, % 7,4 6 virtaumasta 6 6 6 11,7 9 tilastointipäivien ka:sta 9 9 9 72 75 Työllistyminen - uusi työsuhde, % 80 80 80 64 85 Näyttötutkinnon läpäisy % 85 85 85 Lisäkoulutuspaikkojen 100 100 Käyttöaste % 100 100 100 TP-2010 TA-2011 TA-2012 TS-2013 TS-2014 1 000 1 000 T a l o u s 1 000 1 000 2 648 2 639 Toimintatuotot 2 701 816 2 721 2 734 Yksikköhinnat 2 701 816 2 684 2 629 Toimintakulut 2 691 816 2 711 2 724 Henkilöstökulut 354 607 Palvelujen ostot 2 289 003 Aineet ja tarvikkeet 7 300 Vuokrat 40 906-36 10 Toimintakate SITOVA 10 000 10 10 Suunnitelmapoistot 10 000 10 10 Tilikauden tulos 0 0 0 Valtuuston sitovuustaso: toiminnalliset tavoitteet, toimintakate Hallituksen sitovuustaso: käyttösuunnitelma 28

2.3.5 Lapin kesäyliopisto Strategian toimeenpano Lapin kesäyliopisto on vapaan sivistystyön alueellisen koulutustarjonnan oppilaitos, jonka tehtävänä on välittää sekä tarjota ammatillista täydennyskoulutusta, avointa korkeakouluopetusta ja muuta koulutusta Lapin läänin alueella. Lapin kesäyliopisto toimii Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä erillisenä tulosalueena. Keskeiset kehittämishaasteet Lapin kesäyliopisto toimii alueellisena oppilaitoksena. Lapin kunnat ovat väestömäärältään pieniä ja asettaa haasteita koulutuksen toteutukselle kustannustehokkaasti. Haasteena on myös verkko-opetuksen ja muun monimuoto-opetuksen laajempi käyttö saavutettavuuden parantamiseksi. Toiminnan kehittämisessä keskeistä on verkostomainen toiminta. Toiminnan tuloksellisuuden parantamisessa keskeistä on koulutuksen suunnittelun ja toiminnan seurannan kehittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteet asetetaan lohkoittain ja suunnittelijoittain ja seuranta järjestetään tätä tukevaksi. Lapin kesäyliopiston ylläpitämislupa uudistetaan vuoden 2012 aikana. Koulutustoiminnan kehittämisen painopistealueita vuonna 2012 2014 Avoin korkeakouluopetus Lapin kesäyliopisto liittyy erillissopimuksella Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelujen avoimen korkeakouluopetuksen palvelualueeseen, joka on aloittanut toimintansa 1.8.2011. Yhteistoiminnassa kesäyliopiston roolina on täydentää ja monipuolistaa Lapin korkeakoulujen opintotarjontaa tuomalla avoimia korkeakouluopintoja muista yliopistoista ja korkeakouluista. Kesäyliopisto toteuttaa avoimia korkeakouluopintoja myös kesäaikana ja toimii Rovaniemen lisäksi erityisesti Meri-Lapin alueella. Lapin kesäyliopisto jatkaa toimintaansa osana Lapin maakuntakorkeakoulua osallistuen seutukunnalliseen aikuiskoulutuksen kehittämistoimintaan. Lapin kesäyliopiston kesäaikaan ajoittuvat avoimet korkeakouluopinnot tulevat painottumaan etenkin kieliopintoihin. Lukukausien aikana kesäyliopisto tulee tarjoamaan avoimia korkeakouluopintoja erityisesti muista yliopistoista ja korkeakouluista myös korkeakoulututkintoa suorittaville. Kesäaikaisen opetuksen osuus tulee olemaan noin kolmasosa koko vuoden opetustavoitteesta. Vuosittainen toteutuma tulee olemaan n. 60 opintojaksoa, n. 300 osallistujaa ja opintosuorituksina mitaten n. 1250 opintopistettä. Suunnittelukaudella 2013 2014 pyritään nostamaan avoimen korkeakouluopetuksen tuntimäärää ja opiskelijamäärää vuosittain noin 20 prosentilla kannattavuuden varmistamiseksi. Koulutuksen suunnittelua tehostetaan niin, että suurempi osa suunnitellusta koulutuksesta saadaan käyntiin. Ammatillinen täydennyskoulutus Ammatillisen täydennyskoulutuksen osalta kesäyliopiston tavoitteena on kasvattaa kurssi- ja opiskelijamääriään. Ammatillisen täydennyskoulutuksen piirissä lisätään yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä ja haetaan siihen uudenlaisia yhteistyömuotoja. 29